Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella ei Raportti 2.1. 2009 Bionova Engineering Tornionlaakson Neuvosto Bothnian Arc -yhdistys
Copyright Bionova Engineering, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc -yhdistys Lisätietoja raportista antavat: Juho Korteniemi / Bionova Engineering Gsm. +358 40 722 6954 juho.korteniemi@bionova.fi www.bionova.fi Peter Hagström / Tornionlaakson Neuvosto Tel. +46 922 15641 Gsm. +46 70 319 5641 peter.hagstrom@haparanda.se www.tornedalen.org Heikki Aalto / Bothnian Arc Tel. +46 922 15643 Gsm. +358 44 703 1331 heikki.aalto@ouka.fi www.bothnianarc.net Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella. Lisätietoja Pohjoismaiden Ministerineuvoston energiayhteistyöstä saa osoitteesta http://www.norden.org/energi/sk/index.asp?lang=6 ja bioenergia-alan pohjoismaisesta tutkimustoiminnasta osoitteesta http://www.nordicenergy.net/section.cfm?id=1-0&path=2. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 2
Käsitteiden määrittely Termit Energia Energia kuvaa kykyä tehdä työtä. Energiaa on olemassa monia erilaisia muotoja, kuten sähköenergiaa, lämpöenergiaa ja kemiallista energiaa. Esimerkiksi tavallisessa takassa polttopuiden tai pelletin sisältämä kemiallinen energia muuttuu paloprosessissa lämpöenergiaksi. Sama tapahtuu vaikkapa öljykattilassa öljylle. Suuremmissa voimalaitoksissa lämpöenergiaa voidaan edelleen muuttaa mekaaniseksi energiaksi ja siitä sähköenergiaksi höyryturbiinin ja sähkögeneraattorin avulla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia polttoaineita, kuten öljy, maakaasu ja kivihiili. Fossiilisten polttoaineiden varat ovat muodostuneet maapallolle miljoonia vuosia sitten. Suomessa ja Ruotsissa ei juurikaan tuoteta fossiilisia polttoaineita, vaan niitä joudutaan tuomaan mm. Norjasta ja Venäjältä. Uusiutuvat polttoaineet Uusiutuvat polttoaineet tuotetaan luonnon kiertokulku huomioiden. Mikäli niitä tuotetaan oikein, ne eivät vähennä maapallon energiavarajen kokonaismäärää. Uusiutuvia polttoaineita ovat mm. puuperäiset polttoaineet ja biokaasu. Turvetta ei ole toistaiseksi määritelty uusiutuvaksi polttoaineeksi. Biopolttoaine Biomassasta koostuva tai valmistettu polttoaine. Biopolttoaineita ovat esimerkiksi turve, metsähake, pelletit biokaasu ja biodiesel. Biopolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön on sekä liikenteen polttoaineena. Biopolttoaineet ovat uusiutuvia turvetta lukuun ottamatta. Bioenergia Biopolttoaineita laajempi käsite, jolla voidaan biopolttoaineiden lisäksi tarkoittaa laajemmalla tasolla myös niiden raaka-aineita tai lopputuotteita Lämpökattila Lämpökattilassa poltetaan biopolttoaineita. Polttoprosessissa lämpö siirtyy veteen joka edelleen lämmittää tiloja esimerkiksi patterien kautta. Kaukolämpökattilalla lämmitetään suurempaa vesimäärää lämpöverkostossa, joka lämmittää useita taloja tai kokonaisia yhdyskuntia. Teollisuudessa Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 3
lämpökattilalla voidaan tuottaa lämmön (kuuma vesi) lisäksi myös teollisuushöyryä. Voimalaitos Voimalaitoksessa tuotetaan keskitetysti yhteiskunnan tai teollisuuden tarvitsemaa lämpöä ja sähköä. Voimalaitoksia on lähes kaikissa kaupungeissa ja osassa pienempiäkin keskuksia. Biovoimalaitoksissa poltetaan biopolttoaineita. Lämpöyrittäjyys Termillä tarkoitetaan yleensä yksityisten pienyrittäjien yksin tai yhdessä toteuttamaa yritystoimintaa, jossa joko tuotetaan ja myydään polttoainetta toisen yrityksen omistamalle lämpölaitokselle tai että tämän lisäksi myös operoidaan itse lämpölaitosta ja myydään lämpöä asiakkaille. Ruotsissa vastaavan tyyppistä toimintaa kuvaavana terminä käytetään usein lähilämpöä (närvärme), valmislämpöä (färdig värme) tai pienimuotoista kaukolämpöä (småskalig fjärrvärme). Ruotsissa näitä energiamuotoja tosin toimittavat yleisesti myös mm.kunnalliset energiayritykset pienyrittäjien lisäksi. Megawatti (MW) Tehon yksikkö. 1 MW = 1000 kw. Megawattitunti (MWh) Energiamäärän yksikkö. 1 MWh = 1000 kwh Pelletti Valmistetaan puristamalla hienojakoista biomassaa kuten sahanpurua. Useimmiten sylinterin muotoisia halkaisijaltaan noin 2 senttimetriä ja pituudeltaan muutaman senttimetrin. Briketti Brikettejä valmistetaan pelletin tapaan puristamalla hienojakoista biomassaa. Briketit ovat kuitenkin kooltaan pellettejä suurempia. Metsähake Haketta valmistetaan pilkkomalla lastuiksi esimerkiksi harvennushakkuissa syntynyttä puumassaa, kaja tai puunjalostusteollisuuden sivutuotteita. Haketta poltetaan usein turpeen kanssa samoissa lämpökattiloissa. Turve Suoalueilla tuotettava biopolttoaine, jota käytetään polttoaineena alueella yleisesti. Suurissa kohteissa käytetään irtonaista jyrsinturvetta. Pienemmissä kohteissa voidaan käyttää kokoon puristettua palaturvetta. Turpeesta voidaan myös valmistaa pellettejä ja brikettejä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 4
Biokaasu Valmistetaan mädättämällä orgaanisia aineita, kuten ruokajätteitä, lantaa tai kasveja. Biokaasua syntyy myös kaatopaikoilla Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineita ovat mm. biodiesel, DME ja bioetanoli. Biodiesel on dieseliä vastaava biopolttoaine, jonka kemialliset ominaisuudet ovat sitä lähellä. Dimetyylieetteriä (DME) tuotetaan mustalipeästä ja sitä voidaan käyttää dieselmoottoreissa. Bioetanolia voidaan käyttää bensiiniautoissa alle 5 % seoksina ja erikoisajoneuvoissa suuremmissa määrin. Mustalipeä Metsäteollisuuden sivutuote, jota syntyy selluprosessin sivutuotteena. Yleisesti sitä poltetaan sellutehtaiden yhteydessä voimalaitoksissa ja sen sisältämät kemikaalit kierrätetään takaisin prosessiin. Mustalipeästä voidaan kaasutusprosessin kautta valmistaa DME:tä. Kehittäjäorganisaatioita Centek Centek on Luulajan teknillisen yliopiston, Luulajan kunnan ja Piteån kunnan omistama kehitysyhtiö. Centek mm. koordinoi energia-alan kehitysprojekteja. Chydenius Kokkolan yliopistokeskus, jossa toimivat yhteistyössä Oulun, Vaasan ja Jyväskylän Yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. ETC Energitekniskt Centrum i Piteå (ETC) on tutkimus- ja kehityskeskus poltto- kaasutus- ja biojalostamoteknologioiden alueella. ETC:n taustalla ovat Piteån kaupunki sekä Luulajan teknillinen yliopisto ja Uumajan yliopisto. KPAMK / Centria Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu (KPAMK) antaa sähkö- ja energia-alan koulutusta Ylivieskassa. Koulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö on nimenltään Centria. Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia antaa koulutusta antaa koulutusta ammattiopisto Lappiassa ja Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Lappia osallistuu energia-alan kehittämisprojekteihin. LTU Luulajan teknillinen yliopisto. Tuottaa mm. energiatekniikan alan yliopistotasoista opetusta ja tutkimusta. Toimintaa Luulajan lisäksi mm. ssa. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 5
METLA Metsäntutkimuslaitos. Tekee puubioenergian tutkimusta. Toimipaikkoja eri puolilla Suomea, selvitysalueella Kannuksessa, Muhoksella ja Kolarissa. OAMK Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opetusta ja kehittämistoimintaa liittyen bioenergia-alaan. Oulu Innovation Oy / OSKE Oulun Innovation hallinnoi Oulun OSKE:a, eli osaamiskeskusta. Osaamiskeskusohjelma on määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Oulussa on ympäristöalan OSKE. OY Oulun Yliopisto. Erilaista energia-alaan liittyvää tutkimus- ja opetustoimintaa. Oulun lisäksi sivutoimipisteitä useilla paikkakunnilla. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 6
Tiivistelmä Perämerenkaarelle ja Tornionlaaksoon on keskittynyt runsaasti bioenergia-alan osaamista ja toimintaa. Alueella toimii kaksi vahvaa osaamista kokoavaa yliopistoa Luulajassa ja Oulussa sekä lisäksi lukuisia alaa kehittäviä kehittämis- ja neuvontaorganisaatioita sekä koulutuslaitoksia. Alan tutkimuslaitosten, yliopistojen ja koulutuslaitosten ympäristöön on syntynyt runsaasti uutta teknologiaa kehittäviä yrityksiä. Lisäksi alueella toimii vahvaa perusliiketoimintaa harjoittavia suuryrityksiä ja näiden alihankkijoina tai itsenäisinä yrittäjinä toimivia pienyrityksiä, kaikkiaan noin 300 kappaletta. Tämän lisäksi alueella on noin 100 putkiliikettä tai niiden toimipaikkaa ja runsaasti pienimuotoisesti bioenergiaa tuottavia metsänomistajia ja maanviljelijöitä. Huomioitavaa myös on, että suurin osa alueella tuotettavasta kaukolämmöstä tuotetaan biopolttoaineilla. Myös sähköntuotannossa ja tulevaisuudessa yhä enemmän liikenteen polttoaineiden tuotannossa käytetään biopolttoaineita. Vahvaa alueen energiateollisuutta tukee monipuolinen laitevalmistus ja palveluosaaminen. Aluekehittämiselle alueen halkaiseva valtakunnan raja tarjoaa kuitenkin merkittävän haasteen. Jatkossa bioenergia-alan kehityksen kannalta tärkeää olisikin perusliiketoiminnan kehittämisen ja tutkimuksen edistämisen ohella pohjoismaisen yhteistyön lisääminen eri tasoilla. Nykyisin pohjoismaista yhteistyötä tehdään lähinnä yliopistotasolla ja suurten yritysten toimesta. Yliopistotasolla yhteistyö perustuu hyvään kielitaitoon ja kansainvälistymistä tukeviin rahoitusinstrumentteihin, joita osataan käyttää. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja pk-yrityssektorilla tietotaso ja osaaminen molemmista edellä mainituista on heikompaa ja ollaan vakiinnuttu kansallisiin käytäntöihin. Pienillä yrityksillä markkinat ovat usein paikallisia eikä lisämarkkinoita useinkaan etsitä aktiivisesti toisesta maasta potentiaalista huolimatta. Suurten yritysten osalta lähialueen pohjoismainen yhteistyö on luonnollisempaa, koska niiden liiketoiminta, organisaatiot ja konsernirakenteet ovat jo valmiiksi kansainvälisiä. Alueen pienyritysten vähäinen markkinointi muihin pohjoismaihin näkyy esimerkiksi internetsivustoilla, joita pk-yrityksillä on vain harvoin Ruotsin kielellä Suomessa tai päinvastoin. Kehittämisorganisaatioilla puolestaan kansainvälinen kehittäminen alalla on myöskin yliopistoja vähäisempää ja aidosti varsinkin valtioiden rajat ylittäviä hankkeita on vähän. Jatkossa siis alueen bioenergia-alaa, tai laajemmin uusiutuvaa energiaa ja ympäristöalaa tulisi kehittää nykyistä kansainvälisemmäksi lähialueillaan. Kansainvälistä aspektia tulee käytännön liiketoiminnan edistämisen ja investointien houkuttelun lisäksi myös alueen markkinoinnissa. Myös uusien rahoituslähteiden käytön osaamisen lisäämiseksi alueella tulisi tehdä toimenpiteitä, tämä lisäisi alueen mahdollisuuksia tutkimuksessa-, tuotekehityksessä ja elinkeinollisessa kehittämisessä. Erityisesti Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisissä yhteyksissä olisi kehittämisen varaa. Jatkossa Pohjois-Kalotin alueella toimintaa voisi koordinoida esimerkiksi kohtalaisen pitkäaikainen energiakaari hanke. Osana selvitystyötä kartoitettiin energia-alan yrityksiä ja kehittäjiä yhteystietoineen. Toimijalista on liitteenä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 7
Sisällysluettelo KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY...3 TIIVISTELMÄ...7 SISÄLLYSLUETTELO...8 1 JOHDANTO...9 2 SELVITYSALUE: PERÄMERENKAARI JA TORNIONLAAKSO...10 3 TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINTA SEKÄ ELINKEINOLLINEN KEHITTÄMINEN...11 4 YRITYSTOIMINNAN JAKAUTUMINEN...16 4.1 Biopolttoaineiden ja jakelu... 17 4.1.1 Turve ja puupolttoaineet... 17 4.1.2 Biokaasu... 20 4.1.3 Liikenteen biopolttoaineet: Biodiesel, DME ja Bioetanoli... 21 4.2 Energian... 22 4.3 Laitteiden ja palvelut... 25 4.3.1 Laitevalmistus... 26 4.3.2 Laite-edustus, ja huolto... 26 4.3.3 Asiantuntijapalvelut... 27 5 BIOENERGIA-ALA ALUEITTAIN...28 5.1 Keski-Pohjanmaa Puuenergiaa ja lämpöyrittäjyyttä... 28 5.2 Ylivieskan seutu kaasutusteknologiaa ja polttoaineita... 29 5.3 Oulun ja Raahen seutu energia-alan keskittymä... 30 5.4 Kemi-Tornion seutu ja Haaparanta rajakauppaa myös energia-alalla... 30 5.5 Tornionlaakso energiaa matkailukeskuksiin ja tulevaisuuden kaivoksiin... 31 5.6 Luulaja, Boden, Kalix ja Älvsbyn yliopistokoulusta ja laitekauppaa... 32 5.7 Piteå kansainvälisesti tunnettu energiakaupunki... 33 5.8 bioenergiaan investoiva kunta... 33 5.9 Pohjois-Norja bioenergiaa ja öljyä... 34 6 MUIDEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOMUOTOJEN KEHITYS ALUEELLA...37 7 YHTEENVETO JA JATKOEHDOTUS...38 LIITE: BIOENERGIA-ALAN YRITYKSET SEKÄ TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISORGANISAATIOT...39 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 8
1 Johda Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella toimii runsaasti bioenergia-alan toimijoita. Ala on kuitenkin hajanainen ja varsinkin pienemmät toimijat tunnetaan huonosti. Lisäksi alan kehittäjien ja tutkijoiden välillä tapahtuvia yhteistyömahdollisuuksia voisi olla nykyistä enemmän. Tämän selvityksen avulla bioenergiaalan kehittämistoimia alueella voidaan tehostaa ja yhteistyötä lisätä. Työn tarkoituksena oli selvittää Bioenergia-alan toimijat ja alan tilanne Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella. Alan toimijoista tuli huomioida niin alan tutkijat, kehittäjät kuin yrityksetkin. Yrityksistä huomioidaan koko ketju aina raaka-aineen tuottajista loppukäyttäjiin. Toimija-analyysin jälkeen laadittiin analyysi alan bioenergiayritysten ja muiden toimijoiden toiminnasta ja tilanteesta sekä selvitettiin alan nykyisiä yhteistyömuotoja ja klusterirakenteita. Lisäksi selvitettiin myös meneillään olevia hankkeita ja niiden tilannetta. Tähän raporttiin koottiin analyysi bioenergia-alan tilanteesta alueella sekä jatkoehdotukset. Toimijoiden nimet, sijainti ja yhteystiedot ovat saatavissa liitteenä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 9
2 Selvitysalue: Perämerenkaari ja Tornionlaakso Selvitysalueena tämän kartoituksen osalta olivat Perämerenkaari ja Tornionlaakso sekä Suomen että Ruotsin puoleiselta osaltaan. Lisäksi käytiin läpi alan toimintaa Pohjois-Norjassa. Alueella toimii kaksi kuntien ja seutukuntien yhteistyöorganisaatioita, Tornionlaakson Neuvosto ja Bothnian Arc yhdistys. Aluetta kutsutaan nimellä EUregio Arctica. Selvitysalue muodostaa laajan ja erityisesti pohjois-etelä-suunnassa pitkän alueen, jonka eri seuduilla luonnonolosuhteet, kehittämis- ja koulutustoiminnan määrä ja mm. kaupunkien ja kuntien koko määräävät energia-alan toiminnan rakennetta, määrää ja laatua. Selvityksessä alue jaettiin tarkemman tarkastelun suorittamiseksi pienempiin seutuihin. Selvitysalue, alueen kuntia ja valtakunnan rajat on esitetty kartassa alla. Kuva 1: Selvitysalue EU-regio Arctica (Tornionlaakso ja Perämerenkaari) Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 10
3 Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä elinkeinollinen kehittäminen Tutkimus- ja kehitystoimintaa tehdään eri organisaatioissa ja hankkeissa. Yritykset tekevät tuotekehitystä omissa hankkeissaan, mutta myös yhteistyössä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Seuraavalla sivulla on esitetty kuva tärkeimmistä julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevistä tahoista alueella. Tutkimustoiminnassa tärkein rooli on alueen yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla, vaikkakin esimerkiksi teknillisen alan tutkimuslaitoksilla on myös vahvaa kehittämis- ja tuotekehitystoimintaa akateemisen tutkimustoiminnan lisäksi. Käytännönläheistä kehitystä ja tutkimusta tehdään alempaa koulutustasoa tarjoavissa oppilaitoksissa. Elinkeinotoiminnan kehittämistä yhteistyössä yritysten kanssa tehdään elinkeinojen kehityksestä vastaavien tahojen toimesta mm. kunnissa, seutukunnissa ja kuntien yhteistyöorganisaatioissa. Oulun seudulla ympäristöalaa laajasti kehittää Oulu Innovationin yhteydessä toimiva ympäristöalan osaamiskeskus (OSKE). Yhteistyötä bioenergian edistämiseksi tehdään myös metsänomistajien järjestöjen kanssa niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. Suomessa yhteistyötahoja ovat lähinnä metsänhoitoyhdistykset ja Ruotsissa metsänomistajayritys Norra Skogsägarna. Norjassa vastaavan tyyppinen toimija on Allskog. Erilaisten neuvontapalveluiden tehtävänä puolestaan on paitsi kehittää yritystoimintaa, myös tarjota tietoa tavallisille kansalaisille siitä, kuinka esimerkiksi energiaa voi säästää tai ottaa käyttöön biopolttoaineita. Energianeuvontaa tehdään laajasti Ruotsissa, jossa on jo pidempään vaikuttanut alueellinen energiatoimisto Norrbottens Energikor AB ja lisäksi on olemassa kuntien energianeuvojien verkosto joka kunnassa. Suomessa Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto on vasta perustettu hankerahoituksella METLA:n yhteyteen Muhokselle. Käytännön energianeuvontaa maatiloilla antavat Suomessa lähinnä metsäkeskukset (Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukset) sekä Pro Agria ja Ruotsissa LRF konsult. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 11
Kehittämistoimintaa Tutkimustoimintaa Energianeuvontaa - Norrbottens Energikor AB -Kuntien energianeuvojat (Ruotsi) - Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto - LRF Konsult - Metsäkeskukset Käytännön tutkimusta - KPAMK/Centria - Oulun AMK - Lappia Yliopistot ja Tutkimuslaitokset -LTU - OY - ETC Elinkeinojen kehittämistä - kehitysyhtiöt, kunnat ja seutukunnat - Toimintaryhmät Erillishankkeet - Highbio - Coe energy - Oulunkaaren uusiutuvan energian yrityskeskus Kuva: Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella, tärkeimpiä toimijoita ja hankkeita Erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita toteuttavat erilaiset tahot. Suomessa runsaasti bioenergiahankkeita ovat toteuttaneet mm. metsäkeskukset (metsäbioenergia) ja METLA (Muhoksen ja Kannuksen yksiköt). Myös Pro Agria on toteuttanut energiahankkeita. Ruotsissa vastaavan tyyppisiä hankkeita toteuttaa mm. LRF Konsult. Suomessa metsäkeskusten ja Pro Agrian rooli energia-alalla voi kasvaa, kun valtakunnallinen maatilojen energiaohjelma Suomessa alkaa todennäköisesti vuoden 2009 puolivälissä. Uudella ohjelmakaudella suurimmat kehittämishankkeet Suomessa ovat Oulunkaaren seutukunnan hallinnoima uusiutuvan energian yrityskeskus hanke ja vuoden vaihteessa 2009 todennäköisesti alkava Lapin bioenergiaklusteri hanke, joka toimii edelleen sateenvarjona muille alan hankkeille Lapissa (koordinaattori hankkeelle ei toistaiseksi tiedossa). Interreg hankkeista merkittäviä jo rahoitettuja hankkeita ovat puun kaasutukseen perustuva suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen Highbio hanke (OY, Centria, LTU ja ETC) ja lähinnä ruotsalaisten ja.norjalaisten välillä toteutettava Coe Energy hanke (Centek, LTU, VINN AS, Innovation Norway, HIN). Ruotsissa sekä Luulajan teknillinen yliopisto että ETC sekä monet muut toteuttavat lukuisia energia-alan tutkimus- ja kehittämishankkeita. Alla olevassa taulukossa on esitetty meneillään olevia hankkeita. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 12
Taulukko: Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita. Meneillään olevia bioenergia-alan kehittämishankkeita Kv-hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri METLA (koordinaattori Juha Nurmi), SLU Umeå, Umeån yliopisto, BioFuel Region, Allskog (metsänomistajayhdistys Norjassa), Norska Ökat uttag av skoglig skogsforskningsinstitutet Skog og biomassa Landskap, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Keski- Pohjanmaan maaseutuopisto ja keskipohjanmaan metsänhoitoyhdistys Highbio COE-Energy Kokkolan Yliopistokeskus (koordinaattori Ulf-Peter Granö), Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakoulu,, ETC Piteå ja Luleå tekniska universitätet VINN AS, Centek (koordinaattori Lars-Åke Isaksson), Innovation Norway, Narvik University College, Luleå University of Technology Metsäbioenergian ja lämpöyrittäjyyden tutkimus Pienen kokoluokan puun kaasutuksen tutkimus Energiantuotannon kehittäminen kylmissä olosuhteissa Tärkein rahoittaja Interreg IV A Botnia-Atlantica Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A Pohjoinen Hankkeen nimi Tärkeimmät kumppanit Aihepiiri Rahoituslähde Pohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto Bieonergian saannon selvitys Uusiutuvan energian yrityskeskus Toisen sukupolven biodiesel -tehtaan perustamisselvityshanke Enepro Norrbotten ja Oulu METLA METLA (Rovaniemi ja Joensuu) Oulunkaaren seutukunta Kemi-Tornion kehittämiskeskus Oulun Yliopisto LTU, ETC, Oulun Yliopisto, kumppanit Energiatoimiston EAKR käynnistäminen Tutkia bioenergian saatavuutta mm. EAKR Kemi-Tornio alueella Bioenergia-alan yritystoiminnan EAKR kehittäminen Biodieseltehtaan perustamiseen liittyviä EAKR kehittämistöitä Energia-alan tutkimuksen ja EAKR koulutuksen profilointi Oulun Yliopistossa Runsaasti erilaista Tutkimusrahoitus bioenergiatutkimusta Bioenergia-alan kehittämis- ja tutkimustoiminta alueella perustuu eri tyyppisiin toimijoihin eri alueilla. Yliopistokaupungeissa Oulussa ja Luulajassa merkittävä osa työstä tehdään nimenomaan yliopistoissa ja näissä kaupungeissa onkin eniten erilaisia teknologioita kehittäviä yrityksiä. Monien korkean teknologian yritysten osaamispohjan on yliopistolähtöistä ja liiketoiminta on vasta alkuvaiheessa. Luulajassa alan kehittämistoimintaa tehostaa oma energiatekniikan osasto Luulajan teknillisessä yliopistossa, joka tekee sekä alan tutkimusta että antaa opetusta. Oulussa ei varsinaisesti ole omaa energiatekniikan osastoa, mutta useita tutkimusaloja, joilla on yhteyksiä energianon. Oulun yliopistossa on myös parhaillaan menossa Enepro -hanke, jonka tavoitteena on mm. uudistaa energia-alan opetusta ja käynnistää energia- Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 13
alan tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tarkoituksena on koordinoida alan tutkimusta ja tiivistää yhteistyötä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Oulun Yliopisto toimii myös Kokkolassa ja osa hankkeista toteutetaan Kokkolan yksikön johtamina. Ruotsissa hyvin merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa on Piteåssa, jossa on oma energiateknologian tutkimuskeskus (ETC). Piteå on suhtautunut alan kehittämiseen avoimesti ja alue onkin varsinkin alan ammattilaisten keskuudessa erittäin tunnettu jopa Euroopan ja maailman tasolla puuhun perustuvien energiatuotteiden kehityspaikkana. Alueen tunnetuimpia yrityksiä ovat Chemrec AB (mustalipeän kaasutusteknologia) ja Sunpine AB (kehittää mäntyöljybiodieselin valmistusta), molemmat näistä yrityksistä tekevät läheistä yhteistyötä ETC:n ja Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Piteåån suunnitellaan parhaillaan myös suurta tuulipuistoa. Asukasmäärältään pienemmillä paikkakunnilla ja seuduilla Suomessa korostuvat ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen yhteydessä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö energia-alalla. Ylivieskan ja Kemi- Tornion alueilla alueen kuntayhtymien koulutus- ja tutkimuslaitokset (Centria ja Lappia) ovat yleensä tutkimus- tai kehittämishankkeiden hallinnoijina paikallisten elinkeinoyhtiöiden ja seutukuntien ohella energiahankkeissa. Myös Oulun seudun ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti bioenergia-alan kehittämiseen. Toimintaryhmät toteuttavat maaseudun kehitysohjelmia (EU-kehittämisohjelmia) Suomessa omilla alueillaan ja rahoittavat pieniä paikallisia hankkeita myös bioenergia-alalla (esim energiapuun korjuuvälineistö pienyrityksiin). Toimintaryhmistä alueella toimivat Pirityiset ry ja Rieska-LEADER ry Keski- Pohjanmaalla ja Ylivieskan seudulla, Nouseva rannikkoseutu ry ja Jomma ry Oulun ja Raahen seudulla, Peräpohjolan kehitys ry Kemin ympäristössä ja Outokaira Tuottamhan ry sekä Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry Tornionlaaksossa. Käytännössä yhteistyötä eri maissa olevien tahojen kanssa tehdään erityisesti yliopisto- ja tutkimuslaitostasolla. Yliopistot ovat tottuneet mm. EU-hankkeissa kansainvälisyyteen ja tieteelliseen työhön kuuluvat muutoinkin kansainväliset kontaktit. Lisäksi kielitaito hankkeiden kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavilla henkilöillä on yleensä hyvä. Sen sijaan kehittämishankkeissa ja neuvonnassa yhteistyötä voitaisiin lisätä. Haasteena yhteistyölle kehittämishankkeissa on paitsi rahoituksen jako (usein alue- tai maakohtainen) sekä osittainen kilpailuasetelma Suomen ja Ruotsin ja maiden sisäisten eri seutujen ja myös yritysten välillä. Toisaalta olisi huomioitava alueiden eri osaamistaso eri asioissa, osaamista siirtämällä tai yhteistyöhankkeita tuottamalla erilaisten osaamisen välille lisää hyötyä voitaisiin saada. Myös kielikysymykset voivat aiheuttaa haasteita osalle henkilöistä ja omassa maassa toimiminen koetaan Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 14
helpommaksi. Elinkeinojen kehittämisen osalta haaste myös on että bioenergia-alan liiketoiminta varsinkin pk-sektorilla on usein paikallista eikä vientiin välttämättä panosteta yrittäjien toimesta. Neuvontahankkeilla osaamista voitaisiin myöskin vaihtaa enemmän, vaikkakin neuvonta tulee suorittaa sitä tarvitsevien äidinkielellä eikä siten vastaavan konkreettiseen yhteistyöhön voida mennä. Huomioiden rajan tuoma vähäinen kulttuuriero ja helppo ylitettävyys, yhteistä energia-alan kehittämis- ja tutkimustoimintaa voisi olla huomattavasti enemmänkin ja laajemmin. Tällä hetkellä yhteistyö painottuu yliopistojen väliseen sekä Tornionlaakson kuntien markkinointi- ja kuntapalveluiden yhteistyöhön. Lisäksi suomalaisten välinen yhteistyö Norjaan on melko vähäistä kehittämistoiminnassa. Yhteistyön lisäämisessä käytännön kehittämistyössä ja yritystoiminnassa alueen kehitysorganisaatioilla olisi vielä haasteita ratkottavaksi. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 15
4 Yritystoiminnan jakautuminen Perämeren kaarella ja Tornionlaaksossa on hyvin monen eri tyyppistä bioenergia-alan yritystoimintaa. Karkeasti toiminta voidaan jakaa polttoaineiden on ja jakeluun sekä energianon ja laitevalmistukseen, in ja asennukseen. Lisäksi alueella on mm. alan palveluntuottajia, eli suunnittelijoita ja konsultteja. Hankkeen yhteydessä kartoitettiin alan yrityksiä eri tahojen antamien tietojen sekä yritysrekistereiden avulla. Alla on esitetty löydettyjen yritysten jakauma sen mukaan, mikä on niiden päätoimiala bioenergiaalalla. On huomioitava että kartoituksessa ei huomioitu energiakasveja viljeleviä yrityksiä (tavalliset maanviljelijät), kuljetusyrittäjiä eikä tavallisia putkiliikkeitä jotka mm. asentavat lämpölaitteita (alueella noin 100 toimipaikkaa). Konsulteista ja suunnittelijoista huomioitiin vain bioenergia-alalle panostaneet yritykset (ei esim. energiansäästökeinoja kartoittavia yrityksiä). On myös hyvin todennäköistä, että osaa kaikkein pienimmistä yrityksistä ei löydetty. Lisäksi tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että yritykset eri aloilla ovat hyvin eri kokoisia eikä alan työllistävyyttä tai taloudellista merkitystä voi arvioida alla olevien tietojen perusteella. Bioenergia-alan tarkkaa rahallista volyymiä alueella ei voida myöskään tarkasti arvioida, koska tilastotietoa asiasta ei ole saatavissa. Useimpien bioenergia-alalla toimivien yritysten päätoimiala on muu kuin bioenergia, jolloin alan volyymi ja laajuus ei tule kattavasti esiin tilastotiedoissa. Taulukko: Kartoitettujen yritysten jakautuminen alueella Toimiala Yritysten määrä Biodieselin 3 Biokaasun 9 Hakkeen 26 Energian 34 Lämpöyrittäjyys 19 Pelletin 5 Pelletin 12 80 50 Konsultointi ja suunnittelu 6 Energiapuun korjuu 14 42 Bioenergiahankkeiden rahoitus 1 Yhteensä 301 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 16
Yritysten jakautuminen toimialoittain Biodieselin 14 % 0 % 1 % 3 % 9 % Biokaasun Hakkeen Energian 5 % 2 % 17 % 26 % 11 % 6 % 2 % 4 % Lämpöyrittäjyys Pelletin Pelletin Konsultointi ja suunnittelu Energiapuun korjuu Bioenergiahankkeiden rahoitus Kuva: Bioenergia-alan yritystoiminnan jakautuminen alueella yritysten määrän mukaan. 4.1 Biopolttoaineiden ja jakelu 4.1.1 Turve ja puupolttoaineet Turve Alueen tärkein energianlähde erityisesti Suomen puolella on pitkään ollut turve. Turvealalla markkinajohtajia ovat Suomessa Vapo Oy:n ja Ruotsissa Vapon tytäryhtiö Neova AB. Oulun seudulla myös Turveruukki on hyvin merkittävä toimija. Lisäksi muutamissa kunnissa on myös pienempiä paikallisia yrittäjiä mm. Övertorneålla, Ylitorniolla ja Kolarissa. Muutoin paikalliset yrittäjät osallistuvat turveon koneurakoinnin ja kuljetusten osalta, sillä mm. Vapo ostaa suuren osan turpeen urakoista ja kuljetuspalveluista paikallisilta yrittäjiltä. Turvealan toiminta pidemmällä tähtäimellä voi olla osittain uhattuna, koska sitä ei ainakaan toistaiseksi lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi. Mikäli sen käyttö sallitaan liikennepolttoaineiden valmistuksessa, voi sen käyttö alueella kasvaa nopeastikin, sillä Vapo suunnittelee rakentavansa biodieseltehtaan mahdollisesti Kemi-Tornio-alueelle tai Kolari-Pajala- Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 17
alueelle. Tämä edellyttää kuitenkin EU:n lupaa käyttää turvetta liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa, asia päätettäneen lopullisesti vuonna 2009. Sivutuotepuu ja metsähake Sivutuotepuuta ja metsähaketta poltettavaksi tuotetaan alueella merkittäviä määriä. Useimmiten biopolttoaineiden hankintakustannukset ovat kuitenkin halvimpia turpeen ja haketetun sivutuotepuun osalta, jolloin metsähaketta käytetään hyvin laajamittaisesti suurissa laitoksissa vain jos päästöoikeuden hinta on hyvin korkea tai turpeen saatavuus on heikko (kuten talvi 2008/9). edullisuus onkin jonkin verran hidastanut puuenergia-alan kehitystä varsinkin Pohjois-Suomessa. Toisaalta turve on välttämätön peruspolttoaine useimmissa suurissa laitoksissa, jota ilman ei myöskään puupolttoaineiden käyttöä voida lisätä. Haketta käytetään eniten pääpolttoaineena pienissä lämpöyrittäjien omistamissa laitoksissa. Sivutuotepuuta (esim kuoret, puru, lastut) syntyy mm. alueen sahoilla, talotehtailla ja puusepänverstaissa ja sitä käytetään polttoaineena useilla alueen voimalaitoksilla tarjonnan mukaan. Tarkkaa hakeketjussa olevien yrittäjien määrää alueella ei ole tiedossa (Energiapuun korjuu, haketus, kuljetukset), heitä on kuitenkin useita kymmeniä. Polttopuut Polttopuita tuotetaan varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa suuressa osassa talouksia on takka. Ruotsissa poltetaan puolestaan usein pellettiä vastaavalla tavalla takassa kuin Suomessa polttopuuta. Polttopuita tuottavat useat yrittäjät sivutyönään tai väliaikaisesti omien metsänhoitotoimien mukaan ja myyvät niitä alueen asukkaille ja matkailijoille. Nykyisin polttopuiden hinta voi paikallisesti varsinkin pienissä erissä myytynä nousta hyvinkin korkeaksi ja tämä on kehittänyt alaa edelleen. Merkittäviä polttopuun myyjiä alueella ovat mm. tmi Veikko Ojala (www.pilkepalvelu.com) Pudasjärvellä, TP Liiteri (www.puuliiteri.fi) Lumijoella ja Norrlands ved (http://www.norrlandsved.com) ssa. Myös Pohjois-Norjassa tuotetaan polttopuita, kuten Nordreisa Asvo AS Nordreisassa (http://www.reisavekst.no/default.asp?nc=3840&id=48). Pelletit Pellettejä tuotetaan mekaanisen metsäteollisuuden (lähinnä sahat) kuivasta sivutuotepuusta puristamalla. Raaka-ainetta pellettitehtaille voidaan myös tuottaa hakettamalla tuorepuuta. Selvitysalueella sijaitsee viisi pellettitehdasta, joista neljä Ruotsissa ja yksi Suomessa. Ruotsissa pellettitehtaat sijaitsevat ssa (Bureå Pellets AB ja Kraft AB), Luulajassa (Bioenergi i Luleå AB) ja Pajalassa (Pajala Bioenergi AB). Suomen ainoa pellettitehdas sijaitsee Keminmaalla (Lapin Ekolämpö Oy). Lisäksi lähialueilla sijaitsee muutamia pellettitehtaita, mm. Arvidsjaurissa (Glommers Miljöenergi AB) ja Haapavedellä sekä Kärsämäellä (Vapo Oy). Kraftilla on uutta pellettien a myös Storumanissa. Nämä toimijat myös tarjoavat pellettejä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson alueella. Lähiaikoina pellettialalle Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 18
voi syntyä uusi toimija alueelle, sillä Fortum suunnittelee parhaillaan pellettitehtaan rakentamista Pudasjärvelle. Tuorein pellettitehdasinvestointi alueen yritysten tekemänä on Kraftin pellettitehdas Storumanissa. Investoinnin myötä Kraftista voi tulla jopa Ruotsin toiseksi suurin pelletintuottaja Lantmännen agroenergin jälkeen, sillä yhteensä noin 230 000 tonnia vuosikapasiteetiltaan oleville n ja Storumanin laitoksillaan se voi tuottaa noin 10-15 % Ruotsin pelleteistä. 1 Bioenergi i Luleå AB operoi myös suurehkoa pellettitehdasta Luulajassa. Yrityksen omistavat ja toiminnallisesti tehtaalla yhteistyötä tekevät Luleå Energi AB (kaupungin energiayhtiö) ja SCA Skog Norrbränslen. Alueen pellettitehtaat on esitetty kartassa alla. Luulajan ja n tehtaat ovat alueen suurimpia. Pajala Pajala Bioenergi Keminmaa Lapin Ekolämpö Arvidsjaur Glommers miljöenergi Luulaja Bioenergi I Luleå Kraft Bureå Pellets Haapavesi Ja Kärsämäki Vapo Kuva: Pellettitehtaat Perämerenkaarella ja Tornionlaaksossa sekä lähialueilla Pellettien antaa lisätuloja suurelle joukolle pienyrityksiä eri paikkakunnilla. Pellettiä Ruotsissa myyvät mm. Granngården ketjun pisteet, joita on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla. Lisäksi paikallisten yrittäjät myyvät ja jakelevat pellettiä mm. huoltoasemien yhteydessä. Suurempia eriä pellettiä voi tilata myös suoraan tehtailta. 1 Bioenergi 1/2008: Pelletsfabriker 2008 Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 19
Lisäksi pellettiä suurempia brikettejä voidaan valmistaa mm. puulastuista, joita syntyy puunjalostusteollisuuden sivutuotteina. Kiinnostusta briketteihin oli varsinkin 2000 luvun alkupuolella ja kokeiluja on tehty eri raaka-aineille. Toistaiseksi brikettien valmistus ja jakelu ei ole yhtä laajaa kuin pellettien ja perustuu lähinnä yksittäisiin laitteistoihin puunjalostustehtaiden yhteydessä ja kokeiluihin. Suomessa pieniä briketöintilaitoksia on ollut Lestijärvellä (Hirviset Oy) ja Ruukissa (Ruukin puunjalostus / Ruukki wood) 4.1.2 Biokaasu Biokaasua voidaan tuottaa sekä kaatopaikoilta keräämällä että erillisessä laitoksessa, jossa mädätetään eri raaka-aineita. Biokaasuala on vasta kehittymässä alueella. Toistaiseksi energiaa tuottavia biokaasulaitoksia on Suomessa vain kaatopaikkojen yhteydessä Oulussa ja Ylivieskassa sekä maatilan yhteydessä Halsualla ja Kalajoella. Muuallakin kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään, mutta siitä ei tuoteta energiaa syrjäisen sijainnin tai lähialueen vähäisen energiantarpeen vuoksi. Ruotsissa biokaasulaitoksia on useampia, yleensä omistajina ovat kunnat tai niiden omistamat yhtiöt. n kunnan biokaasulaitos mädättää erilaisia biojätteitä biokaasuksi. Bodenin kunnan omistamalla Svedjanin laitoksella raaka-aineina ovat jätevesiliete ja lajiteltu biojäte, Bodenissa myös kaatopaikalla syntyvästä biokaasusta tuotetaan energiaa. Haaparannassa Bottenvikens Reningsverk AB:n laitos puolestaan tuottaa biokaasua Haaparannan ja Tornion yhteisellä jätevedenpuhdistamolla jätevesilietteestä. Biokaasusta tuotetaan Haaparannassa lämpöä laitoksen omiin tarpeisiin. Myös Luulajassa ja Piteåssa toimivat biokaasulaitokset jätevesilaitosten yhteydessä. Bodenissa ja ssa biokaasua puhdistetaan ajoneuvojen polttoaineeksi. Luulajassa on Pohjois-Ruotsin toistaiseksi ainoa maatalousbiokaasulaitos, jossa pääraaka-aineena on sian lanta. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Bionova Engineering Bioenergia-ala Tornionlaaksossa ja Perämerenkaarella 20