Siirtomaahistoria 2. ryöstö Kähvellys kuninkaalta Edes Ludvig XIV:n kahvipuu ei saanut olla rauhassa, kun ranskalaisupseeri päätti ryhtyä kahvintuottajaksi. Am s t e r d a m pa r i i s i 1. ryöstö Alankomaalainen anastus M o kk a Rikkaat amsterdamilaiset kauppiaat halusivat kahvia, ja viekas agentti vohki Mokasta kahvipuun taimia. R a nsk a n gu ya na Br asil i a 3. ryöstö Varkaus viettelemällä Romantiikannälkäinen nainen oli avainasemassa, kun portugalilaishurmuri alkoi havitella tarkoin varjeltua kahvipuuta. Kahvi levisi varkain Kahvi on yksi suosituimmista nautintoaineista maailmassa. Arabit joivat sitä keskiajalla, eurooppalaiset omaksuivat sen renessanssin aikana, ja kahvin kulutus kasvaa edelleen vuosittain. Kahvi levisi maailmalle kolmen kähvellyksen avulla. 14 Historia 14 2013 Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications - www.historienet.dk.
Kahvi on maistunut niin hienoille naisille kuin raavaille miehillekin jo satojen vuosien ajan. bridgeman Print: tre Status: 860 - Er PDFet Layout: cyt Red.sek: emk Mokka/1616 Kahvia juotiin yleisesti Lähi-idässä, ja myös eurooppalaiset olivat saaneet ensimmäiset eränsä paahdettuja kahvipapuja. Kysyntä rikastutti Mokkaa, jossa kahvia viljeltiin, ja paikallinen pašša vahti silmä tarkkana taimiaan, jotteivät muut pääsisi hänen apajilleen. Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications www.historienet.no
Siirtomaahistoria Arabimaissa kaupustelijat myivät kahvia kaduilla. bridgeman Esben Mønster-Kjær Kaksi miljardia kupillista niin paljon kahvia ihmiskunta juo päivittäin. Henkilöä kohden laskettuna kahvinkulutus on siis 1,3 kiloa kahvipapuja vuodessa. Kahvinkulutus kasvaa edelleen, sillä esimerkiksi sellaisista perinteisistä teenjuojamaista kuin Intia tulee koko ajan uusia kahvinjuojia. Pohjolassa tilastot eivät juuri heilahtele, ja vuosi vuodelta me kuulumme ahkerimpien kahvinjuojien joukkoon. Maailman kärjessä on Suomi, jossa kulutus on keskimäärin 12 kiloa raakakahvia asukasta kohti vuodessa, ja seuraavina tulevat Norja (9,5 kiloa), Islanti (9 kiloa), Tanska ja Ruotsi (noin 8 kiloa). Kahvi on yksi maailman laajimmille levinneistä nautintoaineista, mistä on kiittäminen kolmea miestä, jotka aikoinaan hankkivat kepulikonstein arvokkaita kahvipuita ja kuljettivat niitä eri puolille maailmaa. Ilman heitä kahvi olisi ehkä jäänyt eksoottiseksi ja kalliiksi ylellisyystuotteeksi, johon vain harvalla olisi nykyäänkään varaa. Kahvi oli viisauden lähde Kahvin historia alkaa itäafrikkaisesta bun-nimisestä puusta, jonka marjoilla on piristävä vaikutus. Etiopialaisilla oli tapana poimia marjoja ja syödä niitä raakoina tai kuivattuina. Soturit söivat energiapommeja, joissa puun marjoja oli sekoitettu eläinten rasvaan, ja etiopialaiset Kahvi houkutteli muslimeja moskeijaan Arabeilla kahvi oli etenkin pappien etuoikeus, ja sitä tarjottiin vain moskeijoissa. Kun papit olivat juoneet tarpeekseen, muutkin saivat luvan maistaa kahvia, mikä lisäsi kansan moskeijassa käyntiä kummasti. Kahvinjanoiset saattoivat tyydyttää himonsa myös käymällä lääkärissä, sillä kahvia pidettiin hyvänä lääkkeenä moneen vaivaan, kuten munuaiskiviin, kihtiin, yskään ja epäsäännöllisiin kuukautisiin. Erilaisia lajikkeita Parhaimpana pidetty kahvilaji on valitettavan altis muun muassa taudeille ja tuholaisille. Arabica on aromikkain Arabicakahvi levisi ensimmäisenä kotiseuduiltaan Itä-Afrikasta maailman trooppisille aluille. Arabicaa pidetään maultaan aromikkaimpana. Se on kuitenkin taudeille, tuholaisille ja lämpötilanvaihteluille altis lajike, joka kasvaa parhaiten vuorenrinteillä 1 2 kilometriä merenpinnan yläpuolella. Robusta on kestävin Eurooppalaiset viljelivät vain arabicaa, kunnes lehtiruoste-niminen tauti tuhosi viljelyksiä 1800- luvun lopulla. Silloin yleistyi Itä-Afrikan robusta, joka on arabicaa kestävämpi. Sitä alettiin viljellä kaikkialla Aasiasta Amerikkaan, mutta sen maku ei pärjännyt arabicalle. Niinpä kahvista nykyään vain 16 Historia 14 2013 Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications www.varldenshistoria.se
valmistivat myös viiniä käyttämällä marjoja. Heille ei kuitenkaan tullut mieleen valmistaa kuumaa juomaa marjojen siemenistä eli pavuista. Se tapa opittiin vasta, kun bun saapui Arabian niemimaalle. Kahvipuu, joksi kasvia nykyään kutsutaan, on ilmeisesti kulkenut Punaisenmeren yli vuosien 575 ja 850 välillä; tarkempaa ajankohtaa ei tiedä kukaan. Aluksi arabit tekivät kuten etiopialaiset ja söivät terveellisinä pidettyjä kahvimarjoja sellaisenaan. Vasta noin vuonna 1000 alettiin valmistaa kahvin esimuotoa keittämällä kokonaisista marjoista laihaa lientä. Siitä juoma kehittyi vähitellen sellaiseksi kuin me sen tunnemme. Juoma sai nimen qahwa, josta suomenkin sana kahvi juontuu. Aluksi kahvia joivat lähinnä muslimioppineet, ennen kuin se levisi tavallisen kansan keskuuteen niin kahvipuiden viljelyalueella Mokassa kuin muuallakin Arabiassa. Mekkaan kahvi tuli 1400-luvulla, ja vuonna 1554 kaksi syyrialaista kauppiasta avasi kahvihuoneen Konstantinopoliin. Ihastus kahviin käy ilmi sanoista, joilla profeetta Muhammadin poika perimätiedon mukaan ylisti kahvia: Oi, kahvi. Tuot takaisin ne, jotka ovat vaeltaneet pois tiedon polulta. Kahvin uskottiin siis antavan viisautta, jota kaikki Lähi-idässä halusivat hitusen itselleenkin. Erityisesti jemeniläiset hyötyivät tästä viisauden kaipuusta, sillä he olivat tuolloin vielä kahvin Alkuasukkaat ja orjat raatoivat siirtomaaisäntien viljelyksillä. picture desk Kahvi maistuu suloisemmalta kuin tuhat suudelmaa. ainoita tuottajia eivätkä päästäneet muita käsiksi kahvipuihinsa. Monopoli kesti kuitenkin vain siihen asti, kun neuvokas hollantilainen huomasi mahdollisuuden tuottavaan liiketoimintaan. Säveltäjä Johann Sebastian Bach (1685 1750) Kahvi kulkeutui Intiaan 1600-luvun alussa Alankomaat oli suurvalta ja kehittymässä Euroopan johtavaksi kauppamahdiksi. Vasta perustettu Itä-Intian kauppakomppania lähetti laivoja Afrikan kärjen ympäri itään, josta ne palasivat lastiruumat pullollaan ylellisyystavaroita. Yhdellä näistä matkoista vuonna 1614 tehtiin ensimmäinen kolmesta merkittävästä kahvivarkaudesta. Kauppiaan poika Pieter van den Broecke oli vasta 29-vuotias, mutta hän oli noin 30 prosenttia on robustaa, ja sitä käytetään paljon sekoituksissa. Maragogype tuottaa suurikokoisia papuja Keski-Amerikan arabicapuista on kehittynyt mutaation kautta aivan uusi lajike. Maragogypen erikoisuus on valtavat pavut, jotka ovat kaksi kertaa tavallista suuremmat. Maragogypen papuja kutsutaan myös norsupavuiksi, sillä ne ovat poikkeuksellisen suuria. christian kadluba & scanpix/akg-images kukka elää vain muutaman päivän, ennen kuin marja syntyy. papu on kahvimarjan siemen, ja niitä on yleensä kaksi. Marja kypsyy muutamassa kuukaudessa. 1600-luvun lopulla hollantilaiset keskittivät kahvinviljelynsä Jaavalle nykyiseen Indonesiaan. He perustivat sinne vain viisi viljelystä, jottei tuotanto kasvaisi liikaa ja painaisi hintoja alas. Nykyään Indonesia tuottaa 6,3 prosenttia kulutuksesta ja on maailman kolmanneksi suurin kahvintuottaja. Kahvia tuotetaan pääasiassa Sumatralla. hollantilaiset jaavalla Historia 14 2013 17 Dit pdf-bestand is voor privégebruik. Daarom mogen er geen kopieën aan derden worden verstrekt en mag de link niet op internet (bijvoorbeeld in een e-mail of op Facebook) worden gedeeld. Copyright Historia/Bonnier Publications - www.historianet.nl.
Siirtomaahistoria tottunut kulkija Intian valtamerellä, sillä hän oli purjehtinut Itä-Intian komppanian mukana jo kymmenen vuotta. Kyvyillään ja yritteliäisyydellään hän oli edennyt pitkälle, ja hän komensi hollantilaislaivoja, jotka saapuivat Adenin kaupunkiin 17. elokuuta 1614. Van den Broecke oli tullut täyttämään laivojensa lastiruumat Arabian aarteilla mutta kohtasi yllättävän ongelman. Aden ja muut alueen satamat kuuluivat Ottomaanien valtakuntaan, ja vierasmaalaisten oli hankittava lupa itse sulttaanilta Konstantinopolista ennen kuin he saivat käydä kauppaa hänen kaukaisessa provinssissaan. Hollantilaisten piti lähteä Adenista ilman kauppatavaroita, mutta van den Broecke purjehti rannikkoa pitkin, kunnes tuli ottomaanien alueiden ulkopuolelle. Hän vei laivansa satamaan Shishrissä, jonka ruhtinas innostui hyvistä kauppanäkymistä. Van den Broecke saikin mukaansa paikallisia tuotteita, jotka hän myi voitolla Jaavassa. Vahva kahvi lämmittää, voimistaa ja tuottaa nautinnonsekaista tuskaa. Keisari Napoleon (1769 1821) Tammikuussa 1616 van den Broecke lähti hakemaan lisää tuotteita, mutta Shishrissä tarjonta oli niin heikkoa, että hän päätti koettaa onneaan uudestaan ottomaanien satamissa. Tällä kertaa hän purjehti Mokkaan, joka oli kuuluisa mustasta vedestään, kuten eurooppalaiset arabien kahvia kutsuivat. Van den Broecke jatkoi sisämaahan hollantilaisen kauppiaan, torvensoittajan ja kahden sotilaan kanssa etsiäkseen käsiinsä ottomaanien sulttaanin paikallisen edustajan, paššan. Hän toivoi saavansa tältä luvan ostaa tuotteita, jottei joutuisi matkustamaan Konstantinopoliiin asti. Neuvottelut sujuivat hyvin, ja van den Broecke saattoi ryhtyä hankkimaan tavaraa Mokan markkinoilta. Maaliskuussa hän lähti lasteineen mukanaan kahvia ja paššan tietämättä myös kahvipuun taimia. Ne istutettiin Intiaan, ja Mokan kahvimonopoli murtui. Kahvi oli kuitenkin aivan uusi tuote eurooppalaisille, eikä sen kysyntä ollut kummoista. Vasta 1600-luvun puolivälistä alkaen kahvin suosio lisääntyi, ja silloinkin viljely Intiassa oli niin vähäistä, että alankomaalaiset ostivat valtaosan kahvistaan Mokasta. Pieter van den Broecke kuoli vuonna 1640 palveltuaan vuosikausia Itä-Intian kauppakomppaniassa. Vasta 1720-luvulla hollantilaiset alkoivat tuottaa enemmän papuja itse kuin he toivat Mokasta. Noihin aikoihin maailmalla iski toinenkin varas, joka vei yhä suositumman kahvin toiseen maailmankolkkaan. Meriupseeri ryösti kahvin Pariisista Seuraava ryöstö tapahtui Euroopassa, ja sen uhri oli itse Ranskan kuningas. Ams- Kahvipavun tie puusta kuppiin polfoto/corbis Englantilaisissa kahvihuoneissa lemmittiin, tapeltiin ja kiisteltiin kuninkaan hallitsemistavoista. Naiset julistivat kahviloille sodan Vuonna 1675 lontoolaisnaiset vaativat kuninkaalta kahviloiden sulkemista. Ne olivat heidän mielestään paheiden pesiä, joissa heidän hyvät aviomiehensä muuttuivat riidanhaluisiksi ja menettivät miehiset kykynsä. Kaarle II ymmärsi naisten huolen ja kielsi kahvilat rauhan ja väestönkasvun nimissä. Ne kuitenkin avattiin pian uudelleen tullitulojen laskettua hälyttävästi. Shutterstock Kahvin jalostaminen on pitkä prosessi, mutta lopputuotteesta saatavat voitot tekevät siitä vaivan arvoista. 1 Poiminta Kahvimarjat on poimittava heti niiden kypsyttyä, eivätkä ne kaikki kypsy samanaikaisesti. Satoa on siis kerättävä samasta puusta monta kertaa. Kahvimarjat käydään tarkasti läpi useaan kertaan ja niiden joukosta poistetaan käsin oksat, lehdet ja marjat, joiden kypsyysaste ei ole täsmälleen oikea. 18 Historia 14 2013 Tämä PDF-tiedosto on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Sitä ei saa jakaa tulosteena, liitteenä eikä linkkinä verkossa (esim. sähköpostilla tai Facebookissa) Copyright Historia/Bonnier Publications www.historianet.fi
Ranskalaisupseeri antoi osan vesiannoksestaan varastamalleen kahvintaimelle laivalla vuonna 1723. scanpix/mary evans On olemassa useita versioita siitä, miten Clieu sai haltuunsa kahvipuun pistokkaita. Yhden mukaan hän sai ne kuninkaan henkilääkäriltä, professori Chiracilta, joka ymmärsi, että Ranska voisi rikastua kahvintuottajana. Todennäköisesti Clieun palkkaaman nuoren naisen palvelukset vahvistivat Chiracin myötämielisyyttä hankkeelle. Toisen tarinan mukaan Clieu kiipesi eräänä kuuttomana yönä itse muurin yli kasvitieteelliseen puutarhaan, hiipi kenenkään näkemättä kasvihuoneeseen ja leikkasi itselleen pistokkaan kuninkaallisesta kahvipuusta. Joka tapauksessa Clieulla oli mukanaan kahvipistokas, kun hän lähti korvetti Dromedairella Martiniquelle. terdamin pormestari oli vieraillut Aurinkokuninkaan eli Ludvig XIV:n luona vuonna 1714 ja lahjoittanut isännälleen nuoren kahvipuun kotikaupunkinsa kasvitieteellisestä puutarhasta. Lahjan valinta osoittautui kohtalokkaaksi. Taimi istutettiin Pariisiin kasvitieteelliseen puutarhaan, jossa aralle kasville rakennettiin oma kasvihuone. Siellä se kökötti, kun 41-vuotias ranskalainen meriupseeri tuli käymään kotimaassaan Länsi-Intian saarilta vuonna 1723. Gabriel-Mathieu de Clieu oli uumoillut, että kahvipuu saattaisi hyvinkin menestyä Martiniquen saarella, joka oli hänen palveluspaikkansa. Hän pyysi kuninkaalta lupaa viedä kahvipuun pistokkaita mukanaan palatessaan Ranskan Länsi-Intiaan. Hovin vastaus oli jyrkkä ei, mutta Clieu ei aikonut antaa moisen pikkuseikan estää aikeitaan. Hän laati suunnitelman samalla kuin juhli Pariisissa kauniiden naisten kanssa. Kahvin matka oli vaaroja täynnä Atlantin yli purjehduksella Clieu säilytti pistokasta lasikaapissa, jonka hän toi päivittäin ruuman pimeydestä pariksi tunniksi aurinkoon. Matkalla kasvia uhkasivat monet vaarat. Alkumatkasta pohjoisafrikkalaiset merirosvot hyökkäsivät alukseen, mutta Dromedairen 24 tykkiä karkottivat heidät tiehensä. Myöhemmin Clieu esti erään kanssamatkustajansa yrityksen tuhota kallisarvoinen pistokas. On sanoin kuvaamatonta, miten vaikeaa minun oli pelastaa hauras kasvini mieheltä, joka yritti tuhota sen silkasta kateudesta minua odottavaa riemua kohtaan, Clieu kirjoitti myöhemmin 2 Erottelu Kuivamenetelmä: Malton ja kalvojen poistamiseksi marjat levitetään kuivumaan aurinkoon vähintään kolmeksi viikoksi ja niitä käännellään säännöllisesti. Sitten hedelmämalto poistetaan. Märkämenetelmä: Malto ja kalvot poistetaan, minkä jälkeen pavut pannaan likoamaan veteen. Parin vuorokauden kuluttua loput hedelmälihasta irrotetaan huuhtelemalla. Menetelmä on nopea, mutta vaatii runsaasti vettä. 3 Paahtaminen Paahtoaika vaikuttaa kahvin väriin ja makuun. Paahdon aikana papuja sekoitetaan koko ajan. 4 Jauhatus Kahvimylly on yhtä vanha kuin kahvijuoma. Jauhatuskarkeus riippuu kahvin halutusta valmistustavasta. Ranskasta tulleet siirtolaiset veivät kahvin Vietnamiin 1800-luvulla. Kahvinviljelystä tuli tuottoisa ala, ja se jatkui Vietnamin itsenäistyttyä. Vietnamin osuus maailmanmarkkinoista on nykyään 15 %, ja se on maailman toiseksi suurin kahvinviejä. Teen juojina tunnetut vietnamilaiset itse ovat itsekin alkaneet juoda yhä enemmän kahvia. Ranska vei kahvin vietnamiin Historia 14 2013 19 Denne PDF er til privat brug. Derfor må du ikke printe kopier til andre eller dele linket på nettet (f.eks. i mails eller på Facebook) Copyright Historie/Bonnier Publications - www.historienet.dk.
Siirtomaahistoria 1800-luvulla kahvia tuotettiin niin suuria määriä, että kahvipapuja jopa heitettiin mereen, jotta ylituotanto ei romahduttaisi hintoja. scanpix/mary evans kirjeessä. Uusia ongelmia aiheutti lisäksi juomaveden vähäisyys laivalla. Juomavedestä oli niin kova puute, että minun oli yli kuukauden ajan jaettava kahvikasvini kanssa se vähäinen vesimäärä, mikä minulle annettiin, Clieu muisteli myöhemmin. Vastoinkäymisistä huolimatta hauras kasvi selvisi pitkästä matkasta, ja Clieu istutti sen puutarhaansa Martiniquella. Kesti kuitenkin vielä kolme vuotta, ennen kuin nuori puu antoi ensimmäisen kahvisatonsa, ja siihen asti Clieun hermot olivat kovalla koetuksella. Pelkäsin jatkuvasti, että kasvi ryöstettäisiin minulta, Clieu kertoi. Lopulta jouduin istuttamaan sen ympärille piikkipensaita ja hankkimaan sille vartijat, kunnes se oli kasvanut riittävästi. Clieun ryöstösaalis osoittautui erittäin tuottavaksi, eikä vain hänelle itselleen vaan koko Ranskan valtion taloudelle. 50 vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen kasvi oli tuotu Ranskan Länsi-Intiaan, pelkästään Martiniquella kasvoi jo 19 miljoonaa kahvipuuta. Vuonna 1734 kahvin taimia vietiin myös Saint Domingueen, eli nykyiseen Haitiin, ja siirtokunta alkoi tuottaa tonneittain kahvia. Vuonna 1788 puolet maailman kahvintuotannosta tuli sieltä. Clieullakin asiat luistivat. Hän ansaitsi kahvilla valtavasti rahaa ja sai kunnianosoituksia ja ylennyksiä. Lopulta hän palasi Ranskaan viettämään eläkepäiviään ja kuoli Pariisissa vuonna 1774. Picture desk Kahvinviljely pidensi orjuuden kestoa Kahvinviljely vaati paljon aikaa ja työvoimaa, ja Brasiliassa ruumiillisen työn viljelyksillä tekivät orjat. Brasiliassa orjuus olikin laillista pidempään kuin monissa muissa maissa. Vasta muiden maiden painostuksen voimistuessa orjuus lopulta lakkautettiin Brasiliassa vuonna 1888. Brasilian kahvintuotanto perustui orjatyövoimaan vuoteen 1888 asti. Kahvin korvikkeet Korkea hinta ja säännöstely lisäsivät kahvinkorvikkeiden ja -vastikkeiden käyttöä 1900-luvulla. Euroopan kahvinsaanti kärsi maailmansotien aikana. Kauppasaarrot estivät tuonnin moniin maihin, ja kauppalaivoja tarvittiin muuhunkin kuin kahvin kuljettamiseen. Ihmiset olivat kuitenkin jo tottuneet päivittäiseen kahvinjuontiin, ja kahvin korvaajaksi kehitettiin monenlaisia vaihtoehtoja. Niin sanottuja kahvinkorvikkeita tai -vastikkeita valmistettiin monenlaisista kasveista. Kahvinkorvikkeessa on mukana kahvia, kahvinvastikkeessa kahvia ei ole lainkaan. Euroopassa oli valmistettu jo 1800-luvulla kahvinvahvikkeena käytettyä sikuria juurisikurista paahtamalla. Sikurissa oli kahvin makua muistuttava katkera maku, ja lisäksi se oli paljon halvempaa kuin aito kahvi. Niinpä sitä lisättiin aidon kahvin ja sota-aikana muista aineista, kuten ohrasta, rukiista ja herneistä valmistettujen kahvinvastikkeiden joukkoon. Suomessa sikurin valmistuksen aloitti Wilhelm Schaumann Pietarsaaressa vuonna 1883. Sikuripaketeista tehtiin mahdolli- 20 Historia 14 2013 Denne pdf-en er kun for privat bruk. Det er ikke tillatt å skrive ut kopier til andre eller dele koblingen via nettet (f.eks. i epost eller på Facebook). Copyright Historie/Bonnier Publications www.historienet.no
Sitä ennen kahvi oli kuitenkin ehtinyt kulkeutua myös Etelä-Amerikkaan jälleen yhden keplottelijan mukana. Kahvin James Bond Vääräleukaiset historioitsijat kutsuvat portugalilaista everstiä Francisco de Melo Palhetaa kahvin James Bondiksi. Hän toteutti viekkaudella ja viettelyllä salaisen tehtävän, joka hänelle annettiin vuonna 1727. Virallisesti Francisco de Melo Palheta oli kuninkaan lähettiläs, joka oli lähetetty sovittelemaan Ranskan Guyanan ja tuolloin jo laajalle kasvaneen Portugalin siirtomaan Brasilian välillä vallinnutta rajakiistaa. Hänen todellinen tehtävänsä oli kuitenkin varastaa kahvipuita, jotta niitä voitaisiin istuttaa Brasiliaan ja portugalilaisetkin pääsisivät osallisiksi tuottoisista kahvimarkkinoista. Kaikki yritykset viedä taimia tai pistokkaita suoraan viljelyksiltä oli hylättävä alkuunsa, sillä kasveja vartioitiin herkeämättä. Ranskan kuvernööri oli varsin selvillä siitä, että muut maat himoitsivat Ranskan Guyanan arvokkaita kahvipuita. Niinpä de Melo Palheta päätti etsiä henkilön, joka voisi auttaa häntä pääsemään kahviviljelyksille, ja siinä hän käytti avuksi luontaista viehätysvoimaansa ja suosiotaan naisten keskuudessa. En juo kahvia aamuisin, sillä olen huomannut sen pitävän minut heräillä koko iltapäivän. Presidentti Ronald Reagan (1911 2004) De Melo Palheta sai itselleen halukkaan apurin kuvernöörin vaimosta, viehättävästä Marie d Orvilliersista, joka ihastui 57-vuotiaaseen everstiin. D Orvilliers oli valmis pettämään rakkauden vuoksi sekä miehensä että isänmaansa, ja hän hankki de Melo Palhetalle tämän havittelemat kahvinoksat. Mahdollisesti keksityn tai ainakin väritetyn tarinan mukaan itse ryöstö tapahtui, kun kuvernööri järjesti seremonian rajakiistaneuvottelujen onnistumisen kunniaksi. Madame d Orvilliers ojensi tuolloin de Melo Palhetalle läksiäislahjaksi suuren kukkapuskan, jonka kukkien väliin hän oli piilottanut kahvipuun pistokkaita. De Melo Palhetan salainen tehtävä onnistui, ja siitä alkoi Brasilian kehitys maailman suurimmaksi kahvi-imperiumiksi. De Melo Palheta kuitenkin kuoli vuonna 1750 eikä ehtinyt nähdä, miten kahvista tuli Brasilian tärkein vientituote 1800-luvulla. Brasiliasta tuli kahvivalta Brasilia itsenäistyi Portugalista vuonna 1822, ja tuore valtio panosti alusta asti kahvinviljelyyn. Viljelyksiä varten raivattiin valtavia metsäalueita, mutta myös luonto edisti kahvinviljelyn menestystä Brasiliassa. Hemileia vastatrix -niminen sieni levisi Aasiaan ja Afrikkaan 1860- luvulla ja levitti siellä kahvipuihin taudin, jota alettiin kutsua kahviruosteeksi. Sieni aiheutti kahvin lehtiin ruskeita pilkkuja, jotka kehittyivät pian suuriksi läiskiksi, ja lopulta kasvi kuoli. Kahviruosteen aiheuttama kilpailun hiipuminen avasi brasiliaiselle kahville tien maailmanmarkkinoille, ja Brasilian valtiolliseen vaakunaan valittiin hyvästä syystä kuva-aiheeksi kahvipuun oksia. Toisaalta kahvi alkoi menettää asemaansa ylellisyystuotteena, kun tarjonnan kasvu laski hintoja ja muutkin kuin äveriäät pystyivät ostamaan kahvia. Kahvinkasvatus lisääntyi entisestään, kun eurooppalaiset perustivat siirtokuntia ja -maita eri puolille maailmaa ja alkoivat viljellä kahvia kaikkialla, missä oli sille suotuisat kasvuolosuhteet. 1900-luvun alussa saksalaiset siirtomaaisännät istuttivat kahvia Kilimanjarovuoren rinteille nykyiseen Tansaniaan. Niin kahvi palasi takaisin Itä- Afrikkaan yli tuhat vuotta kestäneeltä matkaltaan, jonka aikana se oli kulkenut arabien, alankomaalaisten, ranskalaisten, portugalilaisten ja saksalaisten käsien kautta ympäri maailman. Lue lisää Stuart Lee Allan: The Devil's Cup Coffee, the Driving Force in History, Canongate Books, 2001 Mary Banks, Christine McFadden & Catherine Atkinson: Complete Book of Coffee the Definite Guide to Coffee, Southwater, 2011 Kansainvälinen kahvijärjestö: ico.org/index.asp simman houkuttelevia panemalla niihin kuvitukseksi mitaleita ja muita koristeita. Sikuria myös mainostettiin muun muassa almanakassa ja lehdissä. Sikuri kävi hyvin kaupaksi, ja tehtaan tuotanto oli huipussaan vuonna 1903. Toisen maailmansodan aikana sikurin kysyntä kasvoi jälleen hetkellisesti, kun kahvia jouduttiin säännöstelemään. Suomessa kahvin säännöstely alkoi vuonna 1939, ja vuonna 1941 tarjolla oli vain kahvinkorviketta tai -vastiketta; sodan loppuvuosina oli saatavana enää täysin kahvitonta vastiketta. Kaffino oli tavallista laadukkaampi suomalainen sikurisekoitus. SIKURIMUSEO Kahvintuotanto käynnistyi Brasiliassa verkkaan. Kahvipuu tuotiin Portugalin siirtomaahan jo vuonna 1729, mutta ensimmäinen kahvilasti saapui Lissaboniin vasta vuonna 1765. Nykyään Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja. Se tuottaa kahvia 2,6 miljoonaa tonnia vuosittain, mikä kattaa 33 % maailman kahvinkulutuksesta. brasilia peri kahvin portugalilta Historia 14 2013 21 Denna PDF är endast för privat bruk och får inte kopieras till andra eller spridas via länkar på nätet (t.ex. via e-post eller på Facebook) Copyright Världens Historia/Bonnier Publications www.varldenshistoria.se