Potilashoidon vuosikertomus 2015 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka

Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan toiminta käsittää vuoden 2015 alusta gastroenterologisen kirurgian, urologian ja verisuonikirurgian toiminnan sekä sisätautigastroenterologian avohoidon, mukaan lukien lähisairaaloissa (Salo, Loimaa ja Vakka-Suomi) tapahtuvan näiden alojen toiminnan. Toiminta keskittyy paljolti syövän diagnostiikkaan ja hoitoon sekä päivystysluonteiseen toimintaan. Vuosi 2015 oli toiminnallisesti vaihteleva vuosi. Sairaanhoitopiirin tasolla päivystyksen toimintaan tuli muutoksia. Päivystysasetuksen voimaantulo keskitti päivystystä ja potilaita selvästi operatiiviselle päivystysosastolle T-sairaalaan. Sisäilmaongelmat Raision sairaalassa pakottivat lopettamaan gastroenterologisen avohoitotoiminnan siellä juhannuksesta ja kesällä poliklinikkatoimintaa tehtiin suppeissa tilapäistiloissa T-sairaalassa. Leikkaustoiminta T-sairaalan leikkausosastolla elektiivisessä gastrokirurgiassa ja verisuonikirurgiassa toimi erittäin hyvin. Loppuvuodesta myös virka-aikaisen päivystyskirurgian leikkaussalikapasiteetti lisääntyi minkä seurauksena päivystyspotilaiden virka-aikainen hoidon saatavuus parani. A-sairaalan leikkausosaston ja päiväkirurgisen yksikön toiminta oli sujuvaa. Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa toiminta keskittyi päiväkirurgiaan ja Salon sairaalassa vuodeosastohoitoa vaativaa kirurgiaa tehtiin edelleen lukuun ottamatta kiireellisiä päivystysleikkauksia. Potilashoidon tunnusluvut Avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät lisääntyivät huomattavasti johtuen verisuonikirurgian toiminnan siirtymisestä vuoden alussa neurotoimialueelta ja vuoden alusta toteutuneesta yksi sairaala - muutoksesta, jolloin lähisairaaloiden toiminnat siirtyivät toimialueelle. Keskimääräinen hoitoaika nousi edellisestä vuodesta ollen 3,3 vuorokautta (taulukko 1). TAULUKKO 1. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAN TOIMINNAN TUN- NUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUOSINA 2014-2015. Erikoisala Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika 2015* 2014 2015* 2014 2015* 2014 2015* 2014 Päivystyskirurgia 55 445 2 747 2 100 8 399 5 702 3,1 2,7 Vatsaelinkirurgia 32 980 21 086 3 436 1 951 13 248 8 520 3,9 4,4 Urologia 17 874 10 733 2 381 1 751 5 916 4 463 2,5 2,5 Verisuonikirurgia 5 214 4 686 1 175 1 006 4 679 4 077 4,0 4,1 Yhteensä 56 142 32 264 9 739 5 802 32 242 18 685 3,3 3,2 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. 2

Lähetteitä saapui vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalle yhteensä 12 426. Lisäksi päivystyksellisiä lähetteitä EPLL:n kautta tuli 3262, joista otettiin klinikan osastoille keskimäärin 200-230 potilasta kuukaudessa (taulukko 2). TAULUKKO 2. LÄHETTEET VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLE VUOSINA 2014-2015. EPLL:n kautta Elektiiviset lähetteet Erikoisala 2015* 2014 2015* 2014 Päivystyskirurgia 2 560 2 450 6 10 Vatsaelinkirurgia 157 129 6 947 3 889 Urologia 309 152 3 642 2 360 Verisuonikirurgia 236 223 1 831 1 561 Yhteensä 3 262 2 731 12 426 6 259 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Toimenpiteet ja leikkaukset Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla tehtiin vuonna 2015 leikkaustoimenpiteitä 7979. Päiväkirurgian osuus oli 33 %. Vertailua vuoteen 2014 ei voi tehdä, koska hallinnolliset muutokset olivat suuria. TAULUKKO 3. LEIKKAUSTOIMENPITEET VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA 2015. Erikoisala Leikkaukset Päivystyskirurgia 1 273 Vatsaelinkirurgia 3 116 Urologia 2 788 Verisuonikirurgia 802 Yhteensä 7 979 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. TAULUKKO 4. YLEISIMMÄT LEIKKAUKSET TYKSIN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA 2015. Koodi Leikkaussalissa tehdyt toimenpiteet 2015 JAB Nivustyrän leikkaus 645 JKA Sappirakon poisto 642 JEA Umpilisäkkeen poisto 387 JFB Ohut- ja paksusuolen osapoisto 338 KED Eturauhasen liikakasvun toimenpide 352 KCD Virtsarakon osien tai muutoksen poisto 245 KFD Kivespussin ja siemenjohtimen toimenpide 245 KBV Virtsanjohtimien toimenpide 213 KGH Esinahan ahtauden korjausleikkaus 195 KEC Eturauhasen kokopoisto 183 JAF Napatyräleikkaus 171 KCV Virtsarakon botuliinitoksiinihoito 149 JHD Peräaukon fistelin leikkaus 100 KAT Munuaiskivien kehonulkoinen murskaus 99 JDF Lihavuuskirurgian leikkaukset 63 3

Toimialueella modernien, mini-invasiivisten tekniikoiden osuus on merkittävä ja edelleen kasvava. Tähystyskirurgian osuus on iso eturauhasen, umpilisäkkeen ja munuaisen poistoissa, lihavuuskirurgiassa ja suolistosyövän hoidossa. Näiden toimenpiteiden määrien kehittyminen viimeisten viiden vuoden aikana on esitetty kaavioissa 1-5. Vuoden 2015 luvuissa mukana ovat myös lähisairaaloissa tehdyt toimenpiteet. Lisäksi on kuvattu tähystyksenä tehtyjen leikkausten määrä ja osuus. Urologiassa eturauhassyövän radikaalileikkaukset tehdään leikkausrobotin avulla. Verisuonikirurgiassa aortan endovaskulaaristen toimenpiteiden määrä on noussut viiden vuoden aikana 12:sta 42:een eli 3,5-kertaiseksi. Hoitomuoto vähentää mm. sairaalapäiviä, tehohoidon tarvetta ja verensiirtoja. Myös ns. hybriditoimenpiteet ovat yleistyneet. Tällöin samassa toimenpiteessä korjataan valtimon ahtautumia leikkaamalla verisuonisiirteillä ja suonensisäisesti pallolaajentamalla, läpivalaisukontrollissa. Toimintamalli vähentää potilaan hoitojaksoja ja hoitopäiviä. 4

KAAVIO 1. ETURAUHASSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIAN AVO- JA ROBOTTILEIKKAUK- SET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2015. KAAVIO 3. MUNUAISKASVAINTEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUO- SINA 2011-2015. KAAVIO 2. UMPILISÄKKEEN POISTOT TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ 2011-2015. KAAVIO 4. LIHAVUUSKIRURGIAN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2015. 5

KAAVIO 5. SUOLISTOSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIA TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2015: PÄIVYSTYSLEIKKAUSTEN SEKÄ SUUNNITELTUJEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUS- TEN MÄÄRÄT. Hoitoon pääsy Tutkimukset Diagnostisia tutkimuksia ovat mm. tähystykset ja kuvantamistutkimukset. Yleisimmät diagnostiset tutkimukset vatsaelinkirurgian ja urologian toimialueella vuonna 2015 on esitetty taulukossa 5. TAULUKKO 5. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISTEN TUTKIMUS- TEN RYHMÄT VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA 2015. Koodi Diagnostinen tutkimus- tai toimenpideryhmä 2015* 2014 UJF Suoliston tähystys 4 189 2 124 UJD Mahalaukun tähystys 3 661 1 791 UKC Virtsarakon tähystys 2 401 1 489 UJK Sappi- ja haimatietähystykset 546 424 KE1 Eturauhasen ultraäänitutkimukset tai kudosnäytteet 421 521 PD4 Invasiivinen alaraajojen valtimokuvantamistutkimus 497 471 PD3 Suonensisäinen valtimoverisuonten pallolaajennus, johon saatetaan liittää tukiverkko *Vuoden 2015 luvuissa mukana lähisairaaloissa tehdyt tutkimukset. 447 460 Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kahden seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana 80 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Hoitotakuu ylittyi 0,7 %.Taulukossa 6 on esitetty lähetteiden käsittelyn toteutuminen. TAULUKKO 6. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA VUONNA 2015. Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet joista lähetteen käsittely 0-3 4-21 yli 21 yli 21 % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn mediaani Vatsaelinkirurgia 4 836 3 537 1 274 25 0,5 2 Sis.gastroenterologia 2 259 1 493 747 19 0,8 2 Urologia 3 250 2 171 1054 25 0,8 1 Verisuonikirurgia 1 800 1 584 205 11 0,6 1 Yhteensä 12 145 8 785 3 280 80 0,7 6

Poikkileikkaustilanne 31.12.2015 osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli neljästä kuuteen viikkoon (taulukko 7). Leikkaukseen pääsyn odotusaika on kuvattu taulukossa 8. Hoitotakuun varmistamiseksi hoidon tarpeen arvioinnissa toimintaa tehostettiin varsinkin urologian poliklinikalla ja gastroenterologian poliklinikalla. TAULUKKO 7. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 31.12.2015. Erikoisalat Käyntiä joista odottaneet 1-60 61-90 yli 90 yli 90 % Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin mediaani Vatsaelinkirurgia 204 144 32 28 13,7 45 Sisätautigastroenterologia 143 118 17 8 5,6 38 Urologia 177 161 14 2 1,1 27 Verisuonikirurgia 196 131 54 11 5,6 44 Yhteensä 720 554 117 49 6,8 TAULUKKO 8. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLE HOITOON ODOT- TANEET 31.12.2015. Erikoisalatt Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 90-150 150-180 yli 180 yli 180 % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon mediaani Vatsaelinkirurgia 505 484 16 2 3 0,6 24 Sisätauti - gastroenterologia 119 118 1 0 0 0 31 Urologia 356 327 25 2 2 0,6 24 Verisuonikirurgia 121 101 19 0 1 0,8 30 103 Yhteensä 1101 0 61 4 6 0,5 2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteiden keskiarvo vuonna 2015 oli 4,6 (4,7 vuonna 2014) asteikolla 1-5. Avoimista palautteista (n=70) oli kiitoksia 52 % (37), moitteita 34 % (24) ja ehdotuksia 12 % (9). Taulukossa 9 on esitetty vuoden 2015 potilastyytyväisyyskyselyn tulokset. TAULUKKO 9. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2014-2015 VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA. VUOSI 2015* VUOSI 2014 n ka 4&5 n ka 4&5 Kysymys (%) (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 129 4,7 93 229 4,8 96 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 130 4,7 92 230 4,9 97 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 131 4,6 88 232 4,7 95 125 4,4 86 224 4,6 92 129 4,7 93 232 4,7 95 *1.1.2015 alkaen Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala ja Vakka-Suomen sairaala liittyivät Tyksiin. Vuoden 2015 luvuissa eivät ole mukana lähisairaalat. n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. 7

3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta VSSHP:n strategiassa tavoitteena on kehittää toimiva infrastruktuuri ja toimintakäytäntöjen uudistaminen. Vuoden aikana ohjeistettiin toimintaympäristön muutokseen liittyen monia päivystyksen ja konsultaatiotoimintaan kuuluvia käytännön toimintoja. T-sairaalan leikkausosaston toiminta tehostui elektiivisessä gastrokirurgisen potilaan hoidossa. Hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti yhtenäisti koko toimialueen kirjaamista vähentäen 25 % työvuorossa kirjaamiseen kuluvaa aikaa. Kirjaamiskäytäntöjen uudistaminen on parantanut potilasturvallisuutta ja nopeuttanut kirjaamista. Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen on kuvattu taulukossa 10. Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Työryhmässä käsiteltiin ajankohtaisia asioita, HaiPro-ilmoituksia ja potilaspalautteita. Työryhmän tavoitteena on ongelmista oppiminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen, jolla saadaan potilasturvallisuutta lisättyä (mm. lääkehoidon, raportoinnin, kirjaamisen, potilasohjeiden osalta). Työryhmä on moniammatillinen, jossa ovat edustettuina hoitotyön ja lääketieteen edustajat, farmaseutti, hygieniahoitaja sekä sidosryhmistä EPLL:n ja Totekin edustajat. Läsnäolo-oikeus kokouksiin on osastonhoitajilla, ylilääkäreillä ja VSSHP:n potilasturvallisuuspäälliköllä. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa tehtiin vuoden 2015 aikana 300 HaiProilmoitusta. Vaaratapahtumien raportointiaktiivisuus nousi hieman edellisestä vuodesta (2014:281). Henkilökunta raportoi lääke- ja nestehoitoon (29 %) liittyvistä vaaratapahtumista. Määrä on vähentynyt vuodesta 2014 noin 7 %. Kehittämistoimenpiteitä on tehty lääkehoidon kirjaamiseen ja koko toimialuetta koskeviin yhteisiin käytänteisiin liittyen. Tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan (46 %) liittyvistä vaaratapahtumista raportoitiin viime vuotta enemmän. Tiedonkulkua on tehostettu yhteistyössä mm. EPLL:n kanssa ISBAR -raportointilistan ja yhteisten seurantapalaverien avulla, joissa käsitellään kaikki ajankohtaiset asiat liittyen rajapintatyöskentelyyn. TAULUKKO 10. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYJEN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAS- SA 2015. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 4 Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa 3 Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 2 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytännössä ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat - GTT Infektioiden torjunnan INTO-verkkokurssin suorittaneet % henkilöstöstä 1.1.2016 mennessä. Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 52 Kyllä Kyllä Kyllä Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 1,43 Ei 52 8

4. TOIMINNAN TULOKSET Laatu ja vaikuttavuus Tieteellisen tutkimuksen pääasialliset tutkimusaiheet olivat edelleen haavan paraneminen, vatsaelinkirurginen ja urologinen syöpä- ja lääketutkimus, endoskooppinen kirurgia, lihavuuskirurgia ja umpilisäkkeen tulehduksen hoitoon liittyvät tutkimukset (lehdistötiedote). Klinikasta valmistui kaksi väitöskirjaa ja 49 julkaisua. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla oli 1,43 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2015 (2014:1,59). Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 37 kappaletta Hoidon haittavaikutusdiagnoosikoodien (T80-T88) lukumäärät: 2,5 % hoitojaksoista (vakioimaton) 30 :n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: 1,7 % leikkaushoitojaksoista Vuodeosastolle päivystyksenä tulleet 30 :n sisällä edellisestä hoitojaksosta: 8,2 % hoitojaksoista (vakioimaton) Hoitojaksokuolleisuus: 0,8 % hoitojaksoista (vakioimaton) 9