Ojaväli ja ympärysaine

Samankaltaiset tiedostot
Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Peltosalaojituksen suunnittelu

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Salaojituksen kunnossapito

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

Salaojituksen kunnossapito

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Laatuvaatimukset ja vastuukysymykset

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus


Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

SALAOJIEN KUNNOSSAPITO-OPAS

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

28 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 28

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Loppuraportti

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Käsin- ja koneasennettavien ruuvipaalujen asennusohjeet

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Hydrologia. Routa routiminen

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY Asennusohjeet. Uponor-imeytysmoduulit

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Imeytyskentän rakentamista edeltävät esitutkimukset Yleistä Koekuoppa

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

Väestönsuojan laitteiden tunnukset, suoja- ja rasitusluokat

SADEVESI-, SALAOJA- JA RUMPUPUTKET.

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

SALAOJAYHDISTYS RY 1/2017

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Lämmönkestävä. Antistaattinen. PU, erittäin kestävä

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

HAVAINTOPUTKIEN SLUG-TESTIT JA MEREEN KULKEUTUVAN FOSFORIMÄÄRÄN ARVIOINTI

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

PELTOSALAOJITUKSEN TYÖOHJEET

Hyvä valinta ystävä. Lue ohje kokonaan ennen asentamista!

e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

IISI H1 SAUNA Harmaavesisuodatin. Asennus, käyttö ja huolto ohje

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Peltomaan rakenteen arviointi

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Metsänhoidon perusteet

Peltokuivatuksen tarve

PELTOSALAOJITUSSUUNNITELMAN MAASTOONMERKINTÄ

Juha Laasonen

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

GEO. Niemenkatu 73 Puhelin LAHTI

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Freesia tytön jakku. Lisäys: Virkkaa 2p samaan s:aan

Transkriptio:

Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 4-6.12.2008 Ojaväli ja ympärysaine - teorian kertausta ja kansainvälistä tutkimustietoa Rauno Peltomaa Salaojayhdistys ry

Teorian kertauksen lähteinä uusimmat kansainväliset alan julkaisut

Hooghoudtin peruskaava Jossa: q = mitoitusvirtaama K = maaperän hydraulinen johtavuus D = läpäisevän kerroksen ekvivalentti syvyys, johon vaikuttaa myös putken tehollinen halkaisija eli putki ja sen ympärysaine H = pohjaveden korkeus salaojien välissä L = ojaväli

Tehollinen putkikoko =

Kaavan logiikka vaikuttaa siten, että jos mitoitusvalumaa (q) suurennetaan, se pienentää ojaväliä (L) läpäisevän kerroksen ekvivalenttisyvyyttä (d) pienennetään, pienenee myös ojaväli (L) kuivavaraa (h) lisätään, ojaväli (L) pienenee hydraulinen johtavuus (K) pienenee, ojaväli (L) pienenee

Veden virtaus salaojaputkeen Ekvipotentiaaliviivat ilmaisevat veden energiataosoja putken suhteen. Kuvan vasen puoli (A) edustaa ideaalista tilannetta, jossa salaojaputkella ei ole sisääntulon virtausvastusta. Kuvan oikeapuoli (B) tilannetta, jossa putken reikien sijainnista syntyy sisääntulon virtausvastusta.

Pohjaveden gradientti ja sen virtaus salaojaputkeen Vasen kuva (A) edustaa tilannetta, jossa pohjaveden pinta on salaojasyvyydessä. Oikealla (B) oleva kuva tilannetta, jossa laskuaukko on veden alla tai putken kapasiteetti ei ole riittävä.

Kuvassa on tummennettuna esitetty niiden maalajien rakeisuuskäyrien alue, joilla ympärysaineen suodatinominaisuuden tarve on suurin. Saveksen osuuden lisääntyminen vähentää suodatintarvetta. Kun sen osuus kasvaa yli 30 %, tarve on hyvin vähäinen.

Veden vaaka- ja pystyvirtausta perusmaan päällä olevien hienon ja karkean suodattimien rajapinnoissa. A =Hieno ympärysaine ja vaakavirtaus C = Hieno ympärysaine ja kohtisuora virtaus B = Karkea ympärysaine ja vaakavirtaus D = Karkea ympärysaine ja kohtisuora virtaus Kohtisuorassa on syytä huomata, että veden liikkuessa alhaalta ylöspäin, se liikkuu painovoimaa vastaan. Sen liikkuessa ylhäältä alaspäin, siihen kohdistuva voima on eri suuruusluokkaa.

Salaojasoran raekokorajauksen määrittäminen esimerkkimaalajille Tarkistuspisteinä on käytetty: 1. D 15c < 7 d 85f 2. D 60c = 5 D 15c 3. D 100 < 9,5 mm 4a. D 15f >4 d 15c 4b. D 15f = D 15c /5 5. D 5f > 0,0074 6. D 60f =D 60c /5 7. D 85 > D reikäkoko

Esipäällysteen suodatinominaisuuksien soveltuvuus maalajeille määritellään esipäällysteen O 90 huokoskoon ja maaperän d 90 raekoon perusteella

Esipäällysteen O 90 -arvo ja sen ilmaisema suodatinominaisuuden riittävyys maaperän raekokojakautumalle. A = Kookoskuitu O 90 arvo 1,0 mm ja paksuus vähintään 3 mm B = Kookoskuitu, O 90 arvo 0,3 mm ja paksuus vähintään 3 mm C = Osittain synteettinen ohut esipäällyste, O 90 arvo 0,08 mm ja paksuus 0,3 mm

Esipäällysteen hydrauliset ominaisuudet Keskeisin vedenläpäisevyyteen vaikuttava tekijä on huokoskokojakautuma O 90 huokoskoko tulisi olla vähintään 0,2 mm, vain hyvin rajatuissa olosuhteissa se saa olla 0,1 0,2 mm Esipäällysteen vedenjohtavuus tulisi olla vähintään kymmenkertainen maan vedenjohtavuuteen Pieni huokoskoko lisää esipäällysteen tukkeutumisriskiä ruostesaostumilla Esipäällysteen paksuus Esipäällysteiden standardeissa minimipaksuus on 3 mm

Ojavälin vaikutus salaojavaluntaan Indianassa jaksolla 1985-1999 Koekentän maalaji on hienoa hietaa ja vuosisadanta seurantajaksolla keskimäärin 1120 mm

Keskimääräiset sadot eri ojaväleillä Vasemmalla (CC) on maissisadot pelkästään maissikierrolla Keskellä (CS) maissin sadot soijapapu kierrolla Oikealla (SC) soijapavun sadot maissikierrolla.

Ojasyvyyden 120 ja 90 cm vaikutus maissin (corn) ja soijapavun (soybean) satotasoon Minnesotassa Sininen = ojasyvyys 120 cm ja vihreä = ojasyvyys 90 cm. Maalajit hiuesavea ja hietasavea Vuotuisen sadannan pitkänajan keskiarvo 880 mm, josta 60 % satoi huhti-elokuussa Koekenttä on perustettu 2001

Ojavälin vaikutus satotasoon Mitoitusvaluma 51mm/vrk (sininen) = ojavälit 9 ja 12 m Vastaavasti 13 mm/vrk (vihreä) = ojavälit 18 ja 24 m

Ojavälin suhteellinen vaikutus (%) vuosittaiseen salaojavaluntaan (vasemmalla) Valunnan nitraattitypen pitoisuuteen (keskellä) ja sen huuhtoumaan (oikealla). Mitoitusvaluma 51mm/vrk = ojavälit 9 ja 12 m ja vastaavasti 13 mm/vrk = ojavälit 18 ja 24 m

Amerikkalainen ohje kuivatustehokkuuden ja vesiensuojelun yhteensovittamiseksi: Kuivata vain sen verran, kun on tarpeen kantavuuden ja sadon varmistamiseksi, ei tippaakaan enempää.