Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2013

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2010

Keski-Satakunnan kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle Johdanto

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. vuosille

KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2016 valvonnan toteutuminen

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2015

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON KEMIKAALI-, KULUTTAJATURVALLISUUS-, TERVEY- DENSUOJELU- JA TUPAKKAVALVONNAN VUODEN 2012 TOTEUMAN ARVIOINTI

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014

Valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Johdanto Tarkastukset... 3

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite 4 104

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

3 NÄYTTEENOTTO JA NÄYTTEIDEN TUTKIMINEN VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSTIHEYS VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI...

Elintarvikevalvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2016

Kainuun maakunta -kuntayhtymä Ympäristöterveydenhuolto. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2009

ymp.ltk Liite 18 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI VUODEN 2015 OSALTA

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6)

Helsingin tupakkalain valvontasuunnitelma

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TERVEYDENSUOJELULAIN VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK liite 5

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VUODEN 2014 VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys

Kysely: Vuoden 2015 valvonnan toteutuminen

ID KUNTAKOHTAINEN RAPORTTI SUORITTEISTA

Kysely: Vuoden 2018 valvonnan toteutuminen

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille

Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma ja Terveydensuojelun valvontaohjelma vuosille

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2015 valvonnan toteutuminen

Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto (112) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2016 valvonnan toteutuminen

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Tupakkalain valvontasuunnitelma vuosille

Kysely: Vuoden 2016 valvonnan toteutuminen

KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014

Terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI VUODEN 2018 OSALTA

Valvonnan toteutumisen vuosiraportti

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta kunnissa kuluttajaturvallisuusvalvonnan peruskurssi 2014

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset

Perusturvalautakunta esityslistan liite

KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2016

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2016

Valvira toimii- mitä on tulossa

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Terveydensuojeluvalvonnan valvontasuunnitelma vuosille

Sisällysluettelo. Liite II 2(7)

Lomake A: Valvontakohteet ja niiden tarkastukset

ELINTARVIKEVALVONTA JA VALVONNAN SUORITTEET 2014

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA

Liite III 2 (5) Sisällysluettelo

Helsingin tupakka- ja lääkelain valvontasuunnitelma , päivitys 2017

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuntien kuluttajaturvallisuusvalvonta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3656/11.02/2012

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut VALVONTASUUNNITELMAN 2014 TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla perittäviin maksuihin:

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma vuosille

ELINTARVIKEVALVONNAN SUUNNITELMA 2019

Indikaattori tulokset 2018

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Sanna Hellström Neuvotteleva virkamies

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa

Osa 1, Valvontaa koskevat numeeriset tiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUOTETURVALLISUUSVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet

Enonkoski Juva - Kerimäki Punkaharju Puumala Rantasalmi Savonlinna - Savonranta - Sulkava Itä-Savon sairaanhoitopiiri Ympäristöterveydenhuolto

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

Valvontasuunnitelman toteutuman raportointi ja arviointi

Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelma

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2017 Oulu, Turku,

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi vuonna 2015

Tarja Hartikainen. Kunnan ympäristöterveydenhuollon. opas luottamushenkilöille

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE


Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto Asia/

Liite III. Tupakkalain ja nikotiinikorvausvalmisteiden valvontasuunnitelma PÄIVITYS 2019

Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma Päivitys 2016 (liite 3)

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. vuosille

Inarin kunta Ympäristöyksikkö

Inarin kunta Ympäristöyksikkö Inarin ja Utsjoen yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto Toimivallan siirtäminen alkaen. 1 / 7

Sisällysluettelo 22 (10)

Kupiainen Niina Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille

Kuntien VASU-raportointi 2013

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN YMPÄRIS- TÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUN- NITELMA VUOSILLE Päivitys vuodelle 2014

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMAN TOTEUTUMA V. 2017

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

TUNTURI LAPIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO SODANKYLÄN KUNTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä;

Transkriptio:

0B Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2014 Hyväksytty Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksessa 25.3.2015 58

SISÄLLYSLUETTELO 2 1. Yleistä... 3 2. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma... 4 2.1 Tarkastukset... 4 2.2 Näytteenotto... 5 2.3 Varautuminen ruokamyrkytysten selvittämiseen... 5 2.4 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 6 3. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma... 6 3.1 Tarkastukset... 6 3.2 Näytteenotto... 7 3.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 8 4. Tupakkalain valvontasuunnitelma... 8 4.1 Tarkastukset... 8 4.2 Näytteenotto ja valvontaprojektit... 9 4.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 9 5. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma... 9 5.1 Tarkastukset... 9 5.2 Näytteenotto... 10 5.3 Ilmoitukset kuluttajapalvelun aloittamisesta, muuttamisesta ja palvelun tarjoajan vaihtumisesta... 10 5.4 Ilmoitukset vaarallisesta kuluttajapalvelusta... 10 5.5 Voimavarat ja niiden riittävyyden arviointi... 11 6. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma... 11 6.1 Eläinlääkäripalvelut... 11 6.2 Terveydenhuoltopalvelut... 12 6.3 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta... 13 6.4 Pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 16 6.5 Toimitilat ja välineet... 16 7. Yhteenveto... 17 7.1 Valvonnan kohdentuminen... 17 7.2 Valvonnasta saadut tulot... 17 7.3 Voimavarat ja riittävyyden arviointi... 18 7.4 Syyt tavoitteiden ja toteutumisen eroissa ja keinot joilla eroja voitaisiin kaventaa... 19 LIITTEET Liite 1 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpanon arviointi 2014

3 1. Yleistä Kainuun sote kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt 13.11.2013 53 ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman 2011 2014 päivityksen vuodelle 2014. Valvontasuunnitelma vuodelle 2014 on laadittu siten, että se sisältää terveydensuojelu-, elintarvike-, tupakka-, kuluttajaturvallisuus- ja eläinlääkintähuoltolain mukaiset toimialat. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta annetun asetuksen (665/2006) mukaisesti suunnitelmassa on esitetty kultakin toimialalta vähintään seuraavat tiedot: tarkastusten sisältö, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Valvontasuunnitelma vuodelle 2014 on otettu huomioon Elintarviketurvallisuusviraston (Evira),Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) laatiman valtakunnallisen valvontaohjelman 2011 2014 päivitys vuodelle 2014. Valtioneuvoston asetuksessa (665/2006) edellytetään, että kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelman toteutuminen vuosittain. Arviointituloksilla ja valvonnasta saaduilla kokemuksilla on keskeinen merkitys seuraavia valvontasuunnitelmia laadittaessa. Asetuksen 8 :n mukaan arviointi tulee tehdä ainakin seuraavien tekijöiden osalta: 1. tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin, 2. tarkastusten kattavuus, 3. näytteiden määrä valvontakohdetyypeittäin sekä 4. valvonnasta saatujen tulojen kohdentuminen. Valtakunnallisissa toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu toimialoittain tarkempia ohjeita arvioinnin sisällöstä. Kunnan tekemät valvontatiedot kerätään reaaliaikaisesti keskusviranomaisen määräämällä tietojenkeräysmenetelmällä. Aluehallintovirasto saa kerätyistä valvontatiedoista tiedot valvontasuunnitelman mukaisista toimista. Kunta ei toimita enää erillisiä raportointilomakkeita aluehallintovirastolle. Toteumaraportissa on kerrottu toimialakohtaisten suunnitelmien toteutuminen. Toimialakohtaisesti on tarkasteltu valvonnan kattavuutta toteutuneiden tarkastusten määrän ja näytteenoton perusteella. Lisäksi arvioidaan sitä, onko valvonta toteutunut valtakunnallisten ohjeiden ja valittujen painopistealueiden mukaisesti, kuinka valvontaan käytetty aika on toteutunut suunniteltuun nähden sekä tarkastellaan kohteissa esiin tulleiden epäkohtien määrää ja laatua ja valvontaviranomaisen toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi. Toimialakohtaisen arvioinnin jälkeen arvioidaan valvonnan voimavarojen jakautumista suunnitelman mukaiseen ja muuhun valvontaan valvonnan eri osa-

alueilla koko ympäristöterveydenhuollossa sekä voimavarojen riittävyyttä suhteessa tarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan. Lisäksi arvioidaan syitä ja perusteluja, mikä on vaikuttanut toteutumatta jääneisiin tavoitteisiin ja vaadittavat toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet toteutuisivat jatkossa. Raportissa on tiedot valvonnasta kertyneistä tuloista ja niiden kohdentumisesta. 2. Elintarvikevalvonnan valvontasuunnitelma 2.1 Tarkastukset Elintarvikevalvonnan raportointi 2014 suoritteista on siirtynyt KUTI liittymän kautta kuluneen vuoden aikana. Tehdyt suoritteet siirtyvät reaaliaikaisena Elintarvike viraston sähköiseen järjestelmään. Pohjois-Suomen AVI:lle on toimitettu tammikuun loppuun mennessä vuosiraportti valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja näytteenotosta. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaisesti suunnitelmallista valvontaa oli tarkoitus kohdentaa erityisesti seuraavien valvontakohteiden tarkastuksiin ja näytteenottoon: 1. tuotantolaitokset ja muut elintarvikkeiden valmistuspaikat 2. ravintolat 3. suurtaloudet (keskus-, laitos- ja tarjoilukeittiöt) 4. myymälät 5. alkutuotantopaikat Elintarvikevalvonta kohdistui valvontasuunnitelmassa esitettyihin kohteisiin. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 139 kpl, näistä toteutui 171 kpl (123 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 139 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (310 kpl) oli 55 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 62 htpv. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 54 htpv, joten toteuma oli 114 %. Muuhun elintarvikevalvontaan käytettiin aikaa 99 htpv. Kohteita, joissa valvontaviranomainen ryhtyi toimenpiteisiin, oli 68 kpl eli 34 %:ssa tarkastetuista kohteista. Toimenpiteiden yleisimmät syyt olivat yleinen hygienia ja omavalvonta. Suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä huomautuksia annettiin useammin eli 37 % tarkastuksia. Elintarvikelain mukaan elintarvikealan toimijan on julkistettava valvontaviranomaisen antama elintarvikehuoneiston tarkastuksesta kertova asiakirja. Oivajärjestelmä otettiin käyttöön koko maassa 1.5.2013 alkaen elintarvikkeiden vähittäismyynnissä ja tarjoilussa. Oiva-tarkastuksia tehtiin 144 kohteessa. Näiden yhteydessä korjauskehotuksia annettiin 54 kohteeseen. Ne koskivat omavalvontaa, siivousta ja tilojen epäkohtia. 4

5 2.2 Näytteenotto Edellä esitetyt tiedot koskevat terveystarkastajien toimintaa. Lisäksi laitosvalvontaa ja maidontuotantotilojen hygieniatarkastuksia tekevät hyvinvointieläinlääkäri ja yksi praktikko. Näissä tarkastuksia oli suunniteltu tehtävän 87 kpl ja toteuma oli 102 kpl (117 %). Eläinlääkärit käyttivät valvontaan aikaa 18 htpv, joka vastasi suunniteltua ajankäyttöä. Elintarvikevalvontasuunnitelman mukaan vuonna 2014 suunniteltiin toteutettavaksi seuraavat valvontaprojektit: 1. Listeria kala- ja maitoalan laitoksista (pintapuhtaus- ja tuotenäytteet) 2. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet ja raaka-aineet (pizzeriat, myymälät, ravintolat, kahvilat ja konditoriat, leipomot) 3. Pintapuhtausnäytteitä elintarvikehuoneistoista (kontaktimaljoilla ja petrifilmillä). Lisäksi tavoitteena oli osallistua erikseen sovitun mukaisesti Eviran valvontaohjelman mukaisiin projekteihin. V. 2014 osallistuttiin muovisten pakkausmateriaalien vaatimuksenmukaisuutta koskevaan projektiin. Näytteenottoa varten laadittiin erillinen kohdekohtainen näytteenottosuunnitelma, jonka mukaan näytteenotto toteutettiin. Elintarvikenäytteitä otettiin 116 kpl. Näytteistä 16 % oli määräysten vastaisia eli elintarvikkeeksi kelpaamattomia. Yleisin määräysten vastaisuuden syy oli näytteen huono mikrobiologinen laatu ja aistinvarainen laatu. Määräystenvastaisten näytteiden osalta on pyritty selvittämään syitä, mitkä ovat vaikuttaneet näytteen huonoon laatuun. Kohteessa tehdyn tarkastuksen perusteella selvitetään mm. säilytysolosuhteiden ja elintarvikkeiden käsittelyn asianmukaisuutta. Lisäksi otetaan uusintanäytteitä. Jos jossakin näyteryhmässä on ollut yleisesti paljon määräystenvastaisuutta, huomioidaan se seuraavan vuoden näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa niin, että näytteenottoa kohdistetaan näihin elintarvikkeisiin. Näytteet tutkittiin pääasiassa Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. 2.3 Varautuminen ruokamyrkytysten selvittämiseen Ruokamyrkytysten selvittämistä varten sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt suunnitelman ja nimennyt ruokamyrkytysten selvittämistä varten työryhmän 12.3.2008 65. Työryhmä ei kokoontunut, mutta suunnitelmaa käytettiin epäilyjen yhteydessä. Vuonna 2014 tuli yksittäisiä yhteydenottoja, joissa elintarvikkeen epäiltiin aiheuttaneen sairastumisen. Laajempia ruokamyrkytyksiä oli kaksi, josta tehtiin epäilyilmoitus.

2.4 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi 6 Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 171 kpl eli n. 123 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 62 htpv eli 114 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 2.1. Riskinarvioinnin mukaisen mitoituksen mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia pitäisi kuntayhtymässä tehdä 1486 kpl vuodessa (kuntayhtymän toteuma 12 %) ja käyttää aikaa 530 htpv (kuntayhtymän toteuma 12 %). Suunnitelmassa tarkastustiheyttä vähennettiin, koska tavoitetta ei pidetty valvonta-alueella realistisena. Siihen, ettei suunnitelman valtakunnalliseen tavoitteeseen päästy, vaikutti mm. seuraavat asiat: Ajan käyttö muihin kuin suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Näihin tarkastuksiin sisältyy mm. valituksiin ja muihin pyyntöihin liittyvät tarkastukset sekä tarkastusten tekeminen muilla valvonnan osa-alueilla (terveydensuojelu, kuluttajaturvallisuus). Varsinaisen elintarvikevalvonnan tarkastustoiminnan suoritemääriin vaikuttaa vähentävästi myös suunnitelmalliseen valvontaan liittyvät suunnittelu-, seuranta- ja raportointityöt. Myös lainsäädännön muuttuminen on vaikuttanut siihen, että lainsäädäntöön perehtymiseen, koulutukseen, ohjeistukseen ja lomakkeiden uusimiseen on mennyt aikaa. Lisäksi aikaa meni Oiva tarkastustoiminnan aloittamiseen ja siihen liittyvän tarkastusmateriaalin perehtymiseen. 3. Terveydensuojelun valvontasuunnitelma 3.1 Tarkastukset Terveydensuojelun valvonnasta on toimitettu Pohjois-Suomen AVI:iin vuoden 2014 uimavesivalvontaa koskeva raportti EU-uimarannoista 30.9. mennessä uimakauden jälkeen. EU-vesilaitosten (vähintään 1000 m³ päivässä taikka vähintään 5000 käyttäjälle talousvettä toimittavat laitokset) talousveden laatutiedot raportoidaan Pohjois- Suomen AVI:lle maaliskuun loppuun mennessä. Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueiksi on koko suunnitelmakaudelle 2011 2014 valittu seuraavat kohteet: talousvettä toimittavat suuret vesilaitokset talousvettä toimittavat pienet vesilaitokset kylpylät, yleiset uimahallit, maauimala ja muut yleiset uima-altaat EU-uimarannat muut yleiset uimarannat kohteet, joita nuoret käyttävät (päiväkodit, koulut, oppilaitokset, iltapäiväkerhot, leirikeskukset jne.) vanhainkodit ja vastaavat vanhustenhuollon yksiköt majoitus- ja kokoontumistilat Vuonna 2014 suunnitelmallista valvontaa tehtiin suunnitelman mukaisesti em. kohteisiin.

3.2 Näytteenotto Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 193 kpl, näistä toteutui 65 kpl (34 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 154 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (219 kpl) oli 30 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 25 htpv ja muuhun terveysvalvontaan 150 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 88 htpv, joten toteuma oli 23 %. Toimenpidemääräyksiä annettiin kaikki tarkastukset huomioon ottaen 63 kohteelle eli 27 %:lle tarkastetuista kohteista. Toimenpidemääräykset koskivat kohteiden kuntoa eli kohteissa oli kuluneita tai rikkonaisia pintoja ja rakenteita. Tarkastuksissa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi annettiin kohteissa asiaan liittyvää opastusta ja neuvontaa sekä kehotettiin määräajassa korjaamaan puutteet. Vesilaitosten osalta tehtiin valvontasuunnitelmien tarkastuksia ja niihin liittyvän erityistilannevalmiuden arviointia sekä vedenottamoiden tarkastuksia. Vesilaitosten osalta erityistilanteisiin varaudutaan mm. desinfiointivalmiuden ylläpidolla ja varavedenottamoiden veden laadun seurannalla. Erityistilannesuunnitelmien päivitykset vaihtelevat kuntayhtymän alueella. Vesiepidemiaepäilytapauksissa noudatetaan ruokamyrkytysepidemioiden varalle tehtyä toimintasuunnitelmaa. Vedenottamoilla havaittuja puutteita olivat mm. huonot suoja-aitaukset, kaivojen minimaaliset pengerrykset ja kaivojen kansien väljyys. Yleisesti ottaen kaivot ja ottamot ovat siistissä kunnossa. Talousvesi ja uimavesi UTalousvedenU osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: o STM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, o STM asetus (401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. UimavesienU osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: UAllasvedet o STM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista. Uimarantavedet o STM asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, o STM asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. 7

8 Muut näytteet terveysvalvonnassa Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto kohdistui tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja oman siivoustoiminnan tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein. Koulujen, päiväkotien ja vastaavien tilojen tarkastusten yhteydessä otettiin sisäilma-, materiaali- ja pintanäytteitä tarpeen mukaan. Suunnitelmallisen valvonnan kohteista näytteenotto kohdistui uima- ja talousveteen. Näytteitä otettiin uimarantavesistä ja uima-allasvesistä 287 kpl. Talousvesistä näytteitä otettiin 77 kpl. Säädösten edellyttämät näytteet otettiin säädösten edellyttämällä tavalla. Näytteet täyttivät niille asetetut vaatimukset. Edellä esitettyjä muita näytteitä otettiin muun kuin suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä. Näytteet tutkittiin pääasiassa Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Sisäilman laatuun liittyvät näytteet tutkittiin työterveyslaitoksella. 3.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 65 kpl eli 34 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 25 htpv eli 23 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 3.1. Valviran valtakunnallisessa terveydensuojelun valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan terveydensuojelun suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 244 kpl. Toteuma tähän verrattuna oli 27 %. Suunnitelmalliseen valvontaan olisi tullut käyttää aikaa 132 htpv. Toteuma oli 10 %. Siihen, ettei suunnitelman tavoitteeseen päästy, vaikutti erityisesti se, että aikaa käytettiin muihin kuin suunnitelmallisiin tarkastuksiin. Näihin tarkastuksiin sisältyy mm. asuinhuoneistojen tarkastukset (52 kpl) sekä huoneiston hyväksymisiin, valituksiin ja muihin pyyntöihin liittyvät tarkastukset. Lisäksi mm. lausuntojen valmistelu on vienyt aikaa. Muiden valvonnan osa-alueiden (elintarvike- ja kuluttajaturvallisuusvalvonta) tarkastukset vaikuttivat terveydensuojelun tarkastusten määrään. Varsinaisen tarkastustoiminnan suoritemääriin vaikuttaa vähentävästi myös suunnitelmalliseen valvontaan liittyvät suunnittelu-, seuranta- ja raportointityöt. 4. Tupakkalain valvontasuunnitelma 4.1 Tarkastukset Vuonna 2014 ympäristöterveydenhuollon painopistealueina olivat tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen tarkastukset, ravintoloiden ja muiden ravitsemusliikkeiden savuttomuuden seuranta sekä tupakointitilallisten

kohteiden valvonta sekä tupakointikieltojen toteutumisen valvonta päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja niiden ulkoalueilla. Vuonna 2014 suunnitelmallinen valvonta kohdistui erityisesti vähittäismyyntipaikkoihin sekä oppilaitoksiin ja päiväkoteihin. Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 100 kpl, näistä toteutui 74 kpl (74 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia ei tehty. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 8 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 27 htpv, joten toteuma oli 30 %. Tarkastuksissa annettiin huomautuksia ja toimenpidemääräyksiä 1 kohteelle eli 1 %:lle tarkastetuista kohteista. Ne koskivat puutteellisia ikärajamerkintöjä ja omavalvonnan kirjauksia. 4.2 Näytteenotto ja valvontaprojektit Tupakkalain mukaisella tarkastuskäynnillä käytetään ensisijaisesti aistihavaintoihin perustuvaa arviointia. Jos aistinvaraista havainnointia ei voida käyttää, tupakansavun kulkeutumista voidaan selvittää esim. merkkisavututkimuksella. Valvontaviranomaisen omaan harkintaan perustuen mahdollisissa epäselvissä ja riitatilanteissa voidaan ottaa kertaluontoinen lyhyt ilmanäyte imemällä pumpulla ilmaa näytekeräimen läpi. Näytteitä ei otettu vuonna 2014 suunnitelmalliseen valvontaan liittyen. 4.3 Voimavarojen käytön ja suunnitelman toteutumisen arviointi Suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin 74 kpl eli 74 % tavoitteesta. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 8 htpv eli 30 % tavoitteesta. Tarkemmat tiedot tarkastuksista on esitetty edellä kappaleessa 4.1. Valviran valtakunnallisessa tupakkalain valvontaohjelmassa esitettyjen tarkastustiheyksien mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia olisi tullut tehdä 164 kpl. Toteuma verrattuna Valviran suositukseen oli 45 %. Suunnitelmalliseen valvontaan olisi tullut käyttää aikaa 81 htp, joten toteuma oli 10 %. 5. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontasuunnitelma 5.1 Tarkastukset Suunnitelmallista valvontaa oli tarkoitus kohdentaa seuraaville painopistealueille: ratsastustallit kiipeilyseinät ohjelmapalvelut EU-uimarannat karting-rata 9

luontopolut ja retkeilyreitit lähiliikunta-alueet 10 5.2 Näytteenotto Tarkastukset kohdentuivat suunnitelman mukaisille painopistealueille kiipeilyseiniä ja osaa ohjelmapalveluita lukuun ottamatta. Suunnitelman mukaan tarkastuksia oli tarkoitus tehdä 43 kpl, tarkastuksia tehtiin 36 kpl (84 %). Muita kuin suunnitelmallisia tarkastuksia tehtiin vuonna 2014 12 kpl. Suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista (48 kpl) oli 75 %. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 31 htpv. Suunnitelman mukaan suunnitelmalliseen valvontaan oli tarkoitus käyttää 35 htpv, joten toteuma oli 89 %. Suunniteltuihin työaikoihin ei sisältynyt matkoihin käytetty aika. Kaiken kaikkiaan kuluttajaturvallisuusvalvontaan käytettiin työaikaa 91 htpv (tarkastukset, koulutukset, palaverit, neuvonta ym. sisältäen matkoihin käytetyn ajan). Tarkastuksilla todettuja yleisimpiä puutteita olivat puutteet turvallisuusasiakirjassa ja asiakasopasteissa sekä reittien huono kunto. Suunnitelmallisen valvonnan yhteydessä huomautuksia annettiin lähes kaikille tarkastetuille kohteille. Vuonna 2014 ei ollut näytteenottoa. 5.3 Ilmoitukset kuluttajapalvelun aloittamisesta, muuttamisesta ja palvelun tarjoajan vaihtumisesta Kuluttajaturvallisuuslain 920/2011 (KuTuL) 6 :n mukaan palvelun tarjoajan on tehtävä ennen kuluttajapalvelun tarjoamisen aloittamista, muuttamista tai palvelun tarjoajan vaihtumista kirjallinen ilmoitus sen kunnan valvontaviranomaiselle, jonka alueella palvelua aiotaan tarjota. Ilmoitusvelvollisuus koskee painopistealueiden kohteita. Ympäristöterveydenhuoltoon tuli vuoden 2014 aikana kahdeksan ilmoitusta kuluttajapalvelun aloittamisesta. 5.4 Ilmoitukset vaarallisesta kuluttajapalvelusta KuTuL 8 velvoittaa toiminnanharjoittajaa tekemään ilmoituksen valvontaviranomaiselle, mikäli hän saa tietoonsa tai hänen tulisi ammattitaitonsa perusteella hallussaan olevien tietojen perusteella pystyä päättelemään, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta aiheutuu vaaraa kuluttajan, kuluttajaan rinnastettavan henkilön tai palveluksen vaikutuspiiriin kuuluvan muun henkilön terveydelle tai omaisuudelle. Ympäristöterveydenhuoltoon tuli vuoden 2014 aikana kolme ilmoitusta vaarallisesta kuluttajapalvelusta. Ilmoitukset tehtiin kuluttajapalvelun yhteydessä sat-

tuneiden onnettomuuksien johdosta. Toimijat tekivät ilmoitukset automaattisesti ilman, että niitä erikseen pyydettiin. 5.5 Voimavarat ja niiden riittävyyden arviointi Tukesin valvontakriteeristön ja kohdemäärän perusteella ilmenee, että kuntayhtymän alueella tarvitaan vuositasolla 215 henkilötyöpäivän (noin 1,0 henkilötyövuoden) panostusta riittävän laadukkaan kuluttajaturvallisuusvalvonnan toteutukseen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän alueella kuluttajaturvallisuusvalvontaa teki vuonna 2014 kaksi terveystarkastajaa muiden töiden ohella. Tavoitteena oli vuonna 2014 suorittaa kuluttajaturvallisuusvalvontaan liittyviä tehtäviä 0,33 htv:n verran, josta suunnitelmallista valvontaa oli 0,16 htv. Suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin aikaa 0,14 htv. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin valtakunnallisen kuluttajaturvallisuusvalvontaohjelman mukaisen mitoituksen mukaan suunnitelmallisia tarkastuksia pitäisi kuntayhtymässä tehdä 197 kpl vuodessa (kuntayhtymän toteuma 18 %) ja käyttää aikaa 103 htpv (kuntayhtymän toteuma 30 %). Suunnitelmassa tarkastustiheyttä vähennettiin, koska tavoitetta ei pidetty valvonta-alueella realistisena. Valvontasuunnitelma toteutui tarkastusten osalta hyvin (84 %). Valvontasuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen vaikutti, että tarkastukset (luontopolut ja retkeilyreitit) olivat tavanomaista pitkäkestoisempia ja osassa ei ehditty käymään muiden valvontatöiden vuoksi. Työaikaa kului muuhun kuin tarkastustoimintaan aiempaa enemmän. Vuonna 2014 osallistuttiin retkeilyreitti-projektin valmisteluun, eräpelastusharjoitukseen ja annettiin lausuntoja Tukesin valmistelemiin valvontaohjeisiin ja tarkastuslistoihin. Lisäksi työaikaa kului yleisötilaisuuksien turvallisuusasiakirjojen läpikäyntiin. 6. Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma 6.1 Eläinlääkäripalvelut Resurssit Kainuun sote -kuntayhtymän palveluksessa on 10 praktikkoeläinlääkäriä kahdeksassa toimipisteessä sekä maakunnallisesti toimiva hyvinvointieläinlääkäri. Pieneläinhoitajia on neljä sijoitettuna kolmelle vastaanotolle. Suunnitelman mukaan hyvinvointi- ja hygieenikkoeläinlääkärit vastaavat pääosasta valvontatehtäviä. Hyvinvointieläinlääkäri vastaa eläinsuojelusta, alkutuotannon hygieenisten tarkastusten ja eläintautilain mukaisten tehtävien koordinoinnista. Puolangan praktikkoeläinlääkäri tekee osan alkutuotannon hygieenisistä tarkastuksista. Hygieenikkoeläinlääkäri vastaa eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien laitosten valvonnasta sekä sivutuotteiden valvonnasta. Kalatautivalvonta on keskitetty Hyrynsalmen toimipisteen praktikkoeläinlääkärin hoidettavaksi. Hygieenikkoeläinlääkärin virkaa ei ole saatu täytettyä useasta yrityksestä huolimatta. Tältä osin edellä esitetty suunnitelman mukainen toiminta ei toteutunut. Tehtävät jaettiin praktikoille, hyvinvointieläinlääkärille ja terveystarkastajille. 11

Ympäristöterveysjohtaja on toiminut myös eläinlääkintähuollon vastuualuepäällikkönä vuoden 2013 alusta alkaen. Eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu Suunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin, että kiireellistä eläinlääkäriapua tarvitseva saa sitä 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Työjärjestelyillä pyritään parantamaan ajanvarausperusteisen palvelun saatavuutta. Praktikkoeläinlääkäreillä on mahdollisuus keskinäisillä sopimuksilla järjestää aikaa ajanvarausperusteiseen työhön (esim. terveydenhuolto, pieneläinten leikkaukset), jolloin yhteisvastaanotoilla toinen praktikko tai naapurialueen kollega hoitaa kiireelliset tapaukset. Kuntayhtymän subventioilla turvataan se, ettei palvelun hinta muodostu esteeksi työnjaolle. Valtakunnallisessa ohjelmassa on annettu tavoitteita eläinlääkäripalvelujen saatavuudelle: Ei kiireellinen vastaanottoaika tulisi pystyä tarjoamaan viikossa, ei kiireellinen terveydenhuoltokäynti, massatyö tai leikkaus kolmessa viikossa (loma-aikana kuudessa viikossa) ja pääosa asiakkaista tulisi saada palvelu 50 km säteellä. Kiireellinen hoidon osalta valtakunnallinen tavoite on hoitaa kolmen tunnin sisällä 90 % tapauksista, 90 % tapauksista matka tilalle tai asiakkaan matka vastaanotolle alle 100 km. Matkojen osalta valtakunnallisessa ohjelmassa on annettu mahdollisuus poiketa suosituksista mm. Kainuun sote -kuntayhtymälle. Kainuun sote -kuntayhtymässä valtakunnalliset ja oman suunnitelman mukaiset tavoitteet saatavuudelle toteutuivat. Eläinlääkärikäyntejä oli 19 797 kpl joista 17 729 kpl tehtiin virka-aikaan ja 2 068 kpl päivystysaikaan. Keskitetty, maksullinen yhteydenottopalvelu on käytössä päivystysaikaan. Päivystysalue on koko maakunnan laajuinen ja eriytetty yli puolet ajasta. Päivystävät eläinlääkärit voivat keskenään sopia, haluavatko päivystää eriytetysti pieneläin/suureläinpäivystystä vai alueellisesti pohjois-etelä aluetta. Erittäin pitkät etäisyydet hankaloittavat eriytetyn päivystyksen toteuttamista ja heikentävät mahdollisesti myös pieneläinpalvelujen saatavuutta eriytetyssä päivystyksessä. Yksityisiä eläinlääkäreitä ja eläinlääkäriasemia on Kainuussa vähän. Tällä hetkellä Kajaanissa toimii yksi klinikka, jossa työskentelee 2-4 eläinlääkäriä. Kuhmossa on yksi yksityinen eläinlääkäri. Yksityiset eläinlääkärit hoitavat vain pieneläinpotilaita. Hevosia hoitava eläinlääkäri on ollut töissä Kajaanissa klinikalla ajoittain. Kajaanin yksityinen eläinklinikka on ollut auki myös lauantaina, mutta muutoin päivystysaikainen eläinlääkäriapu on kuntayhtymän vastuulla. Eläinlääkäripalveluihin liittyvää tietoa on liitteessä 1. 12 6.2 Terveydenhuoltopalvelut Eläinten terveydenhuolto-ohjelmiin liittyneiden tilojen osuus nautatiloista oli 56 %. Terveydenhuoltosopimusten määrä oli 191 kpl. Terveydenhuoltokäyntejä tehtiin 172 kpl eli terveydenhuoltokäynti tehtiin 90 %:lle niistä tiloista, joilla on terveydenhuoltosopimus. Kaikki Kainuussa toimivat 4 sikatilaa kuuluvat terveydenhuoltoon. Niille tehtiin v. 2014 yhteensä 6 sikalakäyntiä. Terveydenhuoltopalveluita on ollut saatavilla tarvetta vastaavasti.

13 6.3 Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on toteuttaa eläintautilainsäädännössä, eläinsuojelulainsäädännössä ja eläinten lääkitsemislainsäädännössä sekä helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa asetettuja päämääriä. Eläintautivalmius Kainuussa kunnaneläinlääkärit huolehtivat eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta omalla alueellaan. Läänineläinlääkäri laatii tiettyjen helposti leviävien eläintautien osalta aluekohtaisen valmiussuunnitelman. Kainuun alueelta Hyvinvointieläinlääkäri on nimetty valmiuseläinlääkäriksi, ja hän on saanut tehtävään lisäkoulutusta helposti leviävien eläintautien vastustustyöhön. Kaikki praktikkoeläinlääkärit osallistuvat vuosittain Aluehallintoviraston kunnaneläinlääkäreille järjestettäviin koulutuksiin joissa käsitellään eläintautiasioita. Eläintauteihin liittyviä tarkastuksia tehtiin vuonna 2014 yhteensä 67 kpl. Terveysvalvontaohjelmat Vuoden 2014 alusta ovat lammas- ja vuohitilojen Scrabie- ja Maedi-Visna terveysvalvontaohjelmat olleet vapaaehtoisia. Vastustusohjelmiin on liittynyt Kainuussa hyvin vähän tiloja. Terveysvalvontaohjelmiin liittyvästä valvonnasta vastaa tilan sijaintikunnan praktikkoeläinlääkäri. Siipikarjan salmonellavalvontaohjelmaan kuuluu yksi munintakanala ja munapakkaamo Kuhmossa. Kanalan valvonnasta vastasi praktikkoeläinlääkäri ja salmonellavalvonta on toteutunut ohjelman mukaisesti. Vesiviljelylaitosten terveysvalvonnasta vastaa koko maakunnan alueella Hyrynsalmen toimipisteen eläinlääkäri. Vesiviljelylaitosten toiminta ja kirjanpito tarkastetaan vuosittain AVIn ohjeistuksen mukaan, käynnit raportoidaan AVIin ja Eviran Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikölle. Vesiviljelylaitosten kalanäytteet otetaan ja laitostarkastukset tehdään EU:n hyväksymien VHS-ohjelmien (rajoitusalueilla), lisävakuusohjelmien (BKD; IPN; SVC ja Gyrodactylus salaris -taudit) sekä osittain riskiperusteisuuden mukaisesti. Vesiviljelylaitosten terveysvalvontaohjelma on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Vesiviljelylaitoksia on 21 kpl ja niitä tarkastettiin 21 kpl. Näytteenotto on toteutunut AVIn suunnitelman mukaisesti, mutta laitokset ovat hoitaneet sen ohjeistettuna pääsääntöisesti itse. Muu tautiseuranta Evira pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan. Näytteenottopyynnöt tulevat kuntaan yleensä aluehallintoviraston välityksellä. Vuoden 2014 aikana tautiseurantanäytteitä ei otettu.

Eläimistä saatavat sivutuotteet 14 Eläimistä saatavien sivutuotteiden valvonnasta vastaa hyvinvointieläinlääkäri. Alueella toimii tällä hetkellä kolme turkistarhan yhteydessä olevaa hyväksyttyä tilarehustamoa. Tilarehustamoille tehdään valvontakäynti joka toinen vuosi. Tilarehustamoita ei tarkastettu vuoden 2014 aikana. Kokonaisten märehtijöiden, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen, kotiteurastuksen sivutuotteiden ja teurastuspaikoista peräisin olevien sivutuotteiden hautaaminen on sallittua ns. syrjäisillä alueilla. Hautaamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito tarkastettiin v. 2014 yhdellä tilalla. Aloitettaessa käsittelemättömien sivutuotteiden käyttö sivutuoteasetuksen 1069/2009 ja MMMa N:o 1193/2011 sallimiin tarkoituksiin (mm. haaskakäyttö), on toimijan tehtävä aloitusilmoitus toiminnan aloittamisesta sen alueen kunnaneläinlääkärille, jonka alueella sivutuotteita käytetään. Lisäksi ilmoitus tulee tehdä aina ennen kuin sivutuotteita viedään haaskapaikalle. Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymän alueella oli 96 rekisteröityä haaskapaikkaa, joista 24 oli tehnyt vuoden 2014 aikana käyttöilmoituksen. Käyttöilmoitusten teko lisääntyi, kun haaskanpitäjiin oltiin aktiivisesti yhteydessä. Oletettavasti kaikista haaskoille viedyistä sivutuotteista ei tehdä ilmoitusta, mutta toimijat eivät myöskään ilmoita haaskatoiminnan lopettamisesta. Haaskapaikoista pyritään tarkastamaan vuosittain n. 10 %. Samalla tarkastetaan toimijoiden kirjanpito. Tarkastukset painotetaan suurimpiin toimijoihin sekä niihin toimijoihin, joiden toiminnassa on aiemmin havaittu puutteita. Haaskojen valvontaa tehdään yhteistyössä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Haaskojen valvontaa hoiti vuonna 2014 hyvinvointieläinlääkäri. Vuoden 2014 aikana tarkastettiin 5 haaskapaikka. Tarkastuksissa todettiin vain vähäisiä puutteita. Yksi tarkastetuista toimijoista ei ollut ilmoittanut sivutuotteiden käytöstä, mutta toimittaa pyydetyt dokumentit jälkikäteen. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Pääosan Kainuun sote -kuntayhtymän alueella tehtävistä eläinsuojelutarkastuksista tekee hyvinvointieläinlääkäri. Tarkastuksia tehtiin vuoden 2014 aikana 178 kpl. Epäilyyn perustuvista eläinsuojelutarkastuksista noin puolet kohdistui seura- tai harrastuseläimiin (ml. hevoset), vaikka Kainuu on pääosin harvaanasuttua maaseutumaista aluetta. Ilmoituskynnys on matalampi pieneläimiin kuin tuotantoeläimiin liittyen. Tarkastusten perusteella annettiin eläinsuojelulain 42 tai 44 mukaisia määräyksiä tai kieltoja 30 tapauksessa. Näistä yli puolet kohdistui tuotantoeläimiin. Eniten puutteita kaikissa tarkastuksissa oli eläinten pitopaikkaan liittyvissä asioissa, kuten säänsuojan riittävyydessä, kunnossa ja puhtaudessa tai muussa pitopaikan sopivuudessa kyseiselle eläimelle. Määräysten noudattamista seurattiin uusintatarkastuksilla määräajan umpeuduttua. Useimmissa tapauksissa määräyksiä oli noudatettu uusintatarkastukseen mennessä, mutta yksittäisissä pitopaikoissa oli pitkittyneitä ongelmia sekä eläinten hoidossa että

pitopaikan kunnossapidossa ja niihin tehtiin useita tarkastuksia vuoden aikana. Syynä, miksi eläinsuojelusäädöksiä ei ollut noudatettu, oli tuotantoeläintiloilla usein eläimen omistajan alentunut työkyky joko korkean iän, sairauden tai esim. alkoholin käytön vuoksi. Taloudelliset vaikeudet ja rakennusten huono kunto liittyvät useimpiin tapauksiin. Seura- ja harrastuseläimillä ja hevosilla kyse on useimmissa tapauksissa sosiaalisista ongelmista tai tiedon puutteesta. Tarkastusten loppuunsaattamisen seurantaan ei ole käytetty mitään erityistä järjestelmää, vaikka Digia-ohjelma tarjoaisi sellaisen mahdollisuuden. Vuoden 2014 lopussa toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa eläinsuojelulain 48 mukainen selvitys lihanautatiloille. Selvitykseen liittyen tehtiin eläinsuojelutarkastus 11 aluehallintoviraston valitsemalle lihanautatilalle Kuhmon ja Sotkamon alueella. Asiat olivat pääosin kunnossa valituilla tiloilla. Yhteensä kahdella tilalla annettiin eläinsuojelulain 42 mukaisia määräyksiä juomakuppien määrästä ja säänsuojan riittävyydestä. Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus tehdään joko ulkopuolisen ilmiantajan ilmoituksen, aluehallintoviraston antaman määräyksen tai muun epäilyn perusteella. Suurin osa epäilyyn perustuvista eläinsuojelutarkastuksista pystyttiin tekemään virka-aikaan ja kohtuullisessa ajassa epäilyn synnystä. Vuoden 2014 aikana jatkettiin yhden tilan AVI:n määräykseen perustuvaa nautojen jaloitteluvaatimuksen toteutumisen valvontaa. Eniten ongelmia epäilyyn perustuvien tarkastusten tekemisessä oli hyvinvointieläinlääkärin lomien aikana. Luvan- ja ilmoituksenvaraisen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Hyvinvointieläinlääkäri tarkastaa Kainuun sote -kuntayhtymän alueella toimivat luvan- ja ilmoituksenvaraiset kohteet säännöllisesti, aluehallintoviraston ohjeen mukaan vuosittain. Nämä kohteet ovat esimerkiksi hevostalleja, koiratarhoja, eläinkauppoja ym. ammattimaisesti eläintenpitoa harjoittavia toimijoita. Kohteista tarkastettiin v. 2014 50 % (23 tarkastettua kohdetta 45 kohteesta). Kohteisiin tehtiin kuitenkin yhteensä 30 tarkastusta, koska muutamassa kohteessa todettiin säädöstenvastaisuutta. Tarkastusten yhteydessä tehtiin myös hevostallien riskinarviointia, jonka perusteella tarkastuksia voidaan harventaa joko joka toinen tai joka kolmas vuosi tehtäviksi. Eläinten lääkitsemisen valvonta Kunnaneläinlääkärit osallistuvat tilojen lääkekirjanpitojen tarkastuksiin AVI:n määräysten mukaisesti. Antibioottivahinkojen yhteydessä tehtiin vuoden 2014 aikana kahdelle tilalle AVI:n määräyksestä lääkekirjanpidon tarkastus. 15

6.4 Pätevyyden ja osaamisen varmistaminen 16 Henkilöstön rekrytointi on tehty Kainuun sote -kuntayhtymän yhteisen rekrytointiohjeistuksen mukaisesti. Sijaisten kelpoisuus on tarkistettu eläinlääkärirekisteristä. Pätevän henkilöstön rekrytoinnissa onnistuttiin praktikoiden osalta vuonna 2104 hyvin. Kaikki virat ja pidemmät viransijaisuudet ovat olleet täytettynä. Hygieenikkoeläinlääkärin avoimeen virkaan ei aktiivisesti edes etsitty viranhaltijaa. Tavoitteeksi on asetettu, että eläinlääkärit pyrkivät osallistumaan täydennyskoulutuksiin vähintään kahdeksana päivänä vuodessa. Eläinlääkärit ovat osallistuneet koulutuksiin kattavasti. Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat on laadittu kehityskeskustelujen yhteydessä. Eläinlääkärit osallistuivat koulutuksiin yhteensä 51 päivänä. Kaikki kuntayhtymän viroissa olevat vakituiset eläinlääkärit ja pitkäaikaiset sijaiset osallistuivat ainakin yhteen koulutuspäivään. Sijaiseläinlääkäreille laadittu perehdytysohje päivitetään joka kevät ennen kesäloman sijaisten saapumista. Alueella toimiva valvontaeläinlääkäri on ollut virassa jo vuodesta 2005, joten erityistä perehdytystä ei ole tarvittu. Esimies on useasti vuoden aikana ollut yhteydessä valvontaeläinlääkäriin ja keskustellut työssä jaksamisesta. 6.5 Toimitilat ja välineet Toimitilat Eläinlääkintähuollolla on toimitiloja yhteistoiminta-alueella Hyrynsalmella, Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Sotkamossa ja Suomussalmella. Praktikkoeläinlääkärit työskentelevät kunnilta vuokratuissa toimitiloissa. Suurten välimatkojen vuoksi ei ole nähty mielekkääksi yhteisvastaanoton perustamista. Parhaiten varustellut tilat ovat Kajaanissa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Puolangalle valmistui uudet eläinlääkärin vastaanottotilat vuoden 2014 lopussa. Kaikissa eläinlääkintähuollon tiloissa on tehty vuoden 2012 aikana työsuojelutarkastukset Pohjois-Suomen AVI:n aloitteesta ja havaitut puutteet ja epäkohdat on korjattu vuoden 2013 aikana. Välineet Kaikista toimipisteistä tai ainakin yhteistoiminta-alueelta löytyvät suureläinpraktiikkaan tarvittavat välineet mm. rektaalianturilla varustettu ultraäänilaite. Kajaanista, Sotkamosta ja Suomussalmelta löytyy näiden lisäksi kattava välineistö pieneläinpraktiikkaan, mm. röntgenlaitteet ja verinäyteanalysaattorit. Varustetasoa on lisätty ja toimipisteissä jatketaan tarpeellisten välineiden hankintaa niin, että ne täyttävät valtakunnallisen ohjelman suositukset. Eläinlääkintähuollolla ei ole käytössä yhteistä tietojärjestelmää. Praktiikkaohjelmistoja on käytössä useita erilaisia.

7. Yhteenveto 17 7.1 Valvonnan kohdentuminen Suunnitelmallinen valvonta kohdentui ajankäytön osalta valvontasektoreittain seuraavasti: elintarvikevalvonta 49 %, terveydensuojeluvalvonta 20 %, kuluttajaturvallisuusvalvonta 25 % ja tupakkavalvonta 6 %. Tarkastusten osalta jakauma oli seuraavanlainen: elintarvikevalvonta 49 %, terveydensuojeluvalvonta 19 %, kuluttajaturvallisuusvalvonta 10 % ja tupakkavalvonta 21 %. Muu valvonnan tarkastukset kohdentuivat valvontasektoreittain seuraavasti: elintarvikevalvonta 46 %, terveydensuojeluvalvonta 50 %, kuluttajaturvallisuusvalvonta 4 % ja tupakkavalvonta 0 %. 7.2 Valvonnasta saadut tulot Ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden lisäämisen tarkoituksena on ollut tehostaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää kunnallista valvontaa sekä lisätä valvonnasta perittäviä maksuja kunnan ympäristöterveydenhuollon voimavarojen turvaamiseksi. Tämän vuoksi olisi ympäristöterveydenhuoltoa koskevien lakimuutosten perustelujen mukaan (HE 179/2005) ensiarvoisen tärkeää, että kunnan ympäristöterveydenhuoltoyksikön valvonnastaan perimät maksut voitaisiin käyttää yksikön toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi tarvittavan lisähenkilöstön palkkaamiseen. Kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontamaksujen perimiseen oikeuttavat säännökset on sisällytetty ympäristöterveydenhuollon eri lakeihin (elintarvikelain 71, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20, terveydensuojelulain 50 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 25 a ). Kainuun sote kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt 1.1.2013 voimaan tulleen ympäristöterveydenhuollon maksutaksan 13.12.2012 59. Vuonna 2014 suunnitelmallisesta valvonnasta kertyi tuloja 24.425,00 euroa ja muusta valvonnasta 13.575,00 euroa (mm. lupien ja ilmoitusten käsittelymaksut), jotka kirjataan ympäristöterveydenhuollon tuloiksi. Tuloilla katetaan ympäristöterveydenhuollon menoja ja turvataan nykyiset resurssit.

18 Tulot jakautuivat suunnitelmallisen valvonnan sektoreille seuraavanlaisesti: Maksut ( ), suunnitelmallinen valvonta Vuosi 2013 Vuosi 2014 Elintarvikevalvonta 11 454 14 776 Terveydensuojelun valvonta 3 768 4975 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 4 108 4674 Tupakkavalvonta 0 0 Yhteensä 19 330 24 425 Muu valvonta yhteensä 19 586 13 575 Suunnitelmallinen ja muu valvonta yhteensä 38 916 38 000 7.3 Voimavarat ja riittävyyden arviointi Käytetyn työajan perusteella suunnitelmalliseen valvontaan käytettiin 0,6 htv, mikä oli 62 % suunnitellusta ajankäytöstä (0,9 htv). Tämän perusteella suunnitelmallisen valvonnan osalta tavoitteeseen pääsemiseksi henkilöstövajaus oli 0,3 htv. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä voidaan arvioida myös keskusvirastojen (Evira, Valvira ja Tukes) valtakunnallisissa ohjelmissa esitettyjen suunnitelmallisen valvonnan valvontatiheyksien ja tarkastuksiin käytettävien aikojen perusteella. Suositusten mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi henkilövoimavaroja olisi tullut olla 3,8 htv. Tämän perusteella keskusvirastojen tavoitteeseen pääsemiseksi suunnitelmallisen valvonnan osalta henkilöstövajaus oli 3,2 htv. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteenvedossa (4.1.2013) suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen arvioinnista vuodelta 2011 todetaan, että Kainuun valvontayksikön alueella ennalta ehkäisevään terveydensuojeluvalvontaan (suunnitelmallinen valvonta) tarvitaan lisää resursseja, koska muun valvonnan resurssit on myös turvattava. Etenkin terveydensuojelulain mukainen valvontaja viranomaistehtävät vaativat kuntayhtymän alueella resursseja. Pohjois-Suomen AVI:n elintarvikevalvontaa koskevan auditoinnin yhteydessä on todettu ympäristöterveydenhuollon resurssivajaus. Lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto (7/2014) on todennut valtakunnallisesti ympäristöterveydenhuollon riittämättömät resurssit suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin. PSAVI:lle annetussa vastineessa (sote-hallitus 14.5.2014 124) on todettu, että terveystarkastajan viran perustaminen tulee huomioida vuoden 2015 talousarvion laadinnassa. Virka ei kuitenkaan sisälly vuoden 2015 talousarvioon. Tarkastusmäärien osalta vuoden 2014 suunnitelmassa tavoitteena oli 475 tarkastusta, joista toteutui 75 %. Keskusvirastojen suunnitelmien ja elintarvikevalvonnassa tehdyn riskinarvioinnin mukaan kuntayhtymän alueella olisi pitänyt tehdä 2091 suunnitelmallista tarkastusta. Tähän verrattuna toteuma oli 19 %. Suunnitelman päivityksessä 2014 otettiin huomioon aikaisempien suunnitteluvuosien kokemukset, olemassa olevat resurssit ja riskinarviointi elintarvikeval-

vonnan osalta. Tämä vaikutti siihen, että toteuma omaan suunnitelmaan nähden tarkastusten osalta oli 75 % suunnitelluista tarkastuksista. Kuitenkin resurssien osalta käytettäessä valtakunnallista keskusvirastojen tavoitetta, toteuma on alhainen. Oma toteumatavoite oli 23 % keskusvirastojen tavoitteesta. Suunnitelmallisen valvonnan osalta on huomioitava, että tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan määrittelyssä on huomioitu tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö ja tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastusaika ei sisällä tarkastukseen liittyviin matkoihin käytettyä aikaa. Vuoden 2009 arvion perusteella tarkastusmatkoihin menee vuodessa n. 0,82 htv. 19 7.4 Syyt tavoitteiden ja toteutumisen eroissa ja keinot joilla eroja voitaisiin kaventaa Syyt eroissa Suunnitelman päivityksessä vuodelle 2014 on huomioitu aikaisempien suunnitteluvuosien kokemukset ja valvontamääriä on pyritty tekemään realistisemmiksi. Lisäksi suunnitelmallisten tarkastusten tekemiseen on jo tullut tietty rutiini, tarkastuslomakkeet on laadittu, tiedonkeruuta on kehitetty ja tieto valvontakohteissa on lisääntynyt sekä tarkastusten sisällöstä että maksullisuudesta. Ei-suunnitelmallinen valvonta vie paljon aikaa. Sen osuus kokonaisvalvontaajasta oli 71 %. Sen vaatimaa työpanosta on myös vaikea etukäteen arvioida, koska valvontatarve tulee usein ennalta arvaamatta ja voi vaatia suurta työmäärää. Tähän kuuluvat mm. huoneistojen hyväksymiseen ja ilmoitusmenettelyyn liittyvät tarkastukset, valituksiin liittyvät tarkastukset, asuinhuoneistojen tarkastukset, lausuntojen valmistelut ja ruokamyrkytysten selvittelytyöt. Lisäksi keskusvirastoilta tulee selvityspyyntöjä. Tehtävät voivat vaatia nopeaa reagointia tai ne on tehtävä tietyn annetun määräajan kuluessa jolloin suunnitelmallista valvontaa on jouduttu siirtämään. Lisäksi jatkuvasti uudistuva lainsäädäntö vaatii perehtymistä ja toimijoiden opastusta, neuvontaa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä. Ei-suunnitelmallisen valvonnan määrää ei myöskään edellä mainituista syistä voi vähentää. Muiden valvonnan osa-alueiden osalta ei-suunnitelmallisen valvonnan osuus on: elintarvikevalvonta 46 %, terveysvalvonta 50 %, tupakkavalvonta 0 % ja kuluttajaturvallisuusvalvonta 12 %. Kaivosasioihin liittyvien tehtävien hoitaminen vie myös aikaa. Lausuntojen, neuvottelujen ja muiden siihen liittyvien tehtävien hoitoon käytettiin aikaa arviolta 50 htpv. Parantaminen Valvonnan laatua ja tehokkuutta ei voi arvioida pelkästään toteutuneen suunnitelmallisen valvonnan avulla, koska myös muu valvonta on lainsäädännön perusteella tehtävää valvontatyötä ja siihenkin on oltava riittävät resurssit. Tavoitteiden ja toteutumisen eroihin vaikuttaa selvästi resurssien puute. Resurssien puute omaan suunnitelmaan nähden oli 0,3 htv (v. 2013 1,1 htv) ja keskusvirastojen suosituksiin nähden 3,2 htv (v. 2013 2,9 htv).

Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä, joilla on vaikutusta suunnitelmallisen valvonnan toteutumiseen asetettuihin tavoitteisiin nähden. 20 Valvontakäytännöt ovat vakiintuneet ja riskinarviointi tarkentunut. Elintarvikevalvonnan kohteille on tehty riskinarviointi, jonka perusteella kohteiden valvontatarve pienenee. Muiden valvontasektoreiden osalta on tehty riskinarviointia suunnitelmakaudella 2011 2014 tarkastusten yhteydessä. Oivatarkastusten vakiinnuttua tarkastustehokkuuden odotetaan paranevan. Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä valvontakohteiden lukumäärät ovat tarkentuneet. Lisäksi henkilöstövaihdosten yhteydessä työnjakoa on tarkasteltu uudelleen. Esim. kaivosasioiden hoitamista on vastuutettu yhdelle terveystarkastajalle. Vuodesta 2013 alkaen valvontaresurssien vähyyteen on vaikuttanut täyttämätön hygieenikkoeläinlääkärin virka. Vuonna 2013 aloitettua työnjaon muutosta jatkettiin v. 2014 niin, että eläinperäisten elintarvikkeiden valvontaa voidaan tehostaa. Eläinperäisten elintarvikkeiden valvonta on järjestetty hyvinvointieläinlääkärin toimenkuvaa vuoden 2014 alusta muuttamalla ja siirtämällä osa valvonnasta terveystarkastajille. Hyvinvointieläinlääkärille on siirretty myös muita hygieenikkoeläinlääkärin virkaan kuuluvia valvontatehtäviä.