Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411166 43,00 (+ alv 10%) normaalihinta 32,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1996. Nyt kyseessä oleva oppaan 9. painos on kooltaan aiempia suurempi. Suuremmalla koolla on haluttu parantaa oppaan luettavuutta. Painosta usittaessa on otettu huomioon määräyksissä ja standardeissa edellisen painoksen jälkeiset muutokset, joista merkittävimpiä ovat standardisarjan SFS 6000 uudistuminen vuonna 2012 ja viestintäviraston määräys kiinteistöjen sisäverkoista vuodelta 2013. Sisältö 1 Rakennusten sähköasennuksia koske vat määräykset, ohjeet ja määritelmät 1.1 Yleistä 1.2 Sähköasennuksia koskevat määräykset 1.2.1 Sähköturvallisuuslaki 1.2.2 KTM:n päätös sähköalan töistä 1.2.3 KTM:n päätös sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä 1.2.4 KTM:n päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta 1.2.5 KTM:n päätös sähkötyöturvallisuudesta 1.2.6 Koneiden sähkölaitteistot 1.3 Viranomaisohjeet 1.4 Muut ohjeet 1.4.1 Standardit 1.5 Sähköasennuksia koskevia määritelmiä 2 JAKELUJÄRJESTELMÄT JA KIINTEISTÖN SÄHKÖVERKOT 2.1 Jakelujärjestelmät 2.2 Liittymistehon mitoittaminen 2.2.1 Asuinrakennuksen huipputehon Phmax arviointi 2.2.2 Erityyppiset huoneiston huipputehon Phmax laskentatapaukset 2.2.3 Asuinrakennuksen huipputehon Pmax arviointi 2.2.4 Rakennuksen huipputehon Pmax laskenta yhden huoneiston huipputehon Phmax ja tasauskertoimen C(Nh) avulla 3 RAKENNUSTEN SUOJAUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET 3.1 Suojaus sähköiskulta 3.1.1 Sähkövirran vaikutus 3.1.2 Perussuojaus 3.1.3 Vikasuojaus 3.1.4 Vikavirtasuoja lisäsuojana 3.2 Ylivirtasuojaus 3.3 Ylijännitesuojaus 3.4 Alijännitesuojaus
3.5 EMC-suojaus 3.5.1 EMC-direktiivi sähköasennusten kannalta 3.5.2 Standardi sisältää ohjeita häiriösuojaukseen 4 MAADOTUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET 4.1 Maadoitusten perusteet ja määritelmät 4.2 Suojajohtimien mitoitus ja valinta 4.3 Maadoitusjohtimet 4.4 PEN-johtimet 4.5 Potentiaalintasaus 4.5.1 Yleistä 4.5.2 Pääpotentiaalintasaus 4.5.3 Lisäpotentiaalintasaus 4.5.4 Häiriösuojaukseen liittyvät maadoitukset ja potentiaalintasaukset 4.6 Maadoituselektrodit 4.7 Esimerkkejä maadoituksista ja potentiaalintasauksista 4.7.1 Pienjänniteliittymän maadoitus 4.7.2 Maadoitus liittymässä, jossa on muuntamo 5 JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS 5.1 Mitoitusarvojen selvittäminen 5.2 Y likuormitussuojaus 5.2.1 Perusteet ylikuormitussuojaukselle 5.2.2 Ylikuormitussuojaus johdonsuojakatkaisijoilla 5.3 Johdon kuormitettavuus 5.3.1 Perusteet johdon kuormitettavuudelle 5.3.2 Johtojen kuormitettavuustaulukot 5.3.3 Korjauskertoimet 5.3.4 Esimerkkejä johdon mitoituksesta 5.4 Oikosulkusuojaus 5.4.1 Suojauksen perusteet 5.5 Syötön nopean poiskytkennän ehtojen toteutuminen 5.6 Selektiivisyys 5.6.1 Yleistä 5.7 Jännitteenalenema 5.7.1 Jännitteenalema jakeluverkossa 5.7.2 Jännitteenalenema rakennuksen sähköverkossa 6 SÄHKÖASENNUSTEN KAAPELIT JA JOHTIMET 6.1 Yleistä kaapelin valinnasta 6.1.1 Johtimien tunnistaminen 7 JOHTOTIET 7.1 Kaapelihyllyt 7.1.2 Alumiiniset kaapelihyllyt 7.1.3 Teräksiset kaapelihyllyt 7.1.4 Palon aikana toimivat johtojärjestelmät 7.2 Johtokanavat 7.2.1 Alumiiniset johtokanavat 8 LIITOKSET JA KAAPELIPÄÄTTEET 8.1 Yleistä 8.2 Johtimien keskinäiset liitokset 8.3 Erityypiset liittimet kuparijohtimille 8.3.1 Eristeen läpäisevät liittimet 8.3.2 Puristusliitokset 8.3.3 Huppuliittimet 8.3.4 Jousiliittimet 8.3.5 Ruuviliittimet 9 ERI ASENNUSTAVAT 9.1 Pinta-asennus 9.1.1 Puu ja vastaavat asennusalustat 9.1.2 Kivimäiset, tiilimäiset tai betoniset asennusalustat 9.1.3 Kipsilevyalustat 9.1.4 Kevytsora- ja kevytbetonialustat
9.1.5 Metallialustat 9.1.6 Asentaminen kaapelihyllylle 9.1.7 Asentaminen valaisinripustinkiskoon 9.1.8 Asentaminen sähkölistaan ja johtokanavaan 9.1.9 Asennuskouru 9.2 Uppoasennus 9.2.1 Putkien asennus 9.2.2 Asennusputken ja rasioiden käsittely, sijoitus ja kiinnitys 9.2.3 Asentaminen betonirakenteisiin 9.2.4 Asentaminen muurattuihin seinärakenteisiin 9.2.5 Asentaminen kevyisiin seinärakenteisiin 9.2.6 Asentaminen alas laskettujen kattojen välitilaan 9.2.7 Johdon asentaminen putkeen 9.2.8 Putketon uppoasennus 9.2.9 Kaapelin asentaminen kivirakenteeseen ilman putkea 9.2.10 Rasioiden sijoitus 9.2.11 Rasioiden merkitseminen 9.3 Maakaapeliasennus 10 ASENNUKSET ERILAISISSA TILOISSA 10.1 Ulkoisten olosuhteiden määrittelyt 10.2 Kuivat tilat 10.3 Kosteat tilat 10.4 Märät tilat 10.5 Ulkotilat 10.6 Palovaaralliset tilat 10.6.1 Tilat, joissa käsitellään tai varastoidaan palovaarallisia materiaaleja 10.7 Erikoistilat 10.7.1 Kylpy- ja suihkutilat 10.7.2 Uima-altaat ja vastaavat 10.7.3 Saunat 10.7.4 Maa- ja puutarhatalouden tilat 10.7.5 Ahtaat johtavat tilat 10.7.6 Leirintäalueet ja venesatamat 10.7.7 Lääkintätilat 10.7.8 Moottoriajoneuvojen sähkölämmitys 10.7.9 Sähköajoneuvojen syöttö 10.7.10 Uloskäytävien sähköasennukset 10.8 Sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt 11 LÄPIVIENNIT 11.1 Läpiviennit 11.2 Palokatkot 12 JAKOKESKUKSET 12.1 Asennusympäristön vaikutus 12.1.1 Käyttäjän huomioon ottaminen 12.2 Keskusten johdotus 12.2.1 Johtojen asentaminen 12.2.2 Johdinten liittäminen 13 KYTKIN- JA SUOJALAITTEET 13.1 Erottaminen ja kytkentä 14 VALAISTUSASENNUKSET 14.1 Valaistusasennuksia koskevat määräykset, standardit ja muut ohjeet 14.2 Valaisimen liittäminen sähköverkkoon 15 LÄMMITYSLAITTEET 15.1 Sähkölämmitystehon tarve 15.2 Patterilämmitys 15.2.1 Patterien rakenne 15.2.2 Pattereiden valinta ja sijoitus 15.2.3 Pattereiden asennus 15.2.4 Sisälämpötilan säätö 15.3 Lämmityskelmut 15.3.1 Lämmityskelmujen rakenne 15.3.2 Asennus kattoon.
15.3.3 Asennus lattiaan 15.3.5 Huonelämpötilan säätö 15.4 Lämmityskaapelit 15.4.1 Kaapelien rakenne ja mitoitus 15.4.2 Kaapeleiden valinta 15.4.3 Yleisohjeita 15.5 Käyttöveden lämmitys 15.5.1 Vedenlämmittimen rakenne 15.5.2 V edenlämmittimen koko ja sijoitus 15.6 Ilmalämpöpumput (SULPU ry) 15.6.1 Ilmalämpöpumput 16 TILAPÄISASENNUKSET 16.1 Tilapäisasennuksia koskevat standardit, soveltamisalueet ja määritelmät 16.2 Rakennustyömaiden tilapäiset sähköasennukset 16.2.1 Suojaus sähköiskulta 16.2.2 Sähkölaitteiden ja johtojen valinta ja asentaminen 16.3 Kiinteiden uudisasennusten käyttö työmaa-aikana 17 OIKOSULKUMOOTTORIT 17.1 Yleistä 17.2 Kuormitus ja käyttötavat 17.3 Tehokerroin 17.4 Moottorin jäähdytys 17.5 Moottoreiden mitta- ja tehostandardit 18 MUUNTAJAT 18.1 Öljyeristeiset muuntajat 18.1.1 Kuivamuuntajat 18.1.2 Muuntajan valinta 18.1.3 Muuntajan teknisiä arvoja 18.2 Muuntajien kytkentäryhmät ja napamerkinnät 18.3 Muuntajan kuormitettavuus 19 LOISTEHON KOMPENSOINTI 19.1 Miksi kompensoidaan? 19.2 Yleiset periaatteet 19.3 Kompensointi pienjänniteverkossa 19.3.1 Keskitetty kompensointi 19.3.2 Laitekohtainen kompensointi 19.3.3 Ryhmäkompensointi 20 KONEIDEN SÄHKÖLAITTEISTOT 20.1 Koneiden sähkölaitteistoja koskevat määräykset 20.2 Koneiden sähkölaitteistoja koskevat standardit 20.3 Koneturvallisuuteen liittyvät kytkinlaitteet 20.3.1 Verkosta erottaminen 20.3.2 Käynnistäminen 20.3.3 Odottamattoman käynnistymisen esto 20.3.4 Sähkölaitteiston erotuslaitteet 20.3.5 Hätäpysäytys 20.4 Koneen sähkölaitteistojen käyttöönotto 21 RÄJÄHDYSVAARALLISTEN TILOJEN SÄHKÖLAITTEET JA ASENNUKSET 21.1 Johdanto 21.2 Olosuhteita koskevat määräykset 21.2.1 Räjähdyssuojausasiakirja 21.3 Standardit 21.3.1 Tilaluokituksen tarve ja suorittaja 21.3.2 Palavaa nestettä tai kaasuja sisältävien tilojen tilaluokitus 21.3.3 Pölytilat 21.4 Laitevalinta räjähdysvaarallisissa tiloissa 22 SALAMA- JA YLIJÄNNITESUOJAUS 22.1 Salamasuojaussäännökset 22.2 Ulkoinen salamasuojausjärjestelmä
22.3 Sisäinen salamasuojausjärjestelmä 22.3.1 Sähkölaitteiden ylijännitekestoisuus 22.3.2 Ylijännitesuojauksen tarve 22.3.3 Ylijännitesuojauksen toteutus 23 SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUKSET 23.1 Yleistä 23.2 Aistinvarainen tarkastus 23.3 Testaukset 23.3.1 Yleistä 23.3.2 Suojajohtimien jatkuvuusmittaus 23.3.4 Eristysresistanssin mittaus 23.3.5 Jännitteisenä tehtävät mittaukset 23.3.6 V ikavirtasuojien toiminnan testaus 23.3.7 Testauksiin kuuluvat muut toimenpiteet 23.3.8 Käyttöönottotarkastuspöytäkirja 24 KIINTEISTÖJEN POISTUMIS- JA POISTUMISREITTIVALAISTUS 24.1 Viranomaisten säädökset ja määräykset 24.2 Suunnittelu 24.2.1 Tarkastuslista 24.3 Määritelmiä 24.4 Laitevalinta 24.5 Hoito ja kunnossapito 24.6 Tarkastukset 25 PALOILMOITUSLAITTEET 25.1 Automaattisen paloilmoittimen tarkoitus ja voimassa olevat ohjeet 25.2 Järjestelmän komponentit 25.2.1 Y hdistelmäilmaisimet 25.2.2 Savuilmaisimet 25.2.3 Lämpöilmaisimet 25.2.4 Paloilmoituspainikkeet 25.2.5 Ilmoitinkeskus 25.2.6 Hälyttimet 25.2.7 Ilmoituksensiirto hätäkeskukseen 25.3 Järjestelmän toteutus 26 YLEISKAAPELOINTI 26.1 Yleiskaapeloinnin periaate ja standardit 26.2 Kiinteistökohtaiset kaapeloinnit 26.2.1 Toimistokiinteistöt 26.2.2 Asuinkiinteistöt 26.2.3 Kotikaapelointi 26.2.4 Nousukaapelointi 26.2.5 Aluekaapelointi 26.3 Jakamotilat 26.4 Komponentit ja asennustekniikka 26.4.1 Yleiskaapeloinnin parikaapeloinnit 26.4.2 Yleiskaapeloinnin optiset kaapeloinnit. 27 SÄHKÖASENNUSTEN DOKUMENTOINTI 27.1 Pienjännitesähköasennusstandardin SFS 6000 vaatimukset hyvälle dokumentaatiolle 27.1.1 Rakennusten sähköasennuspiirustusten piirrosmerkit 28 SÄHKÖASENNUSTEN PIIRROSMERKIT 28.1 Jakokeskusten yleiskaavioiden piirrosmerkkejä 28.2 Piiri- ja liitäntäkaavioiden piirrosmerkkejä 28.2.1 Koskettimien piirrosmerkkejä 28.2.2 Aikaisemmin tai myöhemmin toimivat koskettimet 28.2.3 Koskettimet, joilla on viivästetty toiminta 28.2.4 Kytkimien piirrosmerkkejä 28.2.5 Asentokytkimien piirrosmerkkejä 28.2.6 Lämpöherkkien kytkimien piirrosmerkkejä 28.2.7 Erikois- ja ohjauskytkimiä 28.2.8 Kelojen piirrosmerkkejä 28.3 Rakennusten sähkölaitteiden sijoituspiirustuksissa ja asennuskaavioissa käytettäviä piirrosmerkkejä 28.3.1 Pistorasioiden piirrosmerkkejä
28.3.2 Kytkimien ja painikkeiden piirrosmerkkejä 28.3.3 Valopisteiden ja valaisimien piirrosmerkkejä 28.3.4 Johtoasennusten piirrosmerkkejä 29 SÄHKÖTYÖ TURVALLISUUS 29.1 Sähkötapaturmien ensiapu 29.2 Sähkötyöturvallisuus Hinta Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenet saavat liiton tuotteista jäsenalennuksen. Jäsenhinnat koskevat STULn varsinaisia jäseniä, jäsenjärjestöjen jäseniä, yhteistoimintajäseniä sekä tiedotussopimuksen tehneitä oppilaitoksia. Jäsenyytesi tunnistetaan kun kirjaudut tilauksen yhteydessä. Lisätietoja Nelivärikuvitus tekee oppaasta entistä paremmin luettavan. Kirjan koko on B5, 326 sivua. 9., uudistettu painos. Kirja on ilmestynyt tammikuussa 2014. Kenelle Sähköasennusopas perustuu Sähköasennukset 1 4-kirjasarjaan. Oppaaseen on otettu mukaan kirjojen keskeisimmät asiat erityisesti käytännön ähköasennustöiden kannalta. Opas sisältää kaikkiaan 29 lukua ja sisältää siten tietoa hyvin laajasti sähköasennusten eri osa-alueiden toteutuksista. Opas on tarkoitettu tiiviiksi tietolähteeksi lähinnä sähköasentajille ja työnjohtajille. Opas sisältää sähköasennusalan standardien perusvaatimusten lisäksi runsaasti käytännön asennustyössä sovellettavia ohjeita ja malleja, muun muassa eri asennustapojen osalta.