ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUSTEN OPETUSOHJELMA LUKUVUODELLE

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUSTEN OPETUSOHJELMA LUKUVUODELLE 2014 2015 Varhaiserityisopetuksen (VEO) ja erityispedagogiikan (EP) koulutukset Muutokset mahdollisia, tarkista opetusohjelmatiedot Korpista! 1. KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINNON OPINTOJAKSOT 1. Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot 20 op KTKO101 JOHDATUS YLIOPISTO-OPISKELUUN JA HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA LAATIMINEN Arviointi: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on orientoitunut yliopistoympäristöön kykenee integroitumaan yliopistoyhteisöön ja sitoutumaan yliopisto-opintoihin osaa laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (ehops) tuntee yliopiston tarjoamat opinto- ja hyvinvointipalvelut on tietoinen yliopisto-opiskelun taidoista ja tavoista tutustuminen yliopistoympäristöön ja -yhteisöön opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet yliopisto-opiskelussa tarvittavat opiskelutaidot ja -tavat keskeisimmät opinto- ja hyvinvointipalvelut tutkintorakenteen ja opetussuunnitelman hahmottaminen omien opintojen suunnittelu (ehops) luennot, ryhmätapaamiset ja yksilöohjaus noin 46 t aktiivinen osallistuminen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (ehops) laatiminen hyväksytty - hylätty 1. - 3. opiskeluvuosi KTKO103 JOHDATUS KASVATUSTIETEISIIN 2 op määrittää kasvatustieteiden osa-alueet ja niiden tutkimuskohteet

Arviointi: tunnistaa kasvatustieteiden yhtymäkohdat lähitieteisiin tarkastella ajankohtaista kasvatuskeskustelua kasvatustieteellisten peruskäsitteiden avulla kasvatustieteiden osa-alueet lähitieteet tutkittavat ilmiöt peruskäsitteet luennot 8 t oppimistehtävä luennoitsijan ilmoittama oppimateriaali hyväksytty - hylätty 1. vuosi, 1. periodi KTKO104 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA Arviointi: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hyödyntää yliopiston tarjoamia tietotekniikkapalveluita ja työvälineohjelmia osaa käyttää pilvipalveluita työskennellessään yksin ja yhteistyössä muiden kanssa osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa eettisesti opiskelijana ja kasvatusalan asiantuntijana ymmärtää tieto- ja viestintätekniikan merkityksen kasvatusalan asiantuntijatehtävissä ja osaa käyttää erilaisia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia hallitsee tiedonhaun perusteet tärkeimmät työvälineohjelmat, pilvipalvelut, oppimisympäristöt, tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja merkitys, eettiset periaatteet, tiedonhaku Luennot 4 t ja pienryhmäopiskelu 14 t Osallistuminen opetukseen ja oppimistehtävät (tai näyttökoe) Kurssin opettajan ilmoittama oppimateriaali hyväksytty - hylätty 1. vuosi, 1. - 2. periodit KTKO105 JOHDATUS TILASTOLLISEEN TUTKIMUKSEEN 2 op kuvata tilastollisen tutkimuksen tavoitteita ja peruskäsitteitä tunnistaa erilaisia tilastollisen tutkimuksen asetelmia ja niissä käytettäviä menetelmiä eritellä tilastollisen tutkimuksen tiedonkeruun ja mittaamisen tapoja tilastolliset tunnusluvut

tilastollisen tutkimuksen lukutaito tilastollinen päättely Luennot 10 t oppimistehtävä Kirjallisuus ja materiaali (soveltuvin osin): Komulainen, Erkki & Karma, Kai 2002. Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos. http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/tkpk/index.htm Tilastokeskus - http://tilastokoulu.stat.fi/ KvantiMOTV - http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html Laakso, Marja-Leena Lajunen, Kaija Aro, Tuija Eklund, Kenneth Poikkeus, Anna-Maija. 2011. Ylivilkkaiden lasten vanhempien kokemuksia perhekouluinterventiosta. Kasvatus 42 (2), 118 130. Alatupa, Saija Hintsanen, Mirka Hirstiö-Snellman, Paula. 2011. Luokan ja koulun koon yhteys koulumenestykseen: onko tyttöjen ja poikien välillä eroa? Kasvatus 42 (1), 31 45. Lerkkanen, Marja-Kristiina Poikkeus, Anna-Maija Ahonen, Timo Siekkinen, Martti Niemi, Pekka Nurmi, Jari-Erik. 2010. Lukuja kirjoitustaidon kehitys sekä motivaatio esi- ja alkuopetusvuosina. Kasvatus 41 (2), 116 128. Rautopuro, Juhani Tuominen, Visa Puhakka, Antero. 2011. Vastavalmistuneiden opettajien työllistyminen ja akateemisten taitojen tarve. Kasvatus 42 (4), 316 327. Arviointi: Seppänen, Piia Rinne, Risto Riipinen, Pauliina. 2012. Yläkouluvalinnat, koulujen suosio ja perheiden sosiaalinen asema lohkoutuuko perusopetus kaupungeissa? Kasvatus 43 (3), 226 243. hyväksytty - hylätty 3. vuosi, 1. periodi XKVKxxx KASVATUSALAN VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN 4 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää vuorovaikutuksen merkityksen kasvatusalan opiskelussa ja asiantuntijatehtävissä osaa analysoida viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä ja muotoja koulutus- ja akateemisessa yhteisössä on kehittänyt osaamistaan sekä tieteellisten tekstien vastaanottajana että tuottajana on omaksunut sellaiset tieteellisen viestinnän perusvalmiudet,

Arviointi: Vastuuyksikkö: joita hän pystyy hyödyntämään yliopisto-opinnoissaan ymmärtää tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen konventioiden välttämättömyyden tiedeyhteisön toiminnan kannalta vuorovaikutusosaamisen erittely kasvatusalan konteksteissa esiintyvien vuorovaikutus- ja ryhmäilmiöiden havainnointi, tutkiminen sekä niistä keskusteleminen ja kirjoittaminen luento ja/tai pienryhmäopiskelu, ks. Kielikeskuksen opetusohjelma (Korppi) opintotehtävät ja/tai tentti, ks. Kielikeskuksen opetusohjelma (Korppi) Ks. Kielikeskuksen opetusohjelma Korpissa hyväksytty - hylätty 1. vuosi, 1. - 2. periodit Kielikeskus (ks. tarkemmat opetusohjelmatiedot Kielikeskuksen opetusohjelmasta Korpissa) Toinen kotimainen kieli XRUK002/XRUK902 SVENSKA FÖR PEDAGOGER / SKRIFTLIG, MUNTLIG (EP-, LUOKO- ja KAIKO-opiskelijoille) Arviointi: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa viestiä ymmärrettävästi ja luontevasti omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on aloitteellinen. hallitsee oman tieteenalan ja yleiskielen sanastoa. ymmärtää yleistä sekä alakohtaista puhuttua ruotsia. osaa kirjoittaa yhtenäistä ja ymmärrettävää oman alansa tekstiä. oppii hyödyntämään kielellisiä ja sisällöllisiä apuvälineitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja Internetiä. arkipäivän viestintätilanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin liittyvää harjoittelua pienryhmissä ja pareittain perehtyminen oman alan ruotsinkieliseen sanastoon suullinen alustus ja kirjallisia tehtäviä Toiminnallista itsenäistä työskentelyä, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista, itseopiskelutehtävien tekemistä, suullisen alustuksen pitämistä ja kirjallisen loppukokeen läpäisemistä. TT (tyydyttävät tiedot), HT (hyvät tiedot) Lain ja asetusten (424/2003, 481/2003, 794/2004) perusteella merkitään opintorekisteriin tutkintoon kuuluvan ruotsin kurssin suullisen ja kirjallisen taidon suoritukset omina erillisinä

Vastuuyksikkö: arvosanoina. 3. vuosi Kielikeskus (ks. tarkemmat opetusohjelmatiedot Kielikeskuksen opetusohjelmasta Korpista) XRUK003/XRU0903 SVENSKA FÖR FÖRSKOLEPEDAGOGER / SKRIFTLIG, MUNTLIG (VEO- ja VKMKO-opiskelijoille) Arviointi: Vastuuyksikkö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa viestiä ymmärrettävästi ja luontevasti omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on aloitteellinen. hallitsee oman tieteenalan ja yleiskielen sanastoa. ymmärtää yleistä sekä alakohtaista puhuttua ruotsia. osaa kirjoittaa yhtenäistä ja ymmärrettävää oman alansa tekstiä. oppii hyödyntämään kielellisiä ja sisällöllisiä apuvälineitä, kuten sanakirjoja, kielioppeja ja Internetiä. arkipäivän viestintätilanteisiin ja alakohtaisiin teemoihin liittyvää harjoittelua pienryhmissä ja pareittain perehtyminen oman alan ruotsinkieliseen sanastoon suullinen alustus ja kirjallisia tehtäviä Toiminnallista itsenäistä työskentelyä, pari- ja pienryhmätyöskentelyä. Suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Kurssin hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista, itseopiskelutehtävien tekemistä, suullisen alustuksen pitämistä ja kirjallisen loppukokeen läpäisemistä. TT (tyydyttävät tiedot), HT (hyvät tiedot) Lain ja asetusten (424/2003, 481/2003, 794/2004) perusteella merkitään opintorekisteriin tutkintoon kuuluvan ruotsin kurssin suullisen ja kirjallisen taidon suoritukset omina erillisinä arvosanoina. 2. tai 3. vuosi Kielikeskus (ks. tarkemmat opetusohjelmatiedot Kielikeskuksen opetusohjelmasta Korpista) Vieras kieli, XENK002 ACADEMIC READING AND COMMUNICATION SKILLS By the end of the course you can select and apply strategies in different reading, speaking and listening situations, distinguishing between formal and informal situations in academic and workplace contexts

Arviointi: Vastuuyksikkö: work purposefully in groups, negotiating and building on the contributions of others to complete tasks present information clearly and persuasively to others locate and retrieve information in your field from a variety of resources (e.g. libraries catalogues, databases, Internet) identify the purposes of texts, analysing and evaluating how writers structure and organise ideas to shape meaning for particular audiences and readers compare and summarise information from different texts and use it to form your own ideas, arguments and opinions use dictionaries and online tools critically for developing your vocabulary and field-specific vocabulary be aware of different cultural norms and communication styles that may lead to misunderstanding or conflict This course is designed to develop academic reading, communication and presentation skills for academic and professional contexts relating to your own field and future profession. Effective strategies for critical reading and research reporting are also included. classroom teaching, small group activities, self-access tasks active participation, successful completion of assignments Pass - Fail 2. vuosi Kielikeskus (ks. tarkemmat opetusohjelmatiedot Kielikeskuksen opetusohjelmasta Korpista) 2. Kasvatustieteen perusopinnot 2 Tiedekunnan yhteiset opintojaksot (ks. opetusohjelmatiedot Korpissa) KTKP010 OPPIMINEN JA OHJAUS (ped), KTKP020 KASVATUS, YHTEISKUNTA JA MUUTOS (ped), KTKP040 TIETEELLINEN AJATTELU JA TIETO (ped), KTKP050 VUOROVAIKUTUS JA YHTEISTYÖ (ped), KTKP030 OSAAMINEN JA ASIANTUNTIJUUS (ped) tunnistaa oman roolinsa aktiivisena asiantuntijuuden

rakentajana reflektoida kokemuksiaan ja tunnistaa omia havainnointi- ja toimintatapojaan tunnistaa ja arvioida koulun toimintakulttuurin vakiintuneita käytänteitä ja itsestäänselvyyksiä sekä niiden suhdetta oppimiseen Kasvatustieteellisen asiantuntijuuden jäsentämistä asiantuntijuuden teorioiden sekä omien uskomusten, tunteiden ja toimintatapojen refleksiivisen analyysin avulla Koulun arjen seuraamista sekä lyhyiden oppimistilanteiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia Opetusharjoittelu (60 t toimipaikassa), luennot (tiedekunnan yhteiset 6 t ja OKL:n luennot 4t), harjoitteluinfo 2 t, pienryhmätyöskentely 4 t Harjoittelu 1 viikko syksyllä ja 2 viikkoa keväällä (sisältyy omat opetus/ohjaustunnit 6 t keväällä) Harjoitteluraportit (syksy ja kevät) 1. Collin, K., Rasku-Puttonen, H & Tynjälä, P. (toim.) 2010. Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOY, s. 79-95.. 2. Kari, J., Moilanen, P. & Räihä, P. (toim.) 2001. Opettajan taipaleelle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. s. 61-80. 3. Ojanen, S. 2006 (tai uudemmat painokset). Ohjauksesta oivallukseen. Helsinki: Palmenia (soveltuvin osin). Arviointi: hyväksytty/hylätty 1. vuosi, 2. ja 4. periodi 3. Erityispedagogiikan perusopinnot 2 ERIP101 ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET (eo) esittää erityispedagogiikan historialliset ja teoreettiset kehityslinjat määrittää erityispedagogiikan alan keskeisiä käsitteitä ja lähitieteitä eritellä erityispedagogiikan alaan vaikuttavia kansainvälisiä ja kansallisia suuntauksia kuvata erityispedagogiikan tutkimustoiminnan painotukset hyödyntää erityispedagogiikan alan tiedonlähteitä erityispedagogiikan teoriaperusta ja lähitieteet erityispedagogiikan ja erityisopetuksen historia erityispedagogiikan alan suuntaukset erityispedagogiikan tutkimussuuntaukset luennot 24 h

tentti 1. Kivirauma, J. (toim.) 2008. Muuttuvat marginaalit. Näkökulmia vammaistutkimukseen. Kehitysvammaliitto. (soveltuvin osin) 2. Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H., Vehmas, S., 2009. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki. WSOY oppimateriaalit. (soveltuvin osin) 1. vuosi, 1. - 2. periodi ERIP102 ERITYISKASVATUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖT JA YHTEISTYÖVERKOSTOT (eo) pääaineopiskelijoille kuvailla erilaisia erityiskasvatuksen toimintaympäristöjä jäsentää yhteistyöverkostoja tunnistaa tukijärjestelmät ihmisen elämänkulun eri vaiheissa löytää keskeistä tukijärjestelmiin liittyvää lainsäädäntöä erityiskasvatuksen toimintaympäristöt tukijärjestelmät yhteistyöverkosto Infoluento, itsenäinen työskentely, tutustuminen erityispedagogiikan kohteisiin 54 t (joista yksi 18.9.2014 Pirjo Koivula, opetushallitus) oppimistehtävä Kurssilla käytettävä kirjallisuus: 1. Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa 2012 M. Jahnukainen (toim.) Helsinki. Vastapaino. (soveltuvin osin). Johdanto-luku s. 15 54 sekä väh. 2 muuta lukua opiskelijan valinnan mukaan. 2. Määttä, P. & Rantala, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi. Jyväskylä: PS-kustannus. 3. Finlex verkkosivut (opiskelija tutustuu vierailujen näkökulmasta keskeiseen lainsäädäntöön). http://www.finlex.fi/fi/ 4. Äikäs, A. 2012. Toiselta asteelta eteenpäin: narratiivinen tutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja työllistymisestä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in education, humanities, and theology 28. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-61-0776-9. Luvut 3 ja 6. TAI Ahponen, H. 2008. Vaikeavammaisen nuoren aikuistuminen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 94. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/3319/tutkimuksia9 4_netti.pdf?sequence=2. Luvut 6, 7 ja 11

1. vuosi, 1. - 4. periodit ERIP103 VAMMAISUUS, MONINAISUUS JA AMMATILLINEN KASVU (eo) pääaineopiskelijoille eritellä vammaisuuteen ja muuhun moninaisuuteen yhdistyviä kulttuurisia asenteita, arvoja ja merkityksiä tunnistaa ja tarkastella omia vammaisuuteen ja muuhun moninaisuuteen liittyviä asenteitaan, tunteitaan ja kokemuksiaan jäsentää vammaisuuden ja moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä ammattieettisiä kysymyksiä vammaisuus moninaisuus eettisyys ammatillinen kasvu Seminaari 16 t Ennakkotehtävä, seminaariesitys sekä seminaari- ja lukupäiväkirja 1. Vehmas, S. 2005. Vammaisuus: johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus. 2. Vehmas, S. (toim.). 2010. Vammaisuuden kokeminen ja kokemisen vammaisuus. Suomen Vammaistutkimuksen Seuran 2. vuosikirja. Kehitysvammaliiton selvityksiä 7. (ekirja) 3. Solares, E. & Liebkind, K. 2012. Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psykologia 47 (5-6), 357 368. 4. Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. (toim.) 2005. Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Tampere: Vastapaino. (e-kirja) 5. Opiskelijoittain eriytyvä, opintojakson alkaessa esitettävä kirjallisuus 1. vuosi, 3. periodi ERIP104 YKSILÖLLISYYS OPPIMISESSA JA OSALLISTUMISESSA (eo) pääaineopiskelijoille Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee erityyppisten oppimisen ongelmien keskeiset piirteet ja ongelmien syytaustat ymmärtää erityisvaikeuksien luonteen osana taitojen ja oppimisedellytysten yksilöllistä vaihtelua

tuntee erilaiset arvioinnin tavoitteet ja arviointitavat sekä arvioinnin roolin oppimisen ja opetuksen tukena oppimisvaikeudet tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen pulmat käytöshäiriöt kehitysvammaisuus kielen kehityksen vaikeudet autismin kirjo arviointi yksilöllisten haasteiden tunnistamisessa ja tukemisessa arvioinnin tavoitteet luennot 8 h ja opetustallenteet tentti Aro, M., Aro, T., Koponen, T., & Viholainen, H. 2012. Oppimisvaikeudet. Teoksessa Jahnukainen, M. (toim.) Lasten erityishuolto ja opetus Suomessa. Tampere: Vastapaino, 299-332. Siiskonen, T. 2010. Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education and Social Sciences 386. Jyväskylä: University of Jyväskylä. (ss.11-69 eli luvut 1.1. 1.5) Räsänen, P. 2012. Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim, 128(11), 1168-1177. Geary, D. 2011. Consequences, Characteristics, and Causes of Mathematical Learning Disabilities and Persistent Low Achievement in Mathematics, Journal of Developmental and BehavioralPediatrics, 32(3), 250-263. Närhi, V. & Klenberg, L. 2010. ADHD - Tutkimuksellinen mysteeri, käytännössä kaikille tuttu. NMI-Bulletin, 29-38. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=c0a C29F1F265FB00EB2EB54BEF70FF86?id=hoi50061 (soveltuvin osin) Kontu, E. 2004. Mielen ja musiikin ikkunat autismiin. Mielen teoria ja kommunikaatiosuhde tapaustutkimuksia. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. (ss. 9-41). Äikäs, A. 2012. Toiselta asteelta eteenpäin. Narratiivinen tutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja työllistymisestä. Publications of the University of Eastern Finland: Dissertations in Education, Humanities, and Theology. Tampere: Juvenes. (ss.12-18) Koskentausta, T. 2009. Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi. Suomen lääkärilehti 64(50), 4365-4371. Välimaa, T., & Lonka E. 2010. Näkökulmia sisäkorvaistutetta

1. vuosi, 3. periodi käyttävien lasten puhutun kielen kehitykseen ja kommunikaatioon. Puhe ja Kieli, 30(3), 127-135. Sointu, E. 2014. Multi-informant Assessment of Behavioral and Emotional Strengths. Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto. (ss. 3-13) Lebeer, J., Birta-Szekely, N., Demeter, K., Bohacs, K., Candeias, A., Sönnesyn, G., Partanen, P., & Dawson, L. (2011) Re-assessing the current assessment practice of children with special education needs in Europe. School Psychology International, 33(1), 69-92. Lukimat- oppimisen arviointi http://www.lukimat.fi/lukimat-oppimisen-arviointi (soveltuvin osin) ERIP105 OPPIMISEN JA OSALLISTUMISEN TUKEMINEN (eo) pääaineopiskelijoille Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää portaittaisten tuen mallien perustelut ja taustaajattelun tuntee näyttöön perustuvat tuen periaatteet oppimisen ongelmissa osaa käsitteellistää kohdennettua oppimisen tukea interventiona tuntee joustaviin ryhmittelyihin, eriyttämiseen ja yksilöllistämiseen liittyvän pedagogisen keskustelun näkökulmia portaittainen tuki oppimisessa näyttöön perustuvat tuen periaatteet yksilöllisen tuen keinot ryhmässä toteutettava tuki eriyttäminen yksilöllistäminen joustava ryhmittely luennot 10h tentti OKM, 2014. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki. Selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2. Fuchs, D., & Fuchs, L. 2011. Introduction to Response to Intervention: What, why, and how valid is it? Reading Research Quarterly, 41(1), 93-99.

1. vuosi, 4. periodi Landrum, D. & McDuffy, A. 2010. Learning Styles in the Age of Differentiated Instruction. Exceptionality, 18, 6-17. Watts-Taffe, S., Laster, P., Broach, L., Marinak, B., Connor McDonald C., Walker-Dalhouse, D. 2012. Differentiated Instruction: Making Informed Teacher Decisions, The Reading Teacher, 66(4), 303-314. Vaughn, S., Wanzek, J., Murray, C. S., Roberts, G. 2012. Intensive interventions for students struggling in reading and mathematics: A practice guide. Portsmouth, NH: RMC Research Corporation, Center on Instruction. Cook, B., Tankersley, M., Cook, L., & Landrum, T. 2008. Evidence- Based Practices in Special Education: Some Practical Considerations. Intervention in School and clinic, 44(2), 69-75. Cook, B., Tankersley, M., Harjusola-Webb, S. 2008. Evidence-Based Special Education and Professional Wisdom: Putting It All Together. Intervention in school and clinic, 44(2), 105-111. Koskentausta, T., Sauna-Aho, O., & Varkila-Saukkola, L. 2013. Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus, Suomen Lääkärilehti, 68(8), 587-592. Koivikko, M., Autti-Rämö, I. 2006. Mitä on kehitysvammaisen hyvä kuntoutus? Duodecim, 122, 1907-1912. Fuchs, L. S., Fuchs, D., Powell, S. R., Seethaler, P. M., Cirino, P. T., & Fletcher, J. M. (2008). Intensive intervention for students with mathematics disabilities: Seven principles of effective practice. Learning Disability Quarterly, 31(2), 79 92. Dowker, A. 2004. What Works for Children with Mathematical Difficulties? Research report RR554. London: Department for Education and Skills. Peltomaa, Kaisa. 2014. Opinkohan mä koskaan lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Epstein, M., Atkins, M., Cullinan, D., Kutash, K., and Weaver, R. 2008. Reducing Behavior Problems in the Elementary School Classroom: A Practice Guide (NCEE #2008-012). Washington, DC: National Center for Education Evaluation and Regional Assistance, Institute of Education Sciences, U.S. Department of Education.

4. Erityispedagogiikan aineopinnot 50 op PEDAGOGISET OPINNOT AINEOPINNOISSA OKLA315 TYÖYHTEISÖ JA YHTEISKUNTA (ped; VEO-, EP- ja LUOKO -opiskelijoille) Arviointi: integroida kokemuksiaan ja käsityksiään työyhteisön ja palvelujärjestelmän tutkimiseen tutkia työyhteisön ja yhteiskunnan ilmiöitä ja jäsentää niitä teoreettisten käsitteiden avulla yhteiskunnalliset kehystekijät yhteistoiminnallisuus työyhteisön kehittäminen työssä oppiminen ja moniammatillinen yhteistyö yhteistyö perheiden ja muiden tahojen kanssa Luennot 8 t, seminaari 7 t, ohjausistunnot 4 t, pienryhmätyöskentely ja itsenäinen työ Kurssi suoritetaan yhdessä OKL:n opiskelijoiden kanssa. Luentopäiväkirja ja seminaaritehtävä Seuraava kirjallisuus soveltuvin osin: 1. Collinson, V. & Cook, T. 2007. Organizational learning. 2. Ahonen, S. 2003. Yhteinen koulu tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Tampere: Vastapaino. 3. Salminen, J.2012. Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki: Teos. 0-5 (oppimispäiväkirja hyv-hyl, seminaaritehtävä 0-5, gallery walk 0 5) 2. vuosi, 3. periodi ERIA223 VARHAISERITYISKASVATUS (ped; vain VEO-opiskelijoille) 4 op tunnistaa varhaiserityiskasvatuksen teoreettiset lähtökohdat määritellä varhaiserityiskasvatuksen keskeiset käsitteet arvioida varhaiserityiskasvatuksen toimintatapoja teoreettisen tiedon pohjalta hyödyntää varhaiserityiskasvatuksen teoriaa suunnitellessaan ja toteuttaessaan varhaiserityisopetusta varhaiserityiskasvatuksen teoreettiset lähtökohdat varhaiserityiskasvatuksen pedagogiikka inklusiivinen kasvatus

1. - 3. periodit seminaarit 30 t oppimistehtävät opintojakson opettajan ilmoittama artikkeli- ja muu materiaali, opiskelijan valitsema materiaali ERIA222 OPETUS JA OHJAUS VASTAVUOROISENA TOIMINTANA (ped; vain EP -opiskelijoille) 2.vuosi, 3.-4. periodit 4 op kuvata erilaisia ohjaamisen tapoja eritellä erilaisten ohjaamisen tapojen käyttöä tilannesidonnaisesti (esim. iän ja tukitarpeiden mukaan) suunnitella ja toteuttaa oppimista ja osallisuutta edistäviä käytänteitä oppimisen ja oppimaan oppimisen ohjaaminen erilaiset opetuksen ja ohjaamisen tavat ja soveltava käyttö tukitarpeisiin vastaaminen yksilö- ja ryhmätasoilla osallisuutta ja oppimista edistävät käytänteet luennot 4 t ja pienryhmäopiskelu 16 t oppimistehtävät opintojakson opettajan oppimateriaalipaketti ja opiskelijan valitsema materiaali KTK0006 OPETUSHALLINNON OPINNOT Arviointi: 1 op kuvata koulutusta koskevaa lainsäädäntöä soveltaa oman koulutustason opetustoimen lainsäädäntöä käyttää Finlex-ohjelmaa varhaiskasvatuksen lainsäädäntö perusopetus- ja lukiolainsäädäntö ammatillisen ja aikuiskoulutuksen lainsäädäntö hallintolaki opettajan vastuukysymykset arviointi lastensuojelu, oppilashuolto luennot 12 t oppimistehtävät Finlex (https://www.finlex.fi/fi/) sekä luennoitsijan esittelemä muu oppimateriaali hyväksytty - hylätty

Ajoistus: 2. vuosi, 2. tai 3. periodi ERITYISOPETTAJAN OPINNOT AINEOPINNOISSA Suoritetaan neljä pakollista sisältöopintojaksoa (12 op), yksi valinnainen opintojakso () ja harjoittelu (), yht. 20 op ERIA227 MONIKANAVAINEN VUOROVAIKUTUS JA VIESTINTÄ (eo) huomioida eri aistien merkityksen ja käytön vuorovaikutuksessa ja viestinnässä tunnistaa ja hyödyntää viestintää tukevia ja korvaavia menetelmiä eritellä ja arvioida vuorovaikutuksen ja viestinnän tukemista eri elämän vaiheissa suunnitella ja soveltaa erilaisia tapoja viestiä esteettömyys osallisuus monikanavainen vuorovaikutus aistit ja viestintä AAC-menetelmät Luennot 8 t oppimistehtävä tai tentti 1. Huuhtanen, K. (toim.) 2011. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. 2. Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus. Kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. 3. Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. 2009. Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. 4. Takala, M. & Kontu, E. (toim.) 2006. Näkökulmia näkövammaisten opetukseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 5. Papunet-sivusto (http://www.papunet.net/) 6. Huttunen, K. & Välimaa, T. 2010. Parents' Views on Changes in Their Child's Communication and Linguistic and Socioemotional Development after Cochlear Implantation. Journal of Deaf Studies and Deaf Education, 15 (4), 383 404. http://jdsde.oxfordjournals.org/content/15/4/383 doi: 10.1093/deafed/enq029

7. Hyvärinen, A., Dietz, A. & Löppönen, H. 2011. Lasten kuulonkuntoutuksen polku. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 127(8), 819 25. duo99494 ( 099.494) 8. Margaret Flores, M., Musgrove, K., Renner, S., Hinton, V., Strozier, S., Franklin, S. & Hil, D. 2012. A Comparison of Communication Using the Apple ipad and a Picture-based System. Augmentative and Alternative Communication, 28(2), 74 84. doi: 10.3109/07434618.2011.644579 2. vuosi, 3. - 4. periodit ERIA226 LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN OPPIMISEN TUKEMINEN (eo) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa lukivaikeuksien varhaisia tunnusmerkkejä tunnistaa lukivaikeuden oppimisen haasteena lapsuudesta aikuisuuteen hallitsee lukiopetuksen toteutuksen perusteet ja osaa suunnitella lukiopetusta eri-ikäisille oppijoille. harjoittaa luetun ymmärtämistä ja funktionaalista lukutaitoa käyttää lukiopetuksen arviointivälineitä ja opetusmateriaaleja ja tuntee niiden teoreettisia ja tutkimusperustaisia lähtökohtia lukeminen ja kirjoittaminen lukivaikeudet ja niiden arviointi lukiopetus vieraan kielen oppimisvaikeus Luki-luennot 14 t, joista johdantoluento verkkoluentona (2 t), purkuseminaari 5 t luento- ja kirjallisuustentti paritenttinä sekä luki-arviointitehtävä paritehtävänä Kirjallisuus: 1. Panula, A-M. 2013. Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus : Seurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun. University of Helsinki, Faculty of Behavioral Sciences, Department of Teacher Education. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-10-7871-2 2. Dooley, C. M. & Matthews, MW. 2009. Emergent comprehension: Understanding comprehension development among young literacy learners. Journal of Early Childhood Literacy, 9(3), 269 294. http://ecl.sagepub.com/content/9/3/269 Oheiskirjallisuus: 1) Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 2005. Lukemis- ja

2. vuosi, 1.-3. periodi kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data. 2) Lerkkanen, M.-K. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: Wsoy. 3) Takala, M. & Kontu, E. (toim.) 2006. Lukivaikeudesta lukitaitoon. Yliopistopaino Kustannus. Palmenia-sarja. 4) Kairaluoma, L., Ahonen, T., Aro, M., Kakkuri, I., Laakso, K., Peltonen, M. & Wennström, K. (toim.) 2008. Lukemalla ja tekemällä. Niilo Mäki Instituutti. Jyväskylä: Kopijyvä. 5) Share, D.L. 2008. On the Anglocentricities of Current Reading Research and Practice: The Perils of Overreliance on an Outlier Orthography. Psychological Bulletin2008, Vol. 134, No. 4, 584 615. DOI: 10.1037/0033-2909.134.4.584 ERIA229 SOSIOEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN (eo) tarkastella yksilöön ja ympäristöön liittyvien tekijöiden merkitystä yksilön sosioemotionaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille, arvioida yksilöiden toiminnan, oman toimintansa ja tilannetekijöiden merkitystä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, analysoida ja mukauttaa omaa toimintaansa yksilön ja ryhmän tarpeiden mukaisesti ja soveltaa erilaisia toimintamalleja yksilön ja ryhmän sosioemotionaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. sosioemotionaalisen hyvinvoinnin kehityksen ja oppimisen keskinäiset yhteydet lapsen / oppilaan resurssit ja niiden hyödyntäminen lapsen / oppilaan ja ympäristön välinen vuorovaikutus toimintamallit luennot 12 t ja seminaari 2 t oppimistehtävä ja tentti 1. Kauffman, J.M. & Landrum, T.J. 2013. Characteristics of emotional and behavioral disorders of children and youth. 10. painos. Boston: Pearson (soveltuvin osin). 2. Opintojakson opettajan ilmoittama muu materiaali 2. opiskeluvuosi, 1. ja 2. periodi

ERIA228 AJATTELUN JA MATEMAATTISTEN TAITOJEN TUKEMINEN (eo) matematiikan oppimisen kehitykselliset vaiheet ja tavoitteet eri-ikäisillä arvioida ajattelun- ja matemaattisia taitoja tunnistaa tuen tarpeita sekä suunnitella yksilöllisiä tuen muotoja ja opetustuokioita valita soveltuvat arviointi- ja interventiovälineet eri-ikäisille oppijoille ajattelun ja matemaattisten taitojen kehitys matematiikan oppimisvaikeudet ja niiden arviointi tukitoimet ja opetus luennot ja seminaari yhteensä 20 t oppimistehtävä Berch, D. B. & Mazzocco, M. M. M. (2007). Why is Math So Hard for Some Children? (s. 1-144). Brookes. 2. vuosi, 2. - 3. periodit ERIA242 - ERIA261, ERIA299 AINEOPINTOJEN VALINNAISET OPINTOJAKSOT (eo; valitaan yksi opintojakso) Valinnaisten opintojen tavoitteena on opiskelijan asiantuntijuuden laajentaminen ja syventäminen. Opinnoissa painotetaan erityispedagogiikkaan liittyviä opetus-, ohjaus ja vuorovaikutusmenetelmiä. Opiskelija tutustuu erilaisiin menetelmiin, suunnittelee, valmistaa tai kokeilee niitä. Opintojaksot voidaan toteuttaa mm. luentoina, seminaarityöskentelynä tai kirjallisuuteen perehtyen, myös itseohjautuvat opintopiirit ja verkkokurssit ovat mahdollisia toteuttamistapoja. Tarjolla olevat opintojaksot ilmoitetaan lukuvuosittain opetusohjelmassa. ERIA254 OSALLISUUS, SOSIAALINEN OSALLISUUS JA LAPSILÄHTÖISYYS ERITYISPEDAGOGIIKASSA (eo) määritellä osallisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja lapsilähtöisyyden käsitteet, tunnistaa käytännön kasvatustilanteista osallisuutta, sosiaalista osallisuutta ja lapsilähtöisyyttä edistäviä ja estäviä

seikkoja, suunnitella ja toteuttaa osallisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja lapsilähtöisyyden periaatteita sisältävää toimintaa osallisuuden, sosiaalisen osallisuuden ja lapsilähtöisyyden merkitys ja toteuttaminen sekä toteutumisen arviointi luennot 12 t ja seminaari 4 t oppimistehtävä ja luentotentti 1. Repo, Laura, 2013. Pienet lapset ja kiusaamisen. Jyväskylä : PS-kustannus. 2. Lisäksi opintojakson opettajan ilmoittama artikkeli- ja muu materiaali sekä opiskelijan valitsema materiaali 2. tai 3. opiskeluvuosi, 1. ja 2. periodi ERIA256 VIESTINNÄN TUKEMINEN: SORMIAAKKOSET JA TUKIVIITTOMAT (eo) yhdistää erilaisia viestintätapoja hyödyntää sormiaakkosia ja tukiviittomia viestinnän tukena Sormiaakkoset ja tukiviittomat viestinnässä ja opetuksessa Seminaari 10 t Oppimistehtävät 1. Papunet -sivusto (http://www.papunet.net/) 2. SUVI. Suomalainen viittomakielen verkkosanakirja (http://suvi.viittomat.net/) 3. kurssin opettajan ilmoittama oppimateriaali 2. tai 3. vuosi, 3. - 4. periodi ERI257 AUTISMIN KIRJO: TUNNISTAMINEN JA TUKITOIMET (eo) kuvata autismin kirjon henkilöiden toiminnan arviointia eritellä autismikuntoutusta ja tukitoimia elämänkulussa analysoida ja arvioida teoreettisia näkemyksiä ja tutkimustuloksia autismin kirjo diagnosointi kuntoutus itsenäinen opiskelu tentti Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-kustannus ja Goldstein, S. & Naglieri, J. A. 2013. Interventions for Autism

2. tai 3. vuosi Spectrum Disorders. Translating Science into Practice, luvut 8-11. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4614-5301-7 TAI Goldstein, S. & Naglieri, J. A. 2013. Interventions for Autism Spectrum Disorders. Translating Science into Practice. http://dx.doi.org/10.1007/978-1-4614-5301-7 ERIA258 MYÖTÄELÄVÄ VUOROVAIKUTUS HAASTAVISSA TILANTEISSA (eo) erottaa toimivan ja tehokkaan vuorovaikutuksen näkökulmasta tarkasteltuna seuraavat: puhdas havainto ja tulkinta, tunne ja ajatus, tarve ja strategia, pyyntö ja vaatimus kuvata miten erilaiset ihmiskäsitykset muokkaavat vuorovaikutuskulttuuria ja -käytänteitä tunnistaa sekä omia että toisten tunteita ja tarpeita haastavissa vuorovaikutustilanteissa rakentaa empaattisen yhteyden ja luoda yhteisiä strategioita ongelmien ratkaisemiseksi määritellä aiheeseen kuluvia käsitteitä, teorioita ja menetelmiä rakentava vuorovaikutus holistinen ihmiskäsitys empaattinen kohtaaminen tarvetietoisuus valta luennot (sisältävät harjoituksia) 20 t ja lukupiiri 4 t ennakkotehtävä, välitehtävät, aktiivinen osallistuminen luentoihin ja lukupiiriin, oppimispäiväkirja 1. Rosenberg, M. 2003. Life-Enriching Education : Nonviolent Communication Helps Schools Improve Performance, Reduce Conflict, and Enhance Relationships 2. Rosenberg, M. 2003. Nonviolent communication : a language of life 3. Greene, R. W. 2009. Koulun hukkaamat lapset: opas käytösongelmaisten lasten auttamiseksi 4. Greene, R. W. 2006 Tulistuva lapsi : uusi lähestymistapa helposti turhautuvien ja joustamattomien lasten ymmärtämiseen ja kasvattamiseen 5. Muu opiskelijoiden itse valitsema kurssin teemaan liittyvä materiaali 6. Muu kurssilla jaettava materiaali

2. tai 3. vuosi, 4. periodi ERIA242 MONI- JA VAIKEAVAMMAISTEN LASTEN OPETUKSEN TAUSTAOLETUKSET, TUKIPALVELUT JA PEDAGOGISET RATKAISUT (eo) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kohderyhmän opetuksen järjestämisen mahdollisuudet ja ratkaisut tuntee kohderyhmän tarkastelee kriittisesti opetuksen taustaoletuksia osaa suunnitella ja arvioida erilaisia pedagogisia tukitoimia henkilökeskeinen opetuksen suunnittelu opetussuunnitelma toiminta-alueittain vaikea vammaisuus luennot, vierailut ja ryhmätyöt (verkkokurssi) oppimistehtävä Oppimateriaali ilmoitetaan Korpissa 2. - 3. vuosi, 2. - 3. periodi ERIA249 PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMINEN (eo) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida puheen ja kielen kehitystä ja sen haasteita tuntee artikulaatiohäiriöt nimeltä tuntee puheopetuksen kulun ja järjestelyt osaa kuntouttaa artikulaatiovirheitä puheen ja kielen kehitys artikulaatiohäiriöt puheopetus luennot 12 t ja pienryhmätyöskentely 5 t oppimistehtävä Kurssin pitäjän ilmoittama oppimateriaali Oheiskirjallisuus: 1) KUNNARI, S. & SAVINAINEN-MAKKONEN, T. (toim.) 2004. Mistä on pienten sanat tehty? Lasten äänteellinen kehitys. Helsinki: WSOY. (soveltuvin osin) 2) HAYNES, W., MORAN, M & PINDZOLA, R. 2006. Communication Disorders in the Classroom. An Introduction for Professionals in School Settings. Sudbury, Massachusetts: Jones

and Bartlett. (411 s.) 2. tai 3. vuosi, 1. - 2. periodi ERIA251 PÄIHDEKASVATUS (eo) - eritellä päihteiden käyttöä motivoivia tekijöitä ja päihteiden käytölle annettavia merkityksiä - kuvata suomalaiselle päihteidenkäytölle ominaisia piirteitä -tunnistaa päihderiippuvuuden psykologisia ja sosiologisia mekanismeja -arvioida ja soveltaa erilaisia tapoja toteuttaa päihdekasvatusta päihteidenkäyttö yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä päihderiippuvuuden synty ja siihen vaikuttavat mekanismit päihdekasvatuksen lähestymistavat ja niiden teoreettiset lähtöoletukset päihdekasvatuksen vaikuttavuus luennot 5 t, seminaari 10 t seminaariesitys ja tentti Opiskelijoittain eriytyvä, opintojakson alkaessa esitettävä kirjallisuus/artikkelimateriaali 2. tai 3. vuosi, 1-2. periodi ERIA243 YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA (eo) tunnistaa lapsiperheiden tuen tarpeita arjessa toimia perhelähtöisen työn periaatteiden mukaisesti havainnoida ja arvioida vuorovaikutustilanteita soveltaa omaa ammatillista asiantuntijuuttaan perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä lapsiperheiden arki perhelähtöinen toiminta perheiden ja ammattilaisten välinen yhteistyö vuorovaikutus Luennot 6 t, ohjattu pienryhmäopiskelu 6 t, seminaari 8 t Oppimistehtävät, seminaariesityksen suunnittelu ja toteutus 1. Alasuutari, M. 2010. Suunniteltu lapsuus. Keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Tampere: Vastapaino. 2. Kauppila, R. 2005. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. PS-kustannus.

3. Määttä, P. & Rantala, A. 2010. Tavallisen erityinen lapsi. Jyväskylä: PS-kustannus. 4. Nummenmaa, A. R. & Karila, K. 2012. Ammatilliset keskustelut varhaiskasvatuksessa. Jyväskylä. PS-kustannus. 5. Oppimistehtävien aihepiireihin liittyvä kirjallisuus määrittyy opiskelijakohtaisesti 2. tai 3. vuosi, 1. - 2. periodit ERIA260 TEKNOLOGIA JA APUVÄLINEET VUOROVAIKUTUKSEN JA VIESTINNÄN TUKENA (eo) hyödyntää uusia opetusvälineitä, tukimateriaaleja ja apuvälineitä monikanavaisessa opetuksessa ja vuorovaikutuksessa suunnitella opetusta hyödyntäen nykyaikaista teknologiaa (tietokone, mobiilit päätelaitteet, pilvipalvelut jne.) itsenäisesti suunnitella, toteuttaa ja raportoida projektityön esteetön viestintä osallisuus monikanavainen vuorovaikutus ja viestintä teknologia opetuksessa apuvälineet itsenäinen opiskelu projektityö, ks. vaihtoehtoisista suoritustavoista tarkemmin Korppijärjestelmästä opiskelijan valitsema materiaali 2. tai 3. vuosi, 1. - 2. periodit ERIA261 METAKOGNITIIVISET TAIDOT JA OPPIMISSTRATEGIAT (eo) hyödyntää arvioinnissa ja opetuksessa syvennettyä, keskeistä tietoa valitsemaltaan osa-alueelta varhaiset matemaattiset taidot laskustrategiat metakognitiiviset taidot oppimisstrategiat ongelmanratkaisu matemaattiset taidot nuoruudessa itsenäinen opiskelu kirjallisuustentti

Suoritetaan kaksi kokonaisuutta alla olevista vaihtoehdoista 1)Varhaiset taidot a. Lepola, J. & Hannula, M. M. (toim.) 2006. Kohti koulua. Kielellisten, matemaattisten ja motivationaalisten valmiuksien kehitys. Turun yliopisto. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:205. Luvut 1, 2 ja 6 b. Aro, T. & Laakso M.-L. (toim.) 2011. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Luvut 1-6 ja 11 2) Laskustrategiat a. Rusanen, E. & Räsänen, P. 2012. Matematiikassa heikosti suoriutuvien lasten laskustrategioiden kehitys. NMI Bulletin 3/12 b. Wylie, J., Jordan, J-A., & Mulhern, G. 2012. Strategic development in exact calculation: Group and individual differences in four achievement subtypes. Journal of Experimental Child Psychology, 113, 112 130. http://ac.els-cdn.com/s0022096512000884/1-s2.0- S0022096512000884-main.pdf?_tid=fcf3eaae-e636-11e3-a3bd- 00000aacb35f&acdnat=1401261139_19644e7157627879dd055bfb8 35d5a38 3) Metakognitiiviset taidot ja oppimisstrategiat a. Efklides, A. & Misailidi, P. 2010. Trends and Prospects in Metacognition Research. New York; London: Springer. http://books.google.com/books?id=nxtmjzo3fmgc&pg=pa229&lpg= PA229&dq=lepola,+j+metacognition&source=bl&ots=U2kDtxHYVB&s ig=dhrx_krv3cbv5vwfbxvzptqvjgw&hl=en&sa=x&ei=kzvpupd8jvur B8q9gIAB&ved=0CCkQ6AEwAA#v=onepage&q=lepola%2C%20j%20m etacognition&f=false) Luvut 1 (Introduction), 10, 12, ja 14. b. Coffield, F., Moseley, D., Hall, E., & Ecclestone, K. 2004. Learning styles and pedagogy in post-16 learning: A systematic and critical review. http://sxills.nl/lerenlerennu/bronnen/learning%20styles%20by%20c offield%20e.a..pdf Luvut 1, 2, 8 ja 9 4) Ongelmanratkaisu a. Ostad, S. A. 2008. Children with and without Mathematics Difficulties - Aspects of learner characteristics in a Developmental Perspective. Teoksessa A. Dowker (toim.) Mathematical Difficulties - Psychology and Intervention. Amsterdam; Boston : Elsevier/Academic Press, 143-153. b. Fuchs, L.S. & Fuchs, D. 2007. Mathematical Problem Solving. Instructional Intervention. Teoksessa D. B. Berch & M.M.M. Mazzocco (toim.) Why is Math So Hard for Some Children? The Nature and Origins of Mathematical Learning Difficulties and Disabilities. Baltimore, Md: Paul H. Brookes Pub. Co, 397-414.

5) Matemaattiset taidot ja niihin vaikuttavat tekijät nuoruudessa a. Kyttälä, M. & Björn, P. M. 2013. The role of literacy skills in adolescents' mathematics word problem performance: Controlling for visuo-spatial ability and mathematics anxiety. Learning and Individual Differences. http://ac.els-cdn.com/s1041608013001568/1-s2.0- S1041608013001568-main.pdf?_tid=70cd6b5c-e63d-11e3-9fd2-00000aacb361&acdnat=1401263911_9873728de2a3dca1daefed90734 c9d82 b. Geary, D.C., Hoard, M. K., Nugent, L., & Bailey, D. H. 2013. Adolescents Functional Numeracy Is Predicted by Their School Entry Number System Knowledge. PLoS ONE 8(1): e54651. doi:10.1371/journal.pone.0054651 http://www.plosone.org/article/info%3adoi%2f10.1371%2fjournal.p one.0054651) 2. - 3. opiskeluvuosi ERIA299 AJANKOHTAISTA TIETEESSÄ JA PEDAGOGIIKASSA (eo) 2. - 3. vuosi arvioida kriittisesti ja reflektoiden ajankohtaista tieteellistä tietoa ja pedagogisia käytänteitä ajankohtaiset pedagogiset käytännöt, ajankohtainen tutkimustieto, esim. laitoksen/tiedekunnan järjestämä kurssi meneillään olevasta tutkimushankkeesta tai tarvittava määrä vierailuluentoja, väitöstilaisuuksia yms. itsenäinen työskentely suorituspassi ja oppimispäiväkirja opiskelijan valitsema materiaali AINEOPINTOJEN HARJOITTELU ERIA268 HARJOITTELU: OPETUSHARJOITTELU PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ (eo, VEO-opiskelijoille)) suunnitella ja toteuttaa erilaisiin teoreettisiin lähtökohtiin perustuvaa pitempiaikaista ohjausta ja tukea, jossa huomioidaan lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja erityisopetukselliset tuen tarpeet, toimia päiväkotihenkilökunnan välisessä yhteistyössä sekä

Arviointi: Edeltävät opinnot: vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. yksilöllisen opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi opetusharjoittelu päiväkoti- tai esiopetusryhmässä 121 t, seminaari ja arviointikeskustelut/-palautteet 8 t oma opetus, harjoitteluraportti opintojakson opettajan ilmoittama tai opiskelijan valitsema materiaali hyväksytty - hylätty sl. tai kl., 1. - 4. periodi ERIA223 ERIA269 HARJOITTELU: YKSILÖLLISEN OPPIMISEN OHJAAMINEN (eo; EP-opiskelijoille) Arviointi: suunnitella ja toteuttaa erilaisiin teoreettisiin lähtökohtiin perustuvaa pitkäaikaista tukea, jossa huomioidaan oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi ja erityisopetukselliset tuen tarpeet käyttää arviointimenetelmiä ja hyödyntää niiden tuloksia oppimisen ohjaamisessa toimia opettajien välisessä yhteistyössä ja työparina toisen opiskelijan kanssa tunnistaa moniammatillisen yhteistyön osana koulun toimintaa yksilöllisen opetuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi opetusharjoittelu, seminaari 8 t ja arviointikeskustelut/-palautteet oma opetus, oppimistehtävät ja harjoitteluraportti Valikoima soveltuvia Kielikukko- ja NMI-Bulletin -lehden artikkeleita. hyväksytty - hylätty 3. vuosi AINEOPINTOJEN MENETELMÄOPINNOT 10 OP KTKA010 LAADULLISET TUTKIMUSMENETELMÄT kuvailla laadullisen tutkimuksen keskeiset tieteenfilosofiset

lähtökohdat, ominaispiirteet ja tutkimusprosessin etenemisen perusperiaatteet, kerätä laadullisen tutkimusaineiston ja analysoida sitä tunnistaa laadullisen tutkimuksen erilaisia lähestymistapoja noudattaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita laadullisen tutkimuksen lähestymistavat ja perusoletukset, tarkoituksenmukaisuusotanta, haastattelu ja havainnointi aineistonkeruumenetelminä, analyysiprosessin perusteet (luokittelu, teemoittelu, tyypittely), tulkinta ja löydösten raportointi, eettiset ja luotettavuuteen liittyvät kysymykset Pienryhmäopiskelu 14 t Oppimistehtävät (Opiskelija, joka on suorittanut aikaisemmissa opinnoissaan vastaavat opinnot voi suorittaa laadulliset tutkimusmenetelmät näyttökokeena, ks. ohje.) 1. Patton, M. Q. 2002 tai uudemmat painokset. Qualitative research and evaluation methods. 3. painos. Thousand Oaks: Sage. (soveltuvin osin) JA 2. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002 tai uudemmat painokset. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. 3. vuosi, 1. tai 3. periodi KTKA020 MÄÄRÄLLISET TUTKIMUSMENETELMÄT 3. vuosi, 1. periodi laatia tutkimussuunnitelman määrällisen tutkimuksen periaatteiden ja käytänteiden mukaisesti, kerätä numeerisen tutkimusaineiston, esittää ja raportoida sitä tilastollisen kuvailun keinoin noudattaa tutkimuksen teon eettisiä periaatteita. Tutkimusasetelmat, otantamenetelmät, mitta-asteikot, muuttujien jakaumat, tilastollinen päättely, yleisimmät parametriset ja parametrittomat testit, tutkimuksen luotettavuus, raportointi, hyvä tieteellinen käytäntö, spss-ohjelmiston käyttö luento 16 t ja pienryhmäopiskelu 10 t tentti, harjoitustehtävien tekeminen (Opiskelija, joka on suorittanut aikaisemmissa opinnoissaan vastaavat opinnot voi suorittaa määrälliset tutkimusmenetelmät näyttökokeena, ks. ohje.) 1. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2005 (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. (soveltuvin osin) 2. Metsämuuronen, J. 2005 (tai uudemmat). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp. (soveltuvin osin) E-kirja

AINEOPINTOJEN TUTKIELMAOPINNOT 10 OP Tutkielmaopinnot koostuvat pienryhmäopiskelusta sekä itsenäisestä työskentelystä. Opintoihin liittyvän ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa kandidaatin tutkielman tai proseminaarityön laatimisessa. Kandidaatin tutkielman sijoittumista tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueille ja tutkimushankkeisiin (https://www.jyu.fi/edu/tutkimus) suositellaan ja tuetaan. ERIA276 PROSEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA 10 op etsiä ja käyttää tutkimusaiheeseensa liittyvää tieteellistä kirjallisuutta hahmottaa tutkimusprosessin kulun ja tutkimuksen teon vaiheet soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä aineiston hankintaan ja analysointiin toteuttaa pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen laatia tutkimusraportin tieteellisen viestinnän periaatteiden mukaisesti perustella omia valintojaan ja arvioida muiden tekemiä valintoja tieteellisessä keskustelussa tutkimusprosessin vaiheet, tiedon hankinta, empiirinen tutkielma, tieteellinen viestintä ja kielenhuolto, tutkimusetiikka, tieteellinen argumentointi, opponointi Seminaarit 38 t (sisältää yhteiset luennot 5 t, pienryhmäohjausta 21 t, kielenhuollon luennot 4 t, tiedonhankinnan harjoitukset 4 t ja minikongressin 4 t), itsenäinen opiskelu seminaarityöskentely ja proseminaari-/kandidaatintutkielma Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2005 (tai uudemmat). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. Sekä proseminaarin aikana jaettava kirjallisuusviitelista. ERIA279 KANDIDAATIN KYPSYYSNÄYTE Kypsyysnäytteellä (maturiteetilla) opiskelija osoittaa: hallitsevansa kandidaatin tutkielman sisältöalueet pystyvänsä kirjoittamaan itsenäisesti essee-tyyppisen kirjoitelman suomen tai ruotsin kielen hallintaa ja erinomaista kielitaitoa hallitsevansa asiantuntijatekstille ominaisen perusrakenteen, akateemisen kirjoitustyylin, oman tieteenalan konventiot, kielenhuollon sekä pohtivan ja yhtenäisen tekstin kirjoittamistaidon oman tutkielman sisältö ja äidinkielen hallinta

Arviointi: itsenäinen työskentely tentti oma kandidaatin tutkielma hyväksytty - hylätty 3. vuosi 4. KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINNON OPINTOJAKSOT 1. Kieli- ja viestintäopinnot XKVK001 ERITYISPEDAGOGIIKAN TUTKIMUSVIESTINTÄ Arviointi: : osaa suunnitella ja hallita tutkielmansa kirjoittamisprosessia osaa valita omaan tutkimukseensa sopivan rakenteen ja tyylin osaa lisätä oman tekstinsä sidoksisuutta ja sujuvuutta sekä viimeistellä tekstinsä kieliasun osaa antaa palautetta toiselle kirjoittajalle osaa vastaanottaa palautetta omasta tekstistään ja osaa muokata omaa tekstiään saadun palautteen avulla. Kurssilla saadaan tietoa tutkielman kirjoittamisprosessista sekä tieteellisten tekstien (tutkielman, artikkelin) erilaisista rakennevaihtoehdoista. Kurssilla harjoitellaan tieteellisten tekstien analysointia tekstin rakenteiden (tutkielman, luvun, kappaleen ja virkkeen rakenne) sekä tyylin ja oikeakielisyyden näkökulmista. Analysoinnin avulla tiedostetaan tieteellisen tekstin ominaispiirteitä, mikä auttaa kirjoittajaa oman tekstinsä työstämisessä. Lisäksi opetellaan antamaan palautetta sekä luonnos- että oikolukuvaiheen teksteistä sekä muokkaamaan omaa tekstiä saadun palautteen avulla. Kurssille voivat osallistua pääaineenaan erityispedagogiikkaa opiskelevat, joilla on oma pro gradu -tutkielma kirjoittamisvaiheessa ja jotka osallistuvat kurssille ERIS323 Erityispedagogisen tutkielman ohjauskurssi tai ovat suorittaneet kurssin aiemmin. Keskusteleva luennointi, pienryhmäopetus ja itsenäinen työskentely. Pienryhmissä työstetään kirjoittajien omia pro gradu -tekstejä. Kurssi toteutetaan lähiopetuksena ja sen suorittaminen hyväksytysti edellyttää aktiivista osallistumista kaikkiin tapaamisiin sekä opintotehtävien tekemistä. hyväksytty - hylätty 4. - 5. vuosi (kurssi suoritetaan tutkielmaseminaarin yhteydessä) XPVK002 AKATEEMINEN PUHEVIESTINTÄ

Arviointi: 2 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija: on kehittänyt omia tieteellisen argumentoinnin ja keskustelemisen taitojaan Oman pro gradu -työn esittely ja oman alan tieteelliseen diskurssiin osallistuminen. Gradu voi olla alkuvaiheessa. Seminaarikeskusteluihin, opponointiin ja oman työn esittelyyn kytkeytyvät puheviestintätaidot. Palautetaidot. ks. Kielikeskuksen opetusohjelma (Korppi) ks. Kielikeskuksen opetusohjelma (Korppi) ks. Kielikeskuksen opetusohjelma (Korppi) hyväksytty - hylätty 4. - 5. vuosi (kurssi suoritetaan tutkielmaseminaarin yhteydessä) 2. Erityispedagogiikan syventävät opinnot 90 op ERITYISOPETTAJAN OPINNOT SYVENTÄVISSÄ OPINNOISSA Valitaan kaksi opintojaksoa, yht. 10 op ERIS301 NEUROKOGNITIIVINEN NÄKÖKULMA TUKEMISEEN OPPIMISVAIKEUKSISSA (eo) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee erityisten oppimisvaikeuksien kehityksellisen neurokognitiivisen taustan ymmärtää oppimisvaikeuksien päällekkäistymisen ilmiönä ja sen huomioon ottamisen opetuksessa osaa analysoida opetuksellisia ja kuntoutuksellisia käytäntöjä teoreettisen ja empiirisen tiedon valossa osaa analyyttisesti perustellen suunnitella opetuksellisia ja kuntoutuksellisia tukitoimia erityiset oppimisvaikeudet lukemisvaikeudet matematiikan oppimisvaikeudet komorbiditeetti opetus ja opetukselliset interventiot oppimisvaikeuksissa näyttöön perustuvat tukitoimet seminaari (3+4 h) ja itsenäinen työskentely oppimistehtävä (mahdollisista vaihtoehtoisista suoritustavoista ilmoitetaan ennen lukukauden alkua) Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus: