OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset

OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja V1 = Nokia V2 = Naantali V3 = Kaarina V4 = Rusko Teema Perusindikaattori Raisio V1 Arvo Muutos Noki V2 V3 Naan Kaar V4 Rusk Kunnan Väestö 31.12. rakenteet, (2014)Info talous ja Kunnan Huoltosuhde, rakenteet, demografinen talous ja (2014)Info Kunnan Väestöennuste 2030 rakenteet, (2012) Info talous ja Kunnan Kuntien välinen rakenteet, nettomuutto / 1 000 24371 32848 18871 32148 6045 56,8 61,4 60,8 61,2 56,2 26631 39494 20995 35656 6430??? -12 1-1 6 3

talous ja asukasta (2014) Info Kunnan Muu kuin suomi, 61,8 22,8 17,6 37,2 12,4 rakenteet, ruotsi tai saame talous ja äidinkielenä / 1 000 asukasta (2014) Info Kunnan Lapsiperheet, % 40,5 44,8 39,5 44,6 44,4 rakenteet, perheistä (2014) Info talous ja Kunnan Yksinhuoltajaperheet, 21,3 17,2 20,2 17,2 13,1 rakenteet, % lapsiperheistä talous ja (2014) Info Kunnan Yhden hengen 39,6 37,2 38 32,9 21,8 rakenteet, asuntokunnat, % talous ja asuntokunnista (2014) Info Kunnan Avioeroja 25-64- 20,4 18,6 14,3 16,7 12,8 rakenteet, vuotiailla / 1 000 talous ja vastaavanikäistä naimisissa olevaa Kunnan Työlliset, % väestöstä 43,1 41,7 43,5 44 46,8 rakenteet, talous ja Kunnan Koulutustasomittain 337 348 368 397 359 rakenteet, (2014) Info talous ja

Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Kokonaisnettomuutto (2012) -90 161-17 108 19 Keskeisimmät muutokset paketin Kunnan rakenteet, talous ja hyvinvointitiedossa Vuoden 2014 jälkeen Raision muuttotappio on huomattavasti pienentynyt eikä kokonaisväkiluvussa ei ole tapahtunut vuonna 2015 suuria muutoksia. Raisio on menettänyt asukkaita etenkin Turkuun ja valtaosa muuttajista on ollut nuoria. Myös koko maan tasolla on ollut havaittavissa muuttovirtaa keskuskaupunkeihin. Raision väestöennusteeseen on tehty korjaus, jossa otetaan huomioon ennusteen poikkeama toteutuneesta kehityksestä. Tasokorjattu väestöennuste vuodelle 2030 on 25 930 asukasta. Kokonaisuudessaan Raision väestösuunnite tarkistetaan seuraavan strategiatyön yhteydessä. Paketti 2: Kaikki ikäryhmät V1 = Nokia V2 = Naantali V3 = Kaarina V4 = Rusko Teema Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Osallisuus Terveys ja toimintakyky Turvallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012)Info Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2014) Info Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen 54,4??? 60,7 65,7 61,2 66,5 95,4 100,2 94,3 91,2 86,1 6,8 4,2 12,8 4,5 2,3

kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1 000 asukasta 53,4 28,7 28,6 34,7 18,3 Turvallisuus Päihtyneiden säilöönotot / 1 000 asukasta 5 4,8 2,9 3,2 0,2 Tasa-arvo ja Gini-kerroin, käytettävissä 24,6 23,3 30,1 27,9 22,7 oikeudenmukaisuusolevat tulot Asuminen ja ympäristö Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta (2014) Info 1,5 1,1-0,8 - Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste 10,2 10,2 8,8 8 5,7 Kuntalaisten Terveydenedistämisaktiivisuus 65 89 65 70 50 palvelut (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä Kuntalaisten Toimeentulotuki, euroa / 199 89 107 75 31 palvelut Kuntalaisten palvelut asukas (2014) Info Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas 3408 3268 3423 3316 2882 Keskeisimmät muutokset paketin Kaikki ikäryhmät hyvinvointitiedossa Poliisiin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kuten myös omaisuusrikokset ovat kasvussa sekä valtakunnallisesti että Raisiossa. Poliisin resurssit ovat kaikkialla vähäiset. Raisiossa on jostain syystä muualta kotoisin olevia rikollisia, jotka tietävät poliisin resurssitilanteen ja osaavat hyödyntää esimerkiksi sen, että poliisin tulo paikalle voi viedä aikaa.

Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet V1 = Nokia V2 = Naantali V3 = Kaarina V4 = Rusko Teema Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Henkinen hyvinvointi Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2014)Info 8,8 7,7 6,5 8 10,2 -??? - - - - Terveys ja Kokee 18,2 14,4 17 13,7 17,3 toimintakykyterveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013)Info Turvallisuus Vanhemmuuden 15,2 18,7 18,9 13,6 19,7 puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista Asuminen ja Ahtaasti asuvat 24,9 27,4 21,2 22,7 19,9 ympäristö lapsiasuntokunnat, % kaikista

lapsiasuntokunnista (2014) Info Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2012) Info 10 10,1 9,1 7,3 6,5 Kuntalaisten Kasvatus- ja 67,5 117,4 11,9 26,1 40,2 palvelut perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (2014) Info Kunnan lisäämät indikaattorit Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä (THL) 534 593 372 845 54 Keskeisimmät muutokset paketin Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointitiedossa Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet hyvinvointiosiossa positiivista kehitystä on palvelujärjestelmän näkökulmasta tapahtunut paljon. Aiemman hyvinvointikertomuksen painopisteissä mainitut tärkeimmät tavoitteet ovat toteutuneet: a) monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toiminta on alkanut, oppilashuollollisten palvelujen riittävyyttä on tarkasteltu ja seuraavassa talousarviossa on esityksenä toisen asteen koulupsykologi; b) hankkeena toimineen perhekuraattorin toimenkuva on vakiinnutettu osaksi perhepalvelujen toimintaa palveluohjaajan vakanssiksi, myös alakouluille jalkautuneen psykiatrisen sairaanhoitajan toimi on perustettu; ja c) kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokausien määrä on ko. lasten lukumäärän kasvusta huolimatta pysynyt tavoitellulla tasolla. Uuden sosiaalihuoltolain myötä lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävää auttamistyötä on edelleen tarpeen suunnata yhä enemmän perustasolla tehtäväksi. Peruspalveluiden riittävyys on varmistettava ja sen lisäksi peruspalveluja on pystyttävä vahvistamaan erityispalvelujen jalkauttamisella työpareiksi esim. päiväkoteihin ja kouluihin. Erityisesti oikea-aikaisen ja joustavan palveluohjauksen ja alkuarvioinnin merkitys uuden sosiaalihuoltolain myötä tulee kasvamaan, missä uuden palveluohjaajan rooli tulee olemaan keskeinen. Myös lapsiperheiden oikeus käytännön arjen apuun ja kodinhoitoon on uudessa laissa turvattu, mikä edellyttää uusien palvelujen rakentamista. Tähän haasteeseen vastaamiseksi on käynnistetty uuden perhetyön ja kotipalvelun työryhmän rakentaminen, jolla pyritään ostopalveluiden tarpeen kasvun taittamiseen.

Sivistyskeskuksessa on oppilashuollollisia palveluja lisätty palkkaamalla opetusministeriön tasa-arvorahalla koulukuraattori Friisilän ja Kerttulan alakouluihin vuoden 2016 loppuun. Seuraavassa talousarviossa on esityksenä toisen asteen koulupsykologi. Varhaiskasvatuksessa on jatkettu Lapset puheeksi -menetelmän juurruttamista yhteiseksi työkaluksi muokkaamalla keskustelulomake osaksi kaikille lapsille tehtävää varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lomake on ollut koekäytössä Kaanaan ja Petäsmäen päiväkodeissa elokuun 2015 alusta alkaen. Näiden päiväkotien henkilökunta on koulutettu menetelmän käyttäjiksi ja asiasta on informoitu vanhempia vanhempainilloissa. Yhdistetty Lapset puheeksi - varhaiskasvatussuunnitelma on tarkoitus levittää kaikkiin Raision päiväkoteihin vuoden 2016 aikana. Läheisen ystävän puute ja koettu yksinäisyys varhaisnuorten keskuudessa on lisääntynyt. Turvallisuuden indikaattorissa nuoret kokevat selvästi aiempaa vähemmän vanhemmuuden puutetta, mikä on hyvä asia. Perheneuvonnan asiakkaiden määrä on viime vuosina ollut kasvussa ja nyt trendi on hieman laskeva. Pidempiaikainen kehitys kertoo perheneuvolan toiminnan vireytymisestä eli kuntalaiset saavat perheongelmiinsa apua jo ennen lastensuojelun tarvetta, kun aiemmin perheneuvolaan oli yli vuoden jono. Perheneuvolanpalveluita ehkäisevämpiä palveluita on toisaalta myös kehitetty, ja saattaa olla, että jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan, ja esim. kirjastosta lainattava perhevalmentajien ja Pyydä apua -napin myötä perheneuvolapalveluiden kasvu on taittunut. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on ollut kasvussa ja määrä vertailukuntiin ja koko maahan on korkeahko. Positiivista kehitystä on kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokausien määrässä, jossa määrä on muihin kuntiin ja koko maahan nähden verrattain alhainen. Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut valtakunnallisen trendin mukaisesti kasvussa. Tämä kertoo toisaalta tosiasiallisen avuntarpeen esilletulosta, toisaalta lastensuojeluilmoitusten määrän kasvua pyritään taittamaan levittämällä Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönottoa ja joustavaa palveluohjausta. Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitiedon kolme painopistettä ovat tiivistettynä: 1. Kaupungin hyvinvoinnin edistämistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta organisoidaan uudelleen kehitettävän hyvinvoinnin edistämisen työryhmän eli Hyve-työryhmän toimesta. Kehittämispilottiin on saatu rahoitusta Työsuojelurahastolta, ja se ajoittuu keväälle 2016. Tavoitteena on rakentaa yhteistyön kehittämisestä aidosti innostunut työryhmä, joka sateenvarjomaisesti koordinoi monialaista hyvinvoinnin edistämistä Raision kaupungissa. Muut teeman mukaiset työryhmät toimivat tämän kokoavan työryhmän osana. Mm. oppilashuollollista työtä organisoidaan aloittaneen monialaisen opiskeluhuollon ohjausryhmän toimesta. 2. Uuden sosiaalihuoltolain myötä lapsiperheiden oikeus ennaltaehkäiseviin palveluihin on turvattu myös ei-lastensuojelullisen palvelun tarpeessa oleville perheille. Avohuollon ostopalvelujen kilpailutuksen ja uuden perhetyön ja kotipalvelujen työryhmän perustamisen myötä pyritään tehostamaan omaa toimintaa ja vähentämään ostopalvelujen käyttöä em. palveluissa. Uusi laki edellyttää yhteistyön tiivistämistä laajasti sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sivistyskeskuksen välillä, erityisesti perhepalveluiden ja aikuissosiaalityön välistä yhteistyötä tarvitaan turvaamaan asiakaslähtöinen ja joustava palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. 3. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokausien määrässä tavoitellaan edelleen niiden vähenemistä.

Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset V1 = Nokia V2 = Naantali V3 = Kaarina V4 = Rusko Teema Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 6,4 6,8 5,7 8,9-2. vuoden opiskelijoista Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 8,3 - - - - Henkinen hyvinvointi Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % väestöstä (2014) Info 1,3 1 1 1,2 0,7 Terveys ja Kokee terveydentilansa 18,7 - - - - toimintakykykeskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista

Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Opiskelu ja työ Asuminen ja ympäristö Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013)Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % väestöstä Kuntalaisten palvelut Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2014) Info 26,1 - - - - 11,3 8,9 8 8,8 5,9 29,8 36,9 53,6 49,3-5,3 2,7 3,5 3,4 1,4 0??? - - - - Keskeisimmät muutokset paketin Nuoret ja nuoret aikuiset hyvinvointitiedossa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten ja nuorten aikuisten (16 24-vuotiaiden) osuus väestöstä jatkaa edelleen nousua. Tämä saattaa ainakin jossain määrin liittyä siihen, että Raisiossa ei varsinaisesti ole perustason mielenterveyspalveluita 16 18-vuotiaille. Jos tämän ikäryhmän kohdalla saataisiin varhain puututtua lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveysongelmiin, voitaisiin ainakin osalla heistä ongelmien vaikeutumista ja siten työkyvyn menettämistä nuorena aikuisena todennäköisesti ennalta ehkäistä.

Sellaisten lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden määrä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, on kasvusuunnassa edelleen. Osittain tämän kehityksen taustalla saattaa olla lukion kurssimuotoisuus, jonka myötä yhteisöllisyys on heikentynyt. Ystävien puute kertonee myös siitä, että näistä nuorista on osalla todennäköisesti erilaisia mielenterveysongelmia, jotka haittaavat sosiaalisten suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Osalla ystävien puute voi liittyä esim. myös siihen, että on muualta muuttanut eikä ole toistaiseksi kyennyt solmimaan läheisiä ystävyyssuhteita. Toisen asteen oppilaitoksissa ei Raisiossa ole toistaiseksi varsinaista opintopsykologia eikä terveystoimessa ole nuorten, alle 18-vuotiaiden mielenterveyspalveluja, joten yksinäisyyttä kokevien tunnistaminen ja auttaminen on vain tavanomaisen terveydenhuollon ja kuraattorin varassa. Näiden työntekijöiden aika ja osaaminen eivät varmaankaan tähän ongelmaan puuttumiseen riitä. Varhaisella puuttumisella voitaisiin todennäköisesti ehkäistä joidenkin yksinäisyyttä kokevien ongelmien vaikeutumista ja muuttumista vakaviksi mielenterveysongelmiksi. Mielenterveysperusteisesti päivärahaa saaneiden työikäisten määrä on edelleen vähäisessä laskusuunnassa. Tämä kertonee siitä, että Raisiossa on aikuisten mielenterveyspalvelujen toimivuus kohtalaisen hyvä: palveluita on tarjolla riittävästi, niissä on osaavaa henkilöstöä, hoitoprosessit ovat sujuvia ja yhteistyökäytännöt perustason ja erikoissairaanhoidon välillä ovat selkeitä. Päihdehuollon laitoksissa olleiden 15 24-vuotiaiden määrä on laskussa, mutta työikäisten määrä nousussa verrattuna edelliseen vuoteen. Näiden vaihteluiden merkitystä on vaikea arvioida. Vaikutelmana on, että parina viime vuonna työikäiset päihdeongelmaiset ovat hakeutuneet Raisiossa hoitoon varsin myöhäisessä vaiheessa, jolloin ongelmat ovat niin moninaisia ja vaikeita, että avohoidon tukena tarvitaan usein myös laitosmuotoista kuntoutusta. Päihdeongelman puheeksi ottamista olisi mitä ilmeisemmin varhennettava kaikissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Nuoret taas eivät kovin helposti motivoidu laitosmuotoiseen kuntoutukseen, vaikka sen tarve vaikuttaisikin ilmeiseltä. Näin ollen päihdehuollon laitoksissa olleiden nuorten määrän väheneminen ei välttämättä ole myönteinen kehityskulku. Nuorten, nuorten aikuisten ja työikäisten hyvinvointitiedon kolma painopistealuetta ovat tiivistettynä: 1. Vaikeista mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsiviä nuoria ja nuoria aikuisia (16 24-vuotiaita) jää enenevästi työkyvyttömyyseläkkeelle. Samalla sellaisten lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, määrä on noususuunnassa. Raisiossa olisi selkeästi tarvetta nuorille kohdentuvien perustason mielenterveyspalvelujen lisäämiseen sekä opintopsykologin (palvelu kohdentuu mielenterveysongelmien kehittymisen kannalta riskiryhmiin, esim. juuri yksinäisyyttä kokeviin oppilaisiin) saamiseen toisen asteen oppilaitoksien käyttöön. 2. Mielenterveysperusteisesti päivärahaa saaneiden työikäisten määrä on edelleen vähäisessä laskussa, mikä kertonee aikuisten mielenterveyspalvelujen kohtalaisen hyvästä toimivuudesta Raisiossa. 3. Päihdehuollon laitoksissa olleiden määrä on viime aikoina nuorten osalta ollut laskusuunnassa, aikuisten kohdalla taas noususuunnassa. Aikuisten kohdalla kysymys lienee siitä, että päihdepalveluihin hakeutuminen tapahtuu osalla varsin myöhäisessä vaiheessa, jolloin avohoidon palvelut eivät riitä, vaan aluksi tarvitaan laitosmuotoista kuntoutusta. Päihdeongelmiin puuttumista tulisikin saada varhennettua kaikissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Nuorten kohdalla laitosmuotoisen päihdehuollon käytön vähenemisen tulkinta on vaikeaa. Tällainen kehitys saattaa olla kielteistäkin ja kertoa siitä, että heitä ei saada motivoitua laitosmuotoiseen päihdehoitoon silloinkaan, kun siihen ilmeistä tarvetta olisi.

Paketti 5: Työikäiset V1 = Nokia V2 = Naantali V3 = Kaarina V4 = Rusko Teema Perusindikaattori Raisio V1 V2 V3 V4 Arvo Muutos Noki Naan Kaar Rusk Henkinen Mielenterveysperusteisesti 19,2 17,8 20,1 17,7 17,7 hyvinvointi sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Terveys ja Työkyvyttömyyseläkettä 8,3 7,5 7,8 6,9 6,4 toimintakykysaavat 25-64-vuotiaat, % väestöstä Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista (2014)Info 4,6 6,4 3,9 3,1 2,6 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % väestöstä 2,7 1,4 1,6 1,2 0,2 Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa 0 - - - - palvelut hoidossa olleet 25-64- vuotiaat / 1 000??? vastaavanikäistä (2014)Info

Paketti 6: Ikäihmiset V1 = Nokia V2 = Naantali V3 = Kaarina V4 = Rusko Teema PerusindikaattoriRaisio V1 V2 V3 V4 Arvo MuutosNoki Naan Kaar Rusk Henkinen hyvinvointi Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010)Info Erityiskorvattaviin Terveys ja toimintakykylääkkeisiin Asuminen ja ympäristö oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % väestöstä (2014)Info Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä (2013)Info Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä (2013)Info 122 110,7 83,9 83 86,9 58,8 62,1 56,8 58 57,7 90,8 90,8 93,7 89,6 87,5 1,5 1,7 1,2 1,3 1,1

Kuntalaisten palvelut Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % väestöstä (2014)Info Kunnan lisäämät indikaattorit 8,9 14 8,4 11,7 5,9 Perusindikaattori Raisio V1 Arvo Muutos Noki V2 Naan V3 Kaar V4 Rusk Omaishoidon tuen 75 6,4 3,2 5,4 5,6 8,7 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % väestöstä (2014) Info Ikääntyneiden tehostetun 5,8 6,5 4,6 9,4 9,9 palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % väestöstä (2014) Info Pitkäaikaisessa 3,2 2 2,2 1,6 1,1 laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % 46,6 48,4 49,3 43,5 36

asuntoväestöstä (2014) Info Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 000 vastaavanikäistä 1162 4784,2 1199,5 1387,8 1407,6 Depressiolääkkeistä 12 12,9 11,3 10,8 9,6 korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % väestöstä Lonkkamurtumat 65 0,8 0,8 0,5 0,7 0,6 vuotta täyttäneillä, % väestöstä Omaishoidon tuesta 136 31 115 166 37 sopimuksen tehneitä 65 vuotta täyttäneitä hoitajia vuoden aikana yhteensä, kunnan kustantamat palvelut (2014) Info Kodinhoitoavun, tukipalvelujen tai omaishoidon tuen piirissä 65 vuotta täyttäneitä, % väestöstä (2014) Info 18,3 25,8 19,8 17,8 13,5

Keskeisimmät muutokset paketin Ikäihmiset hyvinvointitiedossa Säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä olevien yli 75 -vuotiaiden osuus on Raisiossa ja Ruskolla edelleen alhainen. Molemmissa kunnissa kotihoidonpalveluita myönnetään kuitenkin kaikille ikäihmisille, joilla on kotihoidon palveluiden tarve. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa säännöllistä kotihoitoa saavien osuuden tavoite on 13 14 prosenttia. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrä on ollut kasvava Raisiossa vuodesta 2006 lähtien. Vuosittain omaishoidon määrärahoja on lisätty, jolla on vaikutusta ympärivuoro-kautisen hoidon tarpeen hillitsemisessä. Omaishoidon määrän lisääntymisen myötä omaishoitajien tukipalveluiden on oltava riittävät ja toimivat. Omaishoidon kasvu voi osaltaan selittää säännöllisen kotihoidon vähäisempää tarvetta yli 75 -vuotiaiden ikäryhmässä. Ruskolla omaishoidon asiakasmäärissä on vuosittaista vaihtelua, joka saattaa johtua kunnan pienuudesta ja pienestä kohdejoukosta. Valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa omaishoidon tuen asiakkaiden tavoite on 5-6 prosenttia. Yli 75 -vuotiaiden ympärivuorokautista, tehostettua palveluasumista on saatu hillittyä, kasvutrendi kääntynyt. Raisiossa purettiin pitkäaikainen laitoshoito vuoden 2015 kevään aikana lakkauttamalla 67 paikkainen vanhainkoti. Laitoshoidosta vähentyneitä ympärivuorokautisen paikkoja ei ole kokonaisuudessa korvattu tehostetun palveluasumisen ostopalveluna. Pitkäaikainen laitoshoito on hyvin vähäistä tällä hetkellä Raisiossa ja Ruskolla se on 0 %, joka ei näy näissä indikaattoreissa vielä. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät ovat Raisiossa vertailukuntien matalimmat, Ruskolla korkeammat. Dementiaindeksi (perustuu Alzheimerin tautiin määrättyihin lääkkeisiin) on Raisiossa korkeampi kuin vertailukunnissa ja myös valtakunnantasolla korkeahko. Selittävänä tekijänä voi olla ikärakenne tai panostus muistisairauksien tunnistamiseen ja hoitoon. Raision korkea dementiaindeksi, voi myös selittää ympärivuorokautisen hoidon peittävyyslukua. Ruskolla indeksi on matalampi, Ruskon ikärakenne on selittävä tekijä. Yksinasuvien määrä Raisiossa 75 -vuotta täyttäneistä on samansuuntainen kuin vertailu kunnissa, Ruskolla indikaattoriluku on matalin. Ikäihmisten hyvinvointitiedon kolme painopistealuetta ovat tiivistettynä: 1. Ennaltaehkäisevien palveluiden lisäämistä jatketaan, uutena palveluna aloitetaan ikäneuvola, jonka toimintaan kuuluu omaishoitajien työterveyshuolto, ennaltaehkäisevät kotikäynnit 80 -vuotiaille ja määräaikaistarkastukset tietylle ikäryhmälle. 2. Uutena palvelumuotona aloittaa kotisairaala, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä sairaalasta johtuvaa passivoitumista ja toimintakyvyn laskua sekä vähentää kahden hoitopaikan päällekkäisyyttä (sairaalan osasto ja ympärivuorokautinen paikka) 3. Kotihoidon henkilöstöresurssien käytön ohjaaminen ja tehostaminen ikäihmisten kotiin, vuonna 2016 otetaan käyttöön kotihoidon optimointi ja mobiili kirjaaminen. Sen lisäksi työpanosta lisätään kolmella uudella lähihoitajan vakanssilla. 4. Ympärivuorokautisen hoidon kasvun hallittua hillitsemistä jatketaan