Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen

0041

Alf Stenvik Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Max Nilsson Oy Katternö Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Oy Herrfors Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Peter Boström Oy Katternö Ab ordförande, puheenjohtaja Oy Herrfors Ab ordförande, puheenjohtaja Oy Perhonjoki Ab ordförande, puheenjohtaja Alpo Salonen Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Ole Vikström Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Tuula Loikkanen Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Perhonjoki Ab vice ordförande, varapuheenjohtaja Stig Holm Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Jouko Kivioja Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Stefan Storholm Oy Katternö Ab vd, toimitusjohtaja Oy Herrfors Ab vd, toimitusjohtaja Oy Perhonjoki Ab vd, toimitusjohtaja Göran Backstedt Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Sven-Oskar Stenbäck Oy Katternö Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Holger Hemming Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Göran Honga Oy Herrfors Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem, hallituksen jäsen 2

Innehåll Sisältö Styrelsemedlemmarna 2004........................... 2 Förändringens år, verkställande direktörens översikt...... 4 Verksamhetsområde, karta............................ 6 Katternögruppen.................................... 7 Energimarknadsöversikt.............................. 9 Verksamheten 2004................................. 13 Katternö elanskaffning.............................. 15 Katternökoncernens el- och fjärrvärmeproduktion........ 16 Herrfors el- och värmedistribution..................... 18 Katternökoncernen och miljön........................20 Oy Katternö Ab koncernen Styrelsens verksamhetsberättelse 2004.............22 Resultat........................................24 Balans.........................................25 Oy Katternö Ab moderbolaget Resultat........................................26 Balans.........................................27 Revisionsberättelse..............................28 Oy Herrfors Ab Styrelsens verksamhetsberättelse 2004.............29 Resultat........................................ 31 Balans.........................................32 Revisionsberättelse..............................34 Oy Perhonjoki Ab Styrelsens verksamhetsberättelse 2004.............35 Resultat........................................37 Balans.........................................38 Revisionsberättelse..............................39 Hallitusten jäsenet 2004.............................. 2 Muutosten vuosi, toimitusjohtajan katsaus.............. 5 Toiminta-alue, kartta................................. 6 Katternö-ryhmä..................................... 7 Energiamarkkinakatsaus............................. 10 Toiminta 2004...................................... 13 Katternön sähkönhankinta........................... 15 Katternökonsernin sähkö- ja kaukolämpötuotanto....... 17 Herrforsin verkkotoiminta............................ 19 Katternökonserni ja ympäristö........................ 21 Oy Katternö Ab konserni Hallituksen toimintakertomus 2004.................23 Tulos...........................................24 Tase...........................................25 Oy Katternö Ab emoyhtiö Tulos...........................................26 Tase...........................................27 Tilintarkastuskertomus...........................28 Oy Herrfors Ab Hallituksen toimintakertomus 2004.................30 Tulos........................................... 31 Tase...........................................32 Tilintarkastuskertomus...........................34 Oy Perhonjoki Ab Hallituksen toimintakertomus 2004.................36 Tulos...........................................37 Tase...........................................38 Tilintarkastuskertomus...........................39 3

Verkställande direktörens översikt Förändringens år Verksamhetsåret 2004 kan verkligen beskrivas som förändringens år. Inledningen på året var en fortsättning på torrperioden i Norden med grossistpriser på elbörsen Nordpool på ca 30 euro/mwh. Priset kulminerade under sommaren med en topp i augusti på 32 euro/mwh. Tack vare den nederbördsrika senhösten och förvintern sjönk grossistpriset till 26 euro/mwh i december, vilket gav ett årsmedeltal på 28 euro/mwh. Höstens prisnivå, som var ett resultat av riklig tillgång på vattenkraft gynnar konsumenterna kortsiktigt. Men tyvärr är priset för lågt för att möjliggöra behövliga nyinvesteringar i reglerbar kraftproduktion. Detta kommer förr eller senare att leda till effektbrist med ransoneringskrav under kallare vinterperioder. Under det gångna året kunde energibranschen enas om en ny gemensam takorganisation, Finsk Energiindustri rf. Intressebevakningen och skötseln av arbetsmarknadsfrågor torde därmed kunna bevakas ännu bättre i EU:s alltmer komplicerade direktivvärld och i det nationella genomförandet av EU direktiven. EU har trots varningar bl.a. från industrin, fortsatt att gå sin egen väg ifråga om Kyoto-programmets förverkligande utan att vänta på resten av världen. Om än idén är sund uppnås ingen global förbättring om enda resultatet är att industrin väljer att flytta från EU till ett annat land utan samma begränsningar av koldioxidutsläpp I enlighet med EU:s direktiv fastställde myndigheterna tillåtna utsläppskvoter för koldioxid i Finland för perioden 2005 till 2007. Finland har i sitt eget program valt att gynna de stora exportindustrierna med rejäla koldioxidkvoter. För att uppnå överenskomna begränsningar i koldioxidutsläpp drabbas dock energibranschen desto hårdare. Detta medför att små och medelstor exportindustri drabbas i stället. En annan förlorare är torvindustrin. Utan insatser från statsmakten kommer torven på sikt att utbytas mot andra bränslen, främst kanske kol. Enbart i Österbotten är därmed 2000 arbetsplatser i farozonen. Koncernens utveckling Koncernens produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab deltog i början av året i omstruktureringen av Nordic Energys ägarbas, vilket gav tilläggseffektandelar i PVO. Vidare köptes på våren 9,9 % av Oy Alholmens Kraft Ab:s aktiestock av Graninge Finland. Totala tilläggseffekten blev således ca 50 MW. Moderniseringen av de egna vattenkraftverken i Perho och Esse åar fortsatte planenligt. Under året förnyades bl.a. automationen i Kattilakoski kraftverk medan inloppskanalen med tillhörande broar förnyades vid Björkfors kraftverk. Dotterbolaget Oy Herrfors Ab:s produktions- och distributionsverksamhet hade 14.12.2004 pågått oavbrutet i 90 år. Myndigheterna godkände nämligen den 14.12.1914 produktion och distribution av ström till 200 ljuspunkter i Terjärv kyrkoby. Generatorn på 15 kw, som drevs med vattenkraft, var placerad i närbelägna Sandkulla kvarn och Elektricitetsverk. Den stora satsningen i regionnätet under året var byggandet och ibruktagandet av 110 kv linjen mellan Katternö i Pedersöre kommun och Emet i Kronoby kommun. Därmed anslöts Alholmens Kraft till Herrfors regionnät. Utbyggnaden och förnyandet av distributionsnätet fortsatte i planerad omfattning. Satsningen på fjärrstyrda frånskiljarstationer har visat sig vara synnerligen effektiv för att förkorta avbrottstiderna, varför utbyggnaden fortsätter planenligt. Tillströmningen av nya nätkunder har fortsatt i överraskande god takt. Elförsäljningen har fortsättningsvis utvecklats gynnsamt, den totala försäljningen uppgick till 338 GWh, en tillväxt på 33 %. Koncernens resultat Koncernens resultat utvecklades gynnsamt under verksamhetsåret 2004. Omsättningen ökade till 48,6 miljoner euro, en tillväxt på 2,5 % jämfört med tidigare år. Vinsten före bokslutsdepositioner och skatter uppgick till 7,6 miljoner euro en tillväxt på 8,6 % jämfört med föregående år. Resultatet var det bästa någonsin i företagets historia. Koncernens soliditet var 59,1 % och avkastningen på eget kapital 12,1 %. Här är det skäl att notera att produktionsbolaget Oy Perhonjoki Ab levererar ström till ägarna till självkostnadspris och eftersträvar således ingen vinst. Framtidsutsikter Katternökoncernen har en effektiv, mångsidig och miljövänlig produktionskapacitet, ett välskött region- och distributionsnät och en kunnig och motiverad personal. Vi ser därför med tillförsikt på framtiden. Våra elkunder värdesätter fortsättningsvis långsiktiga, trygga och lokala leveransavtal. Detta framgår ur såväl gjorda marknadsundersökningar som av det faktum att vi bibehållit vår dominerande marknadsandel. Jag önskar därför rikta ett varmt tack för gott samarbete till alla våra kunder. Likaså vill jag tacka ägare och styrelse för visat förtroende och vår personal för ett gott resultat under ett händelserikt år. Stefan Storholm 4

Toimitusjohtajan katsaus Muutoksien vuosi Toimintavuotta 2004 voidaan todellakin sanoa muutoksien vuodeksi. Pohjolassa kuiva ilmasto jatkui myös vuoden alussa, tämän seurauksena sähköpörssi Nordpoolin tukkuhinnat olivat n. 30 euroa/mwh. Hinta oli korkeimmillaan kesällä, huippu oli elokuussa 32 euroa/mwh. Johtuen sateisesta syksystä ja alkutalvesta tukkuhinta kuitenkin laski joulukuussa 26 euroa/mwh:iin, ja vuoden keskiarvo oli siten 28 euroa/mwh. Syksyn hintataso, joka oli rikkaan vesivoimaan tuotannon tulos, suosii kuluttajia lyhytaikaisesti. Hinta on yhä kuitenkin liian alhainen, jotta voitaisiin tehdä tarvittavia investointeja säännösteltävään voimatuotantoon. Tämä johtaa ennen tai myöhemmin tehonpuutteeseen säännöstelyvaatimuksineen kylminä talviaikoina. Vuoden aikana energia-ala sopi uudesta yhtenäisestä katto-organisaatiosta, Energiateollisuus ry:stä. Työmarkkinakysymyksien edunvalvonta ja hoitaminen hoitunee täten paremmin EU:n yhä monimutkaisemmassa direktiivimaailmassa, sekä EU direktiivien kansallisessa toteuttamisessa. EU on, teollisuuden varoituksista huolimatta, jatkanut oman polkunsa seuraamista Kioto-ohjelman toteuttamisessa, odottamatta muuta maailmaa. Vaikka idea on hyvä, globaalista parantamista ei saavuteta, mikäli ainoa tulos on se että, teollisuus valitsee muuttamisen EU:sta toiseen maahan, jossa ei ole samanlaisia hiilidioksidipäästöjen rajoituksia. EU-direktiivien mukaisesti viranomaiset vahvistivat sallitut hiilidioksidipäästökiintiöt Suomessa vuodesta 2005 vuoteen 2007. Suomi on omassa ohjelmassaan valinnut tavoitteekseen suurten vientiyritysten suosimisen reilulla hiilidioksidikiintiöillä. Saavuttaakseen sovittuja hiilidioksidipäästörajoituksia energia-ala kuitenkin joutuu kärsimään enemmän. Tämä tuo mukanaan sen, että pieni ja keskisuuri vientiteollisuus kärsivät enemmän. Toinen häviäjä on turveteollisuus. Ilman valtiovallan panosta, tullaan ajan myötä vaihtamaan turvetta toisiin polttoaineisiin, lähinnä ehkä hiileen. Tämä tarkoittaa, että pelkästään Pohjanmaalla 2000 työpaikkaa ovat vaaravyöhykkeessä. Konsernin kehitys Konsernin tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab osallistui vuoden alussa Nordic Energyn omistajapohjan rakennemuutokseen, mikä antoi lisäteho-osuuksia PVO:ssa. Keväällä hankittiin myös Graninge Suomelta 9,9 % osuus Oy Alholmens Kraft Ab: n osakekannasta. Yhteensä lisätehoa saatiin näin ollen noin 50 MW. Omien vesivoimalaitosten modernisointi Perhon- ja Ähtävänjoissa jatkui suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana uusittiin mm. Kattilakosken voimalaitoksen automatisointi sekä myös Björkforsin voimalaitoksen tulokanava ja siihen kuuluvat sillat. Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n tuotanto- ja jakeluverkkotoiminta oli 14.12.2004 jatkunut keskeytyksettä 90 vuotta. Viranomaiset hyväksyivät nimittäin 14.12.1914 virran tuottamisen ja jakelun 200 valopisteelle Teerijärven kunnassa. Vesivoimakäyttöinen 15 kw:n generaattori oli saman kunnan Sandkulla kvarn ja Elektricitetsverk-nimisessä yhtiön myllyssä. Suurin investointi alueverkkoon vuoden aikana oli 110 kv linjan rakentaminen ja käyttöönotto Pedersören kunnan Katternön ja Kruunupyyn kunnan Emetin välillä. Täten Oy Alholmens Kraft Ab kytkettiin Oy Herrfors Ab:n alueverkkoon. Jakeluverkon rakentaminen ja uusiminen jatkui suunnitelmien mukaisesti. Panostus kauko-ohjattuihin erotinasemiin on osoittautunut erittäin tehokkaaksi keinoksi katkoaikojen lyhentämiseksi, minkä vuoksi rakentaminen jatkuu suunnitelmien mukaisesti. Uusia verkkoasiakkaita on saatu yllättävän hyvällä vauhdilla. Sähkönmyynti on edelleen kehittynyt suotuisasti, kokonaismyynti oli 338 GWh, mikä tarkoitta noin 33 % kasvua. Konsernin tulos Konsernin tulos kehittyi suotuisasti toimintavuoden 2004 aikana. Liikevaihto kasvoi 48,6 milj. euroon, viime vuoteen verrattuna kasvu oli 2,5 %. Voitto ennen tilinpäätöseriä ja veroja oli 7,6 milj. euroa, 8,6 % kasvu viime vuoteen verrattuna. Tulos oli kaikkien aikojen paras yhtiön historiassa. Konsernin vakavaraisuus oli 59,1 % ja oman pääoman tuottoaste 12,1 %. Tässä on syytä huomata, että tuotantoyhtiö Oy Perhonjoki Ab toimittaa sähköä omistajille omakustannushintaan eikä näin ollen ei pyri saavuttamaan voittoa. Tulevaisuuden näkymät Katternökonsernilla on tehokas, monipuolinen ja ympäristöystävällinen tuotantokapasiteetti, hyvin hoidettu alue- ja jakeluverkko sekä osaava ja motivoitunut henkilökunta. Katsomme täten tulevaisuuteen luottavaisesti. Sähköasiakkaamme arvostavat jatkossakin pitkäaikaisia, turvallisia ja paikallisia toimitussopimuksia. Tämä ilmenee sekä tehdyistä markkinakatsauksista, että siitä tosiasiasta että vallitseva markkinaosuutemme on pysynyt ennallaan. Haluan näin ollen osoittaa lämpimän kiitokseni hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaille. Haluan myös kiittää omistajia ja hallitusta osoitetusta luottamuksesta sekä henkilökuntaamme hyvästä tuloksesta tapahtumarikkaan vuoden aikana. Stefan Storholm 5

Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Kalajoki Alavieska Teikkäperä Himanka Olmal Ylivieska Lohtaja Sievi Kälviä Kannus Ohenneva Korpela Nivala Alholmens Kraft Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Ventusneva Katternö Kronoby Kruunupyy Mesilä Kaitfors Toholampi Esse Ähtävä Ullava Maxmo Maksamaa Munsala Oravais Oravainen Nykarleby Uusikaarlepyy Kimo Jeppo Jepua Tegelbacken Kojola Pedersöre Kortesjärvi Terjärv Teerijärvi Evijärvi Kaustinen Veteli Halsua Lestijärvi Kaitsor Voltti Vörå Vöyri Tuovila Sänhiaho Alajärvi Lapua Oulu Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa 6

Faktaruta: Katternökoncernen består av Moderbolag Oy Katternö Ab Elanskaffning Dotterbolag Oy Herrfors Ab El- och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab Elproduktion Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy Elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab El- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy El- och fjärrvärmeproduktion Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Elproduktion Katternö moderbolaget ägs av Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Staden Jakobstad/Energiverket 40,32 % Jeppo Kraft Andelslag 0,04 % Korpelan Voima ky. 26,54 % Kronoby kommun/elverket 4,12 % Nykarleby stad/kraftverket 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % Katternökoncernen Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft och Vieskan Voima är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab, och Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl regionsom eldistribution och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternögruppen en stark kundtrohet. Våra kunder vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Oy Herrfors Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Den återstående delen köps in från andra producenter i Finland främst via NordPool eller från utlandet. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Oy Herrfors Ab har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 58 personer. Katternö-konserni Katternö-konserni on keskikokoinen suomalainen, seutukunnallinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö-konsernin tavoittena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan tänne ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Sijoituksemme Alholmens Kraftiin ja Vieskan Voimaan ovat hyviä esimerkkejä tästä. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon pääosin tytäryhtiömme Oy Perhonjoki Ab:n kautta, ja Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin aluejakelun kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö-konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu eniten kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia viime kädessä meidät omistavat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelu tapahtuu pääasiassa omistajiemme sähkölaitosten sekä tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab:n kautta. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Loppuosan ostamme sähköpörssin kautta, joko Suomesta tai ulkomailta. Katternö-konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 58 henkilöä. Tietoruutu: Katternökonserniin kuuluvat Emoyhtiö Oy Katternö Ab Sähkönhankinta Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab Sähkön- ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab Sähkönhankinta Osuuksia muissa yht. Pohjolan Voima Oy Sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab Sähkön- ja kaukolämmöntuot. Vieskan Voima Oy Sähkön- ja kaukolämmöntuot. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Sähköntuotanto Katternö emoyhtiön omistajat Esse Elektro Kraft Ab 13,38 % Pietarsaari/Energialaitos 40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta 0,04 % Korpelan Voima ky. 26,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos 4,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy 2,26 % 7

8

Energimarknadsöversikt År 2004 skedde en utjämning av marknaden. De prisförändringar som orsakades av den torra sommaren 2003 avmattades under åren och avslutades i praktiken i november som en följd av de rikliga regnen i Norge under slutet av året. Konsumentpriserna och partielpriserna var under året fortsättningsvis moderata. De aktörer som tidigare gjort de kraftigaste förhöjningarna till och med sänkte sina priser. Elkonsumtionen i vårt land växte i normal takt eller med ungefär två procent så att totalkonsumtionen blev ungefär 87 TWh. Den största tillväxten inom det nordiska marknadsområdet skedde i Norge, där ökningen blev fem procent. Den största orsaken till detta var den konsumtionsminskning som de höjda priserna orsakade i Norge året innan. I hela det nordiska marknadsområdet var elförbrukningen över 370 TWh. Produktion I praktiken steg kostnaderna för alla de bränslen som användes för uppvärmningsel. Massmedia har under det senaste året uppmärksammat oljans stigande priser i huvudsak till följd av läget i Persiska viken. Även priset på kol samt de för kolet avgörande sjöfrakterna steg kraftigt under året till följd av den starka ekonomiska uppgången i Kina. Att ersätta kolet med inhemsk torv har inte varit möjligt då den osäkra väderleken gjorde att torvskörden i praktiken misslyckades. Trots det tidigare nämnda fungerade de finländska värmekraftverken med full kapacitet ända till slutet av året och i dessa producerades 46 TWh av vårt lands el. Kärnkraftverken fungerade i de nordiska länderna utan störningar. Import Trots att importen från Ryssland steg till rekordstorlek, förblev nettoimporten under 5 TWh. Detta berodde på att det från vårt marknadsområde Finland i slutet av året exporterades el till Sverige och Norge, där vattenreserverna ända till november var lägre än normalt. Under året fördes diskussioner bl.a. om dragandet av en kabelförbindelse till Estland, där bolaget valde att ej delta. Stamnätsbolaget Fingrid meddelade om den nya planerade Fennoscan förbindelsen till Sverige. Handeln med utsläpp Under det gångna året blev förberedelserna för utsläppshandeln enligt Kyotoavtalet slutförda under stor tidspress och handeln har startat i början av 2005. Kyoto fick styrka då Ryssland anslöt sig. Utanför Kyoto står ännu bl.a. USA, Australien och Kina. Den urprungliga tanken med utsläppshandeln var att förmå också USA att förbinda sig till målsättningen att minska utsläppen. Det verkar dock som om den nuvarande modellen, med ett fast europris på utsläppen, leder till att utsläppen inom handelsområdet kommer att minska. Ett pris för detta är dock att industrin flyttar från EU-området till lågprisländer där inte heller utsläppshandeln medför tilläggskostnader. Samtidigt som den energi denna industri förbrukar produceras i anläggningar som orsakar större utsläpp än i det hårt övervakade EU. Slutresultatet torde till och med bli sämre för miljön. För vårt lands del är utsläppshandeln förödande för torvindustrin, som sysselsätter omkring 5.000 finländare. Torvens andel i produktionen av kondensel kommer att minska, om inte helt försvinna, och ersättas av utländskt kol. De stora vinnarna i utsläppshandeln i vårt marknadsområde är vatten- och kärnkraftsdominerade producenter för vilka utsläppshandeln endast förhöjer den medföljande elens gränskostnadspris. Eftersom vi verkar i en öppen elmarknad och inom ett gemensamt utsläppshandelssystem, är det trots allt märkligt att ett land kan förbjuda utlänningar att äga vattenkraft inom landets gränser. Enligt den norska lagstiftningen kan endast norrmän äga vattenkraftverk och forsandelar i Norge. Fjärrvärme Produktionen av fjärrvärme minskade i vårt land på grund av att året var varmare än normalt. Trots detta ökade den gemensamt producerade andelen el. Effekterna av handeln med utsläpp märks tydligt även inom fjärrvärmesektorn, där den i förhållande till verksamheten orsakar en uppseendeväckande mängd tilläggsbyråkrati. Detta orsakas av den s.k. opt-in principen, enligt vilken alla anläggningar i nätet ingår i utsläppshandeln om den största överskrider bestämda gränsvärden. Med andra ord försvårare utsläppshandeln sammanslagningen av näten eftersom det inte lönar sig att ansluta en del nät till det genemsamma produktionsnätet, då det bara skulle medföra extra kostnader i form av utsläppshandel. Nätverksverksamhet och regleringar Nätverksamheten har under det gångna året vuxit i takt med användningen av el. Elnätets uppbyggnad måste ske i samma takt som ökningen av konsumtionen, samtidigt som föråldrade nätdelar även vid låg användningsgrad måste ersättas med nyinvesteringar. Detta skapar en typisk tudelning av 9

Antti Vilkuna Energiamarkkinakatsaus investeringarna; dels bygga för tillväxt och dels kompensera föråldrat. Det första är nätverksservice måttbeställd av kunder/företag i ett ekonomiskt tillväxtskede, medan det senare är ett välplanerat bygge lätt att lägga ut på entreprenad. Nätets felövervakning och reparationsåtgärder blir med de nuvarande regleringsmodellerna en optimal utmaning i framtiden. Elmarknadslagen uppdaterades och energimarknadsmyndighetens övervakningsmodell för de kommande åren förnyades. Nätverksverksamhetens tillåtna avkastning, dess fastställande och effektivitet samt kvalitetsparametrarnas bestämmelsesätt var vid flera tillfällen uppe till behandling mellan branschen och myndigheterna. Den nya övervakningsmetoden som fungerar enligt fräsprincipen innehåller delar som ännu gynnar de stora aktörerna. Även om vikt läggs vid kvalitet saknas en mätare av servicen. Endast den tekniska kvaliteten eller maskineriets åsikter tas i beaktande inte den service som kunden får. På den positiva sidan kan noteras att regleringarna genom investeringsmorötter strävar till att förhindra att nätverket blir för föråldrat - men det förverkligas endast då nätverksopertörens/ägarens avkastning tillåts vara skälig. På grund av detta har en nästan enig bransch klagat till marknadsdomstolen över energimarknadsverkets nya övervakningsmodell. Vuosi 2004 oli markkinoiden tasaantumisen aikaan. Kuivan vuoden 2003 aiheuttamat hintamuutokset laimenivat vuoden mittaan ja päättyivätkin käytännössä marraskuulla Norjan loppuvuoden runsaiden sateiden ansiosta Kuluttajahinnat ja tukkusähköhinnat olivat edelliseen vuoteen nähden maltillisia. Aikaisemmat suurimmat korottajat jopa laskivat hintojaan. Sähkön kulutus kasvoi maassamme normaalilla tavalla eli noin 2 % kokonaiskulutuksen ollessa noin 87 TWh. Pohjoismaisen markkina-alueemme suurin kasvu oli Norjassa, jossa päädyttiin 5 % kasvuun. Tähän oli suurimpana syynä edellisen vuoden hintatason tuoma kulutuksen lasku Norjassa. Koko pohjoismaisen markkina-alueen sähkön kulutus oli yli 370 TWh. Tuotanto Käytännössä kaikkien lämpövoiman polttoaineiden kustannukset nousivat. Tiedotusvälineissä on esillä ollut viime vuoden aikana öljyn hinnan jatkuva nousu pääasiassa Persian lahden tilanteen takia. Myös kivihiilen hinta sekä kivihiilen kustannuksiin oleellisesti liittyvät merirahtien hinnat nousivat vuoden aikana Kiinan voimakkaan talouskehityksen siivittäminä. Edellä mainittujen polttoaineiden korvaaminen kotimaisella turpeella ei ollut mahdollista, koska epävakaiden säiden takia turpeen korjuu käytännössä epäonnistui. Edellisestä huolimatta suomalaiset lämpövoimalaitokset olivat täydessä käytössä aina loppuvuoteen asti ja niillä tuotettiinkin 46 TWh maamme sähköstä. Ydinvoimalaitokset toimivat pohjoismaissa häiriöttä. Tuonti Huolimatta siitä, että Venäjän tuonti saavutti uuden huipputuloksensa, niin nettotuonti oli vain alle 5 TWh. Tämä johtui siitä, että markkina-alueellamme Suomesta vietiin loppuvuoteen asti sähköä Ruotsiin ja Norjaan, joiden vesivoiman allaspinta oli aina marraskuulle asti alle normaalin. Vuoden aikana keskusteltiin mm. uudesta yksityisestä 1000 MW kaapelista Pietarin länsipuolelta Kotkan seudulle sekä Eestin kaapelihankkeesta. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti uuden Fennoscan yhteyden suunnittelusta. Tämä on yksi osa markkina-alueemme kantaverkkoyhtiöiden yhteisistä hankkeista aluehintaerojen poistamiseksi. Päästökauppa Kuluneen vuoden aikana saatiin Kioton ympäristösopimuksen mukaisen päästökaupan valmistelut suurella kiireellä valmiiksi ja kauppa käynnistyi kuluvan vuoden alussa. 10

Kioto-prosessi sai vahvistusta kun Venäjäkin sitoutui Kiotoprosessiin. Tällä haavaa Kioton ulkopuolella ovat mm. USA, Australia ja Kiina. Aikoinaan Kioton päästökauppahanke sai alkunsa siitä, että sillä saataisiin USA:kin sitoutumaan päästövähennystavoitteisiin. Näyttäisi siltä, että nykyisellä mallilla, kun päästöoikeudelle määräytyy selvä euromääräinen arvo, päästökauppa-alueen päästöt tulevat vähenemään. Hintana tästä on kuitenkin se, että EU:n alueen teollisuutta siirtyy halvemman kustannustason maihin joissa ei ole myöskään päästökaupan tuomaa lisäkustannusta. Samalla tämän teollisuuden tuottama energia tuotetaan jopa huonommalla hyötysuhteella suurempi päästöisissä laitoksissa kuin hyvin valvotulla EU-alueella. Lopputulos lienee ympäristön kannalta jopa huonompi. Kotimaamme osalta päästökauppa on tuhoisinta turveteollisuudelle, joka työllistää noin 5000 suomalaista. Turpeen käyttö lauhdesähkön tuotannossa tulee vähenemään, ellei loppumaan ja korvautumaan ulkomaisella kivihiilellä. Tilannetta voidaan korjata vain valtiovallan vahvoilla tukitoimilla. Suurimpia voittajia päästökaupassa ovat markkina-alueemme vesi- ja ydinvoimavaltaiset tuottajat joille päästökauppa vain kohottaa saatua sähkön rajakustannushintaa. Toimiessamme avoimilla sähkömarkkinoilla ja yhteisen päästökauppajärjestelmän (pl. Norja) piirissä, on kuitenkin kummallista, että yksi maa saa kieltää ulkomaalaisilta vesivoiman omistamisen maassaan. Norjan lainsäädännön mukaan vain norjalaiset voivat omistaa vesivoimaloita ja koskiosuuksia Norjassa. Verkkotoiminta ja regulointi Verkkotoiminta on menneen vuoden aikana kasvanut sähkön käytön tahdissa. Sähköverkon tekniset laajennukset on seurattava välittömästi kasvukohteissa samalla kun ikääntyviä verkko-osia alhaisellakin käyttöasteilla on korvattava uusinvestoinneilla. Tämä luo tyypillinen investointien kahtiajako; rakentaminen kasvun tarpeisiin ja toisaalta ikääntymisen kompensoimiseksi. Toisaalta on verkkotoiminnan mittojen mukaan rakentamista asiakkaalle/yritykselle taloudellisessa kasvutilanteessa ja toisaalta on hyvin suunnitelmallista ja helposti ulkoistettava rakentamista. Verkon vikaantumispäivystys korjaustoimintoineen on nykyregulointimallilla tulevaisuuden optimointihaaste. Sähkömarkkinalaki päivitettiin ja energiamarkkinaviraston valvontamalli tuleville vuosille uudistettiin. Verkkotoiminnan sallittu tuotto, sen määritystapa ja tehokkuuden sekä laatuparametrien määritystapa oli usean otteeseen esillä toimialan ja viranomaisten välillä. Uusi valvontamalli joka toimii jyrsimenä sisältää epäkohtia jotka vielä suosii isot toimijat. Vaikka laatuun on panostettu puuttuu palvelumittari. Vain tekninen laatu eli koneen näkemykset huomioidaan, ei asiakkaan saama palvelulaatu. Positiivisena on todettava että regulaattorimme pyrkii estämään verkon liikaa vanhenemista investointiporkkanoiden avulla mutta se toteutuu vaan kun verkonhaltijan/omistajan tuotto sallitaan olla kohtuullisena. Tämän johdosta on lähes yhtenäinen toimiala valittanut markkinaoikeudelle energiamarkkinaviraston uudesta valvontamallista. Kaukolämpö Kaukolämmön tuotanto väheni maassamme keskimääräistä lämpimämmän vuoden ansiosta. Tästä huolimatta yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrä nousi. Päästökaupan vaikutukset näkyvät vahvasti myös kaukolämpösektorilla, jonne se tuo toiminnan laajuuteen nähden huomattavan määrän byrokratiaa lisää. Tämän aiheuttaa ns. opt-in periaate, jonka mukaan kaikki verkossa olevat kattilalaitokset ovat päästökaupan piirissä, jos suurin ylittää sanotun raja-arvon. Toisaalta päästökauppa heikentää verkkojen yhtymistä kun erillisiä verkkoja ei kannata yhdistää yhteistuotantoverkkoihin, koska siitä olisi vain päästökaupan verran lisää kustannuksia. 11

12

Verksamheten 2004 Toiminta 2004 Verksamhetsåret 2004 var resultatmässigt ett framgångsrikt år för Katternö koncernen. Koncernens omsättning ökade med 2,7 % till 48,6 miljoner euro (47,4). Även koncernens lönsamhet stärktes jämfört med föregående räkenskapsperiod. Rörelsevinsten uppgick till 8,1 miljoner euro (7,4) och vinsten före bokslutsdispositioner och skatter var 7,6 miljoner euro (7,0). Under verksamhetsåret hade koncernen i medeltal 58 personer anställda. Under verksamhetsåret har koncernen gjort investeringar för drygt 11 miljoner euro. Genom dotterbolaget Oy Perhonjoki Ab har koncernen ökat sitt ägande i Alholmens Kraft Ab med ytterligare 10 %. Därtill har Oy Perhonjoki Ab anskaffat aktier i Pohjolan Voima Oy och Etelä-Pohjanmaan Voima Oy som bland annat berättigar till produktionsresurser i det nya kärnkraftverket i Olkiluoto. Genom dotterbolaget Oy Herrfors Ab har koncernen uppfört en 110 kw kraftlinje som förbinder bolagets regionnät från Alholmens Kraft Ab med bolagets kraftlinje mellan Karleby och Vetil. Totalt uppgår kraftlinjen från Katternö elstation via Esse och vidare till Emet till 31 kilometer. Därutöver har dotterbolaget Oy Herrfors Ab investerat i eldistributionsnätet och i bolagets vattenkraftverk i Esse å samt fjärrvärmenätet i Ylivieska distriktet Under verksamhetsåret uppgick elförsäljningen till 1142 GWh (1080 GWh) och fjärrvärme försäljningen till 229 GWh. Tack vare koncernens långsiktiga strategi att investera i egna konkurrenskraftiga och miljövänliga produktionsresurser kunde koncernen erbjuda sina kunder el och fjärrvärme till konkurrenskraftiga priser. Toimintavuosi 2004 oli tuloksellisesti menestyksekäs vuosi Katternö-konsernille. Konsernin liikevaihto kasvoi 2,7 prosentilla 48,6 milj. euroon. (47,4). Myös konsernin kannattavuus vahvistui viime tilikauteen verrattuna. Liikevoitto oli 8,1 milj. euroa (7,4) ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 7,6 milj. euroa (7,0) Toimintavuoden aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 58 henkilöä. Konserni investoi toimintavuoden aikana runsaat 11 milj. euroa. Tytäryhtiönsä Oy Perhonjoki Ab:n kautta konserni on lisännyt omistustaan Oy Alholmens Kraft Ab:ssä 10 prosentilla. Tämän lisäksi Oy Perhonjoki Ab on hankkinut osakkeita Pohjolan Voima Oy:ssä ja Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:ssä, jotka muun muassa oikeuttavat tuotantoresursseihin uudessa ydinvoimalaitoksessa Olkiluodossa. Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab on rakentanut 110 kv-voimajohdon, joka yhdistää yhtiön alueverkon Oy Alholmens Kraft Ab:lta yhtiön voimajohtoon Kokkolan ja Vetelin välillä. Voimajohto Katternön sähköasemasta Ähtävän kautta Emetiin on yhteensä 31 km. Tämän lisäksi tytäryhtiö Oy Herrfors Ab on investoinut sähkönjakeluverkkoon ja yhtiön vesivoimaloihin Ähtävän joessa sekä Ylivieskan alueen kaukolämpöverkkoon. Toimintavuoden aikana sähkönmyynti oli 1142 GWh (1080 GWh) ja kaukolämmön myynti 229 GWh. Konsernin pitkäaikaisen strategian ansiosta, eli investoinneilla omiin kilpailukykyisiin ja ympäristöystävällisiin tuotantoresursseihin, konsernilla on mahdollisuus tarjota asiakkailleen sähköä ja kaukolämpöä kilpailukykyiseen hintaan. 13

14

Ralf Bertula Katternö elanskaffning Katternögruppen är regionens aktör utåt i energifrågor. Ett kraftbolag i dagens Finland måste inte nödvändigtvis vara en gigant på marknaden. Men det är viktigt med en viss kritisk massa. Speciellt gäller detta elanskaffning på den fria marknaden. Under de senaste decennierna har sinnebilden av elektriciteten övergått från att vara en energinyttighet till självklarhet. Och en billig alltid levereransklar sådan. Vi har i Norden och i Finland under det senaste året upplevt hur marknadspriset på el stabiliserats på en realistisk nivå även om vattensituationen normaliserats. Vi och våra kunder har kunnat notera vikten av att vår självförsörjningsgrad är så hög som möjligt. Katternögruppen säkrar regionens elbehov genom egen produktion samt kompletterande köp från NordPool och Nordic Energy Oy. Det långa leveranskontraktet med Nordic Energy (TXU-efterföljaren) upphör nästa år varför ökandet av andelarna i Alholmens Kraft under verksamhetsåret är välmotiverad. Prisriskerna med den fysiska marknadsenergin skyddas genom köp av elderivat. Under 2004 steg koncernens produktion så att behovet av främmande kraft sjönk till 2 % medan moderbolagets gamla baskraftavtal motsvarande 10 % delvis såldes till elmarknaden. Katternön sähkönhankinta Katternö-ryhmä on energia-alan kysymyksissä alueen toimija ulkopuolisiin päin. Tämän päivän Suomessa voimayhtiön ei välttämättä tarvitse olla markkinoiden jättiläinen, mutta sillä on oltava kriittinen massa. Tämä koskee erityisesti sähkönhankintaa vapailta markkinoilta. Viime vuosikymmenien aikana ihmisten käsitys sähköstä on muuttunut hyödykkeestä itsestäänselvyydeksi ja edulliseksi ja aina toimitusvalmiiksi sellaiseksi. Olemme Pohjolassa ja Suomessa kokeneet, miten sähkön markkinahinta on vakauttanut kohtuulliselle tasolle vaikkakin vesitilanne on normalisoitunut. Mahdollisimman suuren omavaraisuusasteen merkitys on ollut sekä meidän että asiakkaidemme havaittavissa. Katternö-ryhmä turvaa alueen sähköntarpeen omalla tuotannollaan, jota täydennetään hankinnoilla NordPoolista ja Nordic Energy Oy:ltä. Pitkäaikainen hankintasopimus Nordic Energyn (aik. TXU) päättyy ensi vuonna, minkä vuoksi osuuksien lisääminen vuoden aikana Alholmens Kraftissa on hyvin motivoitu. Hintariskit ja fyysisen markkinaenergian saanti turvataan johdannaisostoin. Vuoden 2004 aikana konsernin tuotanto kasvoi niin, että ulkopuolisen energian tarve väheni 2 prosenttiin, kun emoyhtiön vanha perusvoimasopimus vastasi 10 % tarpeesta joka osittain myytiin sähkömarkkinoille. 15

Katternökoncernens el- och fjärrvärmeproduktion Lejonparten av regionens elkraftbehov produceras i Katternögruppens egna kraftverk och i de finländska kraftverk som vi är delägare i. Sammanlagt uppgick produktionen 2004 till 1144 GWh, vilket innebär att vår självförsörjningsgrad uppgick till 98 procent. Grön elproduktion Katternö ligger lång framme när det gäller miljövänlig elproduktion. Vår elproduktionskapacitet består till stor del av sådana anläggningar där el kan produceras utan att orsaka koldioxidutsläpp dvs produktion av grön elektricitet på ett småskaligt och miljövänligt sätt. Under året har ytterligare ett vindkraftaggregat där koncernen deltar uppförts. Vi arbetar målmedvetet för att ytterligare höja andelen energi som produceras på ett miljövänligt sätt, bl.a. genom att öka vår andel i Alholmens Kraft och genom att ta fram ett för avfallsproducenter konkurrenskraftigt sopförbränningskoncept i anslutning till Alholmens Kraft. Egen lokal vattenkraftverk Katternökoncernen har sex småskaliga vattenkraftverk i Esse och Perho åar. Sammanlagt stod de lokala vattenkraftverken under året för 57 MWh, det vill säga 5 procent av vår egen elproduktion. Normaliseringen av tillrinningen i åarna ökade produktionen med 58 % jämfört med föregående år och 14 % över genomsnittsnivå. Elproduktion med små fjärrstyrda vattenkraftverk har stora fördelar. Miljöbelastning och driftskostnader är låga. Dessutom sparar man på belastningen av och förlusterna i stamnätet eftersom både produktion och konsumtion sker lokalt. Oy Perhonjoki Ab Kraftbolag sprider gärna sina risker genom att dela på investeringskostnaderna vid byggandet av nya kraftverk. Katternökoncernen är via sitt dotterbolag Perhonjoki Oy delägare i olika typer av kraftverk som producerar energi med hjälp av olika bränslen. Vi äger bland annat andelar i biokraftverket Alholmens Kraft, kärnkraftverket i Olkiluoto, samt kolkraftverken i Vasa, Kristinestad, Björneborg och Kotka. Vi är också delägare i vattenkraftverken i Kemi- och Kumo- och Iijoki älvar, gaskraftverken i Nokia och Kotka, samt oljekraftverken i Vasa och Kristinestad. Delägare är vi också i åtta vindkraftverk belägna i Karleby, Oulunsalo och Kristinestad. Vi anser att det är viktigt att också utvärdera ny teknologi som kan spela en stor roll för framtidens energiförsörjning. Sammanlagt stod våra kraftverksandelar under 2004 för produktionen av 1117 GWh, det vill säga 96 procent av koncernens elanskaffning. Fjärrvärmeproduktion Under 2004 producerade Katternökoncernen fjärrvärme vid Alholmens Kraft Ab:s och Vieskan Voima Oy:s värmekraftverk samt Herrfors värmepannor totalt 236 GWh. Noteras kan att Alholmens Kraft tack vare fjärrvärmeproduktionen kommer upp till en verkningsgrad på hela 90 procent. Motsvarande siffra för Vieskan Voima ligger på omkring 83 procent. Av fjärrvärmeproduktionen levererades 146 GWh till Jakobstad medan 90 GWh distribuerades av dotterbolaget Herrfors till våra konsumenter i Ylivieska och Alavieska. 16

Katternö konsernin sähkö- ja kaukolämmöntuotanto Katternö-ryhmän omat tai Suomessa sijaitsevat osakkuusvoimalat tuottivat suurimman osan alueen sähköntarpeesta. Vuoden 2004 kokonaistuotanto oli 1144 GWh. Omavaraisuusasteemme nousi 98 prosenttiin. Vihreä sähkötuotanto Katternö on ympäristöä vähemmän kuormittavan sähköntuotannon edelläkävijä. Suuri osa sähköntuotannostamme on ns. vihreää sähköä, jota tuotetaan pienessä mittakaavassa ympäristöä säästäen ilman hiilidioksidipäästöjä. Konsernimme osallistui viime vuonna yhden uuden tuulivoimalan rakentamiseen. Teemme määrätietoista työtä kasvattaaksemme ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla tuotetun sähkön osuutta. Olemme muun muassa lisänneet osuuttamme Alholmen Kraftissa sekä selvittäneet jätetuottajille kilpailukykyisen jätepolttokonseptin Alholmens Kraftin voimalaitoksessa. Omat paikalliset vesivoimalat Katternö-konsernilla on kuusi pienehköä vesivoimalaa Ähtävän- ja Perhonjoissa. Yhteensä paikalliset vesivoimalat tuottivat sähköä vuoden aikana 57 GWh, mikä vastaa 5 prosenttia sähkötuotannostamme. Jokien vesivirtaaman normalisoituminen nosti tuotantoa 58 prosentilla viime vuoteen verrattuna ja oli 14 prosenttia keskimääräistä suurempi. Pienten, kauko-ohjattujen vesivoimaloiden sähköntuotannossa on merkittäviä etuja. Ympäristöön kohdistuva rasitus ja käyttökustannukset ovat alhaisia. Lisäksi säästetään kantaverkon kuormituksessa, koska sekä tuotanto että kulutus tapahtuvat paikallisesti. Oy Perhonjoki Ab Energiayhtiöt hajauttavat mielellään riskejään jakamalla uusien voimalaitosten investointikustannukset keskenään. Katternö-konserni on tytäryhtiönsä Oy Perhonjoki Ab:n kautta osakkaana monissa erityyppisissä voimalaitoksissa, jotka tuottavat sähköä erilaisia polttoaineita käyttäen. Omistamme osuuksia muun muassa Oy Alholmens Kraft Ab:n biovoimalasta, Olkiluodon ydinvoimasta sekä hiilivoimaloista Vaasassa, Kristiinankaupungissa, Porissa ja Kotkassa. Olemme myös osakkaina Kemin-, Kokemäen- ja Iijoen vesivoimaloissa, Nokian ja Kotkan kaasuvoimaloissa sekä Vaasan ja Kristiinankaupungin öljyvoimaloissa. Lisäksi olemme osakkaina kahdeksassa tuulivoimalassa Kokkolassa, Oulunsalossa ja Kristiinankaupungissa. Mielestämme on myös tärkeää arvioida uutta teknologiaa, jolla saattaa olla suuri merkitys tulevaisuuden energiahuollossa. Yhteensä osakkuutemme eri voimaloissa vuonna 2004 vastasivat 1117 GWh:n tuotantoa ollen 96 prosenttia konsernin sähköhankinnasta. Kaukolämmöntuotanto Vuonna 2004 Katternö-konserni tuotti yhteensä 236 GWh kaukolämpöä Oy Alholmens Kraft Ab:n ja Vieskan Voima Oy: n lämpövoimaloissa sekä Oy Herrfors Ab:n lämpökattiloissa. Todettakoon, että kaukolämpötuotannon ansiosta Oy Alholmens Kraft Ab:n kokonaishyötysuhde nousee 90 prosenttiin. Vieskan Voiman vastaava luku on noin 83 prosenttia. Kaukolämmön tuotannosta 146 GWh toimitettiin Pietarsaareen ja tytäryhtiömme Oy Herrfors Ab toimitti 90 GWh lämpöä asiakkaillemme Ylivieskassa ja Alavieskassa. 17

Herrfors nätverksamhet Katternökoncernen har via sitt dotterbolag Oy Herrfors Ab koncession på eldistributionen inom sitt verksamhetsområde. Det är vår uppgift att se till att distributionsvägarna är i skick för att säkra elektricitetens tillgänglighet i nätet för våra kunder. På vårt område finns 14.089 konsumenter och ett mångfascetterat näringsliv; jordbrukare, småföretag, medelstora företag och storföretag inom ett stort antal branscher. Ett mycket begränsat antal storföretag står själva för sin energiförsörjning, men de allra flesta företag köper sin energi. När det gäller leveransavtal med områdets industri har vi under 2004 kunnat notera en fortsatt hög kundtrohet. Ett flertal lokala företag med verksamhet runt om i landet träffade under året avtal om leverans av el till sina på olika platser belägna produktionsanläggningar. Av de enskilda konsumenterna köper 96 procent el av oss. Olika typer av nät Eldistributionen i regionen sker genom tre olika typer av nät: Fingrid (statligt stamnät), Katternökoncernens regionnät och lokala distributionsnät. Stamnätet och regionnätet är trädsäkra, vilket innebär att linjerna skyddas av så breda skogsgator att träd ej kan falla på linorna. De lokala näten är betydligt känsligare för störningar, vilket blötsnöovädret i december inom norra distributionsområdet visade. Träd invid den annars röjda linjegatan tyngdes på otaliga ställen ned över linorna. Med den egna nätbyggnadspersonalens insats normaliserades eldistributionen utan att någon fick ett för långt avbrott. Eldistribution Under året ökade antalet konsumenter i verksamhetsområdet märkbart och elanvändningen likaså med 2,6 %. Med bolagets nätbyggare kunde näten för dessa anslutningar byggas smidigt och med korta leveranstider. Under året investerades utöver byggandet för anslutningar kraftigt i distributionsnätet. För att öka överföringsförmågan och elkvaliteten byggdes nya huvudlinjer i alla distributionsområden och nya fjärrmanövrerbara kopplingsställen i mellanspänningsnätet. Med fjärrstyrda kopplingar ute i mellanspänningsnätet kan störningars utbredning och verkningstid begränsas och felsökning underlättas. Distributionen har under året, bortsett från den nämnda blötsnöstörningen fungerat bra. Katternö-Esse-Emet 110 kv-linje Som ett led i vår långsiktiga målsättning att bygga ut det trädsäkra regionnätet för att ytterligare trygga elförsörjningen i regionen har under året byggandet av 110 kv ledningen från Katternö till Emet via Esse genomförts. Det 31 km långa linjebygget, som var ett av de större i landet har bl.a. av tillmötesgående markägare kunnat genomföras i rekordtakt. Ledningen och det nya matarfältet vid Katternö elstation togs i kommersiellt bruk i medlet av december. Linjen skapar möjligheter för samdrift med EPA:s regionnät i söder. Projektets efterarbeten och ersättningsförrättning slutförs under 2005. Under året utbyggdes region- och distributionsnätena så att den totala längden vid årsskiftet uppgick till 2 720 km. 90 år eldistribution Med denna 15 kw likströmsgenerator påbörjade bolaget för 90 år sedan produktion & distribution av el vid Sandkulla Kvarn & Elektricitetsverk till 200 ljuspunkter i Terjärv kyrkoby. Anläggningarna granskades och godkändes för drift 14.12.1914 av dåtida Elektriska Inspektoratet. 18

Herrforsin verkkotoiminta Toiminta-alueellaan Katternö-konsernilla on tytäryhtiönsä Oy Herrfors Ab:n kautta sähkönjakelua koskeva toimilupa. Tehtävänämme on taata jakeluverkon kunto ja sähkön saatavuus verkossa. Alueellamme on 14 089 kuluttajaa ja monipuolinen elinkeinoelämä: maanviljelijöitä ja monien eri alojen pienyrityksiä samoin kuin keskisuuria ja suuria yrityksiä. Hyvin pieni osa suuryrityksistä vastaa itse energiahuollostaan, vaan enemmistö ostaa tarvitsemansa energian. Alueen teollisuuden kanssa solmitut toimitussopimukset osoittavat, että vuonna 2004 asiakasuskollisuus on jatkunut vahvana. Joukko paikallisia yrityksiä, joilla on toimintaa ympäri maata, solmi vuoden aikana sopimuksia sähkön toimittamisesta muualla sijaitseviin tuotantolaitoksiinsa. Yksityistalouksista 96 prosenttia ostaa sähkönsä meiltä. Erityyppisiä verkkoja Alueen sähkönjakelu tapahtuu kolmen erityyppisen verkon kautta: Fingrid (kansallinen kantaverkko), Katternö-konsernin alueverkon ja paikallisten jakeluverkkojen kautta. Kantaverkko ja alueverkko ovat puilta varmistettuja, mikä tarkoittaa käytännössä riittävän leveitä metsäkatuja linjojen ympärillä. Paikallisverkot ovat huomattavasti herkempiä häiriöille, minkä joulukuun tykkylumimyrsky pohjoisen jakeluverkkoalueellamme osoitti. Puut, johtokadun varrelta, painuivat erittäin monilla paikoilla johtojen päälle. Oman verkkorakennushenkilökunnan panoksella sähkönjakelu saatiin normalisoitua nopeasti ilman liian pitkiä sähkökatkoja. Sähkön jakelu Vuoden aikana kuluttajien määrä toiminta-alueella kasvoi huomattavasti, niin myös sähkönkäyttö joka kasvoi 2,6 prosentilla. Verkko uusille liittymille saatiin rakennettua sujuvasti ja nopeasti yhtiön verkonrakentajan kanssa. Vuoden aikana investoitiin paitsi liittymien rakentamiseen myös jakeluverkkoon. Sähkön siirtokyvyn kasvattamiseksi ja sähkön laadun parantamiseksi rakennettiin uusia päälinjoja ja uusia kauko-ohjattavia keskijänniteverkon kytkimiä kaikilla jakelualueilla. Niiden ansoista voidaan rajoittaa häiriöiden kestoa ja laajuutta sekä helpottaa vianetsintää. Jakelu sujui viime vuonna hyvin, lukuun ottamatta aiemmin mainittua räntämyrskyä. Katternö-Ähtävä-Emet 110 kv-linja Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on puuvarman alueverkon rakentaminen. Osana tuota tavoitetta rakennettiin viime vuonna Katternöstä Ähtävän kautta Emetiin johtavan 110 kv-linjan. Maassamme suurimpia 31 km pitkä johtorakennus on muun muassa ymmärtäväisten maanomistajien johdosta voitu rakentaa ennätysvauhdilla. Johto ja uusi syöttökenttä Katternön sähköasemalla otettiin kaupalliseen käyttöön joulukuun puolessa välissä. Johto luo edellytyksiä yhteiskäyttöön alueemme eteläpuolella olevan EPA:n alueverkon kanssa. Projektin jälkityöt ja korvaustoiminta saatetaan loppuun vuoden 2005 aikana. Vuoden aikana laajensimme edelleen alue- ja jakeluverkkoa. Vuoden vaihteessa verkon kokonaispituus oli 2 720 km. 90 vuotta sähkönjakelua Tällä 15 kw tasavirtageneraattorilla yhtiö aloitti 90 vuotta sitten tuotannon ja jakelun kahdellesadalle valopisteelle Teerijärven kirkonkylässä. Sandkulla Kvarn & Elektricitetsverketilla olleen laitteiston takasti ja hyväksyi käyttöön 14.12.1914 silloinen Sähköntarkastuslaitos. Dun & Bradstreets kreditrating AAA för Oy Herrfors Ab:s del år 2004 Dun & Bradstreet:n luottoarvio AAA Oy Herrfors Ab:lle vuonna 2004 19

Katternökoncernen och miljön Miljöpolicy Enligt vår vision skall elproduktionen ske med hänsyn till miljön. Vi strävar att aktivt arbeta för en hållbar utveckling. Ett långsiktigt och effektivt miljöarbete samt en fortsatt förbättring av arbetsmetoder och tekniska lösningar skapar förutsättningar för en målinriktad minskning av belastningen på miljön. Målsättningar Målsättningen är att av den energi Katternö-koncerenen producerar minst hälften blir till utan växthusgaser. Av vår produktionskapacitet år 2004 var 47 procent koldioxidfri, och med den kapaciteten producerades 48 procent av vår distribution. Under året fortsatte investeringarna i miljövänlig kapacitet. Utsläppshandeln och Kyotoavtalet Under är 2004 förbereddes handeln med utsläpp genom att anläggningarnas utsläppshistoria rapporterades till myndigheterna, genom deltagande i branschens skolning samt genom interna simulationer. Våra produktionsbolag har förberett handeln med utsläpp genom att rapportera till olika myndigheter. På basen av dessa rapporter riktades till bolagen så kallad startfördelning av utsläppstillstånd. Hela branschen följer med spänning införandet av det nya systemet samt dess inverkan på priser på brännbara bränsen och på konsumentpriserna. Bioenergi Torv Vieskan Voima har tillsammans med sina torventreprenörer utvecklat ett blandbränsle bestående av torv och rörflen. Träbränslen Användingen av träbränslen ökades igen i såväl Vieskan Voima som Herrfors värmeverk i Alavieska. Vid Vieskan Voimas kraftanläggning färdigställdes en mataranläggning för olika träbränslen. Med hjälp av denna anläggning är målsättningen att andel träbränslen i kraftverket skall stiga till 20 procent av den totala bränsleanvändningen. Alholmens Kraft har under året kraftigt ökat användningen av biobränsle motsvarande 30,1 % till 1,44 TWh. Kraftverket är konstrurerat så att denna andel kraftigt hade kunnat ökas, men tillgången på träbränslen var begränsad. Stubbar har tagits i bruk som ny källa för biobränsle. Rörflen Vieskan Voima slöt under våren odlingsavtal med elva jordbrukare om en över 150 hektar stor åkerareal. Med hjälp av Jahtavisnevas Leader-projekt utecklades under ledning av tekniska forskningscentralen VTT skördemetoder med vilka man vill förbättra lönsamheten vid odlingen av olika rörflen. Det första partiet rörflen blandad i torv eldades i anläggningen i Ylivieska i november. Biogas En plan för framställning och användning av upplösliga biogaser uppgjordes under året för Raudaskaasus biogasanläggning, men projektet förverkligades inte. En utredning om biogasen har uppgjorts och uppgörs även för andra delar av vårt distributionsområde. En hållbar energiproduktion 1. Vattenburen fjärrvärmei stadsmiljö 2. Elburen fjärrvärme i förorter och glesbygd 3. Förnyelsebar miljövänlig energi; Sol och koldioxid producerar i växtriket biobränsle som ved och torv. När dessa brinner under optimala förhållanden i kraftverket frigörs koldioxid åter till biocykeln 4. Brännbart hushållsavfall Vindkraft Vårt produktionsbolag Oy Perhonjoki Ab:s ägande i Innopower Oy uppgick vid slutet av året 180 kilowatt. Det största tillskottet av vindkraft bestod av WinWind 3 MW vindkraftverket som uppfördes i Uleåborg i november och från vilket Perhonjoki får sin egen andel. Oy Herrfors Ab har deltagit i utredningen av vindkraftprojekt i Nykarleby och Maxmo. Vattenkraftverk Vattenkraftverken har under året fungerat utan större störningar. Arbetet på ett nytt miljöstillstånd för Kaitforsen har inletts tillsammans med miljöcentralen. Handels- och industriministeriet har utrett bland annat de österbottniska älvarnas outbyggda vattenkraftpotential. I anslutning till detta har vårt bolag satt igång en utredning om en nybyggnad av vattenkraftverket i Mjölnarsforsen i Lappo å. Avfallsbränningen i Jakobstad En utvärdring av avfallsförbränningsanläggningens miljökonsekvensbedömning (MKB) blev klar under hösten. I projektet utvärderades tre olika alternativ, det vill säga rosterförbränning av källsorterat avfall, parallellförbränning och en kombination av dessa. Av utredningen framkom inga större miljökonsekvenser till följd av förverkligandet av projketet, utan i det stora hela är tillvaratagandet av energin ett bättre alternativ än dumpning på avstjälpningsplats. De nya avfallsförbränningsdirektiv som träder i kraft 28.12.2005 kommer att kraftigt minska energiframställning ur avfall i Finland och Norden åtminstone för en tid framöver. Vårt företag fortsätter utredningen av de två huvudalternativen. Grön el Under år 2003 införde Oy Herrfors Ab på marknaden en egen grön el produkt samt egen vindel produkt. Den gröna elen produceras i äldre vattenkraftverk och vindelen som av namnet framgår av vindkraftverk. Efterfrågan på dessa produkter har varit något livligare än året innan. 3. 20