Infrastruktuuripolitiikan nykytila Johtaja Leena Vestala
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kartoitushanke Infrastruktuurikartoitus 2008, julkistettiin 2009 alussa nykyisiä kansallisia infrastruktuureja 24 tiekartalle 20 hanketta, joista 13 Eurooppalaisen Strategiafoorumin, ESFRIN 2006-tiekartan mukaisia Euroopan laajuisia tutkimusinfrastruktuureja valmistelutyössä mukana useita ministeriötä, SA, Tekes... ESFRI-valmistelu päättyy 2010 ja tarvitaan sitoumuksia tiekartalla olevien 13 ESFRI-hankkeen osalta 25 suositusta koskien infrastruktuuripolitiikan jatkokehittämistä
Kansalliset tutkimusinfrastruktuurit Museovirasto Kansallisarkisto Kansalliskirjaston kokoelmat Kansallinen elektroninen kirjasto Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, TaY Rekisteritutkimuksen tukikeskus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kokoelmat Finnish Long-Term Socio-Ecological Research network Luonnontieteellinen keskusmuseo Stations for Measuring forest Ecosystem - Atmosphere Relationships (SMEAR), HY, IL, KY Pallas-Sodankylä Super Site, IL
Kansalliset... National Biobanks of Finland, FIMM, KTL Helsinki Functional Imaging Centre Kansallinen virusvektorilaboratorio, KY Kansallinen rakennebiologian infrastruktuurien verkosto Genome-wide and high-throughput methods infrastructure network Suomen Genomikeskus, FIMM Turku Bioimaging Center for Systems Neuroimaging Micronova Centre for Micro- and Nanotechnology, VTT, TKK Kylmälaboratorio, TKK Kiihdytinlaboratorio, JY Funet Tieteen tietotekniikkapalvelut, CSC
Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus - nykytilanne Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta (Helmikuu 2009) Arvioidut rakentamiskustannukset n. 230 milj euroa (2008-2020) ja käyttökustannukset n. 30 milj. euroa vuodessa Tutkimus- ja innovaationeuvoston suositukset, Linjaus 2008 kans. ja kv. infrastruktuurit: 55 milj. euron tasokorotus vuoteen 2011 paikallisen tason infrastruktuurit osana yliopistojen perusrahoituksen lisäystä Valtion budjetti 2010 2 milj. euroa ICOS-hankkeelle (kasvihuonekaasujen seuranta) 1 milj. euroa bioinfrastruktuurihankkeille (EATRIS, ELIXIR, BBMRI) Valtiontalouden kehykset vuosille 2011-2014 (30.3.2010) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitukseen 11,5 milj. euron lisäys vuosina 2011 2012 Kansallisen suurteholaskennan ja datakeskustoiminnan kehittäminen siten, että supertietokoneen korvaamiseen varaudutaan vuodesta 2012 Suomen Akatemia Tutkimusinfrastruktuurien 10 milj. euron haku vuonna 2010
Kansallisen tutkimusinfrastruktuuritiekartan toimeenpano /- haasteita Rahoitus Miten järjestää kansallisten ja ESFRI- hankkeiden rahoitus? Miten sitoutua pitkäjänteisesti rakentamiskustannusten ja käyttökustannusten rahoitukseen? Tutkijavetoisesta ESFRI-hankkeiden valmisteluvaiheesta siirtyminen jäsenmaiden sitoutumiseen esillä ollut mm. Letter of Intent, Memorandum of Understanding EU-tason ja kansallisen tason prioriteettien yhteensovittaminen 7. puiteohjelman valmistelurahoitus kaikille ESFRI-hankkeille vs. eri maiden tiekarttojen priorisointi ja rahoitusmahdollisuudet ERIC-asetuksen soveltaminen kansallisesti ja EU-tasolla Tutkimusinfrastruktuurien rooli EU:n tutkimuksen 8. puiteohjelmassa
Tutkimusinfrastruktuurityöryhmän suosituksia Työryhmä ehdotti tutkimusinfrastruktuuritoimikuntaa riittävine toimintaedellytyksineen. Tehtävänä olisi koota tutkijayhteisön ja muiden toimijatahojen näkemykset kansallisen tason tulevaisuuden tarpeista ottaen huomioon yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeet, sekä näiden arvioinnin pohjalta laatia suunnitelmat infrastruktuuripolitiikan toteuttamisesta. Kansallisen tason tiekarttaa tulee arvioida jatkuvasti ja päivittää noin 3 vuoden väliajoin. (suositukset 21.-23.) Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan toimeenpanemiseksi ryhmä ehdotti lisärahoituksen saamista valtion budjettiin. Ilman lisärahaa mittavaan ponnistukseen ei pystytä lähtemään mukaan. Lisäksi ministeriöiden, tutkimuksen rahoittajien ja infrastruktuurien isäntäorganisaatioiden tulisi tehdä omat pitkän aikavälin suunnitelmansa infrastruktuuriensa käytölle, kehittämiselle ja rahoittamiselle (suositus 25.) Myös yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden ylläpitäjien tulee ottaa infrastruktuurit ja niiden kehittäminen, ylläpito ja käyttö osaksi omaa strategiatyötään (suositus 24.)