Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Samankaltaiset tiedostot
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Kosmos = maailmankaikkeus

Mustien aukkojen astrofysiikka

Kosmologia ja alkuaineiden synty. Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

S U H T E E L L I S U U S T E O R I AN P Ä Ä P I I R T E I T Ä

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

spiraaligalaksi on yksi tähtitaivaan kauneimmista galakseista. Sen löysi Charles Messier 1773 ja siksi sitä kutsutaan Messierin kohteeksi numero

Supernova. Joona ja Camilla

Planetaariset sumut Ransun kuvaus- ja oppimisprojekti

Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016)

Planeetan määritelmä

Jupiter-järjestelmä ja Galileo-luotain II

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Gravitaatioaallot - uusi ikkuna maailmankaikkeuteen

Muunnokset ja mittayksiköt

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Lataa. Tähtitiede - Maailmankaikkeus - Aurinkokunta - Avaruuslennot. Kuinka paljon tähtiä on? Mikä on musta aukko? Miten pitkä on Jupiterin vuosi?

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Kyösti Ryynänen Luento

CERN-matka

Kokeellisen tiedonhankinnan menetelmät

Johdanto: tähtitaivas

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Tähtitieteen historiaa

Astrokemia avaa tähtitarhojen

Ulottuva Aurinko Auringon hallitsema avaruus

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Fotometria Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Lataa Matkalla Aurinkokuntaan. Lataa

SUHTEELLISUUSTEORIAN TEOREETTISIA KUMMAJAISIA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOKUNNAN RAKENNE

Lataa Avaruus - Carole Stott. Lataa

Avaruusaluksen ja satelliitin radan muuttaminen ilman ajoainetta: sähköpurje ja plasmajarru

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n AU päässä

SATURNUS. Jättiläismäinen kaasuplaneetta Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta heti Jupiterin jälkeen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

yyyyyyyyyyyyyyyyy Tehtävä 1. PAINOSI AVARUUDESSA Testaa, paljonko painat eri taivaankappaleilla! Kuu kg Maa kg Planeetta yyy yyyyyyy yyyyyy kg Tiesitk

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura

Aurinkokunta. Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Aikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

Galaksit ja kosmologia 53926, 5 op, syksy 2015 D114 Physicum

Lappeenrannan Teekkarilaulajat ry:n lyhyt historia

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Lataa Polaris - Heikki Oja. Lataa

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

2r s b VALON TAIPUMINEN. 1 r. osittaisdifferentiaaliyhtälö. = 2 suppea suht.teoria. valo putoaa tähteen + avaruus kaareutunut.

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Keskeisvoimat. Huom. r voi olla vektori eli f eri suuri eri suuntiin!

Revontulet matkailumaisemassa

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Linnunradan rakenne 53925, 5 op, syksy 2016 D116 Physicum

Exploring aurinkokunnan ja sen jälkeen vuonna Suomi

Alkuräjähdysteoria. Kutistetaan vähän...tuodaan maailmankaikkeus torille. September 30, fy1203.notebook. syys 27 16:46.

Fysiikan menetelmät ja kvalitatiiviset mallit Rakenneyksiköt

1. Kuinka paljon Maan kiertoaika Auringon ympäri muuttuu vuodessa, jos massa kasvaa meteoroidien vaikutuksesta 10 5 kg vuorokaudessa.

Luento Kyösti Ryynänen

aurinkokunnan kohteet (planeetat, kääpiöplaneetat, kuut, asteroidit, komeetat, meteoroidit)

Heijastuminen ionosfääristä

ETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA

PIMEÄ ENERGIA mysteeri vai kangastus? Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Vuorovaikutuksien mittamallit

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

ANTARES- rahoitetut hankkeet

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Pienkappaleita läheltä ja kaukaa

Mikkelin lukio. Marsissako metaania? Elisa Himanen, Vilma Laitinen, Aatu Ukkonen, Pietari Miettinen, Vesa Sivula Pariisi


1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

Liekkien loimu vai ikijää loppukuvan hahmottelua Tapio Markkanen

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi

Lataa Kysymysten kirja... Avaruus - Jo Connor. Lataa

13.3 Supernovat. Maailmankaikkeuden suurienergisimpiä ilmiöitä: L max 10 9 L. Raskaiden alkuaineiden synteesi (useimmat > Fe )

mekaniikka sähkö energia

Albedot ja magnitudit

Matematiikka tekee näkymättömästä näkyvän (ja päinvastoin) Mikko Kaasalainen Matematiikan laitos TTY

Planeetat. Jyri Näränen Geodeettinen laitos

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ II

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

13. Uusi havaintoteknologia

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Lataa Avaruussää - Heikki Nevanlinna. Lataa

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

Transkriptio:

Avaruus

Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta (100 km), jonka on katsottu erottavan maan ilmakehä ja ulkoavaruuden vyöhykkeet toisistaan.

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa 8 000 m merenpinnasta: Kuolemanvyöhyke, jonka yläpuolella ilman happipitoisuus ei riitä elossapysymiseen. 8 848 m merenpinnasta: Mount Everest, maapallon korkein kohta. 10-18 km: Tropopaussi - troposfääri loppuu ja stratosfääri alkaa. 80,5 km (50 mailia): NASA:n käyttämä avaruuden raja. 100 km: Kármánin raja, avaruuden raja Fédération Aéronautique Internationalen mukaan. 110 km: Revontulten alin raja 360 km: Kansainvälisen avaruusaseman keskietäisyys maasta 35 786 km: Geostationaarinen rata. Tällä radalla olevat satelliitit pysyvät maahan nähden paikallaan. 320 000 km: Yksi Lagrangen pisteistä, missä maan ja kuun vetovoimat ovat yhtä suuret.

Avaruudessa oleva aine Tähdet (Tähti on loistava ionisoituneen kaasun pallo.) Planeetat, komeetat ja asteroidit Pimeä aine Molekyylipilvet Sumut

Tähden elämänkaari Tähden elämä alkaa, kun avaruuden pölypilvi alkaa kutistua. Pääasiassa pilvi koostuu vedystä. Tiivistymiskeskuksia kutsutaa alkutähdiksi. Alkutähti muodostuu pölypilvestä. Fuusio alkaa alkutähtien sisässä, kun lämpötila nousee pilven sisällä noin 4 miljoonaan asteeseen, silloin tähti syntyy.

Tähden aikuisvaihe Tähti tuottaa tasaisesti energiaa Niin kauan kuin ytimessä riittää fuusioituvia alkuaineita niin tähden elämä jatkuu vakaana. Tavallisin energiantuottomekanismi on vedyn fuusioituminen heliumiksi. Fuusio loppuu tähden ytimessä, jos kevyen tähden massa on 26% Auringon massasta ja vety on fuusioitunut heliumiksi. Keskiraskaissa tähdissä fuusion lopputulos on hiili ja raskaissa fuusion lopputuotteena on rauta.

Tähden kuolema

Kaksoistähdet Kaksi tähteä kiertää yhteisen painopisteen ympäri Puolet Linnunradan tähdistä Esim. Sirius A ja B (kuvassa)

Molekyylipilvet: tähtien kehdot Uudet tähdet muodostuvat ensisijaisesti molekyylipilvissä. Vetyä, heliumia, pölyä: piitä ja hiiltä Tiheys suuri ja lämpötila alhainen

Sumut 1. Emissiosumu, joka säteilee itse valoa tietyllä aallonpituudella lähitähtien antamalla energialla 2. Heijastussumu, joka heijastaa lähitähtien valoa 3. Pimeä sumu, joka ei valaise eikä heijasta tähtien valoa vaan peittää takana olevien tähtien valon ja tulee näin havaittavaksi 4. Planetaarinen sumu, (Nebula), normaalin tähden elinkaarensa lopussa puhaltamista ulkokerroksista koostuva pieni sumu 5. Supernovajäänne, supernovana räjähtäneen tähden jäännöksistä koostuva sumu

Medusasumu Värikäs sumu syntyi, kun sen keskellä oleva tähti räjähti heittäen ulommat kaasukerroksensa avaruuteen. Vedystä tuleva punainen hohde ja hapen aikaansaama himmeämpi vihreä säteily.

Helix Nebula

Butterfly Nebula

Supernova

Supernova

Eri avaruuksia... Geospace: ionosfääristä magnetosfääriin Interplanetary space: Aurinkokunnassa oleva avaruus Interstellar space: se alue avaruutta, joka on galaksissa tähtien vaikutuskentän ulkopuolella Intergalactic space: galaksien välinen tila avaruudessa

18

Mustat aukot Musta aukko on äärimmäisen tiheä aika-avaruuden massakeskittymä. Siellä painovoima on niin voimakas, ettei yksikään hiukkanen tai edes sähkömagneettinen säteily pysty pakenemaan alueelta. Mustaa aukkoa ympäröivää rajaa, jonka takaa pakeneminen on mahdotonta, kutsutaan tapahtumahorisontiksi. Mahdotonta tutkia, sillä mikään informaatio ei pysty pakenemaan sieltä. Tähtien massaiset mustat aukot syntyvät massiivisten tähtien luhistuessa elinkaarensa loppuvaiheessa. Synnyttyään aukot voivat kasvaa kuluttamalla ympäristössään olevaa massaa, kuten toisia tähtiä, ja yhdistymällä toisten mustien aukkojen kanssa.

Musta aukko Mustan aukon ulkopuolella voi tuntea painovoiman lisäksi vain sen pyörimisliikkeen. Tapahtumahorisontin ulkopuolella on ellipsin muotoinen rajapinta, ns. stationaarisuusraja. Sen ja tapahtumahorisontin rajapinnan välisellä alueella, ns. ergosfäärissä, olevat kappaleet joutuvat kiertoliikkeeseen aukon ympäri. Osa kappaleista sinkoutuu takaisin avaruuteen, osa syöksyy mustaan aukkoon.

Madonreijät Madonreikä on hypoteettinen aika-avaruuden topologinen ominaisuus. Mustan aukon suoma "oikopolku"; madonreikä mahdollistaa valoa nopeamman siirtymisen kahden toisistaan kaukana olevan pisteen välillä. Madonreiällä on ainakin kaksi suuta, jotka yhtyvät yhteen tunneliin. Ainetta voi kulkea suuaukosta toiseen menemällä tunnelin läpi.