KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2016 COM(2016) 129 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnasta FI FI

1. Johdanto: yhteyksien luominen oikeusjärjestelmien välille Luottamukseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan oikeusalueen perustaminen on yksi Euroopan komission kymmenestä poliittisesta painopisteestä. Tavoitteen saavuttamiseksi komissio on päättänyt vahvistaa yhteisiä välineitä, joiden avulla voidaan luoda yhteyksiä jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välille ja siten lisätä jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta. 1 Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto, jäljempänä verkosto, on juuri tällainen väline sekä tarkoituksensa että rakenteensa puolesta. Verkosto aloitti toimintansa 1. joulukuuta 2002. Se perustettiin siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2001/470/EY 2, jäljempänä päätös. Päätöksen tarkoituksena oli parantaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä siviilija kauppaoikeuden alalla. Vuonna 2009 tehtiin päätös N:o 568/2009/EY, jolla uudenaikaistettiin verkoston oikeudellista kehystä ja laajennettiin sen tehtäviä, toimia ja jäsenrakennetta vuonna 2006 annetun ensimmäisen kertomuksen 3 perusteella. Nyt usean toimintavuoden jälkeen ja ottaen huomioon verkoston uudet tehtävät, jotka johtuvat unionin siviili- ja kauppaoikeuden alalla hiljattain antamista säädöksistä, on sopiva hetki raportoida verkoston toiminnasta sellaisena kuin siitä säädetään päätöksen 19 artiklassa. Verkoston tärkeimmät tehtävät ovat 4 suora yhteydenpito ja asioiden käsittely kansallisten yhteysviranomaisten välityksellä; rajat ylittävän oikeussuojan saatavuuden parantaminen siten, että annetaan tietoa yleisölle ja oikeusalan ammattilaisille tietosivujen ja muiden Euroopan oikeusportaalissa kaikilla unionin virallisilla kielillä saatavilla olevien julkaisujen avulla; arviointi ja kokemusten jakaminen siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen yksittäisten unionin säädösten toiminnasta. Komissio aikoo parantaa edelleen verkoston roolia ja toimintaa sen tähänastisten saavutusten pohjalta. 5 Komission 11. maaliskuuta 2014 antamassa tiedonannossa EU:n oikeusasioiden toimintasuunnitelma vuoteen 2020 6 todetaan, että verkoston kaltaisia käytössä olevia mekanismeja olisi vahvistettava ja niiden potentiaalia hyödynnettävä täysimääräisesti, myös verkossa. Tätä tavoitetta käsiteltiin edelleen Eurooppa-neuvoston 26. ja 27. kesäkuuta 2014 antamissa strategisissa suuntaviivoissa tulevien vuosien lainsäädännön ja toiminnan suunnittelua varten vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Suuntaviivojen yleisenä painopisteenä on nyt saattaa voimassa olevat oikeudelliset välineet ja toimenpiteet johdonmukaiseksi osaksi kansallista oikeutta, panna ne tehokkaasti täytäntöön ja vakiinnuttaa ne. 7 1 Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma. Poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle, Jean-Claude Juncker, Strasbourg, 15.7.2014, 7 luku. 2 EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25. 3 KOM(2006) 203 lopullinen, 16.5.2006. 4 Päätöksen 3 artikla. 5 Päätöksen I, II ja III osasto. 6 COM(2014) 144 final, 11.3.2014, 4.1 kohdan v alakohta. 7 Eurooppa-neuvoston päätelmät, 26. ja 27. kesäkuuta 2014, 3 kohta. 2

Tämä kertomus perustuu komission vuonna 2014 teettämään tutkimukseen verkoston tehtävistä, jäljempänä tutkimus. Kyseinen kertomus, joka on saatavilla internetissä 8, sisältää tietoa verkoston toiminnasta. Tässä yhteydessä on kuultu laajalti verkoston jäseniä muun muassa internetissä Euroopan oikeusportaalin kautta. 2. VERKOSTON RAKENNE JA TOIMINTA 2.1. Verkoston jäsenrakenne: kohti vahvempaa vuorovaikutusta Verkoston jäsenistön rakenne on muuttunut viime vuosina, mikä johtuu pääasiassa siitä, että verkostoon on tullut mukaan oikeusalan ammattilaisten järjestöjä ja että on annettu uutta unionin lainsäädäntöä. Verkostoon kuuluu 505 jäsentä 9, jotka jakautuvat seuraaviin ryhmiin: jäsenvaltioiden nimeämät yhteysviranomaiset (139 jäsentä); tiettyjen unionin säädösten 10 ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti nimetyt keskusviranomaiset (124 jäsentä); yhteystuomarit (6 jäsentä); muut oikeus- ja hallintoviranomaiset, joiden tehtävät liittyvät siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön (166 jäsentä); ammattialajärjestöt, jotka edustavat siviili- ja kauppaoikeuden alan välineiden soveltamiseen suoraan osallistuvia oikeusalan ammattilaisia (70 jäsentä). Tutkimus on osoittanut, että kaikkien verkoston jäsenten välistä vuorovaikutusta voitaisiin edelleen parantaa, koska se on tärkeää verkoston tehokkaan toiminnan kannalta ja jotta varmistetaan täysi operatiivinen oikeudellinen yhteistyö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jo olemassa olevia aloitteita. 11 Tavoitetta voidaan edistää myös kansallisilla verkoston koordinointitoimilla, kuten verkoston kansallisten jäsenten kokouksilla. Tätä hyvää toimintatapaa, joka on jo käytössä monissa jäsenvaltioissa, olisi laajennettava kaikkiin verkostoon osallistuviin jäsenvaltioihin. Näin saadaan aikaan kerrannaisvaikutuksia verkoston toimintaa koskevassa tiedottamisessa ja lisätään verkon näkyvyyttä jäsenvaltioissa. 12 Tällaisilla aloitteilla parannetaan yhteistyötä kaikkien verkoston jäsenten välillä sekä unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja voidaan panna tehokkaasti täytäntöön oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevat unionin säädökset. 2.1.1. Yhteysviranomaiset ja niiden resurssit Yhteysviranomaiset ovat verkoston toiminnan kannalta keskeisessä asemassa. Ne huolehtivat verkoston päivittäisestä toiminnasta jäsenvaltioiden viranomaisten välillä, minkä lisäksi ne 8 http://bookshop.europa.eu/en/evaluation-of-the-activities-of-the-european-judicial-network-in-civil-andcommercial-matters-pbds0114824/?catalogcategoryid=luykabst3iwaaaejxjey4e5l 9 Tanska ei osallistu verkoston toimintaan, mutta se voi lähettää tarkkailijoita verkoston kokouksiin. 10 Keskusviranomaisista säädetään seuraavissa unionin säädöksissä: asetus (EY) N:o 2201/2003 ( Bryssel II a -asetus ), asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva asetus (EY) N:o 1393/2007 ja elatusvelvoitteita koskeva asetus (EY) N:o 4/2009. Myös todisteiden vastaanottamisesta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetussa asetuksessa (EY) N:o 1206/2001 säädetään keskusviranomaisista. 11 Tutkimus, s. 35. 12 Tutkimus, s. 39. 3

vastaavat verkoston sisäisestä koordinoinnista muiden jäsenten kanssa. Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet keskimäärin viisi yhteysviranomaista. Useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kaksi tai kolme yhteysviranomaista. Päätöksen 2 a artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava yhteysviranomaisten toimintaedellytysten riittävyys ja asianmukaisuus henkilöstön, resurssien ja nykyaikaisten viestintävälineiden osalta. Komissio toteutti vuonna 2014 verkoston jäsenten kuulemisen. Sen yhteydessä ilmeni, että joissakin jäsenvaltioissa on annettu yhteysviranomaisten käyttöön runsaasti henkilöstöä sekä asianmukaiset resurssit viestintää ja verkkotoimintaa varten. Nämä resurssit ovat erityisen tärkeitä sen vuoksi, että verkostolle annetaan yhä enemmän tehtäviä, joiden tarkoituksena on varmistaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen unionin säädösten soveltaminen käytännössä. Organisointiin tarkoitettujen resurssien olisi oltava riittävät, jotta yhteysviranomaiset voivat hoitaa tehokkaasti niille annetut tehtävät ja toimet. Komissio on verkostoon liittyvien kuulemisten yhteydessä havainnut, että unionin säädösten täytäntöönpanoa koskevassa raportoinnissa on toisinaan esiintynyt ongelmia, jotka liittyvät muun muassa tietojen keruuseen sekä kansallista lainsäädäntöä koskevien tietojen asettamiseen julkisesti saataville. Yhteysviranomaisten olisikin näitä tehtäviä hoitaessaan voitava turvautua muiden viranomaisten tukeen ja tietojen jakamiseen. 2.1.2. Oikeusalan ammattilaisten aktiivisempi osallistuminen Keskeinen osa päätöksen N:o 568/2009/EY nojalla toteutettua verkoston oikeudellisen kehyksen nykyaikaistamista oli verkoston avaaminen oikeusalan ammatteja edustaville järjestöille, jotka osallistuvat suoraan siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön. Tämän muutoksen seurauksena verkosto kykenee huomattavasti paremmin varmistamaan, että kaikki EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon osallistuvat oikeusalan ammattilaiset ovat mukana oikeudellisessa yhteistyössä ja lainsäädännön asianmukaisessa soveltamisessa. Jäsenvaltioiden ilmoitusten mukaan verkostoon kuului huhtikuussa 2015 yhteensä 70 ammattialajärjestöä, jotka edustavat erityisesti asianajajia, notaareja ja ulosottomiehiä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että oikeusalan ammattialajärjestöt katsovat toisinaan, että niitä ei ole otettu riittävästi huomioon. 13 Useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet oikeusalan ammattijärjestöjä verkoston jäseniksi ja kutsuvat ne säännöllisesti mukaan verkoston toimintaan, mutta kolme jäsenvaltiota ei ole vielä ilmoittanut tällaisia jäseniä. Sen vuoksi on tärkeää noudattaa useimpien jäsenvaltioiden soveltamaa hyvää toimintatapaa ja ottaa oikeusalan ammattijärjestöt mukaan verkoston toimintaan. Tarkistetun päätöksen mukaisesti myös oikeusalan ammattilaiset voivat olla verkoston jäseniä, jos he hoitavat unionin säädöksiin perustuvia oikeudellisia tehtäviä. Tämä on tärkeää erityisesti perintöasioista annetun asetuksen (EU) N:o 650/2012 yhteydessä. 14 Oikeusalan ammattilaiset, jotka osallistuvat verkostoon tässä ominaisuudessa, voivat hyödyntää kaikkia verkoston toimintoja. Verkosto tekee yhteistyötä unionin tasolla toimivien ammattialajärjestöjen ja -verkostojen kanssa. Päätöksessä ei säädetä niiden mahdollisuudesta liittyä verkoston jäseneksi. Ne 13 Tutkimus, s. 33. 14 Asetuksen (EU) N:o 650/2012 3 artiklan 2 kohdan mukainen tuomioistuimen määritelmä kattaa varsinaisten oikeudellisia tehtäviä hoitavien tuomioistuinten lisäksi notaarit ja rekisteriviranomaiset, jotka joissakin jäsenvaltioissa hoitavat oikeudellisia tehtäviä. 4

kutsutaan kuitenkin säännöllisesti kokouksiin tarkkailijoina, ne kertovat toiminnastaan ja voivat tarvittaessa tarjota antaa oman panoksensa tärkeisiin keskusteluihin. 2.2. Verkoston toimintatapa a) Yhteysviranomaisten kokoukset, mukaan lukien keskusviranomaisten kokoukset Perustamispäätöksen mukaisesti kokoukset ovat osoittautuneet verkoston toiminnan kannalta erittäin tärkeiksi, sillä niissä vaihdetaan hyviä toimintatapoja ja kokemuksia, havaitaan mahdolliset puutteet ja luodaan yhteinen näkemys unionin säädösten soveltamisesta. 15 Lisäksi kokoukset ovat keskeinen toimintamuoto, jonka avulla verkosto ratkaisee käsiteltävät pyynnöt ja viranomaisten väliset ongelmat ja tekee verkostoa koskevia yhteisiä päätöksiä. 16 Kokoukset ovat hyödyllisiä varsinkin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevien unionin säädösten tuloksellisen täytäntöönpanon seurannassa ja arvioinnissa. Niillä on myös tärkeä tehtävä luottamuksen rakentamisessa eri toimijoiden välillä ja unionin lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen edistämisessä. Päätöksen mukaan yhteysviranomaisten on kokoonnuttava vähintään kerran puolessa vuodessa. Vuosina 2009 2015 komissio järjesti 38 kokousta. Yhteysviranomaisten kokouksissa käsitellään aina tiettyä unionin säädöstä, jolloin kokouksiin voidaan kutsua keskitetysti asiantuntijoita jäsenvaltioista. Yhteysviranomaisten säännöllisten kokousten lisäksi kaikki verkoston jäsenet osallistuvat vuosikokoukseen, jossa käsitellään useita verkoston jäsenten kannalta tärkeitä asioita. Lisäksi ainakin kerran vuodessa järjestetään erikseen asetuksen (EY) N:o 2201/2003 ( Bryssel II a -asetus ) sekä elatusvelvoitteista annetun asetuksen (EY) N:o 4/2009 mukaisesti nimettyjen keskusviranomaisten kokoukset. b) Kahdenväliset kokoukset Säännöllisten kokousten lisäksi järjestetään asian käsittelijöiden ja viranomaisten kahdenvälisiä kokouksia Bryssel II a -asetuksessa ja elatusvelvoitteita koskevassa asetuksessa säädettyjen yhteistyömekanismien puitteissa. Kokousten tavoitteena on helpottaa käsittelyä vireillä olevissa rajat ylittävissä tapauksissa, joihin on löydettävä ratkaisuja jäsenvaltioiden viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon avulla. Tällaisissa tapauksissa on usein kyse arkaluonteisista kysymyksistä, kuten lapsikaappauksesta tai elatusvelvollisuudesta. Komissio helpottaa tällaisia tapaamisia järjestämällä luottamukselliset puitteet, jotta jäsenvaltioiden viranomaisten välillä käynnissä oleviin yksittäistapauksiin voidaan löytää tehokkaita ratkaisuja. Suora yhteydenpito on hyödyllinen ja käytännöllinen väline yhteistyön lisäämiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi. 17 Vuosina 2010 2014 järjestettiin Bryssel II a -asetuksen yhteydessä 204 yksittäistä kokousta ja vuosina 2013 2015 elatusvelvoitteita koskevan asetuksen yhteydessä 107 kokousta. 15 Päätöksen II osasto. 16 Tutkimus, s. 45 ja 46. 17 Tutkimus, s. 47. 5

c) Työryhmät Verkosto on perustanut työryhmiä, jotka käsittelevät tiettyjä aiheita ja tukevat verkoston toimintaa. Työryhmiä perustetaan säännöllisesti jäsenvaltioiden pyynnöstä ja yhteistyössä komission kanssa. Työryhmiin voivat osallistua kaikki verkoston jäsenet yhteistyössä kansallisten yhteysviranomaisten kanssa. Työryhmät ehdottavat, valmistelevat tai toteuttavat verkoston puitteissa konkreettisia toimia. Työryhmän puheenjohtajana toimii yleensä kansallinen yhteysviranomainen tai muu verkoston jäsen. Vuosina 2009 2015 perustettiin 11 työryhmää, ja ne käsittelevät seuraavia asioita: Bryssel II a -asetusta koskevat tilastotiedot perhesovittelu uudelleenlaadittu Bryssel I -asetus 26 artiklan 2 kohdan mukainen ilmoitus perintöasioita koskeva asetus kansalaisen opas elatusapusaatavia koskevat lomakkeet vähäisiä vaatimuksia koskeva käytännön opas tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava laki kansainvälisissä riita-asioissa työnantajan ja työntekijän välillä käytännön opas elatusvelvoitteista annetun asetuksen liitteitä VI ja VII koskevat ohjeet eurooppalaista maksamismääräystä koskeva käytännön opas verkoston näkyvyys tiedonvaihto oikeudesta tutustua vieraan valtion lainsäädäntöön perintöasioita koskevan asetuksen nojalla d) Yhteysviranomaisten suorittama asioiden ja pyyntöjen käsittely Verkoston keskeisiin tehtäviin kuuluu edistää siviilioikeudellisissa asioissa tehtävästä oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavien viranomaisten välistä suoraa yhteydenpitoa. Tämä on erityisen tärkeää asioiden käsittelyn kannalta ja mahdollistaa tapauskohtaisen lähestymistavan asianomaisten unionin säädösten täytäntöönpanossa. Verkostoa koskevien kuulemisten yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että verkoston käyttö tähän tarkoitukseen vaihtelee huomattavasti. Tämä viittaa siihen, että verkoston yhteistyömekanismeja olisi tältä osin hyödynnettävä tehokkaammin. e) Sähköiset välineet ja viestintäkeinot verkoston sisällä Verkostossa käytetään tällä hetkellä komission tarjoamaa CIRCA-intranetiä, jonka kautta toimitetaan asiakirjoja, erityisesti verkoston jäsenluettelo ja kokousasiakirjoja. Käytössä ei kuitenkaan ole minkäänlaista sähköistä järjestelmää jäsenvaltioiden välisten pyyntöjen käsittelyä varten. Päätöksessä esitetään, että yhteysviranomaisten toimittamat tiedot tallennetaan suojattuun sähköiseen rekisteriin, johon on rajoitettu pääsy. 18 Tarkoitusta varten oli aiemmin olemassa erillinen järjestelmä, mutta sitä pidettiin liian työläänä jokapäiväisessä käytössä, minkä vuoksi siitä luovuttiin. Sen vuoksi tarvitaan järjestelmä, jonka avulla yhteysviranomaisten kesken käsiteltävät asiat voidaan rekisteröidä tehokkaasti. Sähköinen viestintäväline, joka mahdollistaisi pyyntöjen automaattisen rekisteröinnin, olisi hyödyllinen. Sen avulla voitaisiin poistaa hallinnollisia rasitteita, helpottaa tilastotietojen keräämistä ja parantaa verkoston yhteistyömekanismien käyttöä d kohdassa tarkoitetulla tavalla. 18 Päätöksen 8 artiklan 3 kohta. 6

Komissio aikoo tältä osin arvioida, millaisia taloudellisia ja teknisiä vaikutuksia olisi edellä mainittuja tarkoituksia varten käyttöön otettavalla tai olemassa olevasta välineestä mukautettavalla välineellä, johon olisi pääsy verkostoa koskevasta osiosta Euroopan oikeusportaalissa. Mallina voitaisiin käyttää sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI), jonka avulla on vuodesta 2008 lähtien helpotettu yhtenäismarkkinoihin liittyvää yhteistyötä. 19 3. NYKYISTEN VÄLINEIDEN ARVIOINTI TIEDONKERUU Yksi verkoston keskeisistä tehtävistä on valvoa unionin säädösten soveltamista ja arviointia. Tilastotietojen keruu ei tältä osin ole vielä tyydyttävällä tasolla. Tilastotietojen ja näytön keruu on kuitenkin olennaista siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen unionin säädösten toimivuuden asianmukaisen arvioinnin kannalta, sillä niiden avulla varmistetaan paremman sääntelyn periaatteiden soveltaminen komission 19. toukokuuta 2015 antaman tiedonannon EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin 20 mukaisesti. Paremman sääntelyn suuntaviivojen 21 mukaisesti on päätettävä, millaista näyttöä voidaan kerätä ja milloin ja miltä tahoilta kyseinen näyttö olisi kerättävä. Jäsenvaltioiden ja komission on yhdessä pyrittävä tunnistamaan ne tiedot, jotka ovat kunkin siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun unionin säädöksen kannalta olennaiset. Jäsenvaltioiden olisi tämän pohjalta luotava tilastotietojen keruuta koskevat puitteet, joihin sisältyisi kunkin unionin säädöksen kannalta olennaisten tietojen keruu. Eurostatia kuullen voidaan kehittää parhaat mahdolliset menetelmät, normit ja määritelmät verkostoon liittyvien tilastotietojen keruuta varten yhteistyössä verkoston yhteys- ja keskusviranomaisten kanssa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi samanaikaisesti mukautettava tuomioistuimissa ja muissa oikeusja hallintoviranomaisissa sovellettavia tiedonkeruujärjestelmiä. 4. OIKEUSSUOJAN SAATAVUUDEN PARANTAMINEN 4.1. Euroopan sähköisen oikeudenkäytön kehittäminen ja täytäntöönpano Eräänä verkoston keskeisenä tehtävänä 22 sen toiminnan käynnistymisestä lähtien on ollut perustaa yleisölle tarkoitettu verkossa toimiva tietojärjestelmä, josta löytyvät unionin säädökset, niitä koskevat kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet, kansallinen lainsäädäntö, kansainväliset sopimukset sekä unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö. Verkosto tukee tällä tavoin nykyään voimakkaasti sähköisen oikeudenkäytön kehittämistä. Tämä tunnustettiin neuvoston hyväksymässä Euroopan sähköisen oikeuden monivuotisessa toimintaohjelmassa 2014 2018 23. 19 Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä on monikielinen verkkopohjainen sähköinen viestintäjärjestelmä, joka on otettu käyttöön asetuksella (EU) N:o 1024/2012. 20 COM(2015) 215 final. 21 SWD(2015) 111 final, s. 43. 22 Päätöksen 14 18 artikla. 23 EUVL C 182, 14.6.2014, s. 2. 7

Verkoston verkkosivuston siirtäminen Euroopan oikeusportaaliin saataneen päätökseen vuonna 2016. Verkoston näkyvyyttä Euroopan oikeusportaalissa voidaan lisätä ja verkoston tarjoaman sisällön saatavuutta voidaan parantaa niin, että kehitetään verkostoa varten Euroopan oikeusportaaliin erityinen osio. Kyseisen osion sivuilla olisi oltava selkeästi esillä verkoston logo. Nämä toiminnot on kytkettävä kokonaisuudessaan muihin alan ammattilaisille tärkeisiin välineisiin, kuten Euroopan siviilioikeudelliseen atlakseen, tulevaan tuomioistuintietokantaan sekä Euroopan oikeusportaalin kautta saatavilla oleviin, EU:n säädöksiin liittyviin dynaamisiin lomakkeisiin. Verkoston tarjoamaan tiedotusmateriaaliin kuuluu muun muassa tietosivuja, joilla käsitellään oikeussuojan saatavuutta jäsenvaltioissa. Tietosivuilla annetaan tietoa kansallisesta lainsäädännöstä ja kansallisista menettelyistä. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeussuojan saatavuuteen ja mahdollisuuksiin tutustua vieraan valtion lainsäädäntöön. Tällä hetkellä verkoston tietosivuilla on yhteensä 10 695 sivua tietoa kansallisesta lainsäädännöstä, ja kyseisille sivuille tehtiin vuonna 2014 yhteensä 359 184 vierailua (keskimäärin 29 932 kuukaudessa). Määrä kasvoi huomattavasti vuonna 2015, jolloin sivuille tehtiin yhteensä 2 994 122 vierailua (keskimäärin 249 510 kuukaudessa) sen jälkeen, kun sivustolle oli lisätty perintöasioita, perhesovittelua, sovellettavaa lakia ja elatusvaateita koskevat tietosivut. Kasvu johtui todennäköisesti myös komission tiedotuskampanjasta, joka toteutettiin sen jälkeen, kun perintäasioita koskevaa asetusta (EU) N:o 650/2012 ruvettiin soveltamaan 17. elokuuta 2015. Kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia menettelyjä koskevien sivujen sisältö laaditaan jäsenvaltioissa, ja sisällön tarkastavat ja sitä päivittävät säännöllisesti oikeudellisen verkoston kansalliset sisältövastaavat. Tällä hetkellä tietosivuja on saatavilla seuraavista aiheista: tuomioistuinten toimivalta asian vireillepano maksamismääräysmenettelyt tuomioistuimessa vähäiset vaatimukset avioero tuomion täytäntöönpanomenettelyt todistelu välitoimet ja turvaamistoimet menettelylliset määräajat sähköinen asiointi lapsen poisvieminen elatusapuvaatimukset vanhempainvastuu maksukyvyttömyys periminen perhesovittelu asiakirjojen tiedoksianto sovellettava laki Vielä on tarkoitus laatia tietosivut kolmesta uudesta aiheesta eli lakisääteisestä korosta, todisteiden vastaanottamisesta ja verkoston kansallisista osista. Olemassa olevien tietosivujen luotettavuus ja kieliasun tarkkuus on varmistettava ja tietosivuja on päivitettävä säännöllisesti. Sitä varten sovelletaan seurantavälineitä, jotka on otettu käyttöön Euroopan oikeusportaalin sisällönhallintajärjestelmän puitteissa. Verkosto voi tarjota hyödyllistä tukea kansallisille viranomaisille myös tuomioistuinten välisten rajatylittävien videoneuvottelujen koordinoinnissa ja järjestämisessä. 4.2. Unionin lainsäädäntöä koskevat oppaat Lujittaakseen unionin säädösten tehokasta soveltamista verkosto on laatinut käsikirjoja ja käytännön oppaita, joiden tarkoituksena on edistää siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun 8

unionin lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista tuomioistuimissa ja oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. Oppaat ja käsikirjat on tarkoitettu joko kansalaisille tai tuomioistuimille ja oikeusalan ammattilaisille. Verkosto on laatinut vuosina 2009 2014 seuraavat oppaat: Kansalaisen oppaat Oman maan rajat ylittävät riita-asiat Euroopan unionissa Eurooppalainen vähäisiin vaatimuksiin sovellettava menettely Oikeusalan ammattilaisten oppaat Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla Euroopan unionissa Bryssel II a -asetuksen soveltaminen Eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn käyttö Eurooppalaisesta maksamismääräyksestä annetun asetuksen soveltaminen Eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annetun asetuksen soveltaminen Julkaisut ovat saatavilla sähköisesti 23 kielellä Euroopan oikeusportaalissa 24, Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston verkkosivuilla sekä EU Bookshopin kautta. Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajat suhtautuivat verkoston julkaisuihin myönteisesti. Lähes 70 prosenttia ilmoitti, että oikeusalan ammattilaisten oppaat vastasivat heidän tarpeitaan. Lisäksi 60 prosenttia katsoi, että tietosivut vastasivat heidän tarpeitaan. 25 Oppaita kannattaisi kuitenkin mainostaa tehokkaammin esimerkiksi alan ammattilaisten omissa tapahtumissa, kuten koulutustilaisuuksissa. Lisäksi niiden saatavuutta Euroopan oikeusportaalissa on parannettava, ja linkit oppaisiin olisi lisättävä kaikkien niiden elinten verkkosivustoille, joihin kuuluu verkoston jäseniä. 4.3. Muut käytännön välineet Verkosto osallistuu uusien käytännön työkalujen tuottamiseen. Uusia välineitä kehitetään yhteysviranomaisten aloitteesta vastaamaan erityisiin tarpeisiin, joita on havaittu sovellettaessa siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettuja unionin säädöksiä käytännössä. Vuosina 2009 2014 toteutettiin seuraavat aloitteet: Väline Bryssel II a -asetukseen perustuva tilastotietojen keruu Vapaaehtoinen laskelma elatusapusaatavista Elatusapulomakkeita koskeva opas Bryssel I -asetuksen (uudelleenlaadittu) 26 artiklan 2 kohdan mukainen vapaaehtoinen ilmoitus Tehtävä Bryssel II a -asetukseen perustuvien mekanismien toiminnan arviointi Elatusapusaatavien laskemisen helpottaminen Elatusvelvoitteita koskevaan asetukseen perustuvien lomakkeiden täyttämisen helpottaminen Tuomioistuimille tarkoitettu vapaaehtoinen vakioteksti, jolla kansalaisille ilmoitetaan heidän oikeudestaan kiistää tuomioistuimen toimivalta 24 Verkoston julkaisut ovat saatavissa Euroopan oikeusportaalista: https://ejustice.europa.eu/content_ejn_s_publications-287-fi.do?init=true 25 Tutkimus, s. 51. 9

5. VERKOSTON NÄKYVYYS 5.1. Näkyvyys oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisten keskuudessa Verkosto voi onnistua tehtävässään vain, jos oikeusalan ammattilaiset ovat tietoisia sen olemassaolosta ja sen tarjoamista välineistä. Sen vuoksi sekä kansallisella että unionin tasolla on toteutettava toimia, joilla lisätään verkoston näkyvyyttä. Verkoston näkyvyys riippuu pääasiassa sen kansallisista rakenteista kussakin jäsenvaltiossa. Voidaan todeta, että niissä jäsenvaltioissa, joissa on olemassa virallinen kansallinen verkosto, tiedonkulku kaikkien sidosryhmien välillä toimii paremmin ja lisää verkoston näkyvyyttä. Verkosto päätti vuosikokouksessaan helmikuussa 2015 asettaa etusijalle näkyvyytensä lisäämisen oikeusalan ammattilaisten lisäksi kansalaisten keskuudessa. Tarvitaan toimia, joilla parannetaan verkoston näkyvyyttä Euroopan oikeusportaalissa, kansallisilla verkkosivustoilla, sosiaalisessa mediassa ja tuomioistuimissa sekä oikeusalan ammattilaisten keskuudessa, painetun ja verkkomateriaalin kautta. Komissio otti helmikuussa 2015 käyttöön Twitterin aihetunnisteen #EJNcivil, jonka avulla on levitetty verkoston tuloksia. Lisäksi verkostolla on aina ollut keskeinen rooli yksityisoikeuden eurooppalaisen teemapäivän edistämisessä. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä verkostoa foorumina, jonka kautta ne voivat käynnistää rajat ylittäviä tapahtumia. Verkoston toiminnan läpinäkyvyys on tältä osin tärkeää. Tiedot verkoston kokousten esityslistoista ja tuloksista olisi asetettava yleisön saataville, sillä siitä olisi apua verkostolle ja niille, jotka haluavat hyödyntää kyseistä tietoa. Verkoston toiminnassa ja sen asiakirjojen saatavuudessa noudatetaan asetusta (EY) N:o 1049/2001 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi. 5.2. Yhteydet muihin verkostoihin Luomalla synergiaa muiden samoihin tavoitteisiin pyrkivien verkostojen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa verkosto voi hoitaa keskeisiä tehtäviään, jotka perustuvat päätöksen 12 a artiklan 1 kohtaan. Verkosto tekee yhteistyötä rikosoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston 26, Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN) 27 ja Euroopan kuluttajakeskusten verkoston (ECCverkosto) 28 kanssa. Erityisesti verkosto tekee tiivistä yhteistyötä EJTN:n kanssa siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettaviin EU:n säädöksiin liittyvien oikeusalan koulutusaloitteiden osalta. Yhteistyön tarkoituksena on jakaa asiantuntemusta sekä tunnistaa verkoston kautta ne erityisalat, joilla EJTN voisi järjestää oikeusalan koulutusta. Myös yhteyksiä muihin verkkoihin, kuten Sinun Eurooppasi -neuvontaan 29 ja sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkkoon (Solvit), olisi kehitettävä edelleen. Kyseisten muiden verkostojen edustajia olisi kutsuttava kokouksiin silloin, kun käsitellään aiheita, joihin he voivat antaa oman panoksensa. 26 http://www.ejn-crimjust.europa.eu/ejn/ 27 http://www.ejtn.eu 28 http://ec.europa.eu/consumers/solving_consumer_disputes/non-judicial_redress/ecc-net/index_en.htm 29 http://europa.eu/youreurope/advice 10

6. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Verkosto on tukenut merkittävästi jäsenvaltioiden välillä siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä. Lisäksi sen jäsenten täysimääräinen osallistuminen on olennainen osa siviilioikeuden alalla annetun unionin säännöstön päivittäistä täytäntöönpanoa. Päätökseen vuonna 2009 tehdyt muutokset ovat osaltaan edistäneet verkoston myönteistä kehitystä. Verkosto on osoittautunut toiminnassaan tehokkaaksi, mutta toimintaa voidaan parantaa edelleen nykyisen oikeudellisen kehyksen puitteissa. Sen vuoksi komissio katsoo, että päätöstä ei ole syytä muuttaa. On kuitenkin aloja, joilla verkoston olisi käynnissä olevien aloitteiden pohjalta edelleen kehitettävä valmiuksiaan, jotta se voi täyttää velvollisuutensa ja varmistaa, että siviili- ja kauppaoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevia unionin säädöksiä sovelletaan asianmukaisesti. Komissio on määritellyt seitsemän keskeistä lisätoimea, joilla voidaan parantaa verkoston toimintaa: 1) Kaikille yhteysviranomaisille olisi annettava päätöksen ja eräiden jäsenvaltioiden parhaiden toimintatapojen mukaisesti asianmukaiset resurssit ja tuki kansallisella tasolla, jotta ne voivat hoitaa lisääntyvät tehtävänsä tehokkaasti. 2) Kaikissa jäsenvaltioissa olisi useiden jäsenvaltioiden parhaiden toimintatapojen mukaisesti perustettava kansallisen tason verkostot, joihin kuuluu kansallisia jäseniä ja joiden avulla varmistetaan yhteistyö kansallisella tasolla sekä tiedon jakaminen ja kerääminen. 3) Olisi huolehdittava tuomareiden ja muiden oikeusviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten tiiviimmästä osallistumisesta kaikkeen verkoston toimintaan. 4) Olisi laajennettava synergiaa muiden samoihin tavoitteisiin pyrkivien eurooppalaisten verkostojen kanssa. 5) Olisi lisättävä verkoston näkyvyyttä erityisesti ottaen huomioon käynnissä oleva työ sen merkityksen kasvattamiseksi sekä hyödyntäen Euroopan oikeusportaalissa olevaa verkoston omaa osiota, ja olisi lisättävä verkoston näkyvyyttä niiden elinten kansallisilla verkkosivuilla, joihin kuuluu verkoston jäseniä, sekä levitettävä tietoa verkostosta sosiaalisen median ja muiden viestintäkanavien kautta. 6) Olisi kehitettävä edelleen verkoston roolia voimassa olevien säädösten kattavassa jälkiarvioinnissa tunnistamalla ja keräämällä keskeiset tilastotiedot kansallisten tiedonkeruujärjestelmien avulla. 7) Komissio aikoo arvioida niitä taloudellisia ja teknisiä vaikutuksia, joita aiheutuu yhteysviranomaisten käyttöön tarkoitetun turvatun viestintä- ja rekisteröintivälineen käyttöönotosta tai jonkin olemassa olevan sähköisen tiedonvaihtovälineen mukauttamisesta tähän tarkoitukseen. Komission tiedonannon EU:n oikeusasioiden toimintasuunnitelma vuoteen 2020, Eurooppa-neuvoston 26. ja 27. kesäkuuta 2014 antamien strategisten suuntaviivojen sekä päätöksen 19 artiklan mukaisesti seuraavassa kertomuksessa hyödynnetään jo tehtyjä havaintoja ja esitetään kattava arviointi verkoston toiminnan vaikutuksista. 11