TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANTO JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS KJY:n Työssäoppimisen verkostotapaaminen Helsinki 3.12.2008 Helena Kasurinen Email: helena.kasurinen@tem.fi
Yksilön opin- ja urapolku ja ohjauksen palvelujärjestelyt (Nykänen 2008, Kasurinen2008) Aktiiviset siirtymät Yhteistyö esiopetus, Perusopetus, toinen aste KOTI Yksilö Opiskeluhistoria Kokemus Työhistoria Osallisuus Kohtaamisen ja tuentarpeet Sos. Esi- ja perusopetus TOIMIJAT Terv. Toinen aste TOIMIJAT KELA. MT Työ- ja elinkeinotoimistot Korkeaasteen ol. TOIMIJAT Yhteisö: vastuut työnjako yhteistyö osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi Työelämä TOIMIJAT Työ Täydennyskoulutus Jatkokoulutus
Työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategian linjauksia Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuus Korkea osaamisen taso Väestön korkea työhön osallistuminen - Työvoimareservit: vajaakuntoiset, eläkkeellä olevat, osatyökykyiset jne. - Maahanmuuttajien integroinnin tukeminen Rakennemuutosten hallinta aktiiviset siirtymät - Työstä työhön - Henkilökohtaiset osaamisen kehittämiseen liittyvät ratkaisut Työelämän kehittäminen - Uranhallinta- ja -suunnittelutaitojen kehittäminen - Räätälöidyt ratkaisut työpaikoilla Globalisaatio ja kansainvälistyminen - Henkilöasiakkaiden kv-osaaminen - Kv-liikkuvuuden lisääminen - Innovatiiviset koulutusratkaisut: ammattien ja työelämän muutosten ennakointi ja niihin reagointi
Työ- ja elinkeinoministeriö tavoitteita TOKI-ryhmässä Työmarkkinoiden toimivuus lisääntyy tehostamalla elinikäistä oppimista ja ohjausta Työvoiman osaamista kehitetään työelämän tarpeista lähtien Osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan PK-yritysten liiketoimintaosaaminen paranee kehittämällä asiantuntija- ja kehittämispalveluja Ulkomaisen työvoiman ja maahanmuuttajien osaaminen joustavasti työelämän käyttöön Osaavat nuoret sijoittuvat nopeammin työelämään Työurat pitenevät myös loppupäästä Ammatillinen liikkuvuus lisääntyy 9.12.2008 4
Ennuste talouskehityksestä (Nio, Torvi, Tuomaala, 2008) Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt finanssikriisi hallitsee kansainvälisen talouden näkymiä Myös monet kehittyvät taloudet ovat joutuneet vaikeuksiin, Suomen kannalta merkittävintä on Venäjän nopeasti vaikeutunut tilanne Arviot ja barometrit suhdanneodotuksista ja yrittäjien ja kuluttajien luottamuksesta ennakoivat taloustilanteen nopeaa heikkenemistä monilla aloilla Kulutuskysyntä pitää kasvun vielä vuonna 2009 plusmerkkisenä Tuotannon ja työllisyyden välinen riippuvuussuhde muuttuu työvoimavarojen niukentuessa: tuotannon kasvu ei enää pelkästään määrää työllisyyden kasvua, vaan työvoiman saatavuudesta tulee tuotannon kasvua rajoittava tekijä
Työvoiman kysyntä ja sen kehitys (Nio, Torvi, Tuomaala, 2008) Laskusuhdanteen pohja osuu työllisyydessä näillä näkymin vuoteen 2010, jolloin työpaikkoja tullaan menettämään eniten Noin 0,5 %:n talouskasvulla työllisten määrän ennustetaan laskevan vuonna 2009 noin 30 000 henkeä, joka merkitsee työllisyysasteen heikkenemistä noin prosenttiyksiköllä Laskusuhdanteessa rahoitusmahdollisuuksien heikentyminen tulee vaikeuttamaan erityisesti rakentamista ja vientiteollisuutta, joista työpaikkoja tulee katoamaan suhteellisesti eniten palveluelinkeinot: -12 000 rakentaminen: -9 000 teollisuus: - 7 000
(Nio, Torvi, Tuomaala, 2008) Työttömyystilanne ja sen arvioitu kehitys Työttömyyden nopea kasvu ei vaikuta todennäköiseltä Vuonna 2009 työttömyyden arvioidaan nousevan runsaalla 10 000:lla, mikäli toimenpiteiden taso säilyy nykytasolla, vastaavasti työttömyysaste nousee noin puoli prosenttiyksikköä Työvoiman saatavuusongelmat ja niiden arvioitu kehitys Talousennusteiden toteutuessa rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus tulee vähenemään nykytasosta (n. 40 %) noin 25 30 prosentin tasolle Suurten ikäluokkien poistuminen työvoimasta pitää yllä varsin yleisiä rekrytointiongelmia
Työvoimaan kuulumisajan ja työllisen ajan odotteet 50 vuoden iässä v. 1990-2008 11 odote, vuosia 10 9 8 työvoima-aika työllinen aika 7 6 5 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 08*
Eri kestoisten työttömyyksien jakauma ja lomautetut 1988-2008 250 000 Henkeä 200 000 150 000 100 000 50 000 13-52 vkoa 1-12 vkoa Yli vuoden 0 '88 '89 '90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 Lomautetut
Työvoiman saatavuusongelmia kokeneiden Alueiden näkemykset työvoiman saatavuustoimipaikkojen osuus työvoimaa hakeneista tilanteen kehityksestä TE-keskuksittain, toimipaikoista TE-keskuksittian, kesä elokuu 2008 tammi kesäkuu 2008 Koko maa 40 % 45 % ja yli 40 % - 44 % Lappi 35 Paranee paljon Paranee Lappi 35 % - 39 % Pysyy ennallaan Lähde: TEM/ Tilastokeskus 30 % - 34 % alle 30 % 29 Satakunta Pirkanmaa 44 43 38 Häme 40 Varsinais-Suomi Uusimaa 43 44 Keski- Suomi Etelä- 47 40 Savo 30 Kainuu 29 Etelä-Savo 39 Kaakkois-Suomi 39 Heikkenee Heikkenee paljon Lähde: TEM/ Alueelliset talousnäkymät Karjala 30 Etelä- Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Kainuu Savo Etelä-Savo Karjala Kaakkois-Suomi
Työllisyys- ja työttömyystilanne alueittain sekä näkymät tilanteen muutoksesta (näkymät on saatu hieman ennen finanssikriisin puhkeamista) Työllisyysaste TE-keskuksittain Tammi-elo 2008 Alueiden näkemykset työllisyystilanteen kehityksestä Kesä-elo 2008 Koko maa 70,9 % 75,0 % ja yli 70,0 % - 74,9 % Lappi 62,9 Paranee paljon Paranee Lappi 65,0 % - 69,0 % Pysyy ennallaan 60,0 % - 64,9 % Lähde: Tilastokeskus 68,3 Kainuu 62,5 Etelä- Savo Karjala 64,6 74,2 Keski- 60,7 70,4 Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa 66,1 Satakunta 65,1 70,9 70,3 Häme Kaakkois-Suomi 69,9 67,5 Varsinais-Suomi Uusimaa 73,4 75,9 Heikkenee Heikkenee paljon Lähde: TEM/ Alueelliset talousnäkymät Etelä- Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Kainuu Savo Etelä-Savo Karjala Kaakkois-Suomi
Työttömyysaste TE-keskuksittain Tammi-elo 2008 Alueiden näkemykset työttömyystilanteen kehityksestä Kesä-elo 2008 Koko maa 6,6 % 11,0 % ja yli 9,0 % - 10,9 % Lappi 9,9 Alenee paljon Alenee Lappi 7,0 % - 8,9 % Pysyy ennallaan 5,0 % - 6,9 % Lähde: Tilastokeskus 8,2 Satakunta Pirkanmaa 8,1 6,3 7,3 Häme 6,3 Varsinais-Suomi Uusimaa 5,7 5,0 Keski- Suomi Etelä- 5,3 5,6 Savo 8,5 Kainuu 11,1 Etelä-Savo 8,5 Kaakkois-Suomi 7,4 Kasvaa Kasvaa paljon Lähde: TEM/ Alueelliset talousnäkymät Karjala 11,3 Etelä- Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Kainuu Savo Etelä-Savo Karjala Kaakkois-Suomi
Työvoimatase vuosina 2006-2007 ja ennuste vuosille 2008 ja 2009, 1000 henkeä Tase-erä Vuosi Muutos 2006 2007 2008 2009 2006-07 2007-08 2008-09 TYÖIKÄISET 15-74 3963 3981 4 005 4022 18 24 17 TYÖIKÄISET 15-64 3507 3517 3537 3544 10 20 7 TYÖVOIMA 2648 2675 2697 2680 27 22-17 TYÖLLISET 2443 2492 2525 2495 49 33-30 Maa-metsätalous 114 113 111 109-1 -2-2 Teollisuus 465 466 464 457 1-2 -7 -metsäteollisuus 78 75 73 71-3 -2-2 -metalliteollisuus 220 229 231 228 9 2-3 -muu teollisuus 166 162 160 158-4 -2-2 Rakennustoiminta 162 174 184 175 12 10-9 Palveluelinkeinot 1699 1734 1757 1745 35 23-12 -kauppa, majoitus- ja rav.toiminta 381 395 404 400 14 9-4 -liikenne 181 175 176 170-6 1-6 -rahoitus, vakuutus, liike-elämän palvelut 336 358 368 365 22 10-3 -julkiset ja muut palvelut 801 806 811 810 5 5-1 -tuntematon 4 6 9 9 2 3 0 TYÖLLISYYSASTE 15-64, % 68,9 69,9 70,4 69,4 1,0 0,5-1,0 TYÖTTÖMÄT 205 183 172 185-22 -11 13 TYÖTTÖMYYSASTE, % 7,7 6,9 6,4 6,9-0,8-0,5 0,5 TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT 250 217 199 210-33 -18 11
Työllisyyskatsaus lokakuu 2008 Työttömiä työnhakijoita 6 000 vähemmän kuin 10/2007 Syyskuulta 2008 lisäys työttömien määrässä 4 200 Avoimia työpaikkoja tvt:issa 67 000, 10 000 vähemmän kuin 9/2007 Työttömyys laskenut edellisestä vuodesta muualla paitsi lla ja Pirkanmaalla Lomautettuja oli 8 400 (2 400 enemmän kuin syyskuussa 2008) Avoimet työpaikat olivat vähentyneet kaikissa ammattiryhmissä, eniten teollisessa työssä, rakennus- ja kaivosalan työssä sekä kuljetus- ja liikennetyössä. Lisäystä oli terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä sekä korkeammin koulutettujen ammattiryhmässä Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 20 600, lisäys 1 400 (10/2007), lisäys kuukaudessa 400. Alle 20-vuotiaita työttömiä oli 5 200.
Työttömät työnhakijat 1/2008 Ammattiala 10/2008 10/2007 Muutos % Tieteellinen, tekninen, taiteellinen ja humanistinen 20 198 20756-3 Terveydenhuolto, sosiaaliala 15459 17299-11 Hallinto- ja toimistotyö 22787 24904-9 Kaupallinen työ 14271 15663-9 Maa- ja metsätaloustyö 6007 6452-7 Kuljetus- ja liikennetyö 5831 6598-12 Rakennus- ja kaivostyö 13664 12661 8 (talonrak. 11) Teollinen työ 38385 40112-4 Palvelutyö 20362 22757-11 Lomautetut 8446 4947 71
ESR/Toimintalinja 3/ OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOHJAUKSEEN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMALLA Pohjautuu 1.6.2005 asetetun työryhmän muistioon Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen,työhallinnon julkaisu 365/2006. Työryhmän alussa tavoitteeksi asetettiin, että vuoteen 2008 mennessä kansalaisilla on käytettävissään koko koulutustarjonnan kattavat monipuoliset ja asiakaslähtöiset tieto- ja neuvontapalvelut ja että kaikissa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa on käytössä myös aikuisopiskeluun soveltuvat ohjausjärjestelyt. Kehittämistoimilla edistetään osaamisen tunnustamista ja tunnistamista, oppimisvaikeuksien voittamista ja aikuisopiskelussa aliedustettujen ryhmien entistä laajempaa osallistumista koulutukseen. Muistiossa julkaistiin toimenpideohjelma, jonka perusteella valmisteltiin ESR-kauden hankkeita ministeriöiden (OPM ja TM) ja sidosryhmien yhteistyönä. 9.12.2008 16
OSUVUUTTA JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ AIKUISOHJAUKSEEN TIETO-, NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMALLA 1. Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut integroitava osaksi elinikäisen oppimisen strategiaa 2. Ohjaus- ja neuvontapalvelut tukevat koulutukseen hakeutumisvaiheessa 3. Monikanavaisten palvelujen saatavuutta, sisältöä ja käytettävyyttä parannetaan 4. Koulutus- ja urasuunnittelutaitojen kehittäminen työelämän ja yhteiskunnan muutoksessa 5. Ohjaus- ja opetustyötä tekevän henkilöstön osaaminen 6. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineiden kehittäminen 7. Tutkimus ja laadunvarmistus
KEHITTÄMISOHJELMAN HALLINNOINTI KOORDINAATIO- JA SEURANTARYHMÄ TEM, OPM, OPH, PP:N TE- KESKUS, ESLH, ISLH, AMMATTIJÄRJESTÖT, TYÖNANTAJAT, MUUT YHTEISTYÖTAHOT KEHITTÄMIS- OHJELMA- TIIMI OHJAUSRYHMÄ KOORDINAATIO- PROJEKTI 1.VERKKONEUVONTA - JA -OHJAUS- PALVELUJEN KEHITTÄMINEN 3A. TUTKIMUS- JA ARVIOINTI- HANKE 3B. KEHITTÄMIS- OHJELMAN ARVIOINTIHANKE 2. OPIN OVI, ERKKERI JA STUDIO 9.12.2008 18
Kehittämisohjelma TEM/TYO/TOKI KOORDINAATIO- PROJEKTI OPM/ESLH JA TEM + TEK NUOVE, NEUVONTA- JA OHJAUS- PALVELUJEN KEHITTÄMISPROJEKTI (osa-ohjelmat 1 ja 3) - verkkoneuvonta ja -ohjausosio 4 projektihenkilöä + ryhmät ns. omaa tuotantoa - tutkimus- ja arviointiosio kilpailutetaan julkisina hankintoina (osiot 3A ja 3B) AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA (osa-ohjelma 2) OPIN OVI ESLH: aluehankkeet ja TE-keskukset: aluehankkeet STUDIO/ESLH: opettajien/kouluttajien pedagogisten ja ohjaustaitojen parantaminen ERKKERI / TEM/TYO/TOKI: ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön koulutus 9.12.2008 19
Kiitos mielenkiinnosta! Yhteystiedot Helena Kasurinen Email: helena.kasurinen@tem.fi GSM: 050-460 2337 9.12.2008 20