Sunnuntai. Tätäkö on onni? Tutkijat väittävät, että perheonni hupenee, kun lapsiluku kasvaa. Huotarien perhe on toista mieltä.

9.10.2011 Sunnuntai EILA KILPELÄINEN Mielipide 2 3 Sunnuntai 4 13 Kulttuuri 14 15 Yhdessä 16 19 Uutiset 2 7 Ulkomaat 8 9 Urheilu 10 15 Sää 20 Tätäkö on onni? Tutkijat väittävät, että perheonni hupenee, kun lapsiluku kasvaa. Huotarien perhe on toista mieltä. Sunnuntai O4 9

O2 Pohjoista puhetta Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä 010 665 6400 Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen 010 665 6412, Martti Vuolukka 010 665 6282 Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, 94100 Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: ps.toimitus@pohjolansanomat.fi. Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten enimmäispituus on 2800 merkkiä. Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 16111, viestin loppuun nimi tai nimimerkki Työmarkkinoille odotetaan kokonaisratkaisua maanantaina. Selvää on, että viikonvaihteessa neuvotellaan kiivaasti ja toivottavasti järki voittaa. Suomi tarvitsee sopua, ei lakkoliikettä. Hei, meille nauretaan! Kolumni Heikki Lääkkölä heikki.laakkola@pohjolansanomat.fi Ollaanpa valtiovarainministeri Jutta Urpilaisesta (sd.) mitä mieltä tahansa, jääräpäinen hän ainakin on. Ja kova puhumaan. Ilta illan jälkeen hän vakuuttaa Kreikka-vakuuksien koituvan suomalaisten veronmaksajien onneksi. URPILAISELLA on myös hyvä muisti. Kun poliitikkoja syytetään usein lupausten unohtamisesta, niin Urpilainen on ajanut läpi sopimuksen, jolla Suomi saa vakuuksia pääomalle, jonka sijoittaa Euroopan pysyvään vakausmekanismiin. Lisäpuhtia vakuustaisteluun antoi varmasti perussuomalaisten varjo, joka nykyisin seuraa kaikkea suomalaista poliittista A Suomalaiset europarlamentaarikot tuntevat itsensä jo eu-kiusatuksi. päätöksentekoa. Sopimuksen sisältö on kuitenkin sellainen, että omatkin voivat ihmetellä, kannattiko vaalivalttia lunastaa. Kehuja ei juurikaan ole tullut, ja erityisen kriittinen on ollut oppositio, toki roolinsakin mukaisesti. Vakuuksia vastaan Suomi maksaa Kreikka-velvoitteensa etukäteen. Vakuudet kattavat vain pienen osan pääomasta, ja niiden toteutuminen on pitkässä kuusessa. KADUNMIEHEN on täysin mahdotonta arvioida vakuuksien hyvyyttä tai huonoutta. Itse kukin seuraa arvostamiensa asiantuntijoiden, poliitikkojen ja analyytikkojen mielipiteitä. Asiantuntijapiireissä kiittäjiä on ollut vähän, mutta poikkeuksen tekee ainakin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman. Talouselämä-lehdessä hän onnittelee Urpilaista, ja toteaa Suomen saaneen vakuudet kohtuulliseen hintaan. Aivan suora ei Korkmaninkaan onnittelu ole. Vakuusjupakan taloussaldo on hänen mukaansa positiivinen, mutta kokonaistulos silti negatiivinen. Suomi joutuu maksamaan demareiden sisäpoliittisesta voitosta ulkopoliittisesti vielä paljon. Se tarkoittanee, että muut euromaat muistavat Suomen välistävedon, ja potkaisevat Suomessa jossain toisessa yhteydessä, vaikkapa maataloustuesta päätettäessä. JOS SUOMI olisi tehnyt todella edullisen Kreikkasopimuksen muutkin euromaat pyrkisivät joukolla samanlaiseen kontrahtiin. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Suomelle, entiselle EU:n mallioppilaalle naureskellaan nyt Brysselin pöydissä. Suomalaiset europarlamentaarikot kuulemma tuntevat itsensä jo eu-kiusatuksi. Kreikan tilanteeseen liittyen ei tiedä, pitäisikö itkeäkö vai nauraa. Ainakin on aihetta surra kreikkalaisten holtittomuutta ja EU-koneiston kehnoa valvontakykyä, joka mahdollistanut yhden EU-maan ajautumisen käytännöllisesti katsoen konkurssiin. Kirjoittaja on Pohjolan Sanomien päätoimittaja. Pääkirjoitus 9. 10. 2011 Lapin jalkapallokesä oli murheellinen Eteenpäin: Ajatus yhdestä ja yhteisestä edustusjoukkueesta Kemi-Tornion alueella tuntuu vielä etäiseltä. Avoimen keskusteluyhteyden avaaminen olisi jo hyvä alku. Pian päättyvän jalkapallokauden lappilainen saldo on synkkä. Rovaniemen Palloseura putoaa korkeimmalta sarjatasolta Ykköseen. PS Kemin kohtalo on pudota Kakkoseen. Miesten lappilaisjoukkueista kesän esityksiinsä voi olla tyytyväinen vain TP-47. Varovaisin odotuksin sarjaan lähtenyt joukkue oli lopulta Kakkosen pohjoisen lohkon kolmonen. Hyvä suoritus joukkueelta, jota vain pari vuotta sitten silloinen seurajohto oli vapaaehtoisesti viemässä uuteen alkuun Neloseen. Onneksi paremmin kartalla olleet seuratoimijat ottivat tilanteen haltuun ja estivät tarpeettoman vahingon. ROVANIEMEN Palloseuran kaudelle antoi huonoimman mahdollisen startin keväällä paljastunut sopupelisotku, jossa lähes kaikkien joukkueen ulkomaalaispelaajien todettiin olleen mukana järjestelemässä pelien lopputuloksia. Seura joutui aivan kauden kynnyksellä kokoamaan puoliksi uuden joukkueen. Liigan pohjoisin joukkue antoi aivan liikaa etumatkaa muille. MERI-LAPISSA ei ole vuosikymmeniin oltu ensi kesän tilanteessa. Alueelta ei ole lainkaan miesten joukkuetta kahdella ylimmällä sarjatasolla. PS Kemin kesään mahtui klassinen valmentajavaihdoskin, mutta mikään ei auttanut. Pitkä, lähes 30 pelin kausi osoittaa armottomasti joukkueen paikan sarjataulukossa. Kemillä ei ollut riittävän tasokasta joukkuetta Ykköseen. Todennäköistä on, että kaikki pelaajat eivät ole mukana joukkueessa Muut mediat Pientä käännettä parempaan KANSAN UUTISTEN VIIKKOLEH- TI Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen puolueettoman ja kiihkottoman arvion mukaan ensi vuoden budjettiesitys merkitsee pientä käännettä 1990-luvulla alkaneeseen kansalaisten eriarvoistumiskehitykseen. Hallituksen esitykset pienentävät hieman tuloeroja ja köyhyysastetta. Tuloeroja kuvaava gini-kerroin supistuu 0,4 prosenttiyksikköä. Vuoden 2009 tulonjakotilastossa gini-kerroin on 25,9 prosenttia. VATT:n selvityksen mukaan valtiovalta ryhtyy uudelleen tasaamaan tulonjakoa monin eri toimin. Miksikään taloudellisen tasa-arvon ihmemaaksi Suomi ei vuonna 2012 nouse, mutta suunta on muuttumassa. Käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus kasvoi Suomessa yhtäjaksoisesti toistakymmentä vuotta 1995 2007. Sen jälkeen pienituloisten määrän kasvu pysähtyi. UUTISPÄIVÄ DEMARI Ensimmäistä kertaa Euroopan velkakriisin hoidossa jokin valtio saa toiselle valtiolle myöntämälleen lainalle vakuudet. Se maa on Suomi. Pitkin kesää julkisuudessa on rakennettu mielikuvaa siitä, että koko vakuusvaade on vain SDP:n ja erityisesti sen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen projekti. Se mielikuva on täysin oikea. Ilman Urpilaista hommasta ei olisi tullut mitään. Samalla on myönnettävä, että merkittävän taistelun kävi myös kokoomuksen ensi kesänä. Ykkönen on valtakunnallinen sarja. Pelimatkat ovat pitkiä ja kalliita. Yleisömäärät ovat pieniä. Seurat elävät kädestä suuhun, eikä PS Kemi poikkea tässä suhteessa muista. NYT lappilainen ja merilappilainen jalkapallo on tilanteessa, jossa tulevaisuuden näkymät ja tavoitteet kannattaa miettiä rauhassa ja huolella. Meri-Lapin joukkueilla ei ehkä ole välittömiä mahdollisuuksia tavoitella nousua ylöspäin. Se tuntuu selvältä, että edellytyksiä korkeimmalle sarjatasolle ei ole vielä vuosiin. Silloin tällöin esiin nostettu ajatus yhdestä ja yhteisestä edustusjoukkueesta Kemi-Tornion alueella tuntuu nyt etäiseltä, mutta voimien yhdistämistä kannattaa pohtia. Hyvän, avoimen keskusteluyhteyden avaaminen olisi jo hyvä alku. Meri-Lapin kuntaliitos kaatui viime kädessä Kemin ja Tornion kuntarajalla olevaan näkymättömään mutta vielä ylittämättömään asennemuuriin. Alueen jalkapalloihmisten ei kannata jumittua samaan. Yhteistyökuvioissa kannattaa alusta lähtien edetä asiapohjalla. Niissäkin riittää haasteita. ON Meri-Lapin jalkapallossa myös ilon aiheita. Kemin ja Tornion nais- ja tyttöjalkapallo etenee vahvasti. TP- 47:n B-poikien Ykkösessä pelaava joukkue on hyvää valtakunnallista tasoa. FC-88:n B-pojat nousivat ensi kesäksi samaan sarjaan. Menestyksen edellytyksiä siis on, mutta töitä on tehtävä valtavasti. Juuri siinä mahdollisuudessa on urheilun suola. puheenjohtaja Jyrki Katainen, joka pääministerinä onnistui heinäkuun huippukokouksessa saamaan vakuuksista kirjauksen, jolloin niistä tuli samalla tavalla jäsenmaita velvoittava tekijä kuin muistakin huippukokouksen päätöksistä. SUOMENMAA Suomen maakuntiin on puhaltanut kylmää tuulta, kun opetusministeriö on julkistanut suunnitelmansa ammattikorkeakoulupaikkojen supistamiseksi. Aloituspaikat vähenisivät esimerkiksi Kemi-Tornion amk:ssa 38 prosenttia, Keskipohjanmaalla 26 prosenttia, Saimaan, Jyväskylän ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa 15-18 prosenttia ja vähiten pääkaupunkiseudun kolmessa ammattikorkeakoulussa, vain kaksi prosenttia.

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Pohjoista puhetta O3 P.S. A Kokoomuksen myötätuuli vain jatkuu. Kokoomuksen myötätuuli vain jatkuu. Tuore Ylen teettämä gallup antaa kokoomukselle jo yli 24 prosentin kannatuksen. Perussuomalaiset on vajaassa 22 prosentissa, mutta demarit ovat hyytyneet kärkikaksikon vauhdista. Kannatus on pudonnut 17,5:een. Ei kovin vakuuttava esitys. Outoa kehitystä. Hallituksen ykköspuolue lisää kannatustaan, yhtä suuri kakkospuolue menettää sitä. Asiantuntijoiden lisäksi kansalaisetkaan eivät taida ottaa aivan todesta uskottelua, että vakuusasia oli meille menestys. Pienistä hallituspuolueista vihreät on lisännyt kannatustaan prosenttiyksiköllä, vasemmistoliitto menettänyt lähes yhtä paljon. Kummallista logiikkaa tämäkin. Olisiko kyse sitten siitä, että Paavo Arhinmäen kestosauhuaminen julkisuudessa on kääntynyt jo rasitteeksi. Lukijalta Lukijaraati Mikä merkitys ammattikorkeakoululla? Tausta Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa vähentää vuonna 2013 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aloituspaikoista 180 eli 38,1 prosenttia. Vähennys olisi suhteellisesti maan suurin. OKM esittää kulttuurialan koulutuksen 60 aloituspaikan lakkauttamista kokonaan, liiketaloudesta vietäisiin kaikki 80 aloituspaikkaa sekä tekniikasta liki puolet eli 40. Jos ministeriön esitykset toteutuvat, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu menettää itsenäisyytensä, valinnat kapenevat ja amk:sta tulee esitetyn Lapin ammattikorkeakoulun sivupiste. Kanta Lukijaraatimme pohtii tänään ammattikorkeakoulun merkitystä Meri-Lapin alueellisessa kehityksessä. O Mikä raati? Pohjolan Sanomien lukijaraatilaiset ottavat sunnuntaisin kantaa ajankohtaisiin asioihin. Lukijaraatiin voi ilmoittautua lähettämällä sähköpostin osoitteeseen heikki.laakkola@pohjolansanomat.fi. Sauli Hyöppinen Tornio HALLINNOIDAANKO ammattikorkeakoulua Meri-Lapissa vai järjestetäänkö hallinnointi koskemaan koko Lappia on varmaankin kysymys, jota joutuu pohtimaan. Ne säästöt, ne säästöt! Tärkeämpää kuitenkin on, että koulutus säilyy Meri-Lapin alueella, olipa hallinto sitten siellä tai täällä. Ammattikorkeakoulu on mielestäni yksi Kemin ja Tornion vetovoimatekijä ja tarjottavalla koulutuksella voidaan luoda valmiuksia monenlaisten uusien hankkeiden eteenpäin viemiseen sekä pätevän ja osaavan henkilöstön turvaamiseen täällä Lapissa, josta muutoinkin vuotaa väkeä ruuhkasuomen suuntaan. Vastuutonta edunajamista HEIKKI SAUKKOMAA/ARKISTO STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (vas), SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly palasivat tuloksettomista tuloratkaisuneuvotteluista. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat pitkän kaavan mukaan kattavaa työmarkkinasopimusta. Sopimuksen tarkoituksena oli taata työntekijöille kohtuullinen ansiokehitys ja erityisesti vientiyrityksille hyvä hintakilpailukyky. Korotukset sopimuskaudella olisivat olleet 2,4 ja 1,9 %. Sopimus sisälsi joitakin työelämän uudistuksia ja mm. vuorotteluvapaakorvausten leikkauksista olisi luovuttu. Lisäksi pakettiin oli tulossa valtiovallan osuus verohelpotuksina, joiden merkitys on alustavasti arvioitu 0,4 % arvoisiksi. Tarjouksen arvo kaikkiaan oli siten 4,7-4,8 %, jossa työelämäuudistuksille ei ole laskettu rahallista arvoa. Vertailun pohjaksi voi ottaa metalliliiton ja toimihenkilöliitto PROn palkkavaatimuksen, joka oli 6 %. Teknologiateollisuus tarjosi liitoille 1,9 %. Sopimuskausi tässä tarjouksessa oli keskitettyä lyhempi ja siten laskennallinen kuukausikorotus suurempi. Lisäbonuksena ratkaisuun liittyi paluu Tupo-malliseen toimintamalliin, jota ammattiliitot ovat moneen otteeseen peränneet. Julkisuudessa olleen tiedon Kaj Kostiander Tornio AMK on alueemme kehityksen ja elinvoiman kulmakivi, jonka koko potentiaalia ei vielä ole edes hyödynnetty. PK-yritysten kasvun paheneva este on osaavan työvoiman puute. AMK:n henkilöstö tuo alueelle osaamista ja kouluttaa nuoria, osaavia tekijöitä. AMK auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittymään mm. täydennyskoulutuksella ja tasokkaalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla. KTAMK on Suomen parhaita. Sillä on valtava imagovaikutus. Poista mielessäsi alueelta kaikki AMK:n opiskelijat ja henkilökunta, sekä heidän kädenjälkensä kerrannaisvaikutuksineen. Mitä jää? mukaan metalliliitto ja toimihenkilöliitto PRO olivat keskeisesti ja etunenässä kaatamassa kattavaa työmarkkinasopimusta, ei voi muuta kuin ihmetellä tapahtunutta. Hylkäyspäätöksessä ei ole enää kysymys työntekijöiden edunajamisesta vaan aivan jostain muusta. Sen jonkin muun syyn löytäminen on jo paljon vaikeampaa. Jos taustalla on sopimuksen kaataneiden liittojen sisäiset paineet, niin päätökset tuntuvat entistä vastuuttomilta. Toivottavasti näin ei ole. Neuvoteltu sopimus olisi pitänyt lähettää STTK:n, SAK:n ja Akavan jäsenliittojen käsittelyyn. Liitoilla ja työnantajilla pitää n. kuukauden sisällä saada aikaan uusi työehtosopimus. Jos sitä kautta syntyy riittävä kattavuus sopimuksia (sopimusten piirissä 70-80 % palkansaajista), keskistetty ratkaisu voidaan hyväksyä. Näin asian voisivat ratkaista palkansaajat suoraan eikä merkittävä ratkaisu olisi pienen piirin käsissä. Jos riittävästi työehtosopimuksia ei kokonaisratkaisun Päivi Muranen Kemi AMMATTIKORKEAKOULU on keskeinen alueen elinvoiman ylläpitäjä ja lisääjä. Koulutus tuottaa osaajia ihmisten hyvinvoinnin ja arjen tukemiseen ja hyvän elämän mahdollistamiseen. Työelämälähtöinen opetus- ja kehittämistyö luo uusia tuulia ja innovaatioita elinkeinoelämään. Opiskelijayhteisö tuo virtaa alueen ikärakenteeseen ja rikastaa arkikulttuuria. Monialaisen ammattikorkeakoulutuksen säilyminen alueella on ehdottoman tärkeää. Ammattikorkeakoulu on kenties se yhteinen nimittäjä, jota kaikki alueen tahot voivat liittyä yhdessä puolustamaan. pohjalta synny, keskitetty ratkaisu raukeaa. Olen toiminut luottamusmiestehtävissä yli 33 vuotta, josta ajasta 22 vuotta valtakunnallisena pääluottamusmiehenä. Koskaan aiemmin en ole törmännyt yhtä vastuuttomaan päätöksentekoon. Päätöksessä ei ole huomioitu työntekijöiden ja koko yhteiskunnan etua. Päätös heikentää ammattiliittojen mahdollisuutta hoitaa yhteisiä asioita. Nyt olisi aika ottaa työpaikoilla kantaa asioiden hoitoon ja kertoa myös edustettavien ihmisten näkemykset asiasta. Perinteisesti työnantajilta vaaditaan työntekijöiden hyvää ja asiallista kohtelua. Saman vaatimuksen voi kohtuudelle esittää sopimuksen kaataneille ammattijärjestöillekin. Toivon, että perjantaina saadaan aikaan kokonaisratkaisu, joka ottaa riittävästi huomioon sekä työntekijöiden että koko suomalaisen yhteiskunnan edun. Heikki Nivala pääluottamusmies Kemijärvi Tekstarit Kuinka paljon koulujen lakkautukset on tuonut Torniolle säästöjä? Liikennöitsijöiden kaluston vaihtovauhdista päätellen hyvin paljon. Olisiko Tornion pitänyt laittaa oma liikennelaitos niin olisi tullut vielä enemmän säästöjä. Markkinatalouttako? Oli valtava helpotus. Ydinvoimala ei tule Simoon. Saadaan vielä verkoilla Kuivaniemessä, ahvenet ja harrit. Kiitos Mitä Suomen puolustusvoimat haikailee uusia kalliita huippuaseita, ottaisitte mallia Libyasta Toyota Hiluxilla saa ihmeitä aikaan. Halvalla hyvä tulee Kuinkahan laajalle lienee levinnyt outo tapa, joka ainakin Kemiin on pesiytynyt ja istuu sitkaassa? En ainakaan minä ole muualla tavannut. Kysymys on tahdissa taputtamisesta konsertin tai teatteriesityksen jälkeen. Kom-teatterin vierailulla saatiin siitä taas edustava näyte. Eipä aikaakaan kun aplodit muuttuivat tahdissa paukutukseksi, joka sujui Pohjoiskorealaisen paraatimarssin tahtiin. Kenen joukoissa seisot...? Lops, lops, lops Järki voitti, Karsikko voitti, lähiasukkaat voitti, nyt kovasti työtä sen eteen että Meri-Lapista tulee virallisesti Suomen uusiintuvan energian tuotantoalue. Saukko Jättikokoinen porotokka lähestyy Simon asemakylää joen pohjoispuolta: ajakaa poromiehet poronne syvälle metsiin ennen kuin ovat pihoja sotkemassa! Kiva että Rytikarilaiset nyt turvassa. Kunnallis- ym. politikoinnissa on vähän sama juttu kuin kuorossa laulaminen. Aina on joku kellokas, joka kuvittelee laulavansa oikein, mutta laulaa nuotin vierestä. Se on huono homma se. Ukkeli Herrat pääsevät suurkaupunkiin, Ouluun asumaan. Fennovoima Ydinvoimalaa ei saatu, koska Simo ei ole yhteistyökykyinen muiden lähikuntien kanssa. Kuntaliitos

O4 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 perhe Onnellinen Älä hanki lapsia ainakaan, jos haluat olla onnellinen lähivuosina. Nuoret vanhemmat ovat onnettomampia kuin lapsettomat, 30 ikävuoden jälkeen tilanne tasoittuu, mutta lasten tuoma auvo alkaa vasta neljänkympin jälkeen. Teksti: Paula Sallinen Tutkimus toisensa perään osoittaa, että lapsettomien elämä on onnellisempaa kuin lapsiperheiden. Samat tutkimustulokset saadaan maasta tai maanosasta riippumatta. Lapset vievät aikaa, yöunet ja rahat. Yhden lapsen kasvattaminen täysi-ikäiseksi maksaa ruotsalaisen Swedbankin laskelmien mukaan 90 000 euroa. Lapset kiristävät vanhempien välejä: alle kolmevuotiaiden lasten vanhemmilla on suuri riski päätyä eroon. Masentavia faktoja. Miksi ihmiset hankkivat lapsia? Eivätkö he lue tutkimuksia? SUOMALAISET MIEHET ja naiset hankkivat lapsia eri syistä. Väestöliiton kyselyn mukaan miehet haluavat ennen kaikkea jatkaa sukua. Muita syitä ovat pitkäaikainen toive ja sisaruksen tekeminen olemassa olevalle lapselle. Miehet saavat jälkikasvua useammin kumppanin vauvakuumeen ja vahinkoraskauden vuoksi kuin naiset. Naisilla tärkeimmät syyt ovat sisaruksen hankkiminen, pitkäaikainen toive ja oma vauvakuume. Harvoin, mutta useammin kuin miehet, naiset myös pitävät lapsen varjolla taukoa työelämästä. SUURIN OSA ihmisistä päätyy isiksi ja äideiksi. Vanhemmuudessa täytyy siis olla imua. Ehkä lapsia saaneiden tyytymättömyys ei olekaan pysyvää? Saksalaisen väestötieteen Max Planck -instituutin tutkijat Mikko Myrskylä ja Rachel Margolis ovat selvittäneet, miten lasten määrä ja onnellisuus kytkeytyvät toisiinsa. He tarkastelivat 86 maasta kerätyn kyselytutkimuksen pohjalta, onko ihmisten onnellisuus sidoksissa heidän perheensä kokoon. Tutkijat siistivät tarkastelusta sukupuolen, tulotason, yhteiskunnallisen aseman, siviilisäädyn ja kotimaan vaikutuksen ja keskittyivät ainoastaan lastenhankinnan nkinnan ja onnellisuuden yhteyteen. Riikka ja Mikko Huotarille lastenhankinta ei ollut mörkö vaan itsestäänselvyys. Huotarien katras

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Sunnuntai O5 EILA KILPELÄINEN Aleksanteri oli mahassa, kun talopaketti valittiin Ketkä? Riikka, 35, ja Mikko, 34, Huotari, naimisissa. Lapset: Aleksanteri, 8, Nelli, 6, ja Samuel, 4. Asuvat: Vuokatissa Miksi hankitte lapsia? Lastenhankinta oli meille selviö. Aleksanteri oli mahassa, kun talopaketti valittiin. Se oli perinteinen kuvio. Osaksi vaikutti sekin, että kaveripiiriin syntyi lapsia. Me kummatkin tykkäämme lapsista, lastenhankinta ei ollut mikään mörkö. Olemme kumpikin kolmelapsisista perheistä ja meille sisarukset ovat tärkeitä. Halusimme mahdollisimman samanikäiset lapset, jotta heistä olisi toisilleen seuraa. Lapsemme viihtyvät toistensa seurassa hyvin. Aleksanteri, Nelli ja Samuel pitävät toisilleen seuraa. Mikä tekee teidät tällä hetkellä onnellisiksi? Arki on tosi mukavaa, se, että koko perhe on kotona ja ruokapöydän ääressä yhdessä. Onnelliseksi tekee se, että kaikki puuhailevat omiaan, eikä ketään tarvitse viihdyttää. On hienoa seurata, kuinka lapset kasvavat ja kehittyvät sekä olla läsnä, kun huomaa, että lasten taidot karttuvat. Ilo ja huumori ovat myös tärkeitä.

O6 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Tutkijat huomasivat, että lapsettomat ovat jälleen kerran onnellisempia kuin ne, joilla on lapsia, ja että tyytymättömyys kasvaa asteittain lapsien lukumäärän kasvaessa. Kaikkein surkeimmassa jamassa ovat yli neljän lapsen vanhemmat. TUTKIJAT JAKOIVAT kyselyyn vastanneet viiteen ikäryhmään: 15 19-vuotiaisiin, 20 29-vuotiaisiin, 30 39-vuotiaisiin, 40 49-vuotiaisiin sekä yli 50-vuotiaisiin. Jaottelu paljasti, että nuoret vanhemmat ovat onnettomampia kuin lapsettomat, mutta 30 ikävuoden jälkeen tilanne tasoittuu. Yli kolmekymppiset, 1 3 lapsen vanhemmat ovat yhtä onnellisia kuin lapsettomat ikätoverinsa, ja yli 40-vuotiailla tilanne kääntyy päälaelleen. Syy viimeisimmän lapsen hankkimiseen Suvun jatkaminen Pitkäaikainen haave Sisarus aiemmin syntyneelle lapselle Puolison vauvakuume Vahinkoraskaus Oma vauvakuume Lähisukulaisten ja ystävien kannustus Vapaan saaminen töistä Hankkii niin monta lasta kuin luoja suo Ei osaa tai halua sanoa Prosenttia Lähde: Väestöliitto 2009 Perhebarometrikysely 9 12 12 16 18 18 34 35 2 3 5 Naiset 2 Miehet 0,5 2 8 7 0 10 20 30 40 28 28 30 39 Teemu Hotti/Aamulehti JARKKO MIKKONEN A Joutuu odottamaan pitkään, jos 25-vuotiaana hankkii lapsen ja vasta 50-vuotiaana alkaa tuntua hyvältä. Mikko Myrskylä tutkija Siitä eteenpäin lapsia hankkineet ovat onnellisempia kuin lapsettomat. Käännettä selittänee lasten varttuminen, ei vastaajan ikä. Tutkimusryhmän johtaja Mikko Myrskylä huomauttaa, että neljänkympin paremmalla puolella pikkulapsivaihe alkaa olla ohi. Yli 50-vuotiaiden lapset ovat jo muuttaneet pesästä pois, hän toteaa. Kun lapset vanhenevat, he vaativat vähemmän aikaa ja taloudellista tukea vanhemmiltaan. Isommat lapset eivät rasita vanhempien parisuhdetta kuten pikkulapset. Sitä mukaa kun tilanne hellittää, lastenhankinta muuttuu onnistuneeksi ratkaisuksi. Sterilisaatio oli Saara Toivoselle helpotus. Tuntui typerältä, että minulla on ominaisuus, jonka vuoksi voin tulla raskaaksi Kuka? Saara Toivonen, 36, seurustelee. Asuu: Tampereella Lapset: Ei lapsia, kävi steriloinnissa viime vuonna. Miksi halusit sterilisaation? Olin halunnut sterilointia teiniikäisestä asti. Tuntui typerältä, että minussa on ominaisuus, jonka vuoksi voin tulla raskaaksi ja synnyttää uuden ihmisen. Se tuntui bugilta, sillä en halua lapsia, mutta tykkään heteroseksistä. Kun kävin leikkauksessa, tuntui kuin olisin käynyt sukupuolen korjausleikkauksessa: ruumiista tuli oikea. En pelkää, että kadun sterilointia. Minulla ei ole tapana katua asioita. Olen aikuisiällä kelannut asian pohjia myöten uudestaan. Vaikka katuisin joskus, kyllä aikuinen ihminen siitä selviää. Jos olisin hankkinut lapsia, olisin varmasti katunut sitäkin välillä. Mikä tekee sinut tällä hetkellä onnelliseksi? Minusta onnellisuus on sitä, että pystyy olemaan läsnä tässä hetkessä ja että tässä hetkessä ei ole mitään pahasti vialla. Pystyn olemaan läsnä hetkessä, eikä mikään ole pahasti vialla, joten olen onnellinen. Ergo sum. MYRSKYLÄ LUONNEHTII lapsia pitkän aikavälin investoinniksi omaan hyvinvointiin. Autuaaksi tekevä pikavoitto se ei ole. Tutkimuksen mukaan kaikkein onnellisimpia ovat yli 50-vuotiaat kolmen lapsen vanhemmat. Riippuu yksilöstä, arvostaako tulevaa onnea enemmän kuin akuuttia rasitetta. Joutuu odottamaan pitkään, jos 25-vuotiaana hankkii lapsen ja vasta 50-vuotiaana alkaa tuntua hyvältä, sanoo Myrskylä. Pikkulasten vanhempien erotilastoista voi päätellä, että monilla ottaa koville. Usko tilanteen helpottamiseen myöhemmin ei riitä. Ihmiset eivät ole kauhea hyviä luottamaan, että kyllä se siitä. Lapsiperheiden arjen seuraaminen saattaa johtaa siihen, että lapsettomat lykkäävät lastenhankintaa. Lapsettomat parit puntaroivat tarkasti, jaksavatko ja osaavatko he. Tämä hilaa perheen perustajien keski-ikää ylöspäin. Kun lapsettomat näkevät, että pikkulasten vanhemmilla ei ole ruusuista, he arvioivat, onko heillä taloudellisia ja muita resursseja selviytyä. Ajan myötä ihmiset kypsyvät ja he ovat kykenevämpiä toimimaan stressaavissa tilanteissa, Myrskylä pohtii. SUOMESTA ON jo ehtinyt tulla lapsettomien avioparien maa. Lapsettomuuden valinneita on Suomessa alle 10 prosenttia 25 44-vuotiaista. Koko väestöstä se vastaa muutamaa prosenttia. Suurin piirtein yhtä suuri osuus suomalaisista on tahtomattaan ilman lasta. Loput ovat eräänlaisessa välitilassa. Väestöntutkimuslaitoksen johtajan Anna Rotkirchin mukaan suurin osa lapsettomista ei ole löytänyt sopivaa kumppania. Nuorilla halu edetä uralla, taloudellinen ja töihin liittyvä epävarmuus sekä opintojen kes- Inkeri Nikkilä ei suunnitellut, keneräisyys ovat keskeisiä syitä. 35 44-vuotiailla kumppanin puutteen lisäksi yleisin peruste oli se, että on liian vanha. Viime vuonna lapsiperheitä oli 1 800 vähemmän kuin vuonna edellisvuonna. Noin 40 prosenttia meistä elää perheessä, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia. JÄÄ KAIHERTAMAAN, miksi lapsettomat ovat kaiken kaikkiaan lapsiperheitä onnellisempia, kun ikäryhmiä tarkastellaan ko-

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Sunnuntai O7 ANSSI JOKIRANTA kuinka monta lasta hankkisi. Lapsia syntyi viisi. Nikkilä kertoo eläneensä mahtavan elämän. konaisuutena. Onko pienten lasten kasvattaminen niin raunioittavaa, etteivät tulevat onnelliset vuosikymmenet pysty tätä onnellisuusvajetta paikkaamaan? Aineiston perusteella tätä johtopäätöstä ei voi vetää. Ehkä tulos johtuu siitä, että tutkimuksessa haastateltiin enemmän nuoria kuin vanhoja, Myrskylä pohtii. Lapsettomien ryhmän onnellisuusarvioita voivat hilata ylöspäin uratykit, joille lapsettomuus on ollut mieleinen valinta. Onnellisuustutkimuksia tehdään kysymällä, kuinka onnellisia vastaajat ovat tällä hetkellä. Lapsettomilla on kenties enemmän aikaa omien mielialojensa tarkkailuun. Ehkä tutkija soittaa äidille tai isälle juuri vaipanvaihdon tai korvatulehduskierteen aikana. Lapsiperheiden tyytymättömyys voi olla puhdas näköharha. Ehkäpä tilastotieteilijät eivät tavoita kysymyslomakkeellaan lasten tuomaa, arjen melskeeseen haipuvaa onnea. Lapsia sai tulla Kuka? Inkeri Nikkilä, 87, leski. Lapset: Perttu, 62, Orvokki, 60, Ari, 58, Terho, 50 sekä 13-vuotiaana kuollut Tarja. Lisäksi kuusi lastenlasta ja kolme lastenlastenlasta. Asuu: Rovaniemellä Miksi hankit lapsia? Lasten tuloa ei estetty siihen maailman aikaan, kun menin naimisiin vuonna 1948. Kun mentiin naimisiin, lapsia tuli tai sitten joillekin ei tullut. Meille tuli tuon verran. Minulla on ollut mahtava elämä. Mikä tekee sinut tällä hetkellä onnelliseksi? Olen päässyt palvelutaloon eikä minun tarvitse asua yksin isossa omakotitalossa. Täällä on hyvät hoitajat, ja minulla on rannekkeessa kello, jota painamalla apu tulee minuutin parin päästä. Olen onnellinen, että pystyn itse vielä keittämään vähän ruokaa ja siivoamaan. Yritän käydä joka päivä ulkona kävelemässä, vaikka ka jalkani ovat vähän kampurat.

O8 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Adoptio vilahteli keskusteluissa koko ajan Ketkä? Johanna, 43, ja Harri Häyhä, 47, naimisissa. Lapset: Kolumbiasta adoptoidut Jaakko, 9, Maria, 5, ja Jose,3. Asuvat: Kangasalla. Miksi päädyitte adoptioon? Yritimme kymmenen vuotta saada omatekoista vauvaa, mutta lapsettomuushoitojen jälkeenkään emme onnistuneet. Meille oli itsestään selvää, että haluamme lapsia. Adoptio vilahteli koko ajan keskusteluissa. Kolumbiasta oli mahdollista adoptoida hyvin pieniä vauvoja. Ajattelimme, että saamme näin puhtaan alun perheelle. Nyt voi sanoa, että adoptio on ihan yhtä hyvä tapa saada lapsia kuin perinteinenkin. Saimme Jaakon seitsemän viikon ikäisenä puolentoista vuoden odottamisen jälkeen. Maria adoptoitiin viisi vuotta myöhemmin kolme kuukautta vanhana. Kolme vuotta myöhemmin Kolumbiasta otettiin meihin yhteyttä. Marian biologinen äiti halusi antaa poikavauvan samaan perheeseen. Jose tuli meille puolivuotiaana. Mikä tekee teidät tällä hetkellä onnellisiksi? Perheen kanssa oleminen ja reissaaminen sekä lasten kasvun seuraaminen. A Adoptio on ihan yhtä hyvä tapa saada lapsia kuin perinteinenkin. HEIKKI WESTERGÅRD Vera Rosendahlille tuli yllätyksenä, kuinka raskasta elämä pienen lapsen kanssa oli. Mietin, miksi hankin lapsen näin myöhään Kuka? Vera Rosendahl, 37, eronnut. Lapset: Nicole, 6. Asuvat: Satakunnassa. Miksi hankit lapsia? En ole koskaan ajatellut, etten hankkisi lapsia. Odotin vain, että lastenhankinnalle tulee hyvä aika ja tapaan hyvän miehen. Kun rakastuin, ajattelin, että olisi kivaa saada tämän miehen lapsi. Minulle tuli selkeä vauvakuume. Yhtäkkiä tuntui, että kaikkialla ympärilläni oli suloisia vauvoja ja kaikki olivat raskaana. Olin tuolloin vähän naiivi: ei äitinä olemiseen ole koskaan täysin valmis. Olin yllättynyt, että äitiys oli vaikeampaa ja väsyttävämpää kuin olin luullut. Koska olen ulkomaalainen, minulla ei ollut Suomessa äitiä, jolta olisin voinut kysyä neuvoa. Äitini ei varoittanut minua tarpeeksi siitä, että äitiys on myös raskasta. Hän sanoi aina, että hanki lapsia, lapset ovat ihania. Kaikesta huolimatta Nicole kannatti tehdä, ja haluaisin lisää lapsia, jos se on mahdollista. Joskus mietin, miksi hankin lapsen näin myöhään. Nicole toi elämääni niin paljon iloa, etten voi sanoin kuvailla. Mikä tekee sinut tällä hetkellä onnelliseksi? Tietysti Nicole. Ostin oman asunnon ja remontoin sitä itse. On kiva katsoa, kuinka asunto tulee parempaan kuntoon. Kavereiden kanssa on myös mukava olla. Johanna ja Harri Häyhä yrittivät kymmenen vuotta saada lasta. Kun lapsettomuushoidot eivät auttaneet, Pikkulasten vanhemmat, näin 1 Olkaa valmiita luopumaan vanhasta. Perheellistyminen edellyttää jossain määrin omista menoista ja vapaudesta luopumista. Edellinen lause kannattaa lukea ajatuksella läpi ennen kuin luopuu ehkäisystä. Joka ilta ei voi pyrähtää harrastuksiin ilman, että lastenhoitovastuu kasaantuu kohtuuttomasti toisen vanhemman harteille. 2 Älkää muuttuko toistenne vihollisiksi. Pienten lasten isät tekevät usein pitkiä työpäiviä, koska he pyrkivät tuomaan rahaa perheeseen. Äidit ovat tavallisesti kotona lapsen kanssa, ja he saattavat tuntea kateutta miehen työssä käynnistä. Kumpikin tekee työtä perheen eteen omalla tavallaan. Puhaltakaa yhteen hiileen. 3 Kosketelkaa toisianne. Lapsen paijailu voi tyydyttää hellyydentarpeen niin, että keskinäinen kiehnääminen unohtuu. Osoittakaa edelleen kumppanillenne myös fyysisesti, kuinka tärkeä hän on.

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Sunnuntai O9 JARKKO MIKKONEN päätyivät he adoptioon pysytte yhdessä 4 Valittakaa heti, kun ottaa nuppiin. Tyytymättömyyttä pitää opetella ilmaisemaan joka päivä. Jos harmistuksista ei sanota, ne paisuvat ja kroonistuvat. Kun ärsytykset käsitellään heti, niistä pääsee nopeasti ja helposti yli. Nalkuttaminen alkaa silloin, kun pinnan alla kytee kertynyt tyytymättömyys. 5 Puhukaa muustakin kuin vauvankakan koostumuksesta. Suhde näivettyy, jos pariskunta keskustelee vain kauppalistoista. Säilyttäkää keskusteluyhteys. Jos riitoja ei selvitetä, seksihalut kaikkoavat. Aina voi hakea apua terapiasta. Vinkit antoi Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Hyvää teemapäivää Teemapäivien kirjo Suomessa on suuri mutta rakastamme lähes jokaista niistä. Teksti: Jenni Räinä Kuvitus: Jaana Niemelä Ota tänään hetki aikaa ja pysähdy miettimään Maailman postiliittoa. Viime viikolla erilaisten asioiden ääreen sai pysähtyä useammankin kerran, kun vietettiin korvapuustipäivää, eläintenviikkoa, luomuviikkoa ja vanhusten viikkoa. Sen lisäksi, että tänään vietetään Maailman postiliiton päivää, tänään alkaa Valtakunnallinen reumaviikko. Huomenna vietetään Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää ja maailman mielenterveyspäivää. Ja koko viikko on omistettu sellerille. Uusia teemapäiviä tulee hyökyaallon tavoin lisää. Jyväskylän yliopiston almanakkatoimiston päällikkö Heikki Oja arvioi, että erilaisia teemapäiviä on jo nyt yli 500, jopa lähemmäs tuhat. Listattuja yleisimpiä teemapäiviä on 150. Määrä lisääntyy vielä. Tiedonkulku on parantunut ja ihmisien yhteydenpito lisääntyy. SUOMESSA VIETETÄÄN päiviä erikseen kissoille ja koirille. Kaksosille on oma päivä samoin Kiinniotto Poikamiehet odottavat kauhulla ydinvoimalaa Fennovoiman ydinvoiman rakentamispaikkakunnasta laittoi monet mielet matalaksi Meri-Lapissa, mutta helppoa ei ole pyhäjokisillakaan. Paikallislehti Pyhäjokiseudun ydinvoimauutisen toinen yleisökommentti paljasti, kuinka raa an totuuden eteen vähäväkisen kunnan miehet joutuvat. Nyt vie komennusmiehet viimesetkin emännät, voi mahoton kuin museoautoille. Teemaviikoilla juhlitaan leipää ja vaihdetaan hammasharjoja. Teemapäivien kirjo ei huimaa Ojaa, vaan se on hänestä jopa hyvä asia. Teemapäivät kertovat yhteisöllisyyden lisääntymisestä. Kansansuosio ratkaisee vietetäänkö korvapuustipäivää jatkossakin valtakunnallisesti. Lopullinen siunaus teemapäivälle on sen pääsy viralliseen almanakkaan. Tie sinne on pitkä. Amerikkalaisen Ann Jarvisin ideoimaa äitienpäivää vietettiin Suomessa jo 1910-luvulla, mutta se merkittiin Yliopiston almanakkaan vasta vuonna 1950. Isänpäivä pinnisti Suomen almanakkaan markkinavoimien avulla. Päivän idea syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella. Pohjoismaiset kauppiaat ehdottivat 1940-luvulla, että päivää alettaisiin viettää marraskuun toisena sunnuntaina aikana jolloin kaupoissa on hiljaista. Isänpäivä merkittiin almanakkaan vuonna 1987. Viimeksi almanakkaan on merkitty vuonna 2010 Yrittäjien päivä, jota vietetään syyskuun 5. päivä. JOS KALENTERIIN pääsy on kova juttu, on sisäministeriön päätös liputuksesta kuin kruunu kaikelle. Tänä vuonna almanakkaan on tullut joulukuulle uusi liputuspäivä, Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä. Sisäministeriö ja Suomalaisuuden liitto tutkivat, olisiko jonkun vanhoista liputuspäivistä voinut poistaa Sibelius-päivän tieltä. Suomessa on enemmän liputuspäiviä tätä surun päivää, herra Vieras avautuu. Puolalaiset putkimiesten ja ranskalaisten rakastajien saapuminen Pohjanmaan lakeuksille alkaa näyttää kammottavan todelliselta vaihtoehdolta. Maikkari etsi ydinvoimauutista Kemin Alkosta MTV3 teki kaikkensa saadakseen ydinvoimalan sijoituspaikkatiedon ennen muita viestimiä. Kemin Alkon myymäläpäällikkö Jari Iisakka sai Maikkarilta puhelun keskiviikkoaamuna kello kymmenen, kolme tuntia ennen julkistamistilaisuutta. Toimittaja kuin naapurimaissa. Yhtään poistettavaa päivää ei löytynyt. Suomalaiset ovat kiintyneet jokaiseen liputuspäiväänsä. TEEMAPÄIVIIN PUOLESTAAN on kiintynyt YK, joka viettää kansainvälisesti 99 erilaista teemapäivää. YK:n organisoima on myös Maailman postiliiton päivä. Mutta mitä me tänään ajattelemme, kun muistamme Maailman postiliittoa? Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko pohtii vastausta hetken, ja lähettää myöhemmin sähköpostilla Maailman postiliiton päivän sanoman: Maailman postipäivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta postin merkityksestä ihmisten ja liike-elämän arjessa ja lisäksi kertoa postin merkityksestä maiden sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Nosto Nämäkin haluttiin almanakkaan Saunapäivä kesäkuussa. Yliopisto ei hyväksynyt saunaseuran ehdotusta almanakkaan. Aprillipäivä. Päivä on vakiintunut, mutta yliopiston mukaan teho perustuu yllätyksellisyyteen. Isovanhempien päivä lokakuussa. Yliopiston mukaan isovanhempia juhlitaan isän- ja äitienpäivänä. Paavo Nurmen päivä 13.6. Ehdotettu suomalaisen urheilun päiväksi. Lähde: Yliopiston almanakkatoimisto yritti tiedustella onko Simon kunta tai Fennovoima kenties tehnyt juhlajuomaostoksia. Iisakka ei kommentoinut asiaa. Harmi, ettei Simo saanut voimalaa ja ettei Iisakka suostunut puhumaan, sillä olisi ollut riemullista lukea Maikkarin netistä uutinen: MTV 3:n Kemin Alkosta saamien tietojen mukaan ydinvoimala rakennetaan Simoon. MTV3 Luotettavaa uutispalvelua jo vuodesta 1971. Pekka Juntti

O10 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Pimeyttä pakoon :Yli miljoona suomalaista lähtee vuosittain matkalle. Miksi he lähtevät ja lopettavatko he matkustamista koskaan? Teksti: Anna Ruohonen Kuvat: Hettusen, Aholan ja Dahlin kotialbumit Matkustamisen on kuvailtu keskiluokkaistuneen. Lapin yliopiston matkailun professorin Antti Haahtin mukaan keskiluokkaistuminen on väärä sana kuvaamaan ilmiötä. Matkustaminen ei enää katso tuloluokkaa. Kaikki matkustavat, hän painottaa. Haahdin mukaan ihmiset sijoittavat nyt mieluummin lentolippuun kuin tavaraan. Kun talouteen on hankittu kaikki tarpeelliset kodinkoneet, laitetaan ylimääräinen raha matkustamiseen. Mitä halvempaa lentäminen on, sitä enemmän ihmiset matkustavat. Yhden lennon hinta on viimeisten vuosien aikana laskenut keskimäärin 50 100 eurolla vuodessa. MINNE SUOMALAISET sitten lähtevät? Suomen matkatoimistoalan liiton toimitusjohtajan Heli Mäki-Fräntin mukaan tämän hetken suosikkikohteet ovat Malesia ja Vietnam. Myös Japani kasvattaa suosiotaan, vaikka maa ei olekaan aurinkoinen rantalomakohde. Yksi ei silti muutu. Viime vuonna neljännesmiljoona suomalaista matkusti Kanarian saarille. Edes suomalaisten 2000-luvun alussa löytämä Thaimaa ei pysty kilpailemaan Tuuli piiskasi i opiskelijat kumoon Justiina Dahl, 25 Pori Kesä 2007 oli lämpimin kesä Islannissa vuosikymmeniin. Aurinko paistoi, kun Justiina Dahl ja muut Norjob-ohjelman kautta saarelle työskentelemään tulleet pohjoismaiset nuoret hoitivat Reykjavikin puutarhoja. Sitten tuli syksy ja tuuli. Muut norbjobbarit poistuivat kotimaihinsa, mutta Dahl jäi Islantiin opiskelemaan kieltä. Kalsea syystuuli puhalsi minut ja polkupyöräni maahan liian monesti. Eräällä kerralla kylkiluuni katkesivat, Dahl muistelee. Jäävettä satoi vaakatasossa kolme viikkoa. Dahlin mieli oli maassa ja hengittäminen sattui. Dahl ja hänen kaksi ystäväänsä päättivät piristää itseään. Seurue vuokrasi auton ja matkasi sysimustassa ja sateisessa yössä kohti Vätnajökullin jäätikköä. Emme tienneet, onko jäätikön ohittava tie auki. Auto päästeli kummallisia ääniä ja majapaikastamme tiesimme ainoastaan, että siinä on punainen katto. Seurue pääsi perille keskellä yötä. Aamulla ensimmäinen asia mitä mökin oven suulta näin, oli vaakasuora jyrkänne, jonka päältä jäätikkö valui. Näky salpasi kipeän hengitykseni, Dahl muistelee. Matka jatkui kohti Jökullsáror-jäälampea, jossa hylkeet lekottelivat turkoosinsinisten jääkimpaleiden päällä. Raikkaan kokemuksen jälkeen seurue palasi sateen pieksemään Reykjavikiin. Kalsea sade ja tuuli jatkuivat. Eräänä päivänä Dahlin pyöräillessä kotiin, oli tuuli nakannut läheisen antiikkikaupan lipaston keskelle tietä. Ystäväni oli hetkeä aikaisemmin taistellut vastatuulta vastaan roikkumalla lyhtypylväässä. Justiinan suosikkikohteet Islanti. Lyhyet välimatkat. Paljon kulttuuria, 1 vilkas yöelämä ja upeat luonnonnähtävyydet. 2 Bolivia. Maan turismi ei ole vielä järjestäytynyttä, joten hintataso on matalampi kuin esimerkiksi Perussa. Mahdollisuus matkustaa Amazonin sademetsän uumeniin. 3 Quebec, Kanada. Itärannikon provinssi on ikkuna Pohjois-Amerikan ranskalaiseen siirtolaisuuteen. Uskomaton esimerkki kieli- ja kulttuurivähemmistöjen selviämisestä vahvemman ylivallasta. Sademetsän villisikaa leiritulella Tapani Ahola, 55 Rovaniemi Tansanialaiset kylänmiehet raivaavat polkua, jotta ryhmä suomalaisia metsänhoitajia pääsee liikkumaan syvälle Itä-Usambaran sademetsän uumeniin. Paikalliset työskentelevät viidakkoveitsillä, suomalaisseurue seuraa perässä kiinalaisvalmisteisten työkalujensa kanssa. Tarkoitus on inventoida 200 neliön metsä, jossa kasvaa yli 300 puulajia. Välillä pusikossa kahisee. Se saattaa olla käärme. Jos hyvin käy, kahistelija on villisika, jonka polunraivaajat ehtivät kaataa. Myöhemmin illalla kylän miehet valmistivat villisiasta ruokaa. Sika pyöri vartaassa leiritulen yllä ja kaikki kerääntyivät syömään, metsänhoitaja Tapani Ahola muistelee. Ahola oli 25 vuotta sitten ulkoministeriön rahoittamassa kehitysprojektissa. Vuoden aikana Ahola oppi, kuinka vähän onneen ja iloon tarvitaan. Tansaniassa siihen riitti yksi villisika ja yhdessä- Sateenkaari Islannissa (ylh.). Koh Hangin veneranta, Thaimaa (vas. alh). New York Cityn aamupäivä (oik. ylh). Tapani Ahola Sydeyn satamassa (oik. alh). Valas esiintyy Australian Harvey Bayssä (oikea reuna). olo. Joskus joku oli käynyt Keniassa ja tuonut sieltä tuliaisena olutta ja limukkaa. Silloin juhlittiin kunnolla. Muuten seurue eli pääasiassa maissilla ja riisillä. Kalastaa ei voinut, sillä vesistöt kuhisivat krokotiilejä. Ahola laihtui vuoden aikana parikymmentä kiloa. Paikalliset asuivat savimajoissa, joissa ei ollut huonekaluja. Savilattian peitteenä oli korkeintaan kaislamatto. Aholan seurue pystytti telttansa aina kylän viereen. Tansanialaisille muodollisuus

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Sunnuntai O11 Kanarian kanssa. Ei, vaikka elämä Aasiassa on huomattavasti edullisempaa. Samalla omatoimimatkailijoiden määrä on kasvanut. Matkatoimistot ovat mukautuneet ilmiöön luomalla uudenlaisia palvelukokonaisuuksia Eksoottisten kaukokohteiden lisäksi turisteja houkutellaan elokuvien ja kirjojen ympärille rakennetuilla aktiivilomapaketeilla. Itse haluaisin dekkarikirjailia Anna Janssonin kirjojen tapahtumien ympärille rakennettun ympäristöön Gotlantiin. Pakettiin kuuluu myös lounas Janssonin seurassa, Heli Mäki-Fränti kertoo. OMATOIMIMATKAILIJAT ovat yhtä uskollisia matkakohteelleen kuin pakettimatkailijat. Kilroyn kaupallinen johtaja Katriina Tammi kertoo, että Australia on vuodesta toiseen omatoimimatkailijoiden unelmakohde. Viime vuonna Kilroy lennätti Australiaan 3000 omatoimimatkailijaa. Yhteen kaukomatkaan sisällytetään nyt monta matkakohdetta. Australian lisäksi piipahdetaan esimerkiksi Balilla ja Uudessa Seelannissa. Omatoimimatkailijoille on tarjolla seikkailumatkapaketteja, joiden tarkoitus on viedä turistit ryhmissä sellaisiin paikkoihihn, joihin on yksin vaikea mennä. Matkoista täytyy saada tuolloin mahdollisimman paljon irti. Tammi kuvailee, ettei matkustaminen ole enää lomailua. Se on seikkailemista. Nosto Elokuvia, jotka toivat turisteja Eat, Pary, Love (2010) Bali Casino Royale (2006) Montenegro Lost in Traslation (2003) Tokio Hämärästä aamunkoittoon (1996) Meksiko Loma Roomassa (1953) Rooma Luvut Joka viides lähtee valmismatkalle Vuonna 1965 suomalaiset tekivät lentäen 16 600 vapaa-ajan valmismatkaa. Vuonna 2010 pelkästään Espanjan Baleaareille lensi 16 018 lomalaista. Keskimäärin joka viides suomalainen tekee valmismatkan joka vuosi. Heidän lisäkseen on vielä omatoimimatkailijat, jotka räätälöivät itse matkansa. Äitivalas esitteli vauvansa on tärkeää. Teltan pystyttämiseen piti saada lupa kylän vanhimmalta. Jos lupaa ei kysynyt, saattoi teltta vaikka kaatua keskellä yötä. Vähän aikaa sitten Ahola siivosti laatikoitaan ja löysi sieltä kylän miesten yhteystiedot. Vaikka aikaa Tapanin suosikkikohteet 2 on kulunut neljännesvuosisata, aikoo mies kirjoittaa seurueensa jäsenille. Ehkä joku heistä asuu vielä samassa paikassa. Olisi kiva palata ja katsoa, miten Tansania on muuttunut. Thaimaa. Lämmin ilmasto, 1 paljon historiaa, kauniit rannat ja luonto. Poliittinen epävarmuus on toivottavasti poistunut naispääministerin myötä. Tansania. Maailman suurimmat luonnonpuistot ovat uskomattomat. Tansaniassa ihmiset osaavat nauttia elämästä. Japani. Liikenneyhteydet ja 3 kaikki muukin toimii kuten on ilmoitettu. Kallis hintataso, mutta pitämällä silmät auki voi säästää paljon. Maija-Reetta Helttunen, 27 Suomussalmi Tarvitaan istumalihaksia ja tuore rakkaus, jos aikoo istua autossa 23 000 kilometriä. Suomussalmelaiselta Maija-Reetta Helttuselta löytyi molemmat. Noin vuosi takaperin Helttunen ja hänen irlantilainen poikaystävänsä Lenny aloittivat Australian ympäriajon. Helttusella ja Lennyllä oli matkalle yksi tavoite. He halusivat nähdä valaita ja he tiesivät, että niitä on maanosan itärannikolla Harvey Bayssä. Paikalle saavuttuaan pariskunta varasi heti paikat kolmituntiselle risteilylle. Aiemmat päivät olivat kuluneet kajakkiretkellä ja uupunut pariskunta ajatteli hakea piristystä mereltä Edellisenä yönä moskiitot olivat purreet naamaani kolmekymmentä puremaa. Näytin kamalalta, Helttunen muistelee. Aamupäivä oli merellä tyyni ja mieli rauhoittui. Pian opas näki kauempana valasryhmän ja 20 hengen alus suuntasi kohti eläimiä. Luulin, että näemme valaat vain kaukaa. Kolmella valaalla oli kuitenkin hyvä päivä ja ne uivat aivan seurueen aluksen viereen. Eläimet halusivat näyttää matkustajille kaikki temppunsa. Yksi valaista oli vasta tullut äidiksi, ja esitteli meille ylpeänä poikastaan. Valas työnsi vauvansa aivan aluksen viereen, Helttunen kertoo. Tämän jälkeen seurueen matka jatkui. Pian kohdalle sattui lisää valaita ja lisää performansseja. Eläimet uivat kosketusetäisyyden päähän. Matkan jälkeen Helttunen on aina rannikolla ollessaan tähyillyt merelle siinä toivossa, että näkisi vielä muutaman valaan. Maija-Reetan suosikkikohteet 2 3 Krabin saaristo, Thaimaa. Halpaa 1 hemmottelua ja upeat maisemat. Queenslandin Iso Valliriutta. Australia on sukeltajan paratiisi. Snorklatessa näkee myös isoja merikilpikonnia. Mallorca, Espanja. Kaikkea kaikille: maaseutua, yöelämää, vanhoja vuoristokyliä ja upeat rannat.

O12 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Kyllä se siitä Teksti: Pekka Juntti Kuvitus: Miila Kankaanranta Juha Marttila MTK:n puheenjohtaja, Simon kunnanvaltuutettu Maanviljelijöiden ja metsätalouden nokkamies on taistellut viime vuodet taantuvan alan pelastamiseksi. Miten taistelutahto säilytetään nyt kun Meri-Lappia ja Simoa potkitaan päähän? Ydinvoimapäätös oli pieni yllätys. Olen yrittänäyt neutraalisti ajatella ja eri puolilla Suomea on puhuttu, että Simo olisi ollut pieni ennakkosuosikki. Harmittaa simolaisten puolesta, sillä voimalan eteen on tehty iso työ. Nyt heidän perehtymisensä jäi ikään kuin yleissivistykseksi. Mutta päätös ei ollut politiikkaa eikä hyvätahtoisuutta vaan liiketaloutta. Asia täytyy ottaa sellaisenaan vastaan ja nollata se. Sen jälkeen pitää jatkaa työtä alueen eteen. Päätä ei saa panna nyt pensaaseen. Oli ilahduttavaa seurata sitä tekemisen meininkiä ja seudullista yhteistyötä, millä ydinvoima-asiaa ajettiin. Sitä samaa pitää jatkaa tulevaisuudessakin. Päätös osoittaa, että kaikkia pelimerkkejä ei saa laittaa yhden elinkeinon varaan eikä niin ole pohjoisessa tehtykään. Meillä on matkailu, kaivokset, luonnonvara-ala ja biotalous ja energia-ala uusiutuvien puolelta. Pienistäkin puroista voi saada aikaan paljon hyvää. Eija Jansson Kirjailija Kemiläisdekkaristi on hahmotellut kirjoihinsa monta kataluutta ja etsinyt niihin ratkaisuja. Miten Simo ja Meri-Lappi selviävät synkistä uutisista? Olen hyvällä mielellä, ettei ydinvoimalaa tullut. En uskonut työllistymislukuihin, joita esitettiin. Totta kai se olisi tuonut työtä, mutta kuinka paljon paikallisille? Mutta se ei ollut se pointti. Olin peloissani, että hieno Karsikon luonto pilataan. Ja maailmalla tapahtuu kaikenlaista, Fukushimaa ja muuta. Kaiken lisäksi muuta maat vähentää ydinvoimaa ja meillä vain lisätään sitä. Haluan jättää perinnöksi jälkipolville puhtaan luonnon, sellaisen, ettei kaikkea ole revitty ja raiskattu. En tiedä viisasten kiveä tulevaan, mutta ydinvoima ei olisi ollut mikään ratkaisu. Mielestäni meilläkin pitäisi keskittyä uusiutuvan energian kehittämiseen, tuulivoimaan ja muuhun. Ja meidän pitää käyttää paikallisia palveluita. Matkailuakin voisi vielä kehittää. Meillä on hieno luonto. Miksemme järjestäisi vaikka metsäkursseja ulkomaalaisille, joilla ei ole vastaavaa luontoa. Metsästystä, kalastusta, marjastusta, retkeilyä luonnossa. Ammattikorkeakoulun me tarvitsemme. Sen puolesta pitää taistella. En ymmärrä, miksi Pohjois-Suomea ollaan purkamassa kokonaan. Miksi kaikki viedään etelään? Kalle Palander Alppitähti Tornion Tomba on ikioptimisti, joka on vastuksista huolimatta noussut aina uudelleen maailman huipulle. Millä asenteella Meri-Lapin pitäisi jatkaa tästä eteenpäin? Ydinvoimalasta en uskalla ottaa kantaa, sillä joutuu kumminkin taas pyytelemään joltakin anteeksi jälkeenpäin. Mutta varmasti se olisi tuonut alueelle paljon uusia työpaikkoja. Mutta ei kaikki voi mennä, helvetti, vuodesta toiseen hyvin. Välillä tulee takapakkia. Ei saa antaa periksi, vaan keksiä jotain muuta. En tiedä mitä, sillä minusta asiat ovat todella hyvin pohjoisessa. Tuo ammattikorkeakoulun homma on kyllä ihan hanurista. Opiskelijat pitävät kaupunkeja elävinä. Sehän on Tornion Umpitunnelillekin ihan katastrofi, jos opiskelijat lähtee. Kuka siellä sitten juo? Meri-Lapissa on ollut aivan mieletön draivi päällä viime vuosina. Kun lähdin Torniosta vuonna 1999, se oli kuihtuva paikka. Nyt siellä on kaikkea. Kannattaa käydä vaikka Espanjassa mutka, että näkee, kuinka hyvin asiat Meri-Lapissa ovat. Siellä lama näkyy kaikkialla. Siellä melkein joka toisessa liikkeessä on lappu luukulla.

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Sunnuntai O13 Kolumni Esko Valtaoja Köyhät sanasepot Kymmenen vuotta sitten minusta tuli puolivahingossa kirjailija, kun Kotona maailmankaikkeudessa julkistettiin Turun kirjamessuilla. Viime viikonloppuna katselin samaisilla messuilla Ursan myyntipöytää, jolla nökötti kirjan kahdestoista painos. Tänä vuonna menee rikki sadantuhannen myydyn kirjan raja. Kuluneen vuosikymmenen aikana keskimäärin joka viideskymmenes minuutti joku on ostanut hengentuotteeni. En osaa tuntea kuin hämmästynyttä kiitollisuutta moisesta suosiosta. Hämmästyneen kiitollinen on myös kauan kärsinyt pankkitilini. Kirjailija saa kolmisen euroa jokaisesta myydystä kirjasta. Voisin siis elää pelkällä kirjailijan työlläni, jos eläisin vaatimattomasti. (Mitä minulla tietysti ei ole aikomustakaan tehdä.) Ydinvoimala meni Pyhäjoelle. Ammattikorkeakoulu aiotaan romuttaa. Länsi-Lappia on hakattu viikon ajan kuin vierasta sikaa. Mutta ei se mitään, päät pystyyn, kuuluu julkkisten neuvo. Täältä tullaan vielä. TYÖLLÄÄN ELÄVÄ kirjailija on harvinaisuus. Muutama Laila Hirvisaaren kaltainen megatähti voi päästä satojentuhansien vuosituloihin, mutta keskivertokirjailija saa tyytyä kahteentuhanteen euroon. Edes Finlandiapalkinto ei aina takaa myyntimenestystä. A Siitä se Suomen nousu maailman huipulle loppujen lopuksi lähti, tarpeesta päästä pankolle. Kaksi tonnia ei ole iso korvaus työstä, jonka varassa lepää suuri osa koko suomalaisesta identiteetistä. Emme me ole keihäänheittäjämaa, me olemme maa, jossa tehdään suomalaista kulttuuria. Suomalaista rotua ei ole olemassakaan, sen verran meitä on naitu halki, poikki ja pinoon vuosituhansien aikana, mutta ikioma suomen kieli meillä taatusti on. Kieli elää ja muuttuu meidän jokaisen kautta, mutta vasta kirjoitettuna kieli säilyy ja pysyy. Siksi jokainen kirjailija on työstään palkkansa ansainnut, ja ansaitsisi vähän paremmankin palkan kuin mitä nykyisin saa. AINAKIN YHDESTÄ kansankirkkomme ideasta meidän on syytä olla kiitollisia. Kirkko asetti aikoinaan ripille pääsyn ehdoksi lukutaidon. Ja ilman rippiä ei päässyt naimisiin. Mikä pirullisen nerokas tapa sivistää kansaa! Siitä se Suomen nousu maailman huipulle loppujen lopuksi lähti, tarpeesta päästä pankolle. Ilmainen kirjastolaitos taas on kannustanut ihmisiä lukemaan. Harvapa kirjoja metrikaupalla vuodessa ostaa, varsinkin kun kirjastosta saa lainata ilmaiseksi ja hyvä että saa. Mutta eikö kirjailijallekin kuuluisi pieni korvaus työstään, siitä, että häntä luetaan? Sara Sieppi Miss Suomi 2011 Torniolainen nousi missikisojen hopeasijalta Suomen kauneimmaksi. Voisiko Simokin nousta hopealta voittoon? Hankala kommentoida asiaa näin äkkiä. En ole seurannut koko asiaa. Minulla on ollut todella paljon työtä viimeisen kahden viikon aikana, kun minut valittiin Miss Suomeksi. Olen yrittänyt alkaa työn puhtaalta pöydältä. Tällä hetkellä olen RAY:n messuilla Helsingissä. Yleisellä tasolla voin sanoa, että simolaisten ja merilappilaisten ei auta lannistua, vaan katsoa eteenpäin, vaikka ydinvoimalan menetys ikävä juttu onkin. Aina pitää yrittää. Toivottavasti seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa on parempi onni. Tällä hetkellä tuntuu, etten voisi muuttaa takaisin pohjoiseen. Pidän vilkkaasta elämästä. Se on niin, että joka pitää luonnosta ja rauhasta, asuu pohjoisessa ja joka pitää hektisemmästä elämästä, asuu etelässä. Pohjoisessa on vielä aivan hyvin työmahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä melkein kaikki minun työt ovat täällä. Heikki Autto Kansanedustaja, Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vikkeläliikkeinen kansanedustaja on lobannut ydinvoiman puolesta koko ajan. Miten nyt suu pannaan, kun voimala karkasi Lapista Pohjanmaalle? Voimala olisi ollut Simolle ja Meri-Lapille valtavan suuri juttu. Mutta kaikkein tärkeintä on se, että se ylipäätään rakennetaan. Niille aloille, jotka ovat pohjoisessa tärkeitä, voimalasta on hyötyä. Esimerkiksi Outokummun Tornion tehtaalle oma voimala tuo varmuutta tulevaan, sijaitsipa se missä vain. Ydinvoimala ja uudet energiaratkaisut tuovat mahdollisuuden jatkojalostaa kaivostuotteita. Tällä hetkellä Suomen energiantuotanto ei riitä siihen. Ammattikorkeakoulun eteen aiomme tehdä kovasti työtä. Ministeri Gustaffsonin päätös romuttaisi Lapin ammattikorkeakoulujen suunnitelmat perustaa uusi yhtiö Lappiin. Mielestäni päätös on harkitsematon ja väärillä tiedoilla tehty. Viiden kunnan yhdistäminen Meri-Lapissa helpottaisi asioita. Nyt etelästä päin näyttää kuin Rovaniemi olisi Lapin veturi. Kemi-Torniota ei tunneta, vaikka todellisuudessa bruttokansantuote tehdään siellä. Luotan, että kuntaliitosasia etenee. Olen varma siitä. Se oli lähellä viimeksikin. LAINAUSKORVAUKSIA ALETTIIN maksaa vuonna 2007, mutta paljon niistä ei kirjailija kostu: kolme senttiä jokaisesta lainauksesta. Norjassa korvaus on 20-kertainen; ehkäpä heitä velvoittaa tuhatvuotinen kirjallisuusperinne, tai he osaavat muuten vain arvostaa kulttuuria enemmän kuin me suomalaiset. Hetkinen, norjalaisetko? Jotain tarttis tehdä. Jotain yritetäänkin tehdä. Tekijänoikeusjärjestö Sanasto kampanjoi lainauskorvausten nostamiseksi tasolle, josta olisi jotain iloakin sanasepoille ja meille kaikille suomalaisille. Tiedä kuinka monta mestariteosta Aleksis Kivikin olisi vielä kirjoittanut, jos olisi saanut nauttia edes pienistä säännöllisistä tuloista. Mittasuhteet Alaikäisten lasten määrä perheissä 2,24 v. 1950 Kirjoittaja on avaruustähtitieteen professori. 1,83 v. 2009 Sammeli Harve Sunnuntai-toimitus Tuottaja: Jenni Räinä 040 755 5096 Toimittajat: Anna Ruohonen, Pekka Juntti Ulkoasu: Sammeli Harve Ota yhteyttä jenni.raina@ almamedia.fi

O14 Kulttuuri Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Tuottaja: Päivi Bisi 050 3048 478 paivi.bisi@pohjolansanomat.fi Kulttuuritoimittaja: Hannu Sarrala 010-6656308 ps.toimitus@pohjolansanomat.fi A Joskus ihannoidaan sitä, jos on ponnistanut vaikeista paikoista, mutta mä en ole koskaan elänyt paitsiossa, enkä voi sanoa, että en ole saanut mitään. Muusikko Christel Sundberg (Chisu) HS Nyt-liitteessä 40/2011 EJ POSTI Nykyisin rovaniemeläinen Seitakuoro palasi synnyinsijoillensa Kemiin Karihaaran koululle. 50-vuotisjuhlakonsertin johti Kadri Joamets Kivikkoinen tie vie Omakustanne: Torniolaisen ohjaajan kengännauhabudjetilla toteutettu elokuva palkittiin viime kuussa Englannissa. Seitakuoro nuorekas viisikymppinen Konsertit Arktisia näkyjä. Seitakuoron 50-vuotisjuhlakonsertti ja Arktisia näkyjä -levyn julkistamistilaisuus. Johtajana Kadri Joamets. Karihaaran koululla Kemissä 7.10.2011. Rovaniemeläinen Seitakuoro palasi syntysijoilleen Kemin Karihaaran koululle järjestäessään siellä perjantai-iltana 50-vuotisjuhlakonserttinsa. Lauantaina kuultiin laulun juhlaa Rovaniemellä Korundissa samalla ohjelmistolla kuin Kemissäkin. Kolmekymmenpäistä kuoroa on johtanut Kadri Joamets vuodesta 1999, häntä on luonnehdittu parhaaksi, mitä Seitakuorolle on tapahtunut. Toki en unohda kemiläistä kuoron perustaja Mauno Astalaakaan, joka loi kuoron maineen aikoinaan. Kuoron juuri julkaistu historiikki Laulavat Lapinki lapset kertoo ansiokkaasti Kirsi Koivuportaan kokoamana kuoron vaiheet kaunistelematta välillä vallinneita hankaliakaan olo- ja henkilösuhteita. Pisteenä iin päällä on cd Arktisia näkyjä, jonka julkaisija on Alba Records. Juhlakonsertissa oli neljän säveltäjän teoksia. Kantaesityksenä kuultiin Jan Hellbergin Tunturikulkijan tunnelmia. Kuoro soi kauniisti ja herkästi, Maan kaipuu -osassa oli ääniryhmien oivallista käyttöä ja Tunturille otti mukaansa verevään menoon ja sävelten soljuvaan keinuntaan. Konsertin nimikkosävellys Arktisia näkyjä on Kullervo Karjalaisen sävellys neljänkymmenen vuoden takaa Oiva Arvolan tekstiin. Kymmenvuotisjuhlakonsertissa alun perin kuultu teos on saanut pölyttyä hyllyssä tähän asti ronskiksi luokitellun tekstinsä takia. Tänä päivänä voi vain Arvolan ja Karjalaisen olleen aikaansa edellä. Teoksen sopraanosoolon esitti Elina Sivonen ja baritonisoolon Mikko Ahvenjärvi oivallisesti. Heli Haapalan huilu ja Olli-Pekka Kajasviidan sello loivat teokseen oman ulottuvuutensa ja värikkyytensä. Ivan Hrušovskyn Rytmus oli erityistä tarkkuutta vaativaa rytmistä ilottelua, mikä sujuikin vaivattoman kuuloisesti. Päätteeksi kuultiin Heikki Sarmannon Pohjoisia kuvia kahdeksan laulua sekakuorolle. Ei voinut kuin ihailla Seitakuoron korvia hivelevää sointia. Ilmaisu oli pakotonta ja herkkää niin pienissä yksityiskohdissa kuin suuremmissakin kokonaisuuksissa. EJ Posti Pasi Lapinkangas 25-vuotias Joonas Makkonen haaveili pienenä poikana stuntmiehen urasta. Tie vei kuitenkin lopulta näyttelijän työstä unelmoinnin sijaan linssin taakse. Sittemmin kymmenkunta ammattimaisempaa lyhytelokuvaa ohjanneen ja käsikirjoittaneen Makkosen ura sai alkunsa varsin perinteisen kaavan kautta. 2000-luvun alussa kuvailin ensimmäistä kertaa vanhempien kameralla siskon ja kaverin kanssa. Sellaista parodiaa Blair Witch Projectista ja muista tunnetuista elokuvista. Makkonen on kolmikosta ainoa, kenet filmikelan rahina vei mennessään. Ensimmäinen suuri sulka Makkosen hattuun tipahti syyskuussa, kun hänen ohjaamansa Peto-lyhytelokuva voitti Englannin Stockportissa järjestetyn Screen Stockport-filmifestivaalien kansainvälisen lyhytelokuvakilpailun pääpalkinnon. Kahdessa päivässä opiskelijavoimin kuvatun, 90-luvulle sijoittuvan mustan komedian saavuttama tunnustus yllätti itse ohjaajankin. Peto oli kuitenkin itselleni eräänlainen välityö. Pääsin vihdoin toteuttamaan haaveeni ysärileffasta. Mutta totta kai voitto tuntuu erittäin hyvältä, A Eihän tulevaisuudessa ole mitään takeita rahan saannista, mutta tämä on kuitenkin sitä mitä haluan tehdä. Joonas Makkonen ohjaaja/käsikirjoittaja Makkonen hymähtää. PEDON kokonaisbudjetti oli noin sata euroa. Kengännauhabudjetti asettaa tiukat vaatimukset muun muassa näyttelijöiden palkkaamisen suhteen. Makkonen onkin hyödyntänyt kuvauksissa hyvin aktiivisesti Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun kulttuurialan opiskelijoita. Myös ohjaajan perustama elokuvaryhmä Jo- Jo the Dog Films koostuu lähes pelkästään alan opiskelijoista. Luotto toimivaan tiimiin on tärkeä aspekti jo amatööritasolla. Sen olen oppinut, ettei tarvitse osata itse kaikkea kun voi luottaa ihmisiin ympärilläsi, Makkonen kertoo. HEIKKI KIVIJÄRVI Torniolaiset Jari Manninen (vas.) ja Tuomas Massa esittävät veljeksiä Joonas Makkosen palkitussa Peto-elokuvassa. Joonas Makkosen perustaman Jo-Jo the Films-elokuvaryh MAKKOSEN ensimmäinen ammattimaisesti toteutettu lyhytelokuva oli vuonna 2009 valmistunut Pieni herääminen. Elokuvassa käsitellään kuolevaisuutta pienen lapsen näkökulmasta. Myös Pienen heräämisen käsikirjoittajana toiminut Makkonen ei pidä itseään draamaelokuvien ohjaajana, joten tarinan toimivuus tuotti lisäpaineita. Jännitys auttoi kuitenkin keskittymään itse lopputulokseen. Jälkeenpäin olen kuullut Pienen heräämisen liikuttaneen katsojia kyyneliin. Se on ehkä hienointa palautetta, mitä aloitteleva elokuvantekijä voi saada osakseen, Makkonen hymyilee. TÄLLÄ HETKELLÄ ohjaaja tasapainottelee perheen, opintojen ja työn välillä. Makkosen kulttuurialan opinnot Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ovat loppusuoralla. Viisikuukautinen Romeo-poika pi-

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Kulttuuri O15 META4 juhlistaa 10-vuotista uraansa ilmaiskonsertilla Musiikkitalossa 16. joulukuuta. Ohjelmassa on Jaakko Kuusiston teos Play III, Dmitri Šostakovitšin Jousikvartetto no. 4 ja Alexander von Zemlinskyn Jousikvartetto no. 2. Kaudella 2011 12 Meta4 esiintyy mm. Tukholmassa, Madridissa, Berliinissä, Lontoossa, Salzburgissa ja Wienissä. Yhtye toimii Kuhmon Kamarimusiikin residenssikvartettina. LOHJALLA esitetään Kuntaliitosooppera. Nimensä mukaisesti Kuntaliitosooppera käsittelee Lohjan, Siuntion ja Nummi-Pusulan kuntaliitosta. Tarinan tapahtumat sijoittuvat kunnanvaltuuston kokoukseen, joka ryöstäytyy hullunmyllyksi, kun on määrä äänestää kuntaliitoksesta. Libreton kirjoittaja Nina Granath on lohjalainen kunnanvaltuutettu. Oopperan on säveltänyt Tuomas Törmi ja sen ohjaa Minna Savolainen. kohti unelmia ANNA ANTTILA Palleroteatteria Vauvan ja vanhempien yhteinen hetki, joka virittelee kaikkia aisteja. Esitys on suunnattu 3 kk 1,5 -vuotiaille vauvoille. Esitykseen mahtuu kerrallaan noin 10 pienokaista vanhempansa kanssa. Varaukset p.016-258232 Esitykset teatterin studiossa. Uusintaensi-ilta ke 12.10. klo 18 / to 13.10. klo 10 / ke 19.10. klo 10 / la 22.10. klo 14 / to 27.10. klo 14 / la 29.10. klo 14 / ke 2.11. klo 14 /pe 4.11. klo 10 män nimi on kunnianosoitus ohjaajan vakionäyttelijänä toimineelle, jo edesmenneelle Jo-Jo-nimiselle koiralle. tää kuitenkin huolen, ettei vapaa-ajan ongelmia ilmene. Ohjaajan periaatteena on tehdä kaikesta huolimatta mahdollisimman paljon töitä. Epävarmoista tulonlähteistä huolimatta. Tässä mennään päivä kerrallaan jalat maassa. Eihän tulevaisuudessa ole mitään takeita rahan saannista, mutta tämä on kuitenkin sitä mitä haluan tehdä, Makkonen toteaa. Mikä mies? Joonas Makkonen Syntynyt 13. toukokuuta 1986. Kotoisin Vieremältä. Opiskelee viestintää Kemi- Tornion ammattikorkeakoulussa. Perusti omakustanne-elokuvia valmistavan Jo-Jo the Dog Films-ryhmän vuonna 2007. Ryhmän tunnetuin elokuva on 2011 valmistunut Bunny the Killer Thing. Makkosen ohjaama elokuva Peto voitti syyskuussa Lontoossa järjestetyn Screen Stockport-filmifestivaalin kansainvälisen lyhytelokuvakilpailun pääpalkinnon. Ohjannut ja käsikirjoittanut vuodesta 2006 lähtien noin kymmenen ammattimaista lyhytelokuvaa. Viimeisimpänä jälkituotannossa oleva kauhukomedia Viimeinen liftari.

O16 Yhdessä Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Rakkaamme Lauri Kantola * 20.9.1924 Sallassa 23.9.2011 Kemissä uskossa turvaten Vapahtajaansa Kun tuskien jälkeen levon saa, se lepo on tyyntä ja rauhaisaa. Lauria rakkaudella kaivaten Eila Sydän lämmin ei sykkäile enää, vaan muistosi kaunis iäti elää. Isää, pappaa ja isopappaa kaivaten lapset perheineen lastenlapset lastenlastenlapset Laila-sisko veljien lapset perheineen Eilan lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu haudan lepoon läheisten läsnä ollessa 8.10.2011 Paattionlehdossa. Sydämelliset kiitokset osanotosta suureen suruumme. Kiitokset myös L-PKS:n ja Sauvosaaren sairaalan henkilökunnalle Laurin hyvästä hoidosta. Meille kaikille niin rakas Anna Helena (Leena) Peltomaa o.s. Vaajoensuu * 21.10.1929 3.10.2011 Emme pyytäneet Luojalta päiviä lisää, vaan yhdessä kutsuimme Taivaan Isää. Ota hellästi syliisi, taivaaseen kanna, hellyydellä peittele ja levätä anna. Kaivaten ja kiittäen Veikko Maija ja Mauri Riitta, Jari, Venla, Joel, Veikka ja Ilona Ulla ja Niko Liisa ja Ari Antti, Maria, Akseli, Senja ja Valtteri Tuomas Anna Kaisa ja Mikko Maija Tiina, Lasse, Peppi ja Voitto Aino-Leena Ville-Veikko sisar ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan 16.10.2011 klo 10.00 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen. Muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa, mikä täten ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan. Muistamiset Tervolan seurakunnan lähetystyön hyväksi, tilinro: FI 375 463 082 00024 58. Rakkaamme Mikko Pentti Sakari Saastamoinen s. 6. 1.1947 k. 26.9.2011 Rakkaamme lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua. Ikävöiden Pirjo Ville ja Marianna Kaisa ja Toke Markus ja Piia omaiset ja ystävät Rakkaamme on haudattu läheisten läsnä ollessa. Kiitos osanotosta. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka kunnioititte rakkaamme Salme Kinnusen muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset Rakkaamme Elsa Rauha Nahkiaisoja o.s. Katisko * 29. 5.1924 Ylitorniolla 2.10.2011 Pihlajarinteen palvelutalolla Käy enkeli vierelläs taivaanrantaa, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa ja monet on rakkaat, tutut siellä. Vaikk sydämes kultainen väsyi pois, emme rakkauttas, hyvyyttäs unohtaa voi. Äitiä muistaen ja kaivaten Jorma ja Hanna perh. Yrjö ja Tuula perh. Pekka ja Eeva Tapani ja Elli perh. Marja-Leena ja Teppo perh. Tarja ja Eva Rakas enkeli, vie mummi hellästi taivaaseen. Nää kyyneleet on rakkautta ja ikävää. lastenlapset ja lastenlastenlapset Elsaa lämmöllä muistaen sisko ja veljet perh. muut sukulaiset ja tuttavat Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Ylitornion kirkossa lauantaina 15.10.2011 klo 10.00, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa. Adressien asemesta toivomme muistamaan vanhustyön rahastoa tilinro 553300-20050758. Muistorahat käytetään vanhustyön hyväksi. Kiitos Pihlajarinteen palvelutalolle äitimme pitkäaikaisesta ja hyvästä hoidosta. Meille niin rakas puoliso, isä, pappa ja isopappa Eino Akseli Vähä * 13.10.1925 Alatorniolla sai kutsun taivaan kotiin 26.9.2011 Torniossa Isä rakkain pois on nukkunut, pappa kultainen taivaaseen muuttanut. Saimme silittää päätä, koskettaa kättä. Niin hiljaa uinui, oli väsynyt hän. Sai lahjaksi iankaikkisen elämän. Rakkaudella muistaen Aila Margareetta ja Pasi Jari ja Heli Kristiina ja Ari Harri ja Tiina Heittäkää hellästi arkulle multaa, siellä on pappa, siellä on kultaa. lastenlapset perheineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Alatornion kirkossa lauantaina 15.10.2011 klo 10.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Tornion rauhanyhdistyksellä Kemintie 17. Adressien asemesta pyydämme ystävällisesti kartuttamaan Eino Vähän muistotiliä Osuuspankissa, tilinro FI 48 5475 0020 1246 37. Lämmin kiitos kaikille, Teille, jotka kunnioititte rakkaamme Veli Ahti Paavolan muistoa ja otitte osaa suruumme. Omaiset Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Heino Kalevi Petäjäsuvannon muistoa ja otitte osaa suruumme Omaiset Rakkaamme Kaarlo Kalervo Kestilä * 16.11.1930 20. 9.2011 Jäi jälkeesi kotipiha hiljainen, sen puut ja pensaat lintuineen. Me katsomme jälkiä kättesi töiden kiittäen, kaivaten, ikävöiden. Rakkaudella kaivaten Leila Merja ja Erkki Päivi, Osku ja Weera Juha-Matti ja Satu Markku ja Kaisa Jukka, Mari ja Iida Janne Juha ja Riitta Nelli Jenni Marianne ja Jukka Petteri ja Niina Pauliina ja Janne siskot ja veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Lyyli Eliisa Alasaari * 20.5.1913 Lapua 20.9.2011 Ylitornio Ehti iltaan elon päivät, tuli rauha sydämeen. Taivaan Isä otti vastaan matkalaisen väsyneen. Lämmöllä muistaen Marketta ja Hannu Risto ja Terttu Anneli ja Kari lastenlapset perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa 8.10.2011. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos palvelutalon henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Rakkaamme Aino Ryynänen o.s. Årlund * 6. 7.1929 Tervolassa 1.10.2011 Tervolassa Kaivaten Risto ja Mirja Markku ja Leila Teemu Teija ja Tuomo Jaakko, Emma, Aapo sisko sekä muut sukulaiset ja ystävät Niin väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaisaan sä silmäsi suljit. Ei yllättäen, mutta äkkiä kuitenkin, hiljeni sydän kultainen. Muisto kaunis voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Lapset Keskellä tähtien sylissä pilvien on mummon nyt hyvä olla. Soita tuuli, kerro ikävämme, uni kaunis anna mummollemme. Teemu, Jaakko, Emma ja Aapo Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Tervolan seurakuntakeskuksessa 23.10.2011 klo 10.00 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen. Muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa.

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Yhdessä O17 Rakkaamme Jouko Emil Mäkikorttila * 10.10.1937 Alatornio 22. 9.2011 Tornio Syksy eronhetken toi, ikävä jäi asumaan. Vain muistot lohduttaa. Yhteisistä vuosista kiitollisena Anja Suru saapui hiljaa, ei yllättäin. Silti emme vielä ois antaneet sua pois. Pirjo ja Mikko Oskari, Katriina, Pauliina Kanssamme kaipaamaan jäivät sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan 14.10. Alatornion kirkossa klo 14. Muistotilaisuus Suensaaren seurakuntatalon yläsalissa. Lämmin kiitos kaikille Joukon hoitoon osallistuneille. Rakkaamme Lauri Kalevi Hietala * 30.6.1924 Kemi 22.9.2011 Kemi Rakkaudella muistaen ja kaivaten Anna-Liisa Juhani ja Helvi Timo ja Anne Jari ja Leena Elli, Maija ja Liisa Vesa ja Luca Samuli ja Heidi Annikki Matti ja Hannele Jukka-Pekka Anna sukulaiset ja ystävät Taivaan linnut, tuulet maan, seuraksesi sinne saat. Kipua sä tunne et, hiljaisuutta kuuntelet. Siunaus toimitettu Keminmaan kirkossa 7.10. läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille osanotosta. Rakkaamme Rauha Eine Annikki Putaansuu o.s. Körkkö s. 30.8.1929 Tervola k. 15.9.2011 Tervola Ja hän pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, eikä surua, eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole. Entiset ovat kadonneet. Katso minä teen kaiken uudeksi. Ilmestyskirja 21: 4, 5 Kaivaten Pirjo Jorma ja Briitta Pentti ja Paula lastenlapset ja lastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät Hautaus toimitettu. Kiitos osanotosta suruumme. Kiitos myös Tervolan vuodeosaston henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Syystoimitukseen HAUTAKIVET SUORAAN VEISTÄMÖLTÄ ILMAN VÄLIKÄSIÄ sis. kaiverrus, kultaus, alk. 250 aluskivi ja rahti Ajo-ohje: käänny moottoritieltä Alaraumon rampista ylös ja heti oikealle, heti seuraavasta vasemmalle, aja 500 m ja tulet Antinsaarentien risteykseen, ensimmäinen piha oikealla ja olet perillä. Kiviveistämö LAPIN MUISTOMERKKI OY Antinsaarentie 156, 95440 Kyläjoki, Tornio P. 016-449 999 tai 040-777 7530 Palvelemme ma-to 9-21, pe, la, su 9-15 Sakari Johannes Karisaari * 23.6.1951 8.9.2011 Nukkui Pappa kultainen, muistoissani ikuinen. Rosie Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli. Sylissään matkalle Sinut kantoi tuuli. Mutt sydämiimme läpi elämän jätit muistosi lämpimän. Syvästi kaivaten Teija Karisaari Tarja Karisaari-Hirsimäki & Kyösti Hirsimäki muut sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos surussamme myötäeläneille. Rakkaamme Kerttu Annikki Saramaa o.s. Kursu * 17.10.1927 23.9.2011 Syvästi kaivaten Ritva perheineen sukulaiset ja ystävät Hiljaa saapui noutaja lauha, irrotti hellästi kahleet maan. Äidin vei sinne, missä on rauha, missä ei tuskia tunnetakaan. Hautaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Sinun tukenasi surun kohdatessa In memoriam Lauri Kantola Setäni Lauri Kantola kuoli sairauksien uuvuttamana Kemissä 23. 9. 2011. Kuollessaan hän oli 87 vuoden ikäinen. Sallan Kallungin kylässä 20.9.1924 syntynyt Lauri oli suuren yhdeksänlapsisen perheen kuopus. Kansakoulun lisäksi hän aloitti keskikoulun Kemijärvellä, minkä Talvisota kuitenkin keskeytti. Keskikoulun Lauri suoritti loppuun kirjeopiston kautta. Lauri osallistui jatkosodan loppuvaiheisiin ja Lapinsotaan, jossa hän joutui vangiksi haavoituttuaan Ylä-Lapissa. Vankeudessa Lauri oli Norjassa aina Saksan antautumiseen, toukokuulle 1945 saakka. Vapautumisestaan Lauri kertoi, että kuinka vaikeaa oli, suorastaan mahdotonta nostaa päätään ja irtaantua alas painetun vangin asemasta ja ajattelutavasta. Sodan jälkeen Lauri otti maanviljelijäisännyyden kotitalossaan Majavassa. Hän solmi avioliiton v. 1946 Pyhännältä olevan Annin kanssa ja liitto kesti 45 vuotta Annin kuolemaan v.1991 saakka. Avioliitosta syntyi viisi lasta, kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Lauri lähti kunnallispolitiikkaan tultuaan valituksi Sallan kunnanvaltuustoon v.1948. Valtuuston jäsen hän oli vv. 1948-56 ja Öljypoltin savutti Levin Nesteellä Kittilä Henkilökunta evakuoi Levin Neste-huoltoaseman Tunturitiellä Kittilässä lauantaina puolenpäivän jälkeen voimakkaan savun takia. Savuttaminen johtui vioittuneesta öljypolttimesta. Pelastuslaitos tuuletti pääasiassa huoltamotiloihin kertyneen savun. Liiketoiminta pääsi sen jälkeen jatkumaan normaalisti. Perinteinen pitopalvelu (kaikkiin tilaisuuksiin) kukat arkut hautakivet kuljetukset ym. Hautaus- Kukka- ja Pitopalvelu M. Hiltunen Ky Sauvosaarenkatu 5, Kemi 016-255 052, 040-5481 877 (myös iltaisin) Kauppakatu 8, 94100 Kemi 040 86 91 833 * Päivystys 24h www.hautauspalveluvaisanen.fi Kauttamme kaikki hautausalan palvelut, myös perunkirjoitukset. Tornion Hautauspalvelu Kemintie 11, 95420 Tornio Puh: 040-84 33 558 * Päivystys 24 h. www.tlhautauspalvelu.fi Lauri Kantola 1924-2011 7-päiväinen sanomalehtien liiton jäsenlehti Perustettu 1915, ISSN 9782-372X Levikki 20.070 (LT 2010) Lukijamäärä 51.000 (KMT S2010/ K2011) Osoite: Sairaalakatu 2, 94100 Kemi Vaihde 010 665 011 Verkkolehti: www.pohjolansanomat.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pohjolansanomat.fi Vastaava päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Kustantaja: Pohjois-Suomen Media Oy Toimitusjohtaja: Matti Ilmivalta JAKELUPÄIVYSTYS Kemi Keminmaa Tornio Haaparanta Simo Tervola Kuivaniemi Vain suomalaiset puh.liittymät. ma-pe klo 6.00 10.00, la-su klo 7.00 11.00 Maksuton puhelinnumero 0800 955 166 Lehdet toimitetaan n. klo 11 12. Tervola ja Kuivaniemi seur. päivänä. Postin jakelualueilla: Kolari, Sieppijärvi, Pello, Turtola, Juoksenki, Ylitornio, Kauliranta, Rovaniemi Puhelinnumero 0200 58585 ma-pe klo 6.00-16.00, la-su klo 6.00-12.00 ASIAKASPALVELU Kemi, Sairaalakatu 2 Tilaukset/lukijailmoitukset 010 665 6555 ps.asiakaspalvelu@pohjolansanomat.fi Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 TILAUSHINNAT Kestotilaus: Määräaikaistilaus: Laskutusväli Laskutusväli 3 kk 64,50 3 kk 71,50 6 kk 120,00 6 kk 137,00 12 kk 237,00 12 kk 272,00 Hintaan lisätään voimassa oleva sovellettava arvonlisävero, jos Suomen arvonlisäverolaki sitä edellyttää. Pohjoismaat: Muualle paitsi Haaparantaan lisätään tilausmaksuun 15 /kk lisäveloitus. Kestotilaus on uudistamatta jatkuva. Kestotilauksen irtisanomisen tai maksukerran muutospyynnön on oltava asiakaspalvelussamme vähintään 2 viikkoa ennen tilausjakson (maksuvälin) päättymistä. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilapäiset keskeytykset on jätettävä asiakaspalveluumme viimeistään 3 arkipäivää ennen niiden voimaantuloa. Lyhyin tila- 1961-64. Kunnanhallituksen jäsen hän oli 1957-58 ja 1961-64 puheenjohtajana ja samalla myös kunnan esimiehenä. Lauri toimi myös useissa vaaleissa palkattuna kenttäpuhujana ja järjestöneuvojana. Kemijärvellä vakuutustehtävissä pari vuotta toimittuaan Lauri valittiin v.1966 Pohjolan Sanomien ensimmäiseksi varsinaiseksi levikkipäälliköksi. Tästä tehtävästä hän jäi varhaiseläkkeelle v.1980. Eläkepäivinään Lauri osallistui aktiivisesti mm. eläkeliiton, sotaveteraanien ja -invalidien sekä Sotavangit ry:n toimintaan. Laurin harrastuksiin kuului aina kirjallisuus ja erityisesti runous oli hänen sydäntään lähellä. Voimien ehtyessä osallistuminen jäi vähemmälle. Yksin ei kuitenkaan tarvinnut olla. Lapset perheineen ja Eila olivat Laurin tukena ja turvana sairauksien nakertaessa elämänlankaa. Lauri kasvatti viisilapsisen perheen perinteisiin kristillisiin arvoihin tukeutuen. Omaa lapsuuttaan hän muisteli kaiholla kertoen, että kuin kanaemo kokoaa poikasensa siipien suojaan, kokosi äiti lapsensa talviiltoina piisivalkean ääreen askartelemaan, lukemaan ja laulamaan. Suurperheen kuopuksena Lauri kertoi olleensa äidin lemmikki, äidin poika. Syvällä sisimmässään hän sanoi olevansa sitä vanhoilla päivilläkin. Varmasti Lauri kantoi sielussaan tuon hengellisesti ja henkisesti vireän kodin perintöä, jonka pohjalle oli hyvä rakentaa omaa elämää. Se myös ilmeni Laurissa ihmisenä, jota me sukulaiset ja ystävät lämmöllä muistamme. Lauri uskoi rukouksen voimaan ja sanoi rukoillessaan puhuttelevan Jumalaa Isäksi, Taivaan isäksi. Ehkäpä Laurin viimeisiä pyyntöjä oli päästä tuonne ylhäälle, Taivaan kartanolle tarkkailemaan maallista, rajallista elämäämme. Lokakuisena iltapäivänä läheiset saattelivat Laurin haudanlepoon Kemin kirkkomaahan. Hämärtyvän syksyisen päivän varjo lepää hautakummun yllä. Kaarlo Kantola Laurin vanhimman veljen, Väinön poika päinen osoitteenmuutos tai keskeytysaika on 3 päivää. Kestotilaajalle tilapäinen keskeytys hyvitetään ajassa tai näköislehden lukuoikeudella. RIVI-ILMOITUKSET joka päivä 1 3 riviä 23, lisärivit á 8 Mikko.fi-ilmoitukset ke ja la 1-3 riviä 10 4-6 riviä 20 1x30 mm 25 1x40 mm kuvalla 25 SEURATOIMINTA joka päivä 1 5 riviä 4, lisärivit á 1 KOHOKOHTIA 1x25 15 1x50 ja 2x25 20 1x75 24 1x100 ja 2x50 28 2x75 40 2x100 50 KUOLINILMOITUKSET ja SURUKIITOKSET 2,40 /pmm Aineisto konttoriin edellisenä päivänä klo 14 mennessä. Ylläolevat ilmoitushinnat sis. alv. 23 %. ILMOITUSHINNAT Paikka /pmm Etusivu (A-osa) 3,30 3. sivu (A-osa) 2,80 Teksti ja tekstin jälkeen 2,35 - koulut ja kurssit 2,60 - palvelukseen halutaan/ virkoja avoinna 2,95 O-osan etusivu 2,70 O-osan takasivu 2,70 Takasivu 2,80 Tuotantolisä 0,08 Sunnuntailisä 0,11 Hintoihin lisätään alv. 23%. MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jouko Ylitervo 010 665 7853 040 039 1208 Myyntineuvottelijat, yritysmyynti Aune Kaartinen 010 665 6402 040 767 7429 Henri Mattinen 010 665 6403 040 701 1840 Tarja Oljakka 010 665 6404 040 700 4582 Maarit Isomaa 010 665 6405 040 775 8947 Anne Vanninen 010 665 6406 040 596 9343 Ilmoitusvalmistus 010 665 6444 ps.ilmoitukset@pohjolansanomat.fi Kemi faksi 010 665 6322 Tornio faksi 010 665 6390 PUHELUIDEN HINNAT Lankapuhelimesta 010 Yritysnumeroon soittaminen 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt /min. (alv 23%). Matkapuhelimesta 010 Yritysnumeroon soittaminen 8,28 snt/ puhelu + 17,04 snt/min. (alv 23%). Painopaikka: Alma Manu Oy, Rovaniemi 2011 on kansainvälinen lehtijakeluketju, johon Pohjolan Sanomat kuuluu.

O18 Yhdessä Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Kierrätystä: Pikkulinnut saivat oman pelipaikan SARI PELTTARI-HEIKKA Hunteerinkiä Anni Korpi Se kiinalainen juttu Sitä pruukathaan sanoa, jos ei jotaki asiaa oikein förstooraa, että soon kiinalainen juttu. Se saattaa olla vaikka joku vempain, joka ei ala käynnisthyyn, vaikka kuinka freistais, että tämä on se kiinalainen juttu. En mie saanu oikeasthaan jutun perimäistä tarkotusta selvile sielä Kiinassakhaan, jossa met rapea viikko sitten kävimä. Oli se vain hoitoa, että tämmönen maalaisvaimo kävelee kiinanmuurila ja kattelee keisarien kommeita palatsia. Ei sen puohleen, kyllähään ny kaikki jokka kyllästyvvä kotonurkkia kattelemhaan, lentävä pitkin maailmaa. Mie kuulin ratiostaki, ko yksiki vaimo moitti, kunka huonot on eläkheet. Samassa se haastatteija kysy, että onko hään lähössä ny ulkomaile. Lähempä tietekki, niinko muinaki vuosina pruukaan. Talitinttien salibandykerho Torniolaisella pihamaalla talitintit saavat rauhassa kisailla keskenään ruokaherkuista. Jorma Hautabacka on syksyn aikana rakentanut useampia syöttöautomaatteja, joilla vain talitintit pystyvät ruokailemaan. Hermanni-pojan ajatuksesta syntynyt sählypallon ja limsapullon yhdistelmä on osoittautunut menestykseksi. Kauralla, auringonkukansiemenillä ja kauraryyneillä ladattu lintujen syöttöpiste houkuttelisi isompiakin lintuja, mutta ne eivät onnistu istahtamaan kapealle reunalle. Sählypallon reiät ovat niin pienet, ettei niistä isompi lintu saa syötävää. Aamuvarhain Aarnintien pihapiirin lintujen salibandykerho on kiivaimmillaan. Pari kolme istuu syömässä ja useampi odottaa katolla vuoroaan. Vauvat Tyttövauvat 22.9. Katja Koskelalle ja Mikko Isomaalle Kemiin. Isosisko Minea. 26.9. Eeva ja Matti Eskonniemelle Keminmaahan. Isoveljet Eelis 3 v ja Eeki 1 v 10 kk. 27.9. Sirkku Junnoselle ja Kaarlo Hosionaholle Kittilään. Jousikvartetti kiertää Meri-Lappia 2.10. Maarit ja Jukka Rantakuparille Tornioon. Isoveljet Kalle ja Erik. Poikavauvat 22.9. Taru ja Sami Puuruselle Tornioon. Isoveli Joona. 26.9. Marjo Viirille ja Timo Siivolalle Tornioon. Isoveljet Leevi Kemi Länsi-Pohjan jousikvartetti esittää Oopperasäveltäjät kohtaavat yhden sävelen- konsertin Tervolassa, Keminmaalla ja Simossa 11.-13.10. Konsertti esittelee musiikkia 1600- luvulta aina 1980- luvulle, joten luvassa on mielenkiintoisia hetkiä sekä myöhäisbarokin että ja Teemu. 27.9. Mira Hietalalle ja Mikko Kiviharjulle Kemiin. 29.9. Teija Moisaselle ja Kimmo Vähälle Tornioon. Velipojat Juho ja Juuso. 30.9. Heidi Keräselle ja Mika Lukkarilalle Tornioon. Isosisko Erika. nykymusiikin parissa. Konsertissa kuullaan oopperoista tunnettujen Telemannin ja Verdin jousikvartetot sekä Schelsin Duo, jossa käytetään vain yhden sävelen eri sävyjä. Jousikvartetin konsertteihin on vapaa pääsy. OLEN MUISTANU yhtä saarijärveläistä emäntää, joka muutampia vuosia sitten kirjotti: Minäkin mielisin matkustaa Manhattanille, nähdä Taivaallisen rauhan aukion ja itkumuurin Sitten hään, tämä emäntä, hoksaa, että Taivaallisen rauhan A Kyllä meän nokat pitkiltä aloit sielä näyttämhäänki, tottumushan se on siinäki asiassa toinen luonto. aukio onki oma tuleentuva viljapelto. Ja hänen itkumuurisakki on navetan kostea kiviseinä. Kyllä mieki omasta kokemuksesta tiän, että itkumuurin paikka on sielä navetassa. Olenhan mie kyllä sen oikean itkumuurinki eläkepäivilä päässy näkehmään. ETTÄ SE MIEKI tallustelin Taihvaalisen rauhan aukiola. Suuri se kyllä oli, muttei sen historia minusta misthään taihvaalisesta rauhasta kerro. Vielä ne näyt kiinalaiset kumartavva ja kukkia kantava Maon patsaan etheen. Ulkomaalaiset, joita meitä oli pilvin pimmein, kuljit kylmästi siutti vielä sen klasiarkunki, jossa sanothiin Maon makkaavan. Saatto siinä arkussa vain olla nukkeki, mikä hänet tiesi. Ko sitä Pekingiä katteli, niin ei se ainakhaan köyhältä näyttäny. Korkeita kommeita taloja täynä. Ja fiiniä kiiltäviä autoja, melkeinpä mersuja kaikki. Kääntöpuolihan on sitten aivan eri sorttinen, sehän oon tiossa. Halvalahan sielä tavaroita tehhään. Met vaimothan aivan innostuima, ko kauphaan pääsimä. Aikaahan siinä tietekki meni, ko tingata piti. Hintahan putosi ainaski puolela. NIILÄ PARISKUNNILA oli yksi pieni kläppi, joita piethiin kyllä ko kukkasta. Sääli soon, ko niilä ei ole sisaruksia. Suruliset tarinathan sen johosta saathiin kuula. Syän meilä sitten lämpeni ilosta, ko kävimä kirkossa. Uskonto on ny lualista ja kristinusko leviää sielä voimakhaasti. Jumalanpalveluksessa oli ilosia kristityitä. Kirkko oli täynä, ja kolme palvelusta oli siinäki kirkossa pyhäaamuna peräkkäin. Hauskaa oli tietekki, ko uusia väärtiä saathiin matkakumppanista, olimahan met kaikin Tornionlaaksosta. Kiinalaiset sanova meitä pitkänokkasiksi. Kyllä meän nokat pitkiltä aloit sielä näyttämhäänki, tottumushan se on siinäki asiassa toinen luonto. Kirjoittaja on ylitorniolainen kulttuurin tekijä Ennen 10 vuotta sitten HELENA LAAKSO/ARKISTO Vanhoilla Vihreillä ajaminen ei kannata. Kiirehtimällä ei juurikaan säästy aikaa, mutta monen liikenteessä liikkuvan kulku vaarantuu. Lehtokadun risteyksessä punaisia päin mennään melko usein. 9.10.2001 Ajotapaa on yhtä monta kuin on ajajaakin, vaikka kaikkia koskevat samat säännöt. Näin on myös Kemissä, jonka väestön ajokäyttäytyminen ei juuri muusta maasta poikkea. Piittaamattomuutta esiintyy, mutta jäljellä on vielä myös herrasmiesautoilijoita. Työkseen autoilevat ovat yhtä mieltä siitä, mitä parannettavaa paikallisilla ajajilla olisi. Liikennesäännöt unohdetaan varsinkin valoristeyksissä. Pääsääntöisesti Kemissä ajetaan ihan hyvin ja joustavasti, mutta turhan usein ajetaan vanhoilla vihreillä. Pitäisi muistaa, että punaisia päin meneminen vaarantaa monen muunkin kuin oman matkanteon, liikenneopettaja Erja Huhtakangas Keskus- Autokoululta sanoo. Kemin taksien puheenjohtaja, autoilija Lasse Vaaramaa kertoo huomanneensa saman. Päivisin ajetaan ihan kunnolla, mutta yöllä tuntuvat pätevän eri säännöt. Valoista ei kovin herkästi välitetä. Nuoren polven taksinkuljettajan Jarno Huttusen mukaan myös vilkun käyttö ja risteyssääntöjen noudattaminen ovat hakusessa. Ylipäänsä sanoisin kuitenkin, että ihmiset ajavat kiitettävästi. Joustavuutta voisi tietysti aina lisätä. 50 vuotta sitten 8.10.1961 Rovaniemen uuden suurmäen harjannostajaistilaisuutta vietettiin eilen Ounasvaaran ylämajalla. Kaupungin puolesta lausui osanottajat tervetulleiksi varatuomari Aatto Aho. Kaupungininsinööri Torsten Andersin selosti suurmäen rakennusvaiheita ja rakennusmestari Toivo Koponen käytti urakoitsijan puolesta puheenvuoron kiittäen työntekijöitä ja työnjohtoa suoritetusta työstä. Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja diplomiinsinööri Pertti Vuento kohdisti kiitoksensa mäen urakoitsijalle ja Ounasvaaran Hiihtoseuran puheenjohtaja Åke Svensk esitti Ounasvaaran Hiihtoseuran ja Suomen Hiihtoliiton tervehdyksen. Työntekijäpuolen puheenvuoron käytti Toivo Kemi. Tilaisuuden jälkeen tutustuttiin suurmäkeen ja siellä parhaillaan suoritettaviin valutöihin.

Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 Sarjakuvat O19 Baby Blues Sudoku Harald Hirmuinen Tiedätkö? 1) Minkä maalainen runoilija Nobel-voittaja Tomas Tranströmer on? 2) Kuka on parhaiten tienaava nainen viihdealalla? 3) Kuinka monta yliopistoa Suomesta on 400 parhaan yliopiston joukossa The Times Higher Education -lehden vuosirankkauksessa 2011? 4) Kuinka monta asianajajaa Suomessa on? 5) Kuka on Fennovoiman toimitusjohtaja? 6) Minkä maalainen Apple-yhtiön toisen perustajan Steve Jobsin biologinen isä oli? 7) Kuinka suuri osa suomalaismiehistä poltti tupakkaa 1960-luvulla? 8) Mikä on Euroopan avaruusjärjestöstä käytetty lyhenne? 9) Kuinka monta vierasta Münchenin Oktoberfestilla kävi yhteensä vuonna 2011? 10) Kuka juonsi tv-ruokaohjelmaa Teijan Keittiössä? TIESITKÖ? 1) Ruotsalainen, 2) Oprah Winfrey, 3) Viisi, 4) Noin 1900, 5) Tapio Saarenpää, 6) Syyrialainen, 7) 60 prosenttia, 8) ESA, 9) 6,9 miljoonaa, 10) Teija Sopanen. Edellisen ratkaisu Menot tänään Poju Insanity Streak MENOT-PALSTALLA julkaistaan lehden ilmestymispäivän tapahtumat. Tekstissä tulee näkyä tapahtuman nimi, aihe, paikka ja aika. TEKSTIT on toimitettava kolme päivää ennen ilmestymispäivää osoitteeseen Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, 94100 Kemi, faksilla 010 665 6300 tai ps.toimitus@pohjolansanomat.fi Tapahtumat Kemi Sunnuntaihölkkä; lähtö klo 10 Kiveliön Majan parkkipaikalta. Keminmaa Seurakunnan ja eläkeliiton yhteinen vanhustenviikon kirkkopyhä Keminmaan kirkossa. Klo 10 Jumalanpalvelus, jonka jälkeen kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. Ylitornio Ylitornion kirjastossa esillä Ritva Savalojan mielilukemiset. Elokuvat Kemi Nalle Puhin elokuva S, la su 16 Kinopirtti 1. Likainen Pommi K13/11, pe to 18 Kinopirtti 1. Cowboys & Aliens K13/11, pe to 19.45 Kinopirtti 1. Ella ja Aleksi S, la 15, ma ti 18 Kinopirtti 2. Herra Popper ja pingviinit K7/5, ke-to 18 Kinopirtti 2. Smurffit K7/5, la su 16 Kinopirtti2. Pussikaljaelokuva K13, la su 18 Kinopirtti 2. Syvälle salattu, ensi-ilta, trilleri pe su+ke to 19.45, ma ti 19, Kinopirtti. Nähtävyydet Kemi Kemin Taidemuseo avoinna ti to 11 17, pe 11 19, la su 11 15. Kemin historiallinen museo avoinna ti pe 11 17, la su 12 16. Galleria Voima, Sankarikatu 12 B, avoinna ma pe 12 17, la su 12 16. Tornio Aineen taidemuseo avoinna ti to 11 18 ja pe su klo 11 15. Tornion Kuvataideseuran Galleria, Keskikatu 26, avoinna ti pe klo 12 17.

O20 Uutiset WETTERIN KAARAJAHTI 6.-9.10. 2011 JAHTI PÄÄTTYY -PEIJAISET ALKAA! KAARAJAHDIN EDUT VOIMASSA PE 14.10.2011 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ! KAARAJAHDIN HUOLETTOMAT, KÄSIRAHA 0! Huoletonta autoilua kolmeksi vuodeksi! Kk-erä sisältää huollot (3 vuotta / 45 000 km), talvirenkaat ja moottorinlämmittimen. Diilin yhteydessä ostamme autosi käteisellä. Edut voimassa su-pe tai niin kauan kuin autoja riittää. Älä vaani vaan toimi! 250 /kk Fiat Punto Evo 1,4 Torino 3-ov TALVIRENKAAT JA LÄMPÖPAKETTI Uusiin autoihin talvirenkaat alumiinivanteilla ja moottori- ja sisätilanlämmitin veloituksetta! KORKO 1,9% JA IF HUIPPUKASKO Rahoituskorko 1,9 % + If-Huippukasko vuodeksi veloituksetta kaikkiin autoihin su-pe. Luoton avauskulu 147. Toimenpidemaksu 15 /kk. Huippukasko edellyttää liikennevakuutuksen ottamista samasta yhtiöstä. Erikoishoitoon pääsi aiempaa nopeammin STT Kesä hidasti erikoissairaanhoitoon pääsyä aiempaa vähemmän tänä vuonna, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Elokuun lopussa yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli sairaanhoitopiireissä noin 1 500. Se on yli 2 500 odottajaa vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena vastaavaan aikaan. Yli puoli vuotta odottaneiden määrä kuitenkin kasvoi keväästä 500:lla. TÄNÄÄN SU 11 16 Kahvitarjoilu Odotusajat pitenivät lähinnä silmätautien, ortopedian, plastiikkakirurgian ja vatsaelinkirurgian erikoisaloilla. Väestöön suhteutettuna yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli eniten Kanta-Hämeen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä. Lomakaudesta huolimatta yli puoli vuotta odottaneiden jonoja onnistuttiin lyhentämään Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois- Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. SUPER- VIIKONLOPPU KAIKISSA PUUSTELLI-MYYMÄLÖISSÄ MARKKINAJOHTAJALTA OHITTAMATTOMAT SUPEREDUT! UNIIKKEJA ETUJA NYT KEITTIÖÖN SEKÄ KODIN MUIHIN TILOIHIN TULE KUULEMAAN LISÄÄ! VOIT MYÖS TILATA MAKSUTTOMAN SUUNNITTELU- JA MITTAUSPALVELUN! Lähetä tekstiviesti PUUSTELLI MITTA ETUNIMI SUKUNIMI OSOITE numeroon 18252 Viestin lähettäminen on sinulle maksuton. Toimii kaikkien kotimaisten operaattorien liittymillä. KEMI: Valtakatu 19 p. 010 277 7313 TORNIO: Kauppakeskus Rajalla p. 010 277 7338 Puhelut: 8,21 snt/p+5,9 snt/min, gsm 8,21 snt/p+16,9 snt/min. PUUSTELLISTA SAAT UUDEN KEITTIÖN SUUNNITTELUSTA ASENNUKSEEN. TAKUUTYÖNÄ. Pohjolan Sanomat Sunnuntai 9. lokakuuta 2011 MUUTA TARPEETTOMAT KULTASI RAHAKSI! (myös kultahampaat) KÄTEISMAKSU pienikin määrä saattaa yllättää!!! (laatua elämään, etelän lämpöön, jne. jne) Huomenna ma 10.10. klo 11-18 Pellossa Hotelli Pellonhovi Tiistaina 11.10. klo 11-16.30 Kemin Pirtillä Valtakadun ja Kauppakadun kulmassa. P. 0500-750 585 LÄHI- JA LUOMURUOKAA KEMISTÄ PAAHDETTU ROUHITTU PELLAVA + PUOLUKKA 7,95 300 g (26,50 kg) Pikastartti painonhallintaan Biotta ANANASMEHU- KUURI 5 päivän helppo ohjelma keventämään oloa Kemin LuomuRuoka-kauppa Keskuspuistokatu 3, Kemi 040-84 24 041 Aukioloajat: ma 9 18, ti pe 9 17, la 9 14 LUOMU LASTENRUOAT, SUPERFOODIT, VHH-TUOTTEET, ERIKOISRUOKAVALIOTUOTTEET, RAAKAMAITOA, PESUAINEET, PALJON ERILAISIA TEELAATUJA SEKÄ TÄYSMEHUJA 500 C:LLA POLTTOAINETTA *Koskee yli 10 000 :n vaihtoautojen hankintaa. PYYHKIJÄNSULAT -40% Paikkakunnan edustamiin automerkkeihin lasinpyyhkijänsulat -40%. KAUKO-OHJATTAVA XC60 29 ARVONTA KLO 12, 13, 14 Osamaksulaskelma esimerkkiauto: kauppasumma 17,142.14.00, käsiraha 0, avausmaksu 147.00, rahoitusosuus 17,289.14, käsittelymaksu 15.00, maksuaika 36 kk, maksuväli 1 kk, korko 1.90%, kuluttajasuojalain mukainen todellinen vuosikorko 3.77%, kuluttajasuojalain mukainen luottohinta 18,568.20, kuukausimaksu 285, suurempi viimeinen erä 8,578.20, luottokustannukset yhteensä 1,426.06. VOLVO FORD MAZDA BMW HONDA HYUNDAI FIAT SUBARU Tarjoukset ovat voimassa paikkakunnan automerkkiedustuksen mukaisesti. WETTERI KEMI Valajankatu 4, 94600 Kemi Avoinna ma-pe 8-17, la 10-15, su 11-15