Musiikkia Laulaen a Kiroittaen Kalevi Hampinen
lkusanat Musiikkia laulaen a kiroittaen 1 a kirasara sisältää Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n musiikin perusteien mukaisen oppisisällön Kirat on aettu eri tasoihin opetusmateriaalin helpottamiseksi Haroitukset akaantuvat eri osastoihin: Teorian kertaustehtävät otka valmistavat uuteen tasoon siirtymistä Musiikin teoriaa Säveltapailun kertaustehtävät Säveltapailu Rytmiosasto Ohelmistoa Musiikin kuuntelua - intervallein soinnuin meloioin sekä rytmein Musiikin teorian lisätehtäviä Reaalisointumerkintä Musiikin teorian sovelluksia elävään musiikkiin Musiikkisanastoa Musiikkia laulaen a kiroittaen on uusittu vuonna 01 a suositamme tämän kiran käyttöä eellisten siaan Säveltapailu - säveltapailun esimerkit ovat kauttaaltaan elävästä musiikista poimittua - sivuen layout on uuelleen kiroitettu lukemisen helpottamiseksi - reaalisointumerkintä on kiroitettu Skaninavian tyylin mukaisesti l B on utta B on Bb - astemerkintöä käytetään rinnakkain reaalisointumerkkien kanssa - musiikin terminologiaa on painotettu esitystempon osalta sekä intervallihypyt on merkitty säveltapailuosiossa (sivuilla 7 - ) - ynamiikkaa (äänen voimakkuutta) on merkitty esimerkein (sivuilla - 7) - säveltapailumeloioita haroitellaan intervalli kerrallaan (sivuilla - 7) - tärkeimmät sointutehot I - IV - V - V7 I - II - V - V7 a niin eelleen käyään läpi uurissa sekä mollissa - ohelmisto sivusto eri tyylikausilta (sivuilla 9-10) Rytmiosasto - eri rytmit on äsennelty selkeämmin layout on uuelleen kiroitettu (sivuilla 79-9) - pienoismuoot säe säepari a lauseke haroituksineen (sivuilla - 9) - musiikkisanastoa on täyennetty lisäämällä: sävelvoimakkuuen merkintä tempomerkinnät tempomerkintöihin liittyviä lisämäärityksiä sekä esitystapaan liittyviä termeä - ohelmistosivusto eri tyylikausilta (sivuilla 1-1) Teoriaosasto - kertaustehtävät varmistavat opitut asiat - elävän musiikin kautta opittavia asioita on täyennetty (lisäsivuilla 11-1) katso sivua 17 laatikoitu teksti osoittaa haroiteltavan sivun 11 musiikin teorian sovelluksia elävään musiikkiin 1 - sointuanalyysia haroitellaan myös neliäänisesti (sivuilla - 7) oka on yleistä esimerkiksi laulukiroissa - harmonian l sointuen osuutta on painotettu myös meloiseen suuntaan (sivuilla 11-117) - haasävelet käsitellään sointuun kuulumattomina sävelinä a annetaan yleismääritelmiä niien analyysiin (sivu ) - lopuksi opiskelia voi musisoia omia meloioita (sävellyksiä) annettuen sointuen pohalta a omaksua harmonian yleiset linat Kalevi Hampinen
Sisällysluettelo 1 Musiikin teoriaa lkusanat! 1 Sisällysluettelo!! Kertaustehtävät steikot g-avaimella! steikot f-avaimella! 7 Kvinttiympyrä nelään etumerkkiin (taulukko)! Luonnollinen harmoninen a meloinen molliasteikko! 9 uuriasteikkoiset intervallit! 10 Suuri oktaaviala a -viivainen oktaaviala! 11 Pienet vähennetyt a ylinousevat intervallit! 1 Intervallitaulukko! 1 uuri molli ylinouseva sekä vähennetty kolmisointu!1 Musiikin teorian tehtäviä! 1 Musiikin teorian tehtäviä!1 Musiikin teoriaa Oktaavialat a oktaavisiirto! 17 Kromaattiset sävelet a enharmoniset sävelet! 1 H-uuri a gis-molli! 19 Intervallit (taulukko)! 0 Nooni a esimi! 1 es-uuri a b-molli! Käännösintervallit! Haroitellaan intervallien käännöksiä! Konsonanssit a issonanssit! is-uuri a is-molli! uuri a molliasteikon sävelille rakentuvat kolmisoinnut! Kolmisoinnun perusmuoon rakenne a kiroittaminen! 7 Kolmisoinnun perusmuoon tunnistaminen! Kaenssi I - IV - V - I! Kolmisoinnun terssikäännös (kiroittaminen a tunnistaminen)! 9 Kolmisoinnun kvinttikäännös (kiroittaminen a tunnistaminen)! 0 es-uuri a es-molli! 1 Nelisoinnut ominanttiseptimisointu! Kvinttiympyrä (taulukko)! Tehtäviä! Tehtäviä! Sointuanalyysi (neliääninen asettelu)! Sointuanalyysi (tehtäviä)! 7 Pienoismuoot säe säepari lauseke! Pienoismuotoen muotorakenteien tunnistamistehtäviä! 9 Musiikin teorian tehtäviä! 0 steikot: uuri molli (luonnollinen harmoninen a meloinen)!1 Unkarilainen molli kromaattinen asteikko! Mooit (kirkkosävellait) oorinen fryyginen lyyinen a miksolyyinen Nuottiavaimet! Musiikin teorian tehtäviä! Tahtiosoitus haasävelet (sointuun kuulumattomat sävelet)! 1
Sisällysluettelo Säveltapailutehtävät Kertaustehtävät Intervallien kertausta laulaen a kuunnelleen! -uuri a -molli pisteellinen 1/ + 1/ nuotti! 7 -uuri e-molli B-uuri pisteellinen 1/ + 1/1 nuotti sekä säe! g-molli -uuri h-molli! 9 Es-uuri a c-molli sekä / tahtilai!0 -uuri a fis-molli sekä trioli! 1 s-uuri a f-molli sekä synkooppi! E-uuri a cis-molli sekä nopea synkooppi! Kertaustehtäviä tiivistelmä eellisistä haroituksista! Säveltapailuharoituksia Intervalli: sekunti! Intervalli: terssi! Intervalli: kvartti! 7 Intervalli: kvintti! Intervalli: Seksti! 9 Intervalli: Septimi! 0 Sointuasteet: I-V-I uurissa a mollissa!1 Sävelmiä pohautuen I-V-I sointukulkuihin! Sointuasteet: Toonika (I) subominantti (IV) sekä ominantti (V) sointuihin pohautuvia haroituksia uurissa! Sointuasteet: Toonika (I) subominantti (IV) sekä ominantti (V) sointuihin pohautuvia haroituksia mollissa! Sävelmiä pohautuen I-IV-V-I sointukulkuihin! Sävelmiä otka pohautuvat synkooppi pohaisiin rytmeihin! Sävelmiä oissa on kaaria a taukoa! 7 ominanttiseptimisointu! Rinnakkaissävellai harmonia Siirtyminen uurista molliin a päinvastoin! 9 H-uuri a gis-molli! 70 Pisteellinen 1/ nuotti + 1/1 nuotit! 71 es-uuri a b-molli! 7 II asteen sointu uurissa a mollissa! 7 Sävelmiä oissa esiintyy II asteen sointu! 7 Yhyskaarea / tahtilaissa sekä 1/1 trioli! 7 Unkarilainen asteikko! 7 Rytmiharoituksia Rytmiosastossa käytettäviä rytmeä rytmin-nimin! 7 1/ tauko pisteellinen 1/ synkooppi! 79 Kohotahti 1/1 a pisteellinen 1/ nuotti! 0
Nopea synkooppi (1/1 + 1/ + 1/1 1/ tauko sovellettuna haroiteltuihin rytmeihin! 1 Pisteellinen 1/ tauko 1/1 tauko! 1/1 tauko sovellettuna haroiteltuihin rytmeihin! Tahtilait / a / sekä synkooppiin pohautuvia rytmeä! 1/ trioli! Pisteellinen 1/ nuotti + 1/1 nuotit synkooppi + 1/ tauko! Erilaisia synkooppi rytmeä (kaarituksia yli tahtien) haroiteltua synkooppi rytmeä kaaritettuina yli tahtien! 7 1/1 trioli! Erilaisia synkooppi rytmeä (atkoa! 9 Kertausta! 90 Trioli sekstoli uoli kvartoli! 91 1/ nuotti kvintoli sekä esimerkkeä viihemusikiin rytmeistä! 9 Ohelmistoa Sisällysluettelo Ohelmistoa 1! 9 Ohelmistoa! 9 Ohelmistoa! 97 Ohelmistoa! 9 Ohelmistoa! 99 Ohelmistoa! 100 Ohelmistoa 7! 101 Ohelmistoa! 10 Musiikin kuuntelua intervallein soinnuin meloioin sekä rytmein Lauletaan a kuunnellaan intervallea tuttuen sävelmien avulla! 10 Lauletaan a kuunnellaan sointua tuttuen sävelmien avulla! 10 Lauletaan a kuunnellaan erilaisia sointukulkua a opitaan merkitsemään niitä nuottiviivastolle! 10 Lauletaan a kuunnellaan meloioita! 10 Lauletaan a kuunnellaan rytmeä! 107 Musiikin teorian lisätehtäviä Merkitse tahtiviivat tunnista sävellait! 10 Kiroitetaan asteikkoa g-sekä f-avaimella! 109 Kvinttiympyrä sekä intervallea kaksoisylennys-a alennusmerkein! 110 Reaalisointumerkintä Kolmisointuen (-m-y-vä) perusmuoto Kolmisointuen (-m-y-vä) terssikäännökset! 111 Kolmisointuen (-m-y-vä) kvinttikäännökset ominanttiseptimisointu! 11 Musiikin teorian sovellutuksia elävään musiikkiin Sävellyksiä oktaavialoen sekä enharmonisuuen tunnistamisessa!11 Sävellyksiä intervallien käytöstä! 11 Sävellyksiä intervallien käytöstä (atkoa)! 11 Murrettua kolmisointua (soinnut meloisessa sävelkulussa)! 11 Murrettua kolmisointua elävässä musiikissa! 117
Sisällysluettelo Sävellaien tunnistaminen sävellyksissä! 11 Sointuen kiroittaminen sekä tunnistaminen sävellyksissä! 119 Kvinttiympyrä sekä ylennysmerkkiset sävellait f-avaimella! 10 Kvinttiympyrä sekä alennusmerkkiset sävellait f-avaimella! 11 Meloian kiroittaminen sointuen mukaisesti! 1 Meloian kiroittaminen sointuen mukaisesti (atkoa)! 1 Sävelletään meloioita reaalisointumerkkien mukaisesti! 1 Musiikkisanastoa Sävelvoimakkuuen merkintä tempomerkinnät! 1 Tempomerkintöihin liittyviä lisämäärityksiä esitystapaan liittyviä termeä! 1 Musiikkiteoreettisia termeä (yleisempiä) akkosellinen luettelo Musiikkisanastoa! 17 Musiikkisanastoa! 1 Musiikkisanastoa! 19 Musiikkisanastoa! 10 Musiikkisanastoa 7! 11 Musiikkisanastoa! 1 Musiikkisanastoa 9! 1 Musiikin tyylikauet pääpiirteittäin Tyylikauet sekä tunnettua säveltäiä! 1
KERTUSTEHTÄVIÄ 7 Musiikin teoria (osa-alue) Kira Haroitellaan PUHTIT SUURI PIENIÄ VÄHENNETTYÄ YLINOUSEVI INTERVLLE Mikäli intervalli ei ole uuriasteikkoinen (Suuri tai Puhas) mieti onko se supistunut (pieni tai vähennetty) vai laaentunut (ylinouseva) 1 a) Kiroita intervallit b) Tunnista intervallit p7 # b y vä b s7 # # b Ylentämällä ylempi sävel # # y y YLINOUSEVT lentamalla alempi sävel b y b y PUHTT SUURET S lentamalla ylempi sävel b vä VÄHENNETYT PIENET lentamalla ylempi sävel b p Ylentämällä alempi sävel Ylentämällä alempi sävel # vä # p Tunnista intervallit # b b # # 7 9 # b 10 # Kiroita intervallit b y y b p s p7 # vä 7 b y # vä 9 # vä 10 s 1
Pisteellinen neläsosa a kaheksasosanuotti ã Kertaustehtäviä Säveltapailu (osa-alue) Kira - uuri Elefanttimarssi Yk - si Kos - ka pie - ni e - lef - ant - ti mat-ka o - li mars - si haus - ka niin 1 Kaanon I nantino II llegretto 7 7 7 H m / 7 h - molli näin E m/ au - rin - pyy - si hän E 7/ kois - ta tie - tä mu - kaan 7 yh - en e - teen - / 7 to - ve - Lin - tu pie - ni syk - syn tiel - lä ke - sä mail - le rien - te - lee Kaanon I Moerato II Paimenen syyslaulu nante ma7 Hm 7 7 E m 7 e fis g a h cis ma7 E m 7 päin rin 7 h cis e fis g a h c Leh - ti puus - ta va ri see - pi päi - vä yö - tä pa - ke - nee E m 7 E m ma7 7 E m/ sus 7
MUSIIKIN TEORI 1 KOLMISOINNUN PERUSMUOON TUNNISTMINEN Haroitellaan tunnistamaan sointuen asteet eri sävellaeissa seuraavasti: a) Tunnistetaan sävellai (uuri tai molli) Mollisävellain tunnistaa harmonisen mollin 7 sävelestä b) Merkitään aste kolmisoinnun perusmuoon alimman (pohasävel) sävelen mukaan 1 a) b) a) b) : 1 :III e: Musiikin teoria (osa-alue) Kira 1 e:v 1 Tehtävän ratkaisu: Sävellai : uuri aste III Tehtävän ratkaisu: Sävellai e:molli aste V 1 Tunnista sävellai sekä soinnun aste b b b b Sivulla 11 on a suorita oheien mukaisesti b b b 7 9 10 bb b b b n 11 1 b b b b n 1 1 b Kiroita kolmisoinnut 7 Es:III c:v B:III f:iii :IV g:vii E:VI cis:v KENSSI I - IV - V - I uuri- a molliasteikon sävelille (pohasävelelle) rakentuvista kolmisoinnuista erityisen tärkeät asteet ovat ensimmäiselle (I) nelännelle (IV) sekä viiennelle (V) asteelle rakentuvat kolmisoinnut Ensimmäiselle asteelle rakentuva sointu on nimeltään TOONIK (I) nelännelle SUBOMINNTTI (IV) sekä viiennelle (V) OMINNTTI Kiroita kaenssi I-IV-V-I seuraavissa sävellaeissa Laula näihin sointuihin pohautuvia meloioita sivuilla a Muista: Harmoninen molli : I IV V I s: I IV V I g: E: I IV V I f: I IV V I H: I IV V I I IV V I
llegro 1 Ωf ã q = 9 -uuri -molli Kertaustehtäviä 1 tii ta -ka ta -ka tii 7 b b f g r a m b f e f g a b c l t r m f s l nante q = 7 b Tuntematon m B ma7 7 Pisteellinen 1/ nuotti a 1/ nuotti b P Katso sivua a merkitse luontevat yhellä hengityksellä laulettavat kokonaisuuet l säkeet käytten pilkku merkkiä omoo P Ωp q = 0 -molli Moerato q = Kaanon p I taa Käytä esim kolmisointua apuna hyppyä haroitellessa b Ωp Haroittele hyppyä b B b 7 b B b - a tii b n b () b B m -molli Meloinen molliasteikko m b B 7/ Harmoninen molliasteikko b 7 b n l e t f g r Metronomi merkinnät tarkoittaa että esim q = 0 tarkoittaa neläsosan keston olevan 0 sykäystä minuutissa c s l e t f Liettualainen kansanlaulu # l b s () () b B m Luonnollinen molliasteikko a m B b e t B b f 7 g r a m B b 7 B b 7 b f cis si B b l Tuntematon sus b n h fi cis si l / l II c s b f a m Säveltapailu(osa-alue) Kira g r f e t l
Intervalli: Sekunti Kaanon I II c Säveltapailuharoituksia 1 suu - ri se-kun -ti a h h on suu - ri se-kun -ti h c c on pie - ni se-kun -ti Sekuntikaanon Soinnut eivät sovi säestykseen kaanonina laulettaessa 1 I Meno presto II E m 7 m m / 7 c f ƒ f nantino con moto m E sus E E 7 m E m m Suomalainen kansanlaulu m c c e f f on m/ suu - ri se - kun - ti e e on suu - ri se - kun - ti E 7 pie - ni se-kun -ti f g g on suu - ri se-kun -ti m 7 m/e E 7 Più # moerato # 9 11 # 1 17 E sus E 7 ma7 Säveltapailu (osa-alue) Kira g a a on m m LV Beethoven: Surumarssi Meno anante b b b b E m b B 7 b b m b b B B 7 b E b Huomio hypyt meloiassa b E m m b b B E llegro # # # # # # # # # # m 7/E / m sus m # # Suomalainen b kansanlaulu m E b B b 7 E b # # 7 #
Intervalli: Kvartti llegro non troppo 1 I Kvarttikaanon nantino E m m Säveltapailuharoituksia 1 Suomalainen kansanlaulu E m m 1 1 Molto più allegro # # # # # # Kaanon I II II E m m b b b B B m 7 II P P f b b B m m m 7 P P c e f 1 puh - as kvart - ti e f g puh - as kvart - ti Ó 1 Ó Tuntematon 10 e f g a puh - as kvart - ti f g a h y - li - nou -se-va kvart - ti g a h c puh - as kvart - ti m 7 1 a h c e puh -as kvart - ti h c e puh -as kvart - ti puh -as kvart - ti E m E m Säveltapailu (osa-alue) Kira on 1 Meno anante m 7 / /H 7 7 E m # orelli: Sarabane E 7 m 7
Rytmiosastossa käytettäviä rytmeä (Luentatavuin) Rytmit (osa-alue) Kira Kokonuotti (1/1) Puolinuotti (1/) Neläsosanuotti (1/) Kaheksasosanuotti (1/) taa - aa - aa - aa taa - aa taa taa tii tii tii tii Pisteellinen puolinuotti (1/ + 1/) - - taa aa aa Pisteellinen neläsosanuotti (1/ + 1/) taa - a tii tii taa - a Synkooppi tii taa tii Kuuestoistaosanuotti (1/1) Trioli ta ka ka ka - - - tii ta - ka ta ka tii - ta te ti - - Pisteellinen kaheksasosanuotti (1/ + 1/1) Nopea synkooppi tii - i ka ta tii - i ta tii ka tii ti-pa-tu Kaheksasosatauko sekä erilaisia kuuestoistaosanuottea rytmitettyinä neläsosanuottiin - - ta - ka ta ka - - - ta - - ka r ka - - - - ka - ta - ka ta ka ta - - - ta ta - - tii ka - tii i - - ka ka - - Synkooppiin pohautuvia rytmeä tii taa tii _ taa tii tii taa ta- ka - ta ka taa tii ta - ka taa ta - ka 7
Rytmiharoituksia Rytmiharoituksia (osa-alue) Kira Nopea Synkooppi (1/1 + 1/ + 1/1) ta ka ka ka - - - ta tii ka ta tii ka llegro ma non troppo 1 ã tii ta - ka ta ka tii - tii ka -i - ta tii ka ta tii - i ã Meno mosso Largo ã Molto allegro ã 1/ tauko sovelletettuna haroiteltuihin rytmeihin tii ta - ka - - ta - ka Meno marcia ã tii taa tii tii taa tii _ taa tii Tranquillo ã 1
Rytmiharoituksia Rytmiharoituksia (osa-alue) Kira Pisteellinen 1/ nuotti + 1/1 nuotit Meno presto 1 ã taa - a ta - ka Rather slo (s ) ã Moerately (s ) ã ta - ka taa - a ast (s ) ã Synkooppi + 1/ tauko tii taa tii taa tii taa ta - ka Quasi presto ã llegro ã
1 bb c E b b b b b m7 b b b m m E m Ohelmistoa 1 m 7 b b 7 m m m Wer ie Musik in Ehren hält E b m o m m 7 / B b ohan Krieger (1-17) Erntelie ranz Schubert (11) eh ich Zum grünen Hain m m m m m7 7 Ohelmistoa (osa-alue) Kira Ranskalainen kansanlaulu m m m bb bb 7 # 7 B b #o m 7 Schesterlein m 7 # B b E b 7 # ohannes Brahms 7 m B b m m E E7 # # m ie Sommernacht E 9 # # 7(b ) m E 7 # E 7 7(b ) m/e E 7 hiristoph Willibal luck m
1 Ohelmistoa 99 b b 7 b n n ir ohann Sebastian Bach (1-170) Bourree Polka Russe 7 Ohelmistoa (osa-alue) Kira ohann Sebastian Bach M linka
Kuunnellaan intervallea Säveltapailu (osa-alue) Kira b bb b b c p s p s b n bb b Hernano s Hieay o Re Mi Metsässä ei Liikahakaan Lehtikään rvon mekin nsaitsemme On Neiolla Punapaula b y c Maria (West Sie Story) Koska meitä Käsketään ( Tuiki Tuiki Tähtönen) p s p7 s7 b b Karalan Kunnailla bb b b Oolannin Sota b La umparsita bb b b n 10 n n Sateenkaaren Tuolla Puolen Tuomi on Virran Reunalla Suuren septimin löytäminen oktaavin avulla Suuren septimin löytäminen kolmisoinnun avulla
LULETN KENSSE Sointuanalyysi laulamalla a kuuntelemalla Säveltapailu (osa-alue) Kira Kaensseissa esiintyvät seuraavat kolmisoinnun muoot: Kolmisoinnun perusmuoto Kolmisoinnun terssikäännös Kolmisoinnun kvinttikäännös m b m vä b Soinnun sävelet lauletaan bassosta ylöspäin ylöspäin intervallirakenteen mukaisesti 1?? I I IV II I V I I V VI IV? b? I VI IV II I V I I V 7 I VII I II I V I I KUUNNELLN KENSSE Kolmisoinnun perusmuoto Sointu tunnistetaan kuuntelemalla intervallirakenne Soinnun pohasävel määrää asteen Kolmisoinnun terssikäännös Sointu tunnistetaan kuuntelemalla intervallirakenne Soinnun seksti - intervallin ylempi sävel määrää asteen Kolmisoinnun kvinttikäännös Sointu tunnistetaan kuuntelemalla intervallirakenne Soinnun kvartti - intervallin ylempi sävel määrää asteen I VI Kaenssin kuuntelussa käytetään seuraavaa ärestystä: a) Kiroitetaan basso viivastolle b) Lauletaan sointu bassosta ylöspäin (sisäisesti) c) Kuunnellaan onko sointu kolmisoinnun perusmuoto terssikäännös tai kvinttikäännös ) Merkitään soinnun sävel oka määrää asteen e) Basson sävel määrää soinnun käännöksen f) Merkitään astemerkinnät käännöksineen basson alapuolelle? b b b b? b b b b b b n n? a) f: Haroitellaan tunnistamaan kuuntelemalla seuraavia kaenssea ) B) ) b) I e) II I? b b b b c) ) # V IV I # 10
Musiikin teorian sovellutuksia elävään musiikkiin 1 Kira 1 Kiroita allaolevaan sävellykseen nuottien nimet a oktaavialat # E m? # E m? E m # H 7 E m? U # n b 9 # n eorie Seuraavassa laulussa on enharmonisesti väärin kiroitettua nuottea Merkitse ne mallin mukaisesti (x) nuotilla x Koska Meitä Käsketään b 10 n # n 11 # n Skotlantilainen kansanlaulu # 1 n n Kiroita ylläoleva laulu enharmonisesti oikein 9 10 11 1 ã Kiroita H-uuri tilapäisillä etumerkeillä laskevana sävelestä h nouattaen allaolevaa rytmiä c c Kiroita harmoninen gis-molli tilapäisillä etumerkeillä nousevana sävelestä gis1 nouattaen allaolevaa rytmiä ã 11
Musiikin teorian sovellutuksia elävään musiikkiin Kira Tunnista hakasilla yhistettyen intervallien nimet Sinfonia n:o 1 # # c n # S Bach etc Tunnista hakasilla yhistettyen intervallien nimet # # c # # uga n # # # # S Bach etc osi fan Tutte Tunnista hakasilla yhistettyen intervallien nimet # # # # c ã # Kiroita es-uuri tilapäisillä etumerkeillä laskevana sävelestä es nouattaen allaolevaa rytmiä R 11 + = = ã n Kiroita harmoninen b-molli tilapäisillä etumerkeillä laskevana sävelestä b nouattaen allaolevaa rytmiä a) Kuinka monta 1/ nuottia sisältyy 1/ nuottiin? b) Kuinka monta 1/ nuottia sisältyy 1/1 nuottiin? c) Kuinka monta 1/1 nuottia sisältyy 1/ nuottiin? ) Kuinka monta 1/1 nuottia sisältyy 1/ nuottiin? e) Kuinka monta 1/ nuottia 1/1 + 1/ nuottiin? f) Kuinka monta 1/ nuottia sisältyy 1/ + 1/ nuottiin? g) Kuinka monta 1/1 nuottia sisältyy 1/ + 1/ nuotiin? Laske seuraaville aika -arvoille yhteenlaskettu summa mallin mukaisesti a) b) c) + + + + ) e) + + = + + + + + = = Mozart etc
Musiikkisanastoa Sempre! Septetti! Koko aan Esim sempre staccato sempre legato Seitsemän esittään yhtye Sinfonia! Länsimaisen musiikin tärkein laaamuotoinen! orkesterisävellysmuoto Sointi! Ääni värisävy sointi voi olla esim tumma heleä ne Sointu! Kolmen tai useamman samanaikaisesti soivan sävelen! yhteisvaikutus Sopraano! Sostenuto! Korkea naisen tai lapsen ääni Piätellen Spiritoso! Henkevästi sielukkaasti!! merkintä esitetään Staccato!! Erottaen sävelet erotettava selvästi toisistaan Subito! Äkkiä heti Tasavireinen viritys! Viritysärestelmä ossa oktaavin sisältämät puoliaskeleet! ovat yhtä suuria Tempo primo! Paluu alkuperäiseen tempoon Tempo rubato! Kokonaisrytmin raoissa tapahtuva rytmin a tempon! vapaa käsittely Tenori! Korkea miesääni Tenuto! Piättäen nuotit täyteen! arvoonsa soittaen merkintä Tonaalinen! Transponointi! uuri - a mollisävellaissa oleva Sävellyksen siirto toiseen sävellaiin Tremolo! saman sävelen tai intervallin atkuva nopea! vuorottelu Trilli! Korukuvio kahen tai vierekkäisen sävelen nopea! vuorottelu Tritonus! Troppo! Ylinousevan kvartin keskiaikainen nimitys Liiaksi non troppo on: ei liiaksi 1