Ravinteiden kierrätys kiertotaloudessa 5.2.2016 Mathias Bergman, asiamies BSAG
BSAG Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö. Säätiö toimii koko Itämeren alueella. BSAG tekee rakentavaa, ratkaisukeskeistä yhteistyötä eri viranomaisten sekä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Toiminta perustuu parhaaseen tutkimustietoon Keskittyy ravinteiden kierrätykseen, typpi (N) ja fosfori (P)
Itämeri Itämeri suurimmat ongelma-alueet ovat rehevöityminen, vaaralliset aineet, meriliikenteen riskit sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Merkittävä väheneminen ravinteiden valumisessa mereen elvyttäisi myös Itämeren tilaa, erityisesti paikallisesti esimerkiksi Saaristomeren alueella. Meren mittavan sisäisen kuormituksen vähentäminen on myös ratkaiseva. BSAG:n visio: Ravinteiden kierrättäminen on ainoa kestävä sekä taloudellisesti mahdollinen tapa estää ravinteiden valuminen Itämereen. Kuva: Rajavartiolaitos&Suomen ympäristökeskus
Baltic Sea Action Summit Helsinki 10.2.20120 4
Baltic Sea Action Summit BSAG:n työkaluna tarvittaessa huippukokoukset. Baltic Sea Action Summit 2010 kokoukseen Helsingissä pääsylippu oli Itämeri-sitoumus. Mukaan saatiin kaikki Itämeren ympärysvaltiot sekä edelläkävijäyrityksiä ja - organisaatioita Itämeren eri maista. Prosessin toinen kokous pidettiin Pietarissa huhtikuussa 2013 pääministeri Medvedevin isännöimänä.
Sitoumukset BSAG hakee sitoumuksia Itämeren hyväksi Sitoumus on teko tai prosessi, joka vaikuttaa myönteisesti Itämeren ekologiseen tasapainoon. Hyvä sitoumus lähtee sitoutujan ydinosaamisesta ja hyödyttää myös antajaansa. www.bsag.fi
Kestävään maatalouteen ja ravinteiden kierrätykseen keskittyviä sitoumuksia Nutrient recycling from wastewater sludge Kemira Closed Circuit Cultivation Raisio Nutrient recovery from the liquid fraction from anaerobic digestion Biovakka Suomi Developing nutrient recycling processes and education methods The College of Landbased studies in Tuorla Promoting sustainable agriculture together with contract farmers Altia Nitrogen management and precision farming Yara Fazer develops it's operations for the benefit of the ecological balance of the Baltic Sea. Fazer Enhanced agricultural nutrient load reduction with new combined treatment Vapo Oy Clean Waters Implementation of the FOSTOP concept in the Baltic region Nordkalk Sustainable production of high quality Malt in the Baltic Sea region Viking Malt Enhanced nutrient recycling by advanced manure utilization in biogas processes BioGTS Reducing nutrient leaching to the Baltic Sea by improving nutrient use efficiency Hankkija Environmental friendly barley farming and greener brewery production Sinebrychoff Punkalaidun - a nutrient recycling municipality Punkalaidun municipality 7
HELCOM, 2013 Fosfori- ja typpivuodot ihmisen järjestelmistä ekosysteemiin
Kiertotalous: järjestelmämuutos kohti kestävää toimintaa
Kiertotalouden ajatusmalli Lineaarisessa talousmallissa hukataan merkittävä määrä arvokkaita resursseja, jotka voitaisiin kierrättää tai uudelleenkäyttää. Kiertotaloudessa näin ei ole. Kiertotalouden ajatuksena on resurssien uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääminen tuotantovaiheesta kulutukseen esimerkiksi siten, että toisen jäte on toisen resurssi. Neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähentämällä minimoidaan syntyvän jätteen määrä. Tarkoituksena on ylläpitää mahdollisimman pitkään valmistetun tuotteen tai materiaaliin arvo. Globaali väestönkasvu sekä muuttuvat kulutustottumukset tekevät kiertotalouteen siirtymisestä välttämätöntä.
Principles of Circular Economy
Kiertotalouden ajatusmalli Kiertotalouden toimintamallilla pyritään sopeuttamaan taloudellinen kasvu maapallon kantokykyyn sekä vastaamaan YK:n ilmastotavoitteisiin. Kiertotalous luo uusia liiketoimintamalleja mm. laitteiden huoltoon, uudelleenvalmistukseen sekä uudelleenkäyttöön. Pohjimmiltaan kysymys on vastaamisesta ympäristön köyhtymiseen sekä luonnovarojen ehtymiseen tavalla, joka on myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Luonnonvarojen rajallisuuden vuoksi on löydettävä ekologisesti ja taloudellisesti kestävä tapa käyttää niitä. Kiertotalous palvelee myös yritysten ja kuluttajien taloudellista etua. 2. joulukuuta 2015 Euroopan komissio julkaisi kiertotaloussuunnitelman, jonka tavoitteena on antaa selkeä viesti yrityksille sekä kuluttajille siirtymisestä kohti kiertotaloutta Kiertotaloussuunnitelman tavoitteena on turvata eurooppalaisen teollisuuden ja talouden kilpailukyky, luoda uusia työpaikkoja ja investointeja, edistää kestävää talouskasvua sekä vastata ilmastonmuutokseen ja ympäristöongelmiin.
EU:n kiertotaloussuunnitelman tavoitteita Komission tavoitteena on vähentää EU:n hiilidioksipäästöjä 450 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä, mikä on noin 10% nykyisistä CO 2 päästöistä. Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä vähennetään vuoteen 2030 mennessä enintään 10 prosenttiin kaikista jätteistä, ja tässä EP olisi halunnut asettaa vuoteen 2030 mennessä kaatopaikkakiellon. Elintarvikehävikin vähentäminen kehittämällä EU:n yhteiset menetelmät elintarvikejätteen mittaamiseen sekä indikaattoreiden määrittely, joilla saavutetaan kestävää kehitystä koskeva maailmanlaajuinen tavoite elintarvikkeiden hävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Lannoiteasetuksen tarkistaminen orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitteiden tunnustamisen helpottamiseksi, jotta niille voidaan kehittää EU:n laajuiset markkinat -> ravinteiden (P & N) kierrätyksen edistäminen
Ravinteiden kierrätys EU:n kiertotalouspaketissa Ravinteiden kierrätys sisältyy lannoiteasetuksen tarkistamiseen, jolla pyritään luomaan sisämarkkinat kierrätysravinteita sisältäville lannoitevalmisteille. Markkinoiden luomiseksi luodaan eurooppalaiset standardit sekä lannoitemääritelmät. Asetuksessa pyritään ohjaamaan eri biopohjaiset jäte-/sivuvirrat lannoitetuotannon raaka-aineiksi Komission tavoitteena on vahvistaa kierrätyslannoitteilla EU:n sisämarkkinoilla toimivaa teollisuuspohjaa. Kierrätyspohjaisten ravinteiden markkinoillepääsyssä on ongelmia kansallisten säädöserojen sekä standardien vuoksi.
Kiertotalouspaketti ja Suomen hallitusohjelma Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanke Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon on linjassa EU:n kiertotalouspaketin kanssa. Toimenpide 2: Lisätään ravinteiden kierrätystä ja tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi; varattu 34 miljoonaa vuosille 2016-2018. Kokeilu-, TK-, ja demonstraatiohankkeita kiertotalouden edistämiseksi Vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoidon toimenpideohjelma Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelma
Kiertotalouspaketti ja Suomen hallitusohjelma Huhtikuun 19. - 20.4. 2016 järjestetään kaksipäiväinen kärkihankkeiden kick off tilaisuus Kärkihankkeiden haku avautuu tämän jälkeen Kärkihankkeiden koordinointivastuu on Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksella
Ravinteiden kiertokulku PELTOVILJELY ENERGIAN TUOTTO KARJA-, SIKA- JA SIIPIKARJA- TUOTANTO JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT N & P TEOLLISUUS YRITYKSET KAUPPA- JA KESKUS-LIIKKEET KULUTTAJA
BSAG haluaa ehkäistä ravinteiden kiertokulun vuodot PELTOVILJELY ENERGIAN TUOTTO KARJA-, SIKA- JA SIIPIKARJA- TUOTANTO Vuoto Vuoto JÄTEVEDEN PUHDISTAMOT N & P TEOLLISUUS Vuoto Vuoto YRITYKSET KAUPPA- JA KESKUS-LIIKKEET KULUTTAJA
Esimerkkejä vuotojen estämisen keinoja maataloudessa P + N vuodot Lannan optimaalinen käyttö Oikea määrä, paikka ja ajankohta pelloilla joko jalostamattomana tai edelleen jalostettuna Lannan energiakäyttö (biokaasu, lämpö, jne) Lannasta lannoiteteollisuuden raakaaine = ravinteiden kierrätys Maan kasvukunnon ylläpito Mittaaminen ja ohjaaminen Maan rakenteen hoito ja ylläpito tavoitteet ja toimet Hyvä vedenläpäisevyys Toimiva ojitus Muru- ja huokosrakenteenkestävyys Biologinen toiminta Rehevä kasvusto Viljelykierto Valuntasuhde muokkaus Kalkitus Jne Pellolta pintavaluntana tai salaojaputkesta lähtevän P:n ja N:n talteenotto Aktiivikosteikot, esim. järvien rantoihin Luonnon mukaiset valtaojat Kemiallinen talteenooto Jne.. Vuotojen estämisen hinta P ja N eur/kg vs optimaalinen käyttö ja talteenotettujen ravinteiden uusiokäyttö
Ravinnevalumien estoidea: Suojavyöhyke, esim. pajusta, järven ympärille ei ojien tai jokien varsille. Paju korjataan säänöllisesti ja puu käytetään esim. biohiilenä Riku Venhola, BSAG
Kierrätyslannoitteiden valmistus Lannoitevalmistesektori on vaativa ala, joka vaatii paljon tietoa, osaamista ja ymmärrystä toimijoilta Kierrätysravinteen käyttö kustannus-hyötysuhteeltaan saatava samalle tasolle kuin keinolannoitteiden Markkinat kierrätysravinteille ja lannoitteille ovat vielä kehittymättömät Panostuksia tarvitaan tuotteistamiseen, jotta saadaan aikaan tasalaatuisia, kustannustehokkaita, ei haittaaineita sisältäviä sekä helppokäyttöisiä tuotteita. Esim. lanta on kierrätyslannoitteiden hyvä raaka-aine
Lanta on arvokas raaka-aine Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa kattamaan koko maan kasvien fosforitarpeen Lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa
Kotieläintuotannon tuottamassa lannassa on fosforia: 17.3 milj. kg vuodessa (17.300 t) Nautaeläimet 9,8 Siat 3,6 Kanat 1,5 Turkiseläimet 1,8 Muut 0,8 Lehmänlanta kuutioksi puristettuna, vertailukohtana Stadionin torni
Ravinteiden kierrätys resurssitehokkaassa bio/kiertotaloudessa Tavoite: Ravinnepitoinen ja kierrätettävä raaka-aine hyödynnetään taloudellisesti tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti Primaari raaka-aineet Prosessointi (esim.) Primaarituotteet Lisäjalostus (esim.) Lopputuotteita (esim.) - Lanta - Jätevesiliete - Ruoko - Lannan separointi - Ruo on haketus - Mädätys - Lietteiden poltto - Biokaasu - Lannan kiinteä- ja liukoinen fraktio - Tuhka - Ruokohake - Mädäte - Rejektivesi - Maanparannusaineet Lannoitevalmistus - Strippaus - Struviittisaostus - Haihdutus - Pyrolyysi - Rakeistus - Koostumuksen optimointi Biokaasun nesteytys - Kierrätys- (luomu) lannoite - Viherrakennusvalmisteet - Lämpö - Sähkö - Nesteytetty biokaasu Ajurit: työllisyys, aluetalouden kehitys, Saaristomeren tilan parantuminen, uusi yritystoiminta
Ravinteiden kierrätys kiertotalouden ytimessä Ravinteiden tehokas talteenotto ja kierrätys tuovat: uutta liiketoimintaa uusia työpaikkoja uusia tuotteita hyvinvointia inspiraatiota orgaanisten kierrätyslannoitteiden optimaalisen käytön kautta parempaa satoa ja samalla terveitä vesistöjä sekä elävän Itämeren