ROVANIEMEN KAUPUNGIN YHDENVERTAISUUS SUUNNITELMA 2008
SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 2 ETNISET VÄHEMMISTÖT ROVANIEMELLÄ... 3 Saamelaiset... 3 Romanit... 4 SYRJINTÄ JA SIIHEN PUUTTUMINEN... 5 YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA... 7 Lähteet... 8 Liitteet... 8 2
YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Rovaniemen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa kaupungin toiminnassa. Yhdenvertaisuuteen tähtäävän toiminnan päämääränä on mahdollistaa kaikille ihmisille kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta riippumatta yhdenvertaiset edellytykset päästä koulutukseen ja saada työtä sekä palveluja. Rovaniemen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma keskittyy etnisen yhdenvertaisuuden kysymyksiin. Suunnitelmassa tarkastellaan erityisesti saamelaisten ja romanien mahdollisuuksia yhdenvertaisuuteen. Maahanmuuttajien tilannetta tarkastellaan kotouttamissuunnitelmassa. Yhdenvertaisuuslain 1 (21/2004) mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja tarvittaessa muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuslaki säätää yhdenvertaisesta kohtelusta mm. työelämässä ja työhönotossa, sosiaali ja terveyspalveluissa, erilaisissa etuuksissa ja tuissa, asevelvollisuudessa tai siviilipalvelussa. Valtion ja kuntien viranomaisilla on yhdenvertaisuuslain perusteella myös velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä välitöntä ja välillistä syrjintää ja häirintää viranomaisen toiminnassa ja toimintaympäristössä. ETNISET VÄHEMMISTÖT ROVANIEMELLÄ Tilastokeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan valtaosa (57 556 henkilöä) Rovaniemen kaupungin asukkaista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Toiseksi suurin kieliryhmä muodostuu venäjänkielisistä (248 henkilöä), seuraavaksi eniten (118 henkilöä) on persiankielisiä ja neljänneksi suurin ryhmä muodostuu saamenkielisistä (106 henkilöä). 2 Saamelaiset Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisia on Suomessa noin 9000 henkilöä. Heistä alle puolet asuu saamelaisten kotiseutualueella, jonka muodostaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alue. Yli puolet saamelaisista asuu muualla Suomessa ja ulkomailla. (Näkkäläjärvi & Magga 2006, 100; www.samediggi.fi.) Vuonna 2007 pidettyjen saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottujen tilastojen mukaan Rovaniemen kaupungin alueella asuu 414 saamelaista. Saamelaiskäräjävaalien tilastot perustuvat saamelaiskäräjälakiin, jossa saamelaisuus on määritelty. Saamelaisella tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen: 1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; 2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi, metsä tai kalastajalappalaiseksi maa, veronkanto tai henkikirjassa; taikka 3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on 1 Ks. Liite 1. Yhdenvertaisuuslaista yhdeksällä eri kielellä tehty esite löytyy osoitteesta http://www.yhdenvertaisuus.fi. 2 Esim. lapsen nimen ilmoittamisen yhteydessä rekisteriin ilmoitetaan kieli. Kieli pysyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta. Kieleen perustuva väestöryhmien koon määrittely ei ole ongelmaton. Esim. väestötietojärjestelmän tilastot saamelaisista perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen äidinkielestään, eivätkä tilastot erittele mistä saamen kielestä on kyse. Mahdollisuus saamen kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään on ollut vuodesta 1994 lähtien ja tämän vuoksi on mahdollista, että ennen vuotta 1994 saamen kieltä puhuneet ovat joutuneet ilmoittamaan äidinkielekseen suomen kielen. (Kertomus saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2003 2006, Klemetti Näkkäläjärvi/Saamelaiskäräjät.) Etnisen alkuperän mukaan tehtyjä ryhmätilastoja ei ole saatavilla. Saamelaisten, ei pelkästään väestötietojärjestelmään äidinkieleksi saamen ilmoittaneiden, lukumäärää voi kuitenkin tarkastella saamelaiskäräjävaalien tilastoista, ks. seuraava sivu. 3
merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa. 3 Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylläpidon ja kehittämisen ongelmina ja myös saamelaisten yhdenvertaisuuden esteenä Suomessa on (Näkkäläjärvi & Magga, 2006) mm. saamelaisten omakielisten sosiaali ja terveydenhuollon palveluiden heikko toteutuminen yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat haasteet saamen kielen ja kulttuurin olemassaololle Lasten päivähoitolain (36/1973) mukaan kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen ruotsin tai saamenkielellä (11.12.1981/875). Rovaniemen kaupunki on vuodesta 2006 alkaen huomioinut äidinkieleltään saamenkielisten lasten saamen kielen ja kulttuurin tukemisen. Tavoitteena on ollut ja on edelleenkin saamenkielisten päivähoitopalvelujen tarjoaminen vähintään ns. kielikylpynä edellyttäen, että päivähoitoasetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset ja kielelliset vaatimukset täyttävää henkilöstöä tai muutoin riittävän koulutuksen omaavan henkilöstöä on saatavilla. Vuodesta 2007 saamenkielistä päivähoitopalvelua on järjestetty omassa saamenkielisessä ryhmässä: ensin yhtenä päivänä viikossa tapahtuvana ns. kielikylpynä perhepalvelukeskuksen yhteydessä. Syksystä 2008 alkaen saamenkielinen ryhmä on sijoitettu kaupungin päivähoitoyksikön yhteyteen omaksi ryhmäkseen viitenä päivänä viikossa tapahtuvaksi toiminnaksi. Saamelaislasten ryhmässä on ollut tähän asti kävijöitä yhdestä viiteen. Ongelmana palvelujen tarjoamisessa on ollut saamen kieltä osaavan ja päivähoidon kelpoisuusvaatimusten täyttävän henkilöstön puute. Saamen kielen opetusta on tarjottu koululaisille vuodesta 1991 lähtien A2 kielenä. Saamenkielisiä sosiaali ja terveyspalveluja pyritään kehittämään, mikäli tarvetta esiintyy. Muista saamen kieltä ja kulttuuria tukevista palveluista voidaan mainita Lapin maakuntakirjasto. Kirjastossa Lappi osastolla toimii Suomen saamelainen erikoiskirjasto. Romanit Suomessa asuu noin 10 000 romania (Friman Korpela 2006, 111). Oulun ja Lapin läänissä romaniväestö muodostuu noin 1 300 1 500 henkilöstä, joista suurin osa asuu Oulun ja Rovaniemen kaupungeissa ja niiden ympäristökunnissa (Romanioppilaiden tukeminen ). Romanit ovat suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluva etninen vähemmistöryhmä, jolla on oma kieli, omaleimainen tapaperinne ja kulttuuri. Romanit ovat Suomen kansalaisia, ja heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin valtaväestöllä. Romanien historiaan Suomessa kuuluneet kuitenkin aina 1970 luvulle jatkuneet romanien sulauttamispyrkimykset. Vuonna 1995 Suomessa tehtiin perusoikeusuudistus, joka turvasi lainsäädännöllä romaniväestön aseman Suomen kansallisena vähemmistönä ja määritteli heidän oikeutensa oman kielen ja kulttuurin kehittämiseen. (Vast vastensa, 8 17.) Sarita Friman Korpelan (2006, 111) mukaan romanien elinolosuhteita selvittävästä tutkimustiedosta on puutetta. Tämän lisäksi jo tehtyjen selvitysten on usein koettu olevan romanien kannalta kielteisiä ja leimaavia. Haasteena onkin se, kuinka saada tietoa esim. romanien ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta, joka edesauttaisi toimenpiteiden ja palvelujen oikeudenmukaista kohdentumista ja saatavuutta vähemmistöä negatiivisesti leimaamatta. Selvitysten (Friman Korpela 2006, Romanilasten perusopetuksen tila, Vast vastensa ) mukaan romanien yhdenvertaisuuden esteenä Suomessa on mm.: romaniväestön elinolosuhteista kertovan tiedon puute palveluiden laatu ja saatavuus romanioppilaiden syrjäytyminen koulujärjestelmässä ja osittain myös koulujärjestelmän sisällä 3 Laki Saamelaiskäräjistä 2002, 3 4
sosiaali ja terveyspalveluiden ja romanikulttuurin kohtaamattomuudesta aiheutuva romanien syrjäytyminen palveluiden piiristä romanien työllistymisongelmat romaneihin kohdistuvien erityistoimenpiteiden leimaavuus romaneihin kohdistuvista negatiivisista stereotypioista aiheutuva erilaisuuden suvaitsevaisuuden puute SYRJINTÄ JA SIIHEN PUUTTUMINEN On tärkeää, että kaupungin työntekijä tunnistaa mahdollisen syrjinnän, osaa puuttua siihen ja auttaa syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä. Työministeriön, opetusministeriön, sosiaali ja terveysministeriön ja sisäasiainministeriön poliisiosaston yhteisen SEIS hankeen (Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää) esitteessä Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä määritellään syrjintään liittyviä käsitteitä seuraavasti: syrjintä välitön syrjintä välillinen syrjintä rakenteellinen syrjintä häirintä positiivinen erityiskohtelu henkilö joutuu tai asetetaan muita huonompaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän vuoksi henkilöä kohdellaan eriarvoisesti verrattuna siihen, miten jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vastaavanlaisessa tilanteessa. Eriarvoinen kohtelu tarkoittaa kohtelua, joka aiheuttaa henkilölle haittaa, kuten esim. saamatta jääneitä etuisuuksia, taloudellista tappiota, valinnanmahdollisuuksien vähenemistä tai vastaavaa tilanne, jossa henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä peruste yhteiskunnan rakenteissa, kuten sopimuksissa, lainsäädännössä ja palveluissa olevaa syrjintää, joka asettaa jonkin ryhmän muita huonompaan asemaan lisäksi myös ohje tai käsky syrjiä on syrjintärikos henkilön tai ihmisryhmän arvoa ja koskemattomuutta tarkoituksellisesti ja tosiasiallisesti loukataan yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai järjestelyin, jos hän on muutoin jäämässä eriarvoiseen asemaan. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on, että huonommassa lähtötilanteessa olevia ihmisiä tuetaan saamaan samat mahdollisuudet kuin muutkin, saavuttamaan tosiasiallinen yhdenvertaisuus. (Esim. tulkkipalvelut, tilojen esteettömyyttä 5
tukevat hissit ja liuskat, eri kielille käännetty tiedotusmateriaali.) Syrjintää kokeneelle henkilölle voi kynnys ottaa asia puheeksi olla korkea. Syrjintää epäiltäessä on hyvä ottaa asia puheeksi asianomaisen kanssa. On tärkeää että asiakkaan kokemukset otetaan vakavasti ja häntä pyritään auttamaan. Vaikka viranomainen ei suoranaisesti pystyisikään vaikuttamaan asiaan, voi hän kuitenkin opastaa asiakkaan eteenpäin avun saamiseksi. (Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä, 17.) Jos epäilee syrjintää viranomaistoiminnassa, voi ottaa yhteyttä seuraaviin tahoihin (Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä, 20): Yleisesti, kaikki viranomaistoiminta Oikeuskansleri Eduskunnan oikeusasiamies www.okv.fi www.oikeusasiamies.fi Poliisin toiminta Lääninhallituksen poliisiosasto Sisäasiainministeriön poliisiosasto www.laaninhallitus.fi www.intermin.fi Terveyspalvelut Potilasasiamies Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies Lääninhallituksen sosiaali ja terveysosastot Terveydenhuollon oikeusturvakeskus www.laaninhallitus.fi www.teo.fi (TEO) Etninen syrjintä, lisäksi Vähemmistövaltuutettu www.vahemmistovaltuutettu.fi Etnisen syrjinnän kohteeksi joutunut voi viedä asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi tai ottaa yhteyttä vähemmistövaltuutettuun. Vähemmistövaltuutettu on viranomainen, jonka perustehtävänä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa, yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutetun puoleen voi kääntyä esimerkiksi jos on omakohtaisesti kokenut etnistä syrjintää tai on muuten havainnut sitä tapahtuvan. Neuvontaa ja lisätietoja antavia tahoja etnistä syrjintää epäiltäessä ovat (Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä, 21): Etninen alkuperä tai kansalaisuus Romanit Saamelaiset Vähemmistövaltuutettu Pakolaisneuvonta Romaniaisain neuvottelukunta Saamelaiskäräjät www.vahemmistovaltuutetttu.fi www.pakolaisneuvonta.fi www.romani.fi www.samediggi.fi Rovaniemen kaupungin Ollaan ihmisiksi periaatteet tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamiseksi Rovaniemen kaupungin työpaikoilla asiakirjassa esitetään seuraavat toimintaohjeet, jotka ovat sovellettavissa myös etnistä syrjintää tai häirintää kohdatessa: Työyhteisön jäsen Ota kanssaihmisesi aina huomioon ja kunnioita hänen ihmisarvoaan ja koskemattomuuttaan. Jos havaitset jonkun olevan häirinnän kohteena, ilmaise häiritylle tukesi. Keskustele tarvittaessa häiritsijän kanssa asiasta ja pyydä häntä muuttamaan käyttäytymistään. Tue työyhteisöä ja esimiestä häirinnän lopettamisessa. Häirintää kokeva Jos koet itseäsi häirittävän, ilmoita häiritsijälle heti suoraan ja painokkaasti, että et hyväksy hänen menettelyään ja pyydä häntä käyttäytymään asiallisesti sinua kohtaan. Tarpeen mukaan dokumentoi häirintätilanteet jo häirinnän alkuvaiheista lähtien kirjoittamalla heti muistiin 6
mitä, missä, milloin, miten ja keiden välillä tapahtui ja keitä muita oli näkemässä ja kuulemassa. Pyydä heitä vahvistamaan oma kertomuksesi esimerkiksi allekirjoituksellaan. Jos et yksin rohkene selvittää asiaa häiritsijän kanssa tai olet epävarma tilanteesta, käänny esimiehesi ja tarvittaessa esim. työsuojelu tai vähemmistövaltuutetun puoleen. Jos häiritsijä on lähiesimies, ota yhteys ylempään esimieheen. Työsuojeluvaltuutettu Toimi tehtäväsi ja kulloisenkin tarpeen mukaan häirityn tukena ja apuna. Jos häirintää kokeva ei osaa arvioida kokemustaan tai uskalla toimia, selvitä viipymättä tosiseikat tarpeen mukaan yhdessä häirityn kanssa ja kuule myös muita häirintätilanteissa mukana olleita henkilöitä. Jos häirintä ei lopu kehotuksesta huolimatta, huolehdi siitä, että asia saatetaan esimiehen ja/tai esim. vähemmistövaltuutetun tietoon, mikäli häiritty niin haluaa. Esimies Kun havaitset häirintää tai muuta mahdollista epäasiallista käyttäytymistä tai tällainen toiminta tulee muutoin tietoosi, huolehdi viivytyksettä, että tapahtuneet tosiseikat tulevat riittävällä tarkkuudella selvitetyksi. Jos asia antaa aihetta, tapauksen luonteesta ja tekemästäsi tilannearviostasi riippuen esim. (1) puhuttele häiritsijää ja kiellä häntä jatkamasta käyttäytymistään, (2) käy osapuolten kanssa ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetun mukana ollen keskustelu, jossa asiaa käsitellään, (3) käsittele asiaa tarvittaessa työpaikkakokouksessa tai (4) pyydä ylemmän esimiehen tukea tai apua tilanteen käsittelyyn. Valvo, että antamiasi ohjeita noudatetaan. Jos häirintä jatkuu senkin jälkeen, kun olet häiritsijää asiasta puhutellut, anna häiritsijälle kirjallinen varoitus. Mikäli häirintä jatkuu varoituksesta huolimatta, ryhdy toimenpiteisiin häiritsijän palvelussuhteen päättämiseksi. YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA Rovaniemen kaupungin Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma 2010 2012 sisältää kaupungin strategisen päämäärän järjestää asukkailleen laadukkaat perus ja muut hyvinvointipalvelut sekä tarjota asukkailleen hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet kaupungin kehittämiseksi. Edellä mainittu strateginen päämäärä koskee yhdenvertaisesti kaikkia kaupungin asukkaita. Palvelujen järjestämisen yleiset periaatteet on lisäksi määritelty väestöryhmittäin kolmeen ryhmään: lapset, nuoret ja perheet, työikäiset sekä ikäihmiset. Etnisille ryhmille tarjottavista palveluista mainitaan erityisesti maahanmuuttajien suunnitelmallinen kotouttaminen ja päivähoitopalvelujen järjestämisen yhteydessä huomioitava saamelaisten lasten mahdollisuus saada ns. kielikylpyä omalla äidinkielellään. Rovaniemen kaupungilla on olemassa kaupungin työntekijöiden tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun periaatteet, jotka on kirjattu Ollaan ihmisiksi nimisessä asiakirjassa. Myös kaupungin talousarvio ja toimintasuunnitelmassa, varhaiskasvatussuunnitelmassa, perusopetuksen opetussuunnitelmissa ja tekeillä olevassa lapsi ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa linjataan toimintaperiaatteita, jotka edesauttavat yhdenvertaisen kohtelun ja tasa arvon toteuttamista. Näitä suunnitelmia tarkastettaessa yhdenvertaisuuslain vaatimukset tullaan ottamaan erityiseen huomioon. Myös vuotuisten palvelusopimusten teon yhteydessä tullaan kiinnittämään huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Rovaniemen kaupunki on toiminnassaan kehittänyt varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja puheeksi ottamisen kulttuuria. Tarkoitus on, että työntekijöiden työssään havaitsemiin ongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mukaan lukien vähemmistöryhmien kohdalla havaitut epäkohdat. Yhdenvertaisuuden toteutumista ja yhdenvertaisen kohtelun ongelmia seurataan asiakas ja työntekijäpalautteen avulla. Rovaniemen kaupungin internet sivuilla (www.rovaniemi.fi) on mahdollista antaa kuntalaispalautetta kaupungissa tarjottavista palveluista. Saamelaisten ja romanien palvelujen kehittämisessä konsultoidaan Saamelaiskäräjiä ja Romaniasiain neuvottelukuntaa. 7
Lähteet Friman Korpela, Sarita (2006) Romanit ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Teoksessa Hyvinvointivaltion rajat. Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali ja terveydenhuollossa. Stakes 2006, 111 114. Näkkäläjärvi, Anne ja Magga, Ristenrauna (2006) Saamelaisväestön sosiaali ja terveyspalvelujen oikeudenmukainen kohdentuminen ja kehittämistarpeet. Teoksessa Hyvinvointivaltion rajat. Riittävät palvelut jokaiselle. Näkökulmia yhdenvertaisuuteen sosiaali ja terveydenhuollossa. Stakes 2006, 100 110. Ollaan ihmisiksi periaatteet tasavertaisuuden ja hyvän kohtelun turvaamiseksi Rovaniemen kaupungin työpaikoilla. Rovaniemen kaupunki 2006. Romanilasten perusopetuksen tila. Selvitys lukuvuodelta 2001 2002. Opetushallituksen monisteita 11/2004. Helsinki. Romanioppilaiden tukeminen sekä kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Henna Huttu esitelmä Yhdenvertaisuus työpajassa Rovaniemellä 6.5.2008. Sosiaali ja terveydenhuolto ja syrjintä. Suomi Eteenpäin Ilman Syrjintää (SEIS) hankkeen esite. Vast vastensa. Opas romanien kanssa työskenteleville sosiaalialan ammattilaisille. 2007. Oulu. http://www.samediggi.fi (Luettu 27.4.2008) http://www.tilastokeskus.fi (Luettu 30.4.2008) http://www.vahemmistovaltuutettu.fi (Luettu 6.5.2008) Liitteet Liite 1. Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. 2 Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on: 1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta; 2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä; 3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka 4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista. Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on: 1) sosiaali ja terveyspalveluista; 2) sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista; 3) asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka 4) asumisen taikka yleisölle tarjottavien tai yleisön saatavilla olevien irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjonnasta tai saatavuudesta muissa kuin yksityisten henkilöiden välisissä suhteissa. 3 Tätä lakia ei sovelleta: 1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään; 2) kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä. 4 8
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö. (9.11.2007/978) Viranomaisilla tarkoitetaan tässä pykälässä valtion ja kuntien viranomaisia sekä itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia samoin kuin Ahvenanmaan maakunnan viranomaisia niiden huolehtiessa valtakunnan viranomaisille kuuluvista tehtävistä maakunnassa. Viranomaisella tarkoitetaan myös julkisoikeudellista yhdistystä ja yksityisiä toimijoita niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä sekä valtion liikelaitoksia. Velvollisuus 2 momentissa tarkoitetun suunnitelman laatimiseen ei kuitenkaan koske evankelis luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkokuntaa eikä viranomaiseen rinnastettavaa, julkista hallintotehtävää hoitavaa yksityistä toimijaa. 5 Vammaisen henkilön työllistymis ja kouluttautumisedellytysten parantaminen Yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2 :n 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. 6 Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa arvosta annetussa laissa (609/1986). Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. 7 Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä: 1) yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla pyritään tämän lain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä; 2) sellaista 6 :n 1 momentissa tarkoitettuun syrjintäperusteeseen liittyvää erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus; 3) ikään perustuvaa erilaista kohtelua silloin, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu sosiaaliturvajärjestelmien eläke tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista. Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 :n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista. 8 Ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seurauksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. 9 Edellä 2 :ssä tarkoitettu työn, irtaimen tai kiinteän omaisuuden tai palvelujen, koulutuksen tai etuisuuksien tarjoaja, joka on iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella rikkonut 6 tai 8 :n säännöksiä, on velvollinen maksamaan loukkauksesta hyvitystä syrjinnän tai vastatoimen kohteeksi joutuneelle. Hyvityksenä on suoritettava loukkauksen laadun mukaan enintään 15 000 euroa. Hyvityksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kesto, 6 tai 8 :n säännöksiä rikkoneen suhtautuminen tekoonsa, asianosaisten välillä saavutettu sovinto, yhdenvertaisen oikeustilan palauttaminen, tekijän taloudellinen asema ja muut olosuhteet sekä samasta teosta muun lain nojalla henkilöön kohdistuvasta loukkauksesta tuomittu tai maksettavaksi määrätty taloudellinen seuraamus. Hyvitys voidaan jättää tuomitsematta, jos se on olosuhteet huomioon ottaen kohtuullista. Hyvityksen enimmäismäärä saadaan erityisistä syistä ylittää, kun se on syrjinnän kesto, vakavuus ja muut olosuhteet huomioon ottaen perusteltua. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun lain mukaan. 10 Tuomioistuin voi käsiteltävänään olevassa asiassa muuttaa tai jättää huomioon ottamatta sopimusehdot, jotka ovat 6 tai 8 :ssä säädetyn kiellon vastaisia. Sopimusehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon muuttamisen tai huomioon ottamatta jättämisen vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan muuttaa muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan. 11 9
Tämän lain noudattamista työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa työpaikalla valvovat työsuojeluviranomaiset siten kuin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) säädetään. (20.1.2006/50) Etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa muutoin kuin työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valvovat vähemmistövaltuutettu ja syrjintälautakunta siten kuin vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa (660/2001) säädetään. 12 Joka katsoo joutuneensa tässä laissa tarkoitetun etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kohteeksi, voi pyytää vähemmistövaltuutetulta 2 :n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa sekä 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa ohjeita, neuvoja, suosituksia ja toimenpiteitä sovinnon aikaansaamiseksi. 13 Syrjintälautakunta voi etnistä syrjintää koskevassa asiassa, siltä osin kuin se ei koske työsuhdetta tai julkisoikeudellista palvelussuhdetta taikka työharjoittelua tai muuta vastaavaa toimintaa työpaikalla: 1) vahvistaa osapuolten välisen sovinnon; taikka 2) kieltää jatkamasta tai uusimasta 6 tai 8 :n vastaista menettelyä. Syrjintälautakunnan vahvistama sovinto, jossa on sovittu rahasaatavasta, voidaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Syrjintälautakunnan tulee tarvittaessa liittää antamaansa kieltopäätökseen kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa päätöstä on noudatettava. Lautakunta voi asettaa päätöksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon ja tuomita sakon maksettavaksi siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään. Jos 1 momentissa tarkoitettu asia on vireillä tai tulee vireille muussa viranomaisessa, syrjintälautakunnan on jätettävä asia tutkimatta. 14 Tuomioistuin, vähemmistövaltuutettu tai muu viranomainen taikka yhdistys voi pyytää etnistä syrjintää koskevassa asiassa syrjintälautakunnan lausunnon tämän lain soveltamisesta. 15 Se, johon 6 tai 8 :n vastainen menettely kohdistuu, taikka vähemmistövaltuutettu voi saattaa etnistä syrjintää koskevan, 2 :n 1 momentin 1, 3 tai 4 kohdassa taikka 2 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 :n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä menettelyä varten. Sovinnon osapuolet yhdessä tai vähemmistövaltuutettu osapuolten suostumuksin voi saattaa 1 momentissa tarkoitetun asian syrjintälautakunnan käsiteltäväksi 13 :n 1 momentin 1 kohdassa säädettyä menettelyä varten. Asian käsittelystä syrjintälautakunnassa säädetään vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetussa laissa. 16 Kanne 9 tai 10 :ssä tarkoitetussa asiassa on nostettava vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa kahden vuoden kuluessa 6 tai 8 :n vastaisesta menettelystä tai, jos menettely on jatkuvaa, kahden vuoden kuluessa sen päättymisestä. Työhönottotilanteissa kanne on kuitenkin nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä. 17 Jos joku, joka katsoo joutuneensa 6 :n vastaisen menettelyn kohteeksi, esittää tässä laissa tarkoitettua asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä selvitystä, jonka perusteella voidaan olettaa, että mainitussa pykälässä säädettyä kieltoa on rikottu, vastaajan on osoitettava, että kieltoa ei ole rikottu. Säännöstä ei sovelleta rikosasian käsittelyssä. 18 Syrjintälautakunnan 13 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto oikeuteen. Toimivaltainen hallinto oikeus on se, jonka tuomiopiirissä syrjityksi väitetyn kotipaikka sijaitsee. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Syrjintälautakunnan 13 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei hallinto oikeus toisin määrää. 19 Syrjintälautakunnan 13 :n 1 momentin 1 kohdan tai 4 momentin nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 20 Rangaistus syrjinnästä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 :ssä, työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 :ssä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 a :ssä. L:lla 215/2008 muutettu 20 tulee voimaan 1.5.2008. Aiempi sanamuoto kuuluu: 20 Rangaistus syrjinnästä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 9 :ssä ja työsyrjinnästä rikoslain 47 luvun 3 :ssä. 21 Edellä 9 :ssä säädetyn hyvityksen enimmäisrahamäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain työ ja elinkeinoministeriön asetuksella. Liite 2. Rovaniemen väestö äidinkielen mukaan 31.12.2007 (Lähde: Tilastokeskus) (Huom. Kielistä on taulukoitu kaikki kielet, joita äidinkielenään puhuvia on alueella vähintään viisi henkilöä.) kieli lkm suomi 57556 venäjä 248 persia 118 10
saame 106 ruotsi 80 englanti 73 kiina 70 saksa 53 eesti, viro 45 vietnam 37 thai 33 kurdi 32 somali 27 albania 26 arabia 25 ranska 25 turkki 24 espanja 20 latvia, lätti 11 portugali 11 tamili 11 unkari 11 puola 10 japani 9 telugu 9 hollanti 8 italia 8 norja 6 bengali 5 bosnia 5 nepali 5 muu kieli 65 11