POLYSYKLISTEN AROMAATTISTEN HIILIVETYJEN (PAH) PITOISUUDET ULKOILMAN PM1 -HIUKKASISSA KUOPION NIIRALASSA JAKSOLLA MARRASKUU 28 - MAALISKUU 29 Hannele Hakola Mika Vestenius Helena Saari Risto Pesonen
POLYSYKLISTEN AROMAATTISTEN HIILIVETYJEN (PAH) PITOISUUDET ULKOILMAN PM 1 - HIUKKASISSA KUOPION NIIRALASSA JAKSOLLA MARRASKUU 28 - MAALISKUU 29 Hannele Hakola Mika Vestenius Helena Saari Risto Pesonen ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS JA ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 25.8.29
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 MITTAUKSET...4 2.1 Mittauspaikan kuvaus...4 2.2 Käytetyt näytteenotto- ja analyysimenetelmät...5 2.2.1 PM 1 -hiukkasiin sitoutuneiden PAH -yhdisteiden keräys...5 2.2.2 PM 1 -hiukkasiin sitoutuneiden PAH-yhdisteiden analysointi...5 3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU...6 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...12 VIITELUETTELO...13
3 1 JOHDANTO Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ovat orgaanisia yhdisteitä, joita muodostuu epätäydellisen palamisen tuloksena muun muassa hiilen ja biomassan poltossa. Merkittävimmät PAH -lähteet ovat liikenne, puun poltto, energiantuotanto, teollisuuden prosessit ja metsäpalot. PAH -yhdisteet voivat esiintyä ilmakehässä sekä kaasu- että hiukkasmuodossa. 2 3 aromaattista rengasta sisältävät yhdisteet esiintyvät yleensä enimmäkseen kaasufaasissa, mutta em. useamman renkaan yhdisteet hiukkasiin sitoutuneina. PAH -yhdisteet ovat terveydelle haitallisia ja lisäävät syöpään sairastumisen riskiä. PAH -yhdisteet hajoavat valon vaikutuksesta ja tästä syystä pitoisuudet ovat yleensä kesällä pienempiä kuin talvella. Talvella myös lämmityksestä ja autojen kylmäkäynnistyksestä johtuvat päästöt ovat suurempia. PAH -yhdisteistä bentso(a)pyreenipitoisuuden vuosittaiset keskiarvot ovat olleet Euroopan maaseutu-tausta-alueilla,1 1 ng/m 3, kaupunkialueilla,5 3 ng/m 3 ja jopa 3 ng/m 3 tiettyjen teollisuuslaitosten välittömässä läheisyydessä. Kaupunkialueilla pitoisuudet ovat suurimpia vilkasliikenteisten katujen ja teiden läheisyydessä. ng/m 3 = gramman miljardisosa ilmakuutiometriä kohden. Euroopan unioni on antanut direktiivin ulkoilman elohopean, arseenin, kadmiumin, nikkelin ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH -yhdisteet) mittaamisesta ja tavoitearvoista ilmassa. Tämä ilmanlaadun neljäs tytärdirektiivi, 24/17/EY, annettiin 15.12.24 ja se saatettiin Suomen lainsäädäntöön 15.2.27 voimaan tulleella asetuksella (Vna 164/27). Direktiivissä ja asetuksessa on PAH -yhdisteiden merkkiaineena toimivan bentso(a)pyreenin pitoisuuksille määritetty tavoitearvo, joka on pyrittävä saavuttamaan vuoteen 213 mennessä, ja arviointikynnykset. Tavoitearvolla tarkoitetaan ilmassa olevaa pitoisuutta hengitettävissä hiukkasissa (PM 1 ). Tavoitearvo, joka on esitetty vuosikeskiarvona, ei saisi ylittyä kalenterivuoden aikana (ks. taulukko 1). Tavoitearvo on tarkoitettu ehkäisemään tai vähentämään ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Ylemmän arviointikynnyksen ylittyessä seuranta-alueilla ja väestökeskittymissä kiinteät ja jatkuvat mittaukset pitoisuuksien seuraamiseksi ovat pakollisia. Alemman arviointikynnyksen ylittyessä ilmanlaadun arviointiin voidaan käyttää suuntaa-antavia mittauksia yhdessä mallintamisen kanssa. Alemman arviointikynnyksen alittuessa ilmanlaadun arvioinnissa on mahdollista käyttää pelkkiä mallintamistekniikoita tai objektiivista arviointia. Taulukko 1. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) sisältämän bentso(a)pyreenin pitoisuudelle annettu tavoitearvo ja arviointikynnykset kalenterivuoden keskiarvoina Bentso(a)pyreeni ng/m 3 Tavoitearvo 1 Ylempi arviointikynnys,6 Alempi arviointikynnys,4 Bentso(a)pyreenin lisäksi myös seuraavien PAH -yhdisteiden pitoisuuksia on em. direktiivin mukaan seurattava, vaikka niiden pitoisuuksille ei ole asetettu tavoitearvoja:
4 bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(j)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni ja dibentso(a,h)antraseeni. Kuopiossa kerättiin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) vuorokausinäytteitä tarkoituksena selvittää polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuuksia jaksolla 28-31.3.29 asuinalueella, jolla puun pienpoltto saattaisi vaikuttaa merkittävästi PAH -pitoisuuksiin. Tutkimuksen tilasi Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Tilaajan yhdyshenkilönä toimi ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä, joka osallistui myös mittausten kenttätöihin ja hoiti näytteiden vaihdot ja toimittamisen Ilmatieteen laitoksen ilmakemian laboratorioon. 2 MITTAUKSET 2.1 Mittauspaikan kuvaus Mittauspiste sijaitsi Ukkokodintie 27:ssä Niiralan omakotialueen keskellä. Keräin oli sijoitettu omakotitalon pihalle kadun viereen, noin kahden metrin päähän kadun reunasta. Mittauspiste sijaitsi laajan omakotialueen keskellä. Omakotialue ei ole kaukolämpöverkon piirissä. Alueen kiinteistöjen lämmitykseen käytetään jonkin verran puuta ja öljyä. Ukkokodintien liikennemäärä on alle 1 ajoneuvoa/vrk. Kuva 1. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) näytteitä kerättiin Niiralan omakotitaloalueelta PAH - yhdisteiden analysointia varten.
5 2.2 Käytetyt näytteenotto- ja analyysimenetelmät 2.2.1 PM 1 -hiukkasiin sitoutuneiden PAH -yhdisteiden keräys Hiukkasiin sitoutuneet PAH -yhdisteet kerättiin PM 1 -hiukkasfraktiosta teflon-suodattimille käyttäen standardin EN 12341:1998 mukaista PM 1 -hiukkaskeräintä, joka kerää alle 1 mikrometrin kokoisia hiukkasia ympäröivästä ilmasta. Keräimen näytteenottopää poistaa keskipakoisvoiman avulla kerättävästä ilmanäytteestä halkaisijaltaan yli 1 mikrometriä suuremmat hiukkaset. Keruuaika on 24 tuntia ja näytteenoton virtausnopeus on 38 litraa minuutissa, jolloin vuorokaudessa kerätyn ilmanäytteen tilavuus on noin 55 m 3. 2.2.2 PM 1 -hiukkasiin sitoutuneiden PAH-yhdisteiden analysointi Ilmatieteen laitoksen PAH -yhdisteiden analyysimenetelmä on akkreditoitu. Ilmatieteen laitoksen ilmakemian laboratorio on FINAS -akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T97, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO 1725 ja se perustu standardiin SFS-EN 15549:28 Air quality Standard method for the measurement of the concentration of benzo(a)pyrene in ambient air. Esikuvana on käytetty soveltuvin osin myös standardia ISO 12884:2 Ambient air Determination of total (gas and particle-phase) polycyclic aromatic hydrocarbons Collection on sorbent-backed filters with gas chromatograph/mass spectrometric analysis. Menetelmässä teflon-suodattimille kerätyistä näytteistä määritettävät yhdisteet uutetaan Soxhlet -uutolla dikloorimetaaniin ja analysoidaan kaasukromatografi-massaspektrometrillä. Ennen uuttoa näytteeseen lisätään sisäinen standardi, jossa on deuteroituja PAHyhdisteitä. Sisäisellä standardilla korjataan näytteen käsittelystä ja matriisiefektistä aiheutuva hävikki. Uuttoaika on vähintään kahdeksan tuntia. Uuton jälkeen näyte kuivataan, konsentroidaan pyöröhaihduttimessa, puhdistetaan ioninvaihtopatruunan avulla ja haihdutetaan typpihaihduttimessa noin,5 1 millilitraksi. Tämän jälkeen näyte suodatetaan kaasukromatografin näytepulloon. Tästä näytteestä injektoidaan kahden mikrolitran tilavuus kaasukromatografin kapillaarikolonniin, jossa näyteseoksen sisältämät yhdisteet erottuvat toisistaan lämpötilaohjelmoidussa ajossa. Erottuneet yhdisteet tunnistetaan ja mitataan massaspektrometrin avulla. Menetelmän havaintorajat, kvantitointirajat ja mittausepävarmuudet on esitetty taulukossa 2. Kvantitointi suoritetaan ulkoisen kalibroinnin menetelmällä vähintään viiden kalibrointipisteen avulla. Menetelmän kalibrointialue on bentso(a)pyreenille välillä,6 8 ng/m 3. Sisäisen standardin menetelmää käytetään menetelmän saannon varmistamiseksi.
6 Taulukko 2. Määritettävien yhdisteiden toteamis- (LOD) ja määritysrajat (LOQ) sekä laajennetut mittausepävarmuudet (MU) massapitoisuutena ilmassa ng m -3. Mittausepävarmuudet on laskettu bentso(a)pyreenin tavoitearvoa vastaaville pitoisuuksille (MU1) ja alhaisille pitoisuuksille (MU2). Yhdiste LOD (ng/m 3 ) LOQ (ng/m 3 ) MU1 k=2 MU2 k=2 Fenantreeni,2,7 47 % 9 % Fluoranteeni,1,3 16 % 4 % Pyreeni,1,1 19 % 8 % Bentso(b+k+j)fluoranteeni,1,2 19 % 3 % Bentso(a)pyreeni,2,6 11 % 3 % Bentso(g,h,i)peryleeni,1,4 48 % 5 % Indeno(1,2,3-cd)pyreeni,1,2 48 % 6 % Dibentso(a,h+a,c)antraseeni,1,2 26 % 4 % 3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Kuva 3 esittää kaikkien Kuopion Niiralassa mitattujen PAH -yhdisteiden summat kunakin mittauspäivänä. PAH -summa vaihteli suuresti. Pienin pitoisuus oli 1,8 ja suurin 42,8. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kylminä päivinä, jolloin päästöt ovat suuria muun muassa autojen kylmäkäynnistyksistä ja puunpoltosta johtuen. Kylminä pakkaspäivinä myös päästöjen sekoittuminen ja laimeneminen ovat yleensä heikkoja. PAH -pitoisuudet olivatkin ulkoilman lämpötilasta riippuvia (ks. kuva 4). Kuvissa 5a-c on esitetty yksittäisten PAH -yhdisteiden ajallinen pitoisuusvaihtelu. Bentso(a)pyreenin pitoisuus ylitti useana päivänä tavoitearvon 1 ja joulukuuta 28 lukuun ottamatta jokaisen mittauskuukauden keskiarvo ylittää arvon 1. Tavoitearvo on kuitenkin asetettu vuosikeskiarvolle ja kesäpitoisuudet ovat alhaisempia kuin talvikaudella mitatut pitoisuudet. Kuva 6 esittää vuotuisen bentso(a)pyreenipitoisuuden vaihtelun Ilmatieteen laitoksen tausta-asemalla Virolahdella vuonna 28. Bentso(a)pyreenipitoisuuden koko vuoden keskiarvo Virolahdella oli,29 ja niiden kuukausien keskiarvo, jolloin Kuopion Niiralassa mittauksia tehtiin (joulukuu 28 - maaliskuu 29),58. Marraskuuta 28 ei otettu mukaan em. keskiarvotarkasteluun, koska Kuopiossa oli vain yksi mittauspäivä marraskuussa. Kuopion Niiralan bentso(a)pyreenipitoisuuksien keskiarvo oli koko mittausjaksolla 1,36. Jos koko vuoden keskiarvopitoisuus olisi puolet tästä kuten Virolahdella, direktiivin asettama tavoitearvo ei ylittyisi, mutta ylempi arviointikynnys,6 ylittyisi. PAH -yhdisteiden kuukausikeskiarvopitoisuudet on laskettu taulukkoon 3 yhdessä vastaavana aikana pääkaupunkiseudulla mitattujen pitoisuuksien kanssa (YTV, 29a ja b). Pääkaupunkiseudun asemat olivat vuonna 28 Kallion asema Helsingissä, joka luokitellaan kaupunkitausta-asemaksi ja Vantaan Itä-Hakkilan pientaloalueella sijaitseva asema, jonka tuloksiin vaikuttavat liikenteen päästöjen ja kaukokulkeutumisen lisäksi puun pienpoltto. Vuonna 29 YTV:n PAH -mittaukset siirtyivät Itä-Hakkilasta
7 Helsingin Vartiokylään, joka on myös pientaloaluetta. Kuopion Niiralassa mitatut PAH -yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Itä-Hakkilassa, mutta huomattavasti korkeampia kuin Vartiokylässä. Myös pääkaupunkiseudulla pientaloalueilla mitatut PAH -pitoisuudet olivat korkeampia kuin Kalliossa kaupunkitausta-asemalla mitatut pitoisuudet. PAH -yhdisteitä on mitattu aiemmin Kuopiossa Kurkimäen pientaloalueella ja sen lähellä sijainneella tausta-asemalla (Hellén et al., 28). Mittaukset tehtiin tammi- ja helmikuussa 26. Tuolloin bentso(a)pyreenin pitoisuudet vaihtelivat Kurkimäessä välillä,32 3,4 jakson keskiarvon ollessa 1,3, kun se läheisellä tausta-alueella oli,8. Kurkimäessä tuolloin mitatut bentso(a)pyreenipitoisuudet vastaavat hyvin nyt Niiralassa mitattuja pitoisuuksia. Tuloksista voidaan päätellä puun pienpolton olevan merkittävä PAH -yhdisteiden lähde Niiralassa. 45 Fenantreeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso(b+k+j)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Bentso(g,h,i)peryleeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibents(a,h+a,c)antraseeni 4 35 3 25 2 15 1 5 28/11/ 2/12/ 6/12/ 1/12/ 14/12/ 18/12/ 22/12/ 26/12/ 3/12/ 3/1/ 7/1/ 11/1/ 15/1/ 19/1/ 23/1/ 27/1/ 31/1/ 4/2/ 8/2/ 12/2/ 16/2/ 2/2/ 24/2/ 28/2/ 4/3/ 8/3/ 12/3/ 16/3/ 2/3/ 24/3/ 28/3/ Kuva 3. PAH -yhdisteiden pitoisuuksien summat kunakin mittauspäivänä Kuopion Niiralassa.
8 PAH summa (ng/m3) 45 4 35 3 25 2 15 1 y = -1.3 x + 6.5 R 2 =.47 5-2 -15-1 -5 5 lämpötila (C) Kuva 4. PAH -pitoisuuksien riippuvuus ulkoilman lämpötilasta Kuopion Niiralassa. (lämpötilat Ilmatieteen laitoksen Kuopion Savilahden havaintoasemalta).
9 Fenantreeni. 1. 2. 3. 4. 5. 3.12. 2.2. 2 2.3. 2 Fluoranteeni 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 3.12. 2.2. 2 2.3. 2 Pyreeni 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 3.12. 2.2. 2 2.3. 2 Kuva 5a. Yksittäisten PAH -yhdisteiden pitoisuudet Kuopion Niiralassa mittausjakson aikana.
1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 3.12. Bentso(b+k+j)fluoranteeni 2.2. 2 2.3. 2 5 Bentso(a)pyreeni 4 3 2 1 3.12. 2.2. 2 2.3. 2 4 Bentso(g,h,i)perylee ni 3 2 1 3.12. 2.2. 2 2.3. 2 Kuva 5b. Yksittäisten PAH -yhdisteiden pitoisuudet Kuopion Niiralassa mittausjakson aikana.
11 4 Indeno(1,2,3-cd)pyreeni 3 2 1 3.12. 2.2. 2 2.3. 2.4 Dibents(a,h+a,c)antraseeni.3.2.1. 3.12. 2.2. 2 2.3. 2 Kuva 5c. Yksittäisten PAH -yhdisteiden pitoisuudet Kuopion Niiralassa mittausjakson aikana. ng/m3.9.8.7.6.5.4.3.2.1. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 6. Bentso(a)pyreenipitoisuuden kuukausikeskiarvot Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustaasemalla vuonna 28.
12 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun mittausasemien Helsingin Kallion, Vantaan Itä-Hakkilan ja Helsingin Vartiokylän (YTV, 29) sekä Kuopion Niiralan PAH -yhdisteiden kokonaispitoisuuden kuukausikeskiarvot ja bentso(a)pyreenipitoisuuden (BaP) kuukausikeskiarvot. Marraskuussa 28 tehtiin Kuopiossa vain yksi mittaus. Hki Kallio Vantaa Itä-Hakkila Hki Vartiokylä Kuopio Niirala PAHsumma PAH- PAH- PAH- BaP summa BaP summa BaP summa BaP 28 marraskuu 2,9,3 6,48,76 1,82,14 joulukuu 4,88,4 8,37,83 7,35,92 29 tammikuu 4,93,38 6,2,67 15,6 1,66 helmikuu 6,22,43 7,22,53 18,9 1,87 maaliskuu 4,53,4 5,81,51 9,81 1,12 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Euroopan unioni on antanut direktiivin ulkoilman elohopean, arseenin, kadmiumin, nikkelin ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH -yhdisteet) mittaamisesta ja tavoitearvoista ilmassa. Tämä ilmanlaadun neljäs tytärdirektiivi, 24/17/EY, annettiin 15.12.24 ja se saatettiin Suomen lainsäädäntöön 15.2.27 voimaan tulleella asetuksella (Vna 164/27). Direktiivissä ja asetuksessa on PAH -yhdisteiden merkkiaineena toimivan bentso(a)pyreenin pitoisuuksille määritetty tavoitearvo, joka on pyrittävä saavuttamaan vuoteen 213 mennessä, ja arviointikynnykset. Bentso(a)pyreenipitoisuuden vuosikeskiarvo hengitettävissä hiukkasissa (PM 1 ) ei saa ylittää arvoa 1. Bentso(a)pyreenin lisäksi myös seuraavien PAH -yhdisteiden pitoisuuksia on direktiivin mukaan seurattava, vaikka niiden pitoisuuksille ei ole asetettu tavoitearvoja: bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(j)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni ja dibentso(a,h)antraseeni. Näitä em. yhdisteitä mitattiin Kuopion Niiralan pientaloalueella jaksolla 28-31.3.29. Niiralassa mitatut pitoisuudet olivat melko korkeita. Mittausjakson bentso(a)pyreenipitoisuuden keskiarvo oli 1,36. Arvo vastaa Kuopion Kurkimäessä talvella 26 mitattua pitoisuutta 1,32 ja joulukuun 28 arvo vastaa Vantaalla Itä-Hakkilassa pientaloalueella mitattua pitoisuutta. Niiralan tammi-maaliskuun 29 bentso(a)pyreenipitoisuudet olivat yli kaksinkertaisia Helsingin Vartiokylän pientaloalueella mitattuihin vastaaviin kuukausikeskiarvopitoisuuksiin nähden (YTV, 29). Ilmatieteen laitoksen tausta-asemalla Virolahdella mitatut pitoisuudet ovat vastaavana vuodenaikana noin puolet Kuopion Niiralan pitoisuuksista. Vaikka talven 28 29 bentso(a)pyreenipitoisuuden keskiarvo oli Kuopion Niiralassa korkeahko, on todennäköistä, että koko vuoden keskiarvo ei ylitä direktiivin ja vastaavan asetuksen tavoitearvoa. Mikäli bentso(a)pyreenipitoisuuden vuotuinen vaihtelu vastaa Virolahden pitoisuusvaihtelua, vuosikeskiarvo kuitenkin mahdollisesti ylittäisi ylemmän arviointikynnyksen. Tämä on kuitenkin vain suuntaa-antava arvio, sillä bentso(a)pyreenipitoisuudelle annetut tavoitearvo ja arviointikynnykset on määritelty ka-
13 lenterivuoden pituiselle vertailujaksolle ja Niiralan mittausjakso oli vain noin neljän kuukauden pituinen. Nyt raportoitavassa tutkimuksessa kartoitettiin suuntaa-antavasti PAH -yhdisteiden pitoisuuksia Kuopion Niiralan erillislämmitetyltä omakotitaloalueelta talvijaksolta marraskuu 28 - maaliskuu 29. Vastaavia tietoja hankittiin Kuopiossa aiemmin Kurkimäen omakotitaloalueelta talvella 26. Molemmissa ko. kohteissa PAH -yhdisteiden merkkiaineena käytetyn bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivat samantasoisia. Ilmatieteen laitos suosittelee vastaavia PAH -pitoisuuskartoituksia tehtäviksi Kuopion kaupungin alueella myös jatkossa lähivuosina. Sopivia kohteita olisivat Niiralan ja Kurkimäen kaltaiset erillislämmitetyt omakotialueet, joilla esiintyy puun pienpolttoa. Muita mahdollisia mittauspaikkoja voisivat olla muut sellaiset kohteet, joilla polttoaineiden epätäydellisen palamisen seurauksena voisi olettaa aiheutuvan hiilivetypäästöistä merkittäviä ilmanlaatuvaikutuksia sekä Kuopion kaupungin keskustan liikenneympäristö. Viimeksi mainitussa kohteessa mittausjakso voisi olla kalenterivuoden pituinen, niin että havaittuja pitoisuuksia voitaisiin verrata asianmukaisesti bentso(a)pyreenin pitoisuudelle annettuihin tavoitearvoon ja arviointikynnyksiin. Pidemmän mittausjakson PAH -yhdisteiden analyysikustannuksia voidaan minimoida, jos ei yksittäisten vuorokausinäytteiden pitoisuuksia ole tarpeen selvittää, yhdistämällä kunkin mittauskuukauden hiukkasnäytteitä kokoomanäytteiksi, joista määritetään PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Tämä olisi mahdollisesti riittävä menettely myös Kuopion PAH -yhdisteiden ilmanlaatuvaikutusten arvioinnissa, sillä bentso(a)pyreenin pitoisuudelle annettu tavoitearvo ja arviointikynnykset on määritelty vuosikeskiarvopitoisuuksille. VIITELUETTELO 24/17/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ilman arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä. Annettu 15.12.24. Hellén H., Hakola H., Haaparanta S., Pietarila H. and Kauhaniemi M., 28. Influence of residential wood combustion on local air quality. Science of the Total Environment 393, 283 29. Vna 164/27. Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä. Annettu Helsingissä 27. YTV, 29a. Ilmanlaatu pääkaupunkisedulla vuonna 28. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Seutu- ja ympäristötieto. YTV:n julkaisuja 15/29, Helsinki. 128 s. YTV, 29b. Alustavat tulokset Helsingin Kalliossa ja Vartiokylässä tammimaaliskuussa 29 mitatuista PAH -yhdisteiden pitoisuuksista.
Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut PL 53 11 HELSINKI puh. (9) 19291 ilmanlaatupalvelut@fmi.fi Air quality expert services P.O.Box 53 FIN-11 HELSINKI tel. +358 9 19291 airquality.services@fmi.fi www.fmi.fi I L M AT I E T E E N L A I T O S F I N N I S H M E T E O R O L O G I CA L I N S T I T U T E