DEMENTIAKOTI TOISKA OMAVALVONTASUUNNITELMA

DEMENTIAKOTI TOISKA OMAVALVONTASUUNNITELMA JIK KY Dementiakoti Toiska Hyväksytty 15.12.2014

2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä 13.12.2014 Esa Kivelä Lh / Dementiakoti Toiska SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä 15.12.2014 Maria Köykkä Asumispalveluiden osastonhoitaja SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä 24.11.2015 Esa Kivelä Lh / Dementiakoti Toiska

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT... 4 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT... 4 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 4 1.3 RISKIENHALLINTA... 6 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 7 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA... 7 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU... 8 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS... 9 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA... 9 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 11 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA... 11 3.2 RAVITSEMUS... 12 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT... 13 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO... 14 3.5 LÄÄKEHOITO... 15 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA... 16 4 ASIAKASTURVALLISUUS... 17 4.1 HENKILÖSTÖ... 18 4.2 TOIMITILAT... 19 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT... 20 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET... 21 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY... 21 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA... 22 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN... 23 LÄHTEET...23

4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Dementiakoti Toiska Y-TUNNUS: 2220682-7 PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Asumispalveluiden osastonhoitaja Maria Köykkä TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Tenavatie 4, 61600 Jalasjärvi PUHELIN: 040-7180736 PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Dementiakoti Toiska tuottaa hoiva-, asumis- ja tukipalveluita, vuoro- sekä päivähoitoa muistihäiriöisille ikäihmisille. Toiskassa on 27 asukaspaikkaa, joista kolme on tarkoitettu säännöllisiä ja tilapäisiä vuorohoitoasiakkaita varten. Toiskassa tehdään kaksivuorotyötä; yövuorot on ulkoistettu, Med Group Oy organisoi niitä. Dementiakoti Toiskan toiminnan tavoitteena on tarjota jäljellä olevat voimavarat huomioon ottavaa ja uusimpaan tietoon perustuvaa hoitoa muistihäiriöisille asiakkaillemme. 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS: Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä tähtää toimintakykyä tukevaan ja edistävään työhön (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5).

5 Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella. Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 5). HOIVAPALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa yhteisesti sovittuja palveluita asiakkaan tarpeisiin ja omiin voimavaroihin suhteutettuna TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 4).

6 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Näiden perusteella valitaan toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan riskikartoituksessa suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Riskien ja vaarojen kartoitus tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa toimintayksiköittäin tai harkinnan mukaan, kuitenkin niin, että kaikki työolot ja työntekijät ovat mukana arvioinnissa. Viimeisin riskien arviointi on tehty Dementiakoti Toiskassa 12.6.2014. Kartoitus koostuu 5 eri osiosta, jotka ovat: Henkinen kuormittuminen Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomia Tapaturman vaarat Kemialliset ja biologiset vaaratekijät (lisäksi kemikaalien ja altisteiden arviointi) Riskiarvioinnissa esiin tulevista riskeistä tiedotetaan henkilökuntaa ja niistä keskustellaan työpaikkakokouksissa. Mahdolliset puutteet tai riskit korjataan asianmukaisesti. Henkilökuntaan kohdistuvasta vaara- ja uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus erillisellä lomakkeilla ja tämä annetaan esimiehelle. Myös HaiPro potilasturvallisuusilmoitusohjelmassa on lomake, jolla tehdään ilmoitus työntekijän työturvallisuutta koskevista poikkeamista. Esimies ilmoittaa henkilökuntaan kohdistuneesta vaara- ja uhkatilanteesta työsuojeluun ja ohjaa tarvittaessa työntekijän työterveyshuoltoon. JIK ky:n työntekijään kohdistuneen väkivalta- tai uhkatapahtuman jälkeen täytetään väkivaltatilanneilmoituslomake, joka toimitetaan työterveyshuoltoon ja

7 työsuojeluhenkilöstölle. Väkivaltatapahtumaan johtaneet syyt, tapahtuman kulku ja seuraukset analysoidaan esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen. 2 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuvat asiakas voinnin salliessa, hänen omaisensa sekä nimetty omahoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan asumispalveluiden osastonhoitaja tai sairaanhoitaja. HOPS:n laatiminen pohjautuu tulohaastattelun yhteydessä täytettyyn tiedonkeruu/elämänkulku kaavakkeen tietoihin sekä hoitoneuvottelun keskusteluun ja sopimuksiin. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa hoidon tai hoivan tarpeen oleellisesti muuttuessa, vähintään 6 kk välein (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9). Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asiakkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asiakas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen. Effica:ssa täytetään HOITOS -lehti, johon yhdessä sovitaan keskeisimmät hoivan tavoitteet ja keinot ao. lomakkeen mukaisesti. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen asettelussa on konkreettisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä Efficassa ja omahoitaja tiedottaa muita hoitajia, jos asiakkaan tiedot tai tilanne muuttuvat oleellisesti (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 9).

8 2.2 ASIAKKAAN KOHTELU Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan ja vaalimaan niin pitkälle, kuin se on mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asiakkaalle itselleen tai muille henkilöille. Joissain tilanteissa asiakasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi. Asiakasturvallisuuden vaatimien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, hygienia-haalarit) tarvitaan lääkärin arviointi ja lupa sekä kirjaaminen Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena (JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). JIK:ssä on käytössä HaiPro- - vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asiakasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asiakkaalle haittaa (läheltä piti - tilanteet). Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asiakasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan tarvittaessa vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asiakkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Usein toistuvat tilanteet sekä kriittisimmät HaiPro ilmoitukset käsitellään lisäksi koko henkilökunnan kesken viikkopalaverissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asiakasturvallisuutta voidaan parantaa (mitä tästä opimme). Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli kuitenkin havaitaan asiakkaiden epäasiallista kohtelua, tulee asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle, jonka velvollisuutena on puuttua tilanteeseen. JIK:ssä on otettu käyttöön Haipro- järjestelmässä asiakkaan ilmoitusosio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus

9 ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset. 2.3. ASIAKKAAN OSALLISUUS Asiakaspalautteet kerätään enintään kolmen vuoden välein ja niiden johdosta tehdään kehittämistehtävät. Suora palaute annetaan yksikön esimiehelle. Kirjallisen palautteen kerääminen ja käsittely tapahtuu www.jikky.fi internet- palautejärjestelmän kautta. Dementiakoti Toiskassa on myös pääsisäänkäynnin luona oma palautelaatikko ja palautelomakkeita. Potilasasiamiehen kautta tuleva palaute sekä HaiPro- ohjelman tuottama raportti käsitellään yhteistyössä asumispalveluiden osastonhoitajan kanssa. Myös suullinen omaisilta ja asiakkailta itseltään tuleva palaute on arvokasta ja siitä tiedotetaan henkilökuntaa. Viikkopalaveri pidetään viikoittain maanantaisin ja siellä voidaan käsitellä saatuja palautteita sekä miettiä toimenpiteitä palvelun kehittämiseksi (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13). 2.4 ASIAKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK:n potilasasiamiehenä toimii laatusuunnittelija puh. 044 790 2373 ja varapotilasasiamiehenä avopalvelunohjaaja puh. 044 790 2300. Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista

10 toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi: hoitoon pääsyä tai joutumista ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_oike udet/potilasasiamies). JIK:n ohje muistutuksen tekemiseksi: Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_oike udet/muistutuksen_teko). Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle. Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty

11 (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_oike udet/muistutuksen_teko). Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin länsi- Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on 029 553 6901. Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on: avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa (http://www2.kuluttajavirasto.fi) 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asiakkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten kohentaa asiakkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asiakkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asiakkaita aktivoidaan toimimaan itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Kannustetaan asiakasta pukeutumaan itsenäisesti, vain tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Ulkoileminen sääolojen puitteissa mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kannustetaan omaisia ja vapaaehtoisia ulkoiluttamaan. Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan tarvittaessa (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10).

12 Asiakkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla. Yksilöllistä tai ryhmämuotoista toimintakykyä ylläpitävää toimintaa järjestetään vähintään 2xviikko/asukas, asukkaan omien toiveiden mukaan. Asukkaiden elämää rytmittävästä virkistystoiminnasta laaditaan yksikön päivä- ja viikkosuunnitelma, joka on asukkaiden ja omaisten tiedossa. Tavoitteena on päivittäiset virkistystuokiot mm. lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot, laulaminen, yhteinen tekeminen, yhdessäoloon kannustaminen ja ryhmätoiminnoissa avustaminen. Ulkoiluun on asukkailla mahdollisuus päivittäin heidän näin halutessaan. Tapahtumien järjestäminen asukkaille, omaisille ja läheisille vähintään kerran vuodessa. Vuodenaikojen mukaan vaihtuvat teemat virkistystoiminnassa ja juhlapyhien vietto vanhojen perinteiden mukaan luovat kodinomaisuutta. Aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa. Kannustetaan omaisten ja asukkaan yhteydenpitoa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10, 12). 3.2 RAVITSEMUS Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä tarvittavan yöpalan. Ruokailuajat noudattavat asiakkaiden tarpeita, iltapalan ja aamupalan välinen aika ei ole pidempi kuin 11h. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Turvataan mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne; istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.). Tarvittavat erityisruokavaliot (myös lisäenergian tarve), dieetit tai tarvittava aterian rakenne huomioidaan. Perustelluista hoidollisista syistä asiakkaalle voidaan tarjota lisäravinteita, lisäravinteet tilataan apteekista. Nesteensaannin turvaaminen. Ravitsemustilaa seurataan mm. MNA- testin ja NRS 2002 - menetelmän sekä painon seurannan (kuukausittain) avulla. Efficaan kirjataan mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista (soveltaen JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 10-11). Ruokalista noudattaa vähintään kuuden viikon kiertoa ja se on asiakkaiden ja omaisten nähtävillä ja saatavissa. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten

13 tiedossa ja nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta (Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen hoitohenkilökunnan kanssa. Toiskassa suoritetaan omavalvontaa mm. ruokien lämpötilan mittauksin. Tarvittaessa annetaan palautetta ruokahuollosta vastaavalle taholle ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan. Tarvittaessa järjestetään hoito- ja keittiö henkilökunnan kesken keittiöpalaveri (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). Kaikilla Toiskan työntekijöillä on hygieniapassi. 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Hyvä aseptiikka on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten hanskat ja suojaessut tarpeen mukaan. Hanskoja tulee käyttää lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset hanskat vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Hanskoja tulee vaihtaa tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa kontaminoiduin käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Hanskat eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida hanskoja käytettäessäkin. Käsihygieniasta huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina pesun jälkeen sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja rakennekynsien käyttökielto. Lähihoitotilanteissa on suositeltavaa suojata itsensä kosketuksilta ja roiskeilta, joten myös suojaessua on hyvä käyttää. Tarvittaessa käytetään myös suusuojia. Toiskassa on myös valmius hoitaa ESBL ja MRSA- tartuntaa kantavia asiakkaita. Hoidossa tulisi käyttää kertakäyttöisiä suojaimia, lähikontaktissa esimerkiksi hanskoja ja kertakäyttöesiliinaa haavahoidossa ja suihkutuksissa. Toiskassa on nimetty hygieniayhdyshenkilö. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta.

14 Asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Inkontinenssi asiakkaiden hygienia hoidetaan jokaisen vaipan vaihdon yhteydessä, erityisesti huolehditaan myös ihon kunto. Asiakkaan koko suihkutus asiakkaan tarpeiden mukaisesti vähintään kerran viikossa. Kokosuihkutuksen yhteydessä huolehditaan aina myös hiuksien puhtaus ja hoito. Ihon peruskunnosta huolehtiminen, ihon rasvaus tarvittaessa. Parranajo tarpeen mukaan. Käsien ja jalkojen kynsien hoito tarvittaessa (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai suuhygienistille. Huolehditaan asiakkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Jalkahoitaja ja parturi-kampaaja tilataan Toiskaan kotikäynnille, jotka asiakkaat itse maksavat. Jalkahoitaja käy n. 4-5 x vuodessa ja parturi- kampaaja käy 6-7 x vuodessa (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 11). 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asiakkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, näytteenotot jne.) Asiakkaiden terveydentilaa seurataan päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, RR- ja vs-mittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Voinnin muutoksista ilmoitetaan yksikön sairaanhoitajalle, joka puolestaan vie asiakkaan asian tarvittaessa Palveluportin lääkärinvastaanotolle (tiistaisin) tai kiireellisemmässä tapauksessa ottaa yhteyttä suoraan terveyskeskukseen. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon. Lääkäri käy palvelukeskus Palveluportissa viikoittain (tiistaisin) ja lääkärinvastaanotolla käsitellään niiden asiakkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja hoitomääräyksiä. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu myös muun perusterveydenhoidon sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan.

15 JIK:ssä on laadittu erilliset ylilääkärin hyväksymät ohjeet DNR-merkinnöistä, saattohoidosta ja hoitotahdosta. Toiskan ohje kuolemantapauksen sattuessa on päivitetty kesällä 2015. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon palavereissa. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje Toiskan toimistossa. 3.5 LÄÄKEHOITO JIK:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta (www.stm.fi). Toiskan lääkehoitosuunnitelma on tehty 5/2013. Vt. Jalasjärven lähipalveluiden ylilääkäri on hyväksynyt suunnitelman. Myös JIK Ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyvät asiat. Toimintayksikön lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja asumispalveluiden osastonhoitaja ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja asumispalveluiden osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK:ssä on aloitettu Love- koulutukset ja tentit. Toiskassa hoitohenkilökunnan osaaminen varmistetaan lisäksi pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Toiskan lääkehoidon vastuuhenkilö on yksikön sairaanhoitaja. Sairaanhoitajalla on lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti sisältäen myös rokottamisen, IV- lääkityksen- ja nesteytyksen annon. Lähihoitajat jakavat lääkkeet dosettiin ja liemitarjottimille sekä toteuttavat lääkemuutoksia sairaanhoitajan lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajilla on lihakseen pistolupa, mutta ei IVlupia. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen

16 muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. JIK:n lääkehoidon vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri, muut vastuuhenkilöt on nimetty lääkehoitosuunnitelmassa. Asiakkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen: Toiskassa on käytössä lääkkeiden annosjakelu Anja. Lääkkeet tilataan ja jaetaan henkilökohtaisen lääkeohjeen mukaisesti niiden lääkkeiden osalta, jotka eivät kuulu annosjakelun piiriin. Sairaanhoitaja vastaa Effica:n lääkelehden päivittämisestä lääkärin määräysten perusteella. Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa annettavat lääkkeet kirjataan asiakkaan potilaspapereihin. Lääkehoitoa ja lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti. 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään omaisten ja muiden asiakkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku sovitun ensisijaisen yhteyshenkilön ja muiden yhteistyötahojen kanssa asiakkaan terveydentilaan ja muuhun toimintakykyyn liittyvissä asioissa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 12). Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta yhteistyötä tehdään muun muassa apteekin, kotihoidon, terveyskeskuksen, ensihoidon, hammashoitolan sekä Seinäjoen keskussairaalan kanssa, yhteistyötä on tiivistänyt EP- potti Effica (yhteinen potilastietojärjestelmä) joka otettiin käyttöön keväällä 2014. Myös apuvälinelainaamo, jalkahoitaja ja hieroja sekä Palveluportti, Jalasjärven seurakunta ja kansalaisopisto ovat yhteistyökumppaneita. Osalla asiakkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta.

17 4 ASIAKASTURVALLISUUS Toiskaan on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 379/2011 sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia. Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen turvallisuuspäällikkö eli Toiskassa asumispalveluiden osastonhoitaja. Laadinnassa ovat apuna yksikön hoitajat ja kiinteistönhoitaja. Tarvittaessa konsultoidaan myös paloviranomaisia. Suunnitelman hyväksymisestä vastaavat osastonhoitaja, kiinteistön omistaja ja paloviranomainen yhdessä. Pelastussuunnitelman laadinnassa mukana on koko henkilökunta. Toiskan pelastussuunnitelman on päivitetty 6/2014. Pelastussuunnitelmassa on ohjeet toiminnasta hätätilanteissa, vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle. Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Toiskan henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen ja SPR:n kanssa. Hoivapalveluiden turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Asunnossa käytettävien laitteiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet yms.). Paloturvallisuutta tulee muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen ja tupakointi on kielletty sisätiloissa. Toiskassa käy kerran yössä ja lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan lisäksi yhteyttä poliisiin. Myös äkilliset kuolintapaukset velvoittavat poliisin kutsumista paikalle. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään hätäkeskukselta. Henkilökunta on suorittanut potilasturvallisuuden verkkokurssin.

18 4.1 HENKILÖSTÖ DEMENTIAKOTI TOISKAN HENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ YKSIKKÖ NIMIKKEET MÄÄRÄ Dementiakoti Toiska SAIRAANHOITAJA GERONOMI PERUSHOITAJA LÄHIHOITAJA KOTIAVUSTAJA 1 1 2 10 1 Palvelukeskus Palveluportti ASUMISPALVELUIDEN OSASTONHOITAJA VIRIKETOIMINNANOHJAAJA KUNTOHOITAJA Työskentelevät osan viikkotyöajastaan toiskassa Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Asumispalveluiden osastonhoitaja päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset työpaikat täytetään pääasiassa julkisen haun periaatteella, mutta myös JIK:n sisäisenä siirtona. Valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviran Terhikki- tietojärjestelmästä. Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asiakasmäärien mukaan. Jos äkillisiä sairastumisia tulee, tehdään mahdollisuuksien mukaan työvuorojärjestelyitä tai järjestetään sijainen. Määräaikaiset sijaisuudet katsotaan tilannekohtaisesti. JIK:ssä on rekrytoinnin apuna rekrytointikoordinaattori. Rekrytoinnissa on käytössä Laura- tietojärjestelmä. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään Toiskan toimintaan, tiloihin, asiakastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Uusille henkilöille annetaan luettavaksi perehdytyskansio (päivitetty marraskuussa 2014) ja he täyttävät perehdytyslomakkeen

19 saatuaan riittävän perehdytyksen eri osa-alueisiin. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun ajaksi. JIK järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM- ohjelmasta. JIK:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. 4.2 TOIMITILAT Dementiakoti Toiska sijaitsee Jalasjärven kunnan (01.01.2016 alkaen Kurikan kaupunki) omistamassa kiinteistössä, JIK on vuokrannut tilat kunnalta. Toiska sijaitsee palvelukeskus Palveluportin välittömässä läheisyydessä ja rakennukset on yhdistetty toisiinsa yhdyskäytävällä. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta vastaa kunta ja yksikön kiinteistönhuoltaja on kunnan työntekijä. Vuosittain Toiskassa järjestetään kiinteistökatselmus yhteistyössä kunnan teknisen toimen, työsuojelun, työterveyshuollon ja yksikön edustajien kanssa. Kiinteistökierrosten perusteella tehdään investointi- ja kunnossapitoesitykset seuraaville vuosille. JIK Ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, ilmoitetaan asiasta esimiehelle tai työsuojelupäällikölle, joka on yhteydessä asiasta työterveyshuoltoon. Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely. Sisäilmatyöryhmä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin asian tiimoilta.

20 Toiskan siivouksesta ja puhtaanapidosta vastaa kunnan siivoustoimi, viikonloppuisin siivous on hoitohenkilökunnan vastuulla. Siivoustyöllä varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito. Yhteiset tilat ja asiakkaiden asunnot täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen ja huoneiden yleisilme on siisti ja huoliteltu, lattiat ovat puhtaat ja roskat tyhjätään päivittäin sekä aina tarpeen vaatiessa. Parveke- tai terassitilat sekä asunnon sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 13-14). Pyykkihuoltoa varten Palveluportissa työskentelee yksi työllistämistuella palkattu työntekijä, joka huolehtii myös Toiskan pyykkihuollosta. Asiakkaiden vaatteet pestään tarpeen mukaan, mutta ainakin suihkupäivinä eli kerran viikossa vaihdetaan ja pestään kaikki käytössä olevat vaatteet. Pesupäivinä vaihdetaan aina tyynyliinat ja poikkilakanat. Pedit pedataan kokonaan puhtaaksi vähintään kerran kuussa, tarvittaessa useammin. Vuodevaatteet (tyynyt ja peitot) pestään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Erikoisvaatteiden pesussa käytetään pesulapalveluita, jotka asiakas maksaa itse. Vaatehuollossa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja allergiavapaita tuotteita. Vaatteiden silitys ja pienehköt korjaustoimenpiteet tehdään tarvittaessa (soveltaen JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteerit, 14). 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Toiskan asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat kulunvalvonta sekä ulko-ovissa magneettiohjatut lukitukset. Näissä ilmenevistä toimintahäiriöistä ilmoitetaan kiinteistönhuoltajalle, joka pyytää tarvittaessa apuun paikallisen sähkömiehen tai tahon, jolta tuotteet on alunperin hankittu. Toiskassa ulko-ovet ovat lukittuina ympäri vuorokauden turvallisuussyistä. Toiskan kiinteistöön on asennettu sprinklerit paloturvallisuutta lisäämään vuonna 2012. Toiskassa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Paloilmoitinjärjestelmille on määritelty pelastussuunnitelmassa hoitaja, joka tarkastaa laitteiston toiminnan säännöllisesti.

21 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Toiskassa apuvälineet kuten rollaattorit hankitaan terveyskeskuksen fysioterapiasta tarpeiden mukaan. Kuntohoitaja ohjaa ja opastaa tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Verensokerimittarit kalibroidaan ja verenpainemittarit lähetetään huoltoon säännöllisesti. Hoitajat seuraavat käytännössä laitteiden toimivuutta ja ilmoittavat eteenpäin, jos huoltoa tarvitaan. Uudet työntekijät perehdytetään laitteiden käyttämiseen ja huoltamiseen. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Syksyllä 2015 Toiskaan on valittu laiteturvallisuusvastaava, joka on kerännyt yksikön laitteet ja niiden huoltotiedot samaan taulukkoon. Hänen tehtävänään on huolehtia laitteiden huoltojen ajantasaisuudesta sekä vastata uusien laitteiden perehdytyksestä henkilöstölle. Kaikki hoitajat puolestaan ovat velvollisia perehdyttämään uudet työntekijät laitteiden käyttöön ja huoltoon. 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija Päivi Kaartunen p. 044 790 2373 ja varatietosuojavastaavana avopalvelunohjaaja Aino Tervonen p. 040 557 3345. JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun (www.tietosuoja.fi) ja JIK:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Toiskassa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta- suostumus, jonka perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta

22 henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksikössä. Tietosuojavastaavat ovat pitäneet työyksiköissä koulutusta tietosuoja ja tietoturva- asioista. Työntekijät ovat suorittaneet tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen sekä potilastiedon arkiston verkkokoulun (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä. 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Dementiakoti Toiskan ruokahuollosta huolehtii Palveluportin ja terveyskeskuksen keittiön henkilökunta, jotka ovat Jalasjärven kunnan työntekijöitä. Asukkaiden antamasta palautteesta tai henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan keittiöhenkilökunnan kanssa suoraan tai Toiskan henkilökunnan viikkopalavereissa tai erikseen järjestettävässä keittiöpalaverissa johon ruokapalveluesimies osallistuu. Kiinteistön omistaa Jalasjärven kunta, jolta myös ostetaan kiinteistönhoitopalvelut. Kiinteistötarkistus toteutetaan kerran vuodessa ja siihen osallistuvat kiinteistönhoitaja ja hänen esimiehensä eli tilapalvelupäällikkö, asumispalveluiden osastonhoitaja sekä työsuojeluvaltuutettu. Kiinteistökierroksen tarkoituksena on tarkistaa kiinteistön kunto ja selvittää mahdolliset korjausta vaativat kohteet. Toiskan yövuorot on ulkoistettu Med Group Oy:lle. Yövuorot alkavat klo 22:00 ja loppuvat klo 6:00. Yöhoitajilla on Toiskassa oma perehdytyskansio ja kirjallinen ohjeistus hoidon

23 toteuttamiseen. Med Group Oy:n kanssa pidetään tarvittaessa palavereita, joissa sovitaan käytännön asioista. Jalasjärven kunnan kautta käytössämme on lähetti, joka hoitaa erilaiset tavarakuljetukset ja toimitukset eri sidosryhmien välillä esim. apteekki- tai varastotilaukset. Kunnan lähetti on käytössämme arkipäivisin klo 8:00-15:30. Toiskan asukkaat kuuluvat lääkkeiden annosjakelun piiriin, palvelu ostetaan Jalasjärven apteekilta. Ennen annosjakelun aloittamista apteekki tarkistaa asiakkaan kokonaislääkityksen yhdessä lääkärin kanssa siinä mahdollisesti olevien yhteisvaikutusten ja päällekkäisyyksien varalta. Apteekin toimintaa ohjaa ISO9001 laadunvalvontajärjestelmä, jonka mukaisesti toiminta on ohjeistettu ja sen ylläpidosta huolehditaan. Kansalaisopiston kautta järjestetään viriketoimintana taidepiiri, pääsääntöisesti joka toinen maanantai. 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvontasuunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä. LÄHTEET JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri Perehdytyskansio Dementiakoti Toiska https://www.jikky.fi http://www2.kuluttajavirasto.fi

24