Aseptiikka. Lähes kaikki teolliset fermentoinnit ovat aseptisia ja perustuvat puhdasviljelmiin (= eivät ole sekapopulaatioita)

Aseptiikka Lähes kaikki teolliset fermentoinnit ovat aseptisia ja perustuvat puhdasviljelmiin (= eivät ole sekapopulaatioita) Aseptiikka = 1) Fermentorin ja prosessin aseptinen suunnittelu 2) Sterilointi 3) Aseptiikka prosessin aikana Käytännön periaate: tehdään selväksi mitä prosessissa ja laitteissa kuuluu aseptiseen alueeseen ja mitä epäaseptiseen (esim. ilmalinjassa alueiden raja on steriilisuodatin) Pidä erillään termit steriili ja aseptinen Aseptinen suunnittelu koskee itse fermentoria ja siitä lähteviä ja siihen tulevia linjoja sekä laitteita (esim. on-line anturit, sekoitusakseli ), jotka ovat kosketuksissa kasvatusliemen kanssa sekä laitteiston aseptiseen käyttöön liittyviä ratkaisuja 1

Sterilointi Bioreaktori ja kaikki siihen lisättävät aineet (ravinteet, ilma) täytyy olla täysin steriilejä Reaktori Kasvuliuokset Ravinteet Ilma Vaahdonestoliuos Yhteet (näytteenotto) Poistaa tai tuhoaa vieraat organismit ja itiöt Minimoidaan tuotteen häviö Täysin steriilejä olosuhteita mahdoton saavuttaa Tapauskohtaista, kuinka steriilejä olosuhteita vaaditaan Yleisin tapa steriloida kaasuja on käyttää suodattimia.

Sterilointimenetelmät Solujen tuhoaminen lämpö, kemiallinen käsittely, uv- tai gammasäteily, ultraääni, Solujen poistaminen suodattamalla Laboratoriossa autoklaavi Teollisuus lämpö- ja suodatussterilointi Autoklaavi

Teollinen bioreaktoreiden sterilointi Lämpösterilointi Käytetään vesihöyryä Haasteellista rakentaa sterilointisysteemi reaktoriin Sterilointiaika yleensä tunteja Paine 1,5 bar Hitsatut liitännät Liitoksissa hygieenisiä materiaaleja Vältettävä tyhjiä tiloja, halkeamia Useampi venttiili steriilin ja ei-steriilin tilan välille Venttiilien oltava helppo puhdistaa, huoltaa ja steriloida Testataan ilmalla ennen käyttöä havaitaan vuotokohdat ja mahdollisesti auki jääneet venttiilit 24 tunnin testi asennuksen ja mekaanisen korjauksen jälkeen 1/2 tunnin testi ennen sterilointia

Fermentorit - aseptiikka Aseptiikan kannalta keskeiset fermentorin kohdat ja ratkaisut niihin: 1. Ilma Sisääntuleva ja yleensä myös poistuva ilma steriilisuodatetaan Steriilisuodattimet steriloidaan höyryllä; lauhteet poistettava (lauhteenpoistin) Aseptisen alueen osalta ilmalinjat on steriloitava (höyryllä) Sisääntuleva ilma on puhtaampaa => enemmän suodatuspinta-alaa poistoilmalle Varalla olevat steriloidut suodattimet omissa linjoissaan suositeltavia Poistoilmalinja ja suodattimet steriloituvat fermentoria ja kasvatusalustaa steriloitaessa vain, jos niissä on kylläistä höyryä sterilointipaineessa ja lauhteet johdetaan pois 2. Sekoitusakseli Läpivienti kannessa (tai pohjassa) vaatii tiivisteen Yleisin ratkaisu on mekaaninen (1- tai 2-puolinen) liukurengastiiviste Tiiviste on steriloitava yleensä ennen fermentorin sterilointia, koska tiivistettä steriloitaessa sekoitusakseli ei saa pyöriä Isommissa fermentoreissa (> 15 L) tiivisteen läpi ajetaan paineella steriiliä vettä (esim. höyrystä lauhdutettua) 3. Anturit Esim. ph ja DO; omissa yhteissään tiivistettynä yhteen seinämään O-renkailla; myös anturin ja anturin suojaputken välinen tiivistys O-renkailla Antureihin voidaan liittää ns. ulosvetoputki, jonka avulla anturi voidaan vetää pois ja kalibroida tai vaihtaa (uudelle anturille tietysti sterilointi ensin putkessa)

Fermentorit - aseptiikka 4. Fermentorin kansi Puhdistuksen, korjausten yms. takia irroitettavissa Kansi laippaliitoksella; fermentorin runko-osassa esim. höyryura, jonka molemmilla puolilla O- renkaat 5. Venttiilit Erityisesti kalvoventtiilit sopivia aseptisiin kohtiin Pohja-, siirrostus- ja näytteenottoventtiileinä mäntäventtiilit höyryhuuhtelulla suositeltavia Varmistuttava, ettei muodostu taskuja, joihin voi jäädä epästeriiliä materiaalia (esim. pohjaventtiili) Palloventtiilejä ei suositella 6. Lisäyslinjat Steriloinnissa olennaista lauhteiden poisto (esim. pulssittamalla linjan venttiiliä) Sterilointi fermentorin steriloinnin yhteydessä 7. Kasvatusliemen poisto Pohjaventtiilin kautta, steriloidussa linjassa Voidaan käyttää rajapinnan katkaisijaa (esim. kartio, jossa neste ei kosketa seinämää, joka pidetään kuumana höyryvaipan avulla) 6

Aseptiikka käytännön ratkaisuja Esimerkki: näytteenotto Esimerkki: ilmasuodattimen ja ilmastuslinjan sterilointi 7

Steriloinnissa myös suora höyryn syöttö mahdollista -nestetilavuuden kasvu 10-20 % kondensaatin vuoksi -höyryn oltava riittävän puhdasta metalli-ioneista tai orgaanisista aineista Figure 9.1 Copyright 2012, Elsevier Inc. All rights Reserved.

Lämpösteriloinnin kinetiikka o o o o o Lämmityksen aikana pieni osa soluista tuhoutuu Sterilointiaikana merkittävä väheneminen Jäähdytyksen aika vielä hieman lisää Vakiolämpötilan jakso helppo laskea 1. asteen lämpökuolemiskinetiikka tavallinen (ei päde esim. bakteeri-itiöille lämmitysvaiheessa): rr dd = kk dd NN = dddd dddd r d on solujen kuolemisnopeus (min -1 ) N elinkykyisten solujen määrä k d on spesifinen kuolemisvakio (min -1 ) o Vakiolämpötilassa k d on vakio, jolloin jäljellä olevien solujen lukumäärä voidaan laskea NN = NN 0 ee kk ddtt eli lnnn = llllll 0 kk dd tt N 0 solumäärä vakiolämpötilajakson alussa t on aika (min -1 )

Lämpösteriloinnin kinetiikka o o o eli o Spesifinen kuolemisnopeus saadaan kuvaajasta lnn vs. t Kuten monet muut kineettiset vakiot, myös k d on lämpötilasta riippuva Arrheniuksen yhtälöä mukaillen saadaan: kk dd = AA ee EE dd/rrrr lnkk dd = llllll EE dd RR 1 TT A on Arrheniuksen vakio E d on lämpökuolemisen aktivoitumisenergia (J mol -1 ) R on ideaalikaasuvakio (J K -1 mol -1 ) T on lämpötila (K) E d -arvo voidaan laskea kun on tietoa k d -arvoista useissa lämpötiloissa. Lineaarisessa tapauksessa kuvaajasta lnk d vs. 1/T saadaan kulmakertoimena E d /R:

Figure 14.37 Copyright 2012, Elsevier Inc. All rights Reserved. Jos haluaa laskea solujen määrän lämmitysvaiheen lopussa N 1 ja jäähdytyksen jälkeen N f tarvitaan tieto lämpötilan muutoksesta ajan funktiona

Sterilointilaitteistoja Höyryn syöttöön perustuva jatkuvatoiminen sterilointilaitteisto Lämmönvaihtimiin perustuva jatkuvatoiminen sterilointilaitteisto BIOprosessitekniikka - Luku 3

Missä tahansa lämpötilassa eli k d - arvossa ja sitä kautta Damköhler-arvossa sterilointitulos heikkenee merkittävästi kun Peclet-arvo laskee eli aksiaalidispersio D Z kasvaa. Pe < Da < Copyright 2012, Elsevier Inc. All rights Reserved.

Lämpöä kestävien Bacillus stearothermophilus - itiöiden tuhoamisesta A) Normal first order kinetics B) The first straight portion of the curve mainly describes death of the organism of lower resistance and the second portion describes death of the more resistant one. C) This model would be adequate to describe the behavior of a nonhomogeneous suspension in which aggregates of two or more spores would coexist with isolated spores. D) type curves have been associated with the presence of uncountable dormant spores which could, during the heat treatment, be activated and then destroyed successively. Reactions of both activation and destruction would obey first-order kinetics

Steriilisuodattimia

Ilman sterilointi Ilmassa on 5-2000 mikrobia kuutiometriä kohden, joista suurin osa on hiiva- ja homeitiöitä sekä gramnegatiivisia bakteereita Aerobiset tehdasprosessit täytyy ilmastaa Yleisin ilmastusnopeus on 0,1-0,7 vvm, yksikkö tarkoittaa ilmamäärää reaktorin tilavuutta kohti minuutissa. Yleisin tapa steriloida kaasuja on käyttää suodattimia. Käytetään myös kuumentamista, säteilyttämistä sekä elektrostaattisia menetelmiä Bioreaktoreista poistuva ilma on usein myös steriloitava

Suodattimet Kuitumaiset suodattimet Kalvosuodattimet Kotelokalvosuodattimet Kaasusuodattimet steriloitava Kaasujen steriilisuodattamiseen käytetyt suodattimet sisältävät esisuodattimia

Kuitumaiset suodattimet Materiaalit sitovat mikrobeja ja muita partikkeleita perustuu fysikaalisten efektien vuorovaikutuksiin Koostuvat useista päällekkäisistä kuitumatoista, paljon reikiä reikäisyysprosentti 60-99 Yleisimmät valmistusmateriaalit ovat selluloosa, borosilikaatti, kvartsi ja polymeerikuitu. Haittapuolia herkkyys ilman kosteudelle suhteellisen huono keruutehokkuus alle mikrometrin kokoluokassa kanavoituu suurilla virtausnopeuksilla

Kalvosuodattimet Materiaaleina käytetään selluloosaa, nailonia tai polykarbonaattia Kotelomaiset suodatinpatruunat ovat joko polymeeripohjaisia tai keraamisia Suodatuspinta-ala perustuu kerroksiksi laskostettuun kalvomateriaaliin Membraanisuodattimilla on korkeat keräystehokkuudet sekä korkea paine-ero Edut huomattavasti pienempiä kuin kuitumaiset kalvot kotelokalvosuodattimet helppo uusia