Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Tutkimuksen ja toiminnan strategia 2013

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Tutkimuksen ja toiminnan strategia 2013 Sisältää organisaatiokuvauksen

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Tutkimuksen ja toiminnan strategia 2013 Sisältää organisaatiokuvauksen Helsinki 2008

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) Försvarets vetenskapliga delegation (MATINE) Scientific Advisory Board for Defence Fabianinkatu 2 PL 919, 00131 Helsinki www.mil.fi/matine ISBN 978-951-25-1863-0 (Painettu) ISBN 978-951-25-1864-7 (PDF) Edita Prima Oy, Helsinki 2008

MAANPUOLUSTUKSEN TIETEELLINEN NEUVOTTELUKUNTA KUVAILULEHTI Julkaisun nimi Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Tutkimuksen ja toiminnan strategia 2013 Julkaisun laji erillisjulkaisu Julkaisun päivämäärä 31.3.2008 (Päivitetty PDF versio 2010) Tiivistelmä Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) ensimmäinen strategia kuvaa yleisellä tasolla tutkimuksen ja toiminnan tavoitetilan vuonna 2013. Tavoitetilassa MATINE on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvän kansallisen turvallisuuden tutkimuksen koordinaation, rahoituksen, ohjauksen ja seurannan keskeinen toimija. Kansallisen turvallisuuden (kokonaismaanpuolustuksen) tutkimus määritellään seuraavasti: Kansallisen turvallisuuden tutkimuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilas- ja siviilialojen tutkimustoimia, joiden tuloksilla pyritään turvaamaan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä väestön elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Tutkimuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin alalla teettämän tai tekemän tutkimuksen yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. MATINEn strategiassa tutkimusta ja sen tarpeita lähestytään pääasiassa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETTS) kautta. Muitakin siihen verrattavissa olevia asiakirjoja otetaan huomioon. Perustana on tutkimusohjelmakokonaisuus, jossa jokaista elintärkeää toimintoa varten on oma tutkimusohjelma. YETTS:n strategiset tehtävät ovat tutkimuksen yleisiä tavoitteita. Tutkimusta toteutetaan määritellyillä painoaloilla ja sille asetetaan konkreettiset tavoitteet. Tutkimusohjelmien, painoalojen ja tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan yhteistyötä YETTS:n omistajien kesken sekä hallinnonalojen sisäistä ja niiden välistä tutkimuksen tarpeisiin ja hyödyntämiseen liittyvää konsultointia. MATINEn toiminnan vaikuttavuus on kansallisesti huomattavasti suurempi kuin mitä sen tutkimusrahoituksella yksinomaan voidaan saavuttaa. Tämä perustuu kolmen sadan asiantuntijan toimintaan MATINEssa ja sen organisaatiossa. Omien työtehtäviensä ohessa vapaaehtoisesti ja palkatta toimivat asiantuntijat ovat verkottuneet keskenään sekä työnsä kautta omien sidosryhmiensä kanssa. Strategiassa on kuvattu MATINEn asiantuntijaorganisaation ja sen toiminnan kehittäminen, jaostot, keinoja vaikuttavuuden lisäämiseen ja toiminnan arviointia. Tavoitetilassa MATINE pystyy vastaamaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen edellyttämään tutkimuskysyntään ja ylläpitämään eri hallinnonalat käsittävää tutkimusverkostoa. Toimintaan on käytettävissä riittävät voimavarat. on koonnut tutkimuksille puolustusministeriön lisäksi myös muita rahoittajia ja osoittanut tutkimustoiminnan ja muun verkostonsa hyödynnettävyyden eri hallinnonaloilla. MATINE tukee sekä tutkimusohjelmia että yksittäisiä tutkimushankkeita. on kansallisen turvallisuuden tutkimuksen tunnettu ja tunnustettu asiantuntijaorganisaatio, jonka osaamista hyödynnetään laajalti kaikilla hallinnonaloilla. Organisaatio on laaja, toimiva, luova ja dynaaminen. on merkittävä vaikuttaja tutkimusyhteisön, viranomaistahojen ja elinkeinoelämän piirissä. on edistänyt tutkimusohjelmiensa ja hankkeidensa avulla suomalaisten osallistumista Euroopan unionin (EU) tuella tehtävään siviiliturvallisuus- ja puolustusalojen tutkimustyöhön. EU:n turvallisuustutkimuksen työohjelmaan on vaikutettu siten, että ne tukevat kansallisia tavoitteitamme. Strategian liitteinä ovat valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta ja organisaatiokuvaus. Avainsanat (asiasanat) maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta, MATINE, strategia, tutkimus, toiminta, organisaatio ISBN (Painettu) 978-951-25-1863-0 ISBN (PDF) 978-951-25-1864-7 Kokonaissivumäärä 30 Painopaikka Edita Prima Oy Kustantaja MATINE

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Tavoitetila 2013... 5 3 Tutkimuksen MATINEn ydintoiminnan kehittäminen... 5 3.1 MATINEn rahoittaman tutkimuksen luonne... 5 3.2 Tutkimuksen kehittäminen... 7 3.2.1 Tieteenalajako... 7 3.2.2 Tutkimuksen painoalat... 7 3.2.3 YETTS:n mukaiset tutkimusohjelmat... 8 4 Organisaatio ja sen toiminnan kehittäminen... 8 4.1 Neuvottelukunta... 9 4.2 Asiantuntija- ja paikallisjaostot... 9 4.3 Vaikuttaminen ja näkyminen... 9 4.4 Kansainvälinen toiminta... 11 5 Arviointi... 11 6 Liitteet... 11

1 Johdanto Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) toimii puolustusministeriön (PLM) alaisena sotilaallista maanpuolustusta tukevan tutkimuksen sekä turvallisuustutkimuksen edistämiseksi (liite 1, Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta, 1018/2009, 3.12.2009). Valtioneuvosto asetti neuvottelukunnan ensimmäisen kerran 7.9.1961. Yli neljänkymmenenviiden toimintavuoden aikana MATINE ja sen asiantuntijaorganisaatio ovat muuttuneet päätehtävän tutkimuksen ohjaaminen ja edistäminen pysyessä muuttumattomana. MATINEn verkostoon kuuluu neuvottelukunta ja sihteeristö sekä kolmetoista asiantuntijajaostoa ja kolme paikallisjaostoa (liite 2, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Organisaatiokuvaus). Asiantuntijoita on noin 300. Asetuksen mukaan MATINEn tehtäviä ovat mm. edistää neuvottelukunnan toimialaan kuuluvaa tutkimusta ja toimia neuvottelukunnan toimialaan kuuluvan tutkimustoiminnan asiantuntijaverkostona. MATINE tekee aloitteita ja rahoitusesityksiä tutkimushankkeiden toteuttamiseksi sekä huolehtii tutkimushankkeiden seurannasta ja tulosten tiedottamisesta. MATINEn tehtäväalueen ja toimialojen laajentamisen vuoksi organisaatiota täydennettiin viimeksi vuonna 2002 perustamalla kolme uutta asiantuntijajaostoa: hallinto- ja taloustieteiden jaosto, terveys- ja käyttäytymistieteiden jaosto sekä yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto. Otettiin askel kohti laajempaa kansallisen turvallisuuden tutkimuksen tarpeiden huomioon ottamista. Käytännössä tämä on näkynyt siten, että tutkimusrahoitusta on aikaisempaa laaja-alaisemmin kohdennettu muihinkin kuin puolustusvoimien tarpeita palveleviin hankkeisiin. Vuonna 2010 perusteettiin MATINEn tavotteita ja toimintaa tukemaan Yhteiskuntatieteiden jaosto. Tutkimuksen pääasiallinen rahoittaja on ollut puolustusministeriö (PLM) ja määräraha on ollut vuodesta 1995 noin yksi miljoona euroa vuodessa. Valtioneuvosto asetti 16.2.2006 kahdennentoista neuvottelukunnan nelivuotiskaudeksi 2006 9. Neuvottelukunta teki kautensa alussa päätöksen MATINEn tutkimuksen ja toiminnan strategian laatimisesta. Strategia on MATINEn ensimmäinen ja sen tavoitetila on asetettu vuoteen 2013. Tavoitetila on tiivistetty luvussa 2. Valtioneuvoston päätöksellä uuden asetuksen mukaisesti kolmivuotiseksi kaudeksi 21.1.2010 asetettu neuvottelukunta päivittää strategian tavoitetilaa seuraavan kerran toimikautensa aikana vuonna 2012. Valtioneuvosto teki marraskuussa 2006 uudistetun periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen 1 turvaamisen strategiasta 1 YETTS-asiakirja määrittelee seitsemän elintärkeätä toimintoa, jotka ovat valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta, valtakunnan sotilaallinen puolusta-

(YETTS). YETTS esittelee hallinnonalojen strategiset tehtävät ja keinoja niistä suoriutumiseen. Siinä ei ole nimenomaisesti käsitelty tutkimustoimintaa. Käsillä oleva MATINEn tutkimuksen strategia perustuu YETTS:aan. YETTS:n strategiset tehtävät otetaan tutkimuksen yleisiksi tavoitteiksi ja elintärkeät toiminnot tutkimusohjelmien perustaksi. YETTS:n strategiset tehtävät eivät ole tutkimuksen tavoitteiksi riittäviä. Tutkimusta on toteutettava erikseen määritellyillä painoaloilla ja sille on asetettava konkreettiset tavoitteet. Tutkimusohjelmien, painoalojen ja tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan yhteistyötä YETTS:n omistajien 2 kesken. Lisäksi tarvitaan hallinnonalojen sisäistä tutkimuksen tarpeisiin ja hyödyntämiseen liittyvää konsultointia. Tavoitetilassa MATINE on tutkimusohjelmien koordinoija (rahoitus, ohjaus, seuranta) ja hallinnonalojen keskeinen yhteistyötaho tutkimuksen tarpeiden määrittämiseksi sekä niiden tulosten hyödyntämistä varten. YETTS määrittelee käsitteen kokonaismaanpuolustus 3, mutta se ei määrittele kokonaismaanpuolustuksen tutkimusta. Tässä strategiassa kokonaismaanpuolustus ja toiminta kansallinen turvallisuuden hyväksi tarkoittavat samaa. Puhutaan kansallisen turvallisuuden tutkimuksesta, joka on määritelty luvussa 3. Tavoitetilassa MATINE on kansallisen turvallisuuden tutkimuksen keskeinen toimija. Luvussa 4 on kuvattu MATINEn asiantuntijaorganisaation ja sen toiminnan kehittäminen, jaostot, keinoja vaikuttavuuden lisäämiseen ja toiminnan arviointia. MATINEn toiminnan vaikuttavuus on suurempi kuin mitä yhden miljoonan euron tutkimusrahoituksella voidaan saavuttaa. Tämä johtuu suuresta vapaaehtoisten asiantuntijoiden määrästä, jotka osallistuvat toimintaan varsinaisten työtehtäviensä ohessa. Asiantuntijat ovat verkottuneet keskenään ja oman työnsä kautta sidosryhmiensä kanssa. Tarpeiden muuttuessa myös toiminnan on muututtava. MATINEn toiminnan ei pidä jähmettyä saavuttamaansa muotoon, vaan sitä on voitava avoimesti kehittää. Käsillä oleva strategia on tässä tärkeässä osassa. minen, sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen, talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys. 2 Kukin ministeriö ohjaa ja seuraa toimialallaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamista ja näiden edellyttämän toimintakyvyn kehittämistä. YETTS:n toimeenpanon yhteisestä seurannasta vastaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK) yhteistoiminnassa valmiuspäällikkökokouksen kanssa. 3 Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä väestön elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa.

2 Tavoitetila 2013 Tavoitetilassa MATINE pystyy vastaamaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen edellyttämään tutkimuskysyntään ja ylläpitämään eri hallinnonalat käsittävää tutkimusverkostoa. Toimintaan on käytettävissä riittävät voimavarat. Tavoitetilassa MATINE on koonnut tutkimuksille puolustusministeriön lisäksi myös muita rahoittajia ja osoittanut tutkimustoiminnan ja muun verkostonsa hyödynnettävyyden eri hallinnonaloilla. MATINE tukee sekä tutkimusohjelmia että yksittäisiä tutkimushankkeita. MATINE on kansallisen turvallisuuden tutkimuksen tunnettu ja tunnustettu asiantuntijaorganisaatio, jonka osaamista hyödynnetään laajalti kaikilla hallinnonaloilla. Organisaatio on laaja, toimiva, luova ja dynaaminen. MATINE on merkittävä vaikuttaja tutkimusyhteisön, viranomaistahojen ja elinkeinoelämän piirissä. MATINE on edistänyt tutkimusohjelmiensa ja hankkeidensa avulla suomalaisten osallistumista Euroopan unionin (EU) tuella tehtävään siviiliturvallisuus- ja puolustusalojen tutkimustyöhön. EU:n turvallisuustutkimuksen työohjelmaan on vaikutettu siten, että ne tukevat kansallisia tavoitteitamme. 3 Tutkimuksen MATINEn ydintoiminnan kehittäminen Kansallisen turvallisuuden (kokonaismaanpuolustuksen) tutkimuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilas- ja siviilialojen tutkimustoimia, joiden tuloksilla pyritään turvaamaan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä väestön elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Tutkimuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin alalla teettämän tai tekemän tutkimuksen yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. 3.1 MATINEn rahoittaman tutkimuksen luonne MATINEn rahoittama tutkimus 4 on pääosin luonteeltaan soveltavaa tutkimusta. Perustutkimusta ja kehittämistyötä ei rajata tutkimuskentän 4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta voidaan jakaa perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön: perustutkimus on omaperäistä uuden tieteellisen tiedon etsintää ilman ensisijaista pyrkimystä nimenomaisiin käytännöllisiin

ulkopuolelle vaan rahoitettavat hankkeet ja niiden tarpeellisuus määritellään tutkimusohjelmien ja tutkimuksen painoalueiden perusteella. Tutkimuksissa on kuitenkin oltava tieteellinen lähestymistapa. MATINEn rahoittama tutkimus on ns. bottom-up tutkimusta. Tämän tyyppisessä tutkimuksessa tiedemaailmasta käsin esitetään tutkimushankkeita toteutettavaksi ja rahoittaja, jota MATINE edustaa, valitsee tiettyjä laadullisia perusteita, tutkimuksen painoaloja ja konkreettisia tavoitteita soveltaen hankkeet toteutusta varten. Bottom-up-tutkimuksen etuna on ideoiden rajoittamattomuus ja viimeisen tieteellisen tiedon saamisen mahdollisuus uusien sovellusten toteuttamiseen. Bottom-up -asetelma 5 haastaa tutkimuksen tarvitsijat (asiakas) ja tutkimushankkeiden potentiaaliset toteuttajat vuoropuheluun. MATINEn laaja-alainen organisaatio jaostoineen on olemassa tätä tarkoitusta varten. H Y Ö D Y N T Ä J Ä T tutkimus tutkimus hanke-esitys tutkimuksen painoalat hanke-esitys T U T K I M U S T A H O T MATINEn bottom-up tutkimus. tavoitteisiin; soveltava tutkimus on tiettyyn käytännön tavoitteeseen tai sovellukseen tähtäävää ja perustutkimuksen tuloksille rakentuvaa omaperäistä tiedon etsintää; kehittämistyö on toimintaa, jonka päämääränä on tutkimustulosten avulla saavuttaa uusia parannettuja tuotteita, tuotantovälineitä tai -menetelmiä tai palveluja. 5 Tutkimusta tekevien ja sen tuloksia tarvitsevien välillä on bottom-up tyyppisessä tutkimusasetelmassa lähtökohtaisesti tyhjä alue. Käsiteltävien asioiden arkaluontoisuus aiheuttaa, että tutkimuksen tulosten hyödyntäjän (esim. puolustusvoimat) avoimuus osaamiseen tai suorituskykyyn liittyvissä asioissa on rajoitettua. Tämä näkyy tarkoituksellisina puutteina tiedon kulussa tai tiedon kulun yksisuuntaisuutena, jolloin keskustelua voidaan käydä usein vain yleisellä tasolla. Tutkimustarpeiden esilletuonti on kuitenkin tärkeätä, jotta tutkimusta toteuttavat keksisivät esittää hankeideoitaan toteutettavaksi.

Kansallisen turvallisuuden (kokonaismaanpuolustuksen) tutkimus on MATINEn ydintoimintaa ja sitä tullaan kehittämään yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista tukevan tutkimuksen suuntaan. MATINEn tutkimusrahoitusta on myös mahdollisuus käyttää EU:n turvallisuustutkimukseen 6 (civil security research) liittyvien hankkeiden valmisteluun. Euroopan Unionin puiteohjelmissa ja Euroopan puolustusviraston (EDA) ohjelmissa on tarjolla mahdollisuus osallistua tutkimukseen, jonka tulosten odotetaan parantavan Euroopan ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta (security) ja puolustuskykyä (defence). Näissä ohjelmissa mukana olo on Suomelle tärkeätä. EU:n rahoittama turvallisuustutkimus tukee kansallisella tasolla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista parhaiten, kun tutkimusaiheet yhtenevät ja suomalaiset tutkijat, tutkimuslaitokset tai elinkeinoelämä ovat tutkimuskonsortioissa mukana. 3.2 Tutkimuksen kehittäminen 3.2.1 Tieteenalajako MATINEn tieteenalat on lueteltu asetuksessa (liite 1): luonnontieet, tekniset tieteet, lääke- ja terveystieteet, yhteiskuntatieteet sekä tarvittaessa muut neuvottelukunnan toimialan kannalta tärkeät tieteenalat. Tavoitetilassa MATINEn tutkimustoiminnan suunnitteluun ja ohjaamiseen käytetään sellaista tieteenalajakoa, joka tukee MATINEn luonteeltaan monitieteistä toimintaa. 3.2.2 Tutkimuksen painoalat Painoalojen tarkoituksena on ollut antaa tutkimusmäärärahojen hakijoille tietoa kulloinkin ajankohtaisimmista tutkimusalueista sekä kohdistaa tutkimusta. Tutkimuksen painoalojen määrittelyn yhtenä haasteena on, että tiedon lisäämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi voitaisiin nähdä edessä olevat tarpeet noin 10 vuoden päähän, kun taas turvallisuutta edistävän hallinnon ja politiikan toteuttamiseksi olisi pystyttävä toimimaan jo tänään. Tavoitetilassa tutkimuksen painoalat nousevat esille yhteiskunnan turvallisuutta käsittelevistä asiakirjoista, kuten YETTS (strategiset tehtävät, kehittämisen painopistealueet, uhkamallit), sisäisen turvallisuuden ohjelma, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, puolustus- 6 Turvallisuustutkimus sisältyy EU:n seitsemännen, vuosina 2007 2013 toteutettavan puiteohjelman erityisohjelmaan Yhteistyö. Turvallisuustutkimuksen budjetti on 1.4 miljardia euroa.

ministeriön strateginen suunnitelma ja EU:n eräät asiakirjat sekä asiantuntijoiden näkemyksistä. 7 3.2.3 YETTS:n mukaiset tutkimusohjelmat YETTS määrittelee kuhunkin seitsemään elintärkeään toimintoon liittyvät strategiset tehtävät, joita on yhteensä 50. Sen lisäksi YETTS määrittelee neljä kehittämisen painopistealuetta sekä 9 uhkamallia ja 61 niihin liittyvää erityistilannetta. Tavoitetilassa YETTS:n perustalle on muodostettu tutkimusohjelmakokonaisuus, joka jakaantuu seitsemään alaohjelmaan. Näissä ohjelmissa toteutetaan konkreettisia tutkimustoimia valittujen strategisten tehtävien määrittämillä painoalueilla. YETTS:n strategisia tehtäviä tukevia tutkimustoimia on arvioitava ja valittava ensisijaiset toimet, mm. uhkamallit ja niihin liittyvät erityistilanteet sekä muu tietoaineisto ja asiantuntijoiden näkemykset huomioon ottaen. Hallinnonalojen sisäinen ja niiden välinen tutkimuksen tarpeisiin ja hyödyntämiseen liittyvä konsultointi on tarpeen. YETTS:n omistajat ovat tässä avainasemassa. Myös MATINE on hallinnonalojen käytettävissä. Tavoitetilassa tutkimusohjelmat ovat lisänneet tehokkuutta, tutkimustulosten hyödyntäminen 8 on lisääntynyt, ja on saatu aikaan kansallisesti toimiva tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen monialainen tutkimusyhteistyö. Tavoitetilassa MATINE on tutkimusohjelmien koordinoija (rahoitus, ohjaus, seuranta) ja hallinnonalojen keskeinen yhteistyötaho tutkimuksen tarpeiden määrittämiseksi sekä niiden tulosten hyödyntämistä varten. Tutkimusohjelmien toteuttamiseen on käytettävissä riittävät voimavarat. 4 Organisaatio ja sen toiminnan kehittäminen Tavoitetilassa maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta on arvostettu asiantuntijaorganisaatio. Jäsenistö toimii yliopistoissa, korkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa, elinkeinoelämän tehtävissä ja eri hallinnonaloilla. 7 Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuustutkimusjaostolla ja suunnitteilla olevalla kansallisella turvallisuustutkimuksen strategialla voi myös olla vaikutusta tutkimuksen painoaloihin. 8 Tutkimuksen hyödyntäjiä ovat sen tilaajat eli eri tasoilla olevat hallinnonalojen edustajat ja päättäjät, jotka käyttävät tuloksia päätöksenteossa ja suunnittelun apuna sekä toisaalta tulosten loppukäyttäjät (esim. kehitettyjä viestintäjärjestelmiä käyttävät viranomaiset). Tutkimuksesta hyötyvät myös sen tekijät lisääntyneen osaamisen vuoksi.

MATINEn nykyisen toiminnan jatkamiseksi ja sen edelleen kehittämiseksi sihteeristön kokoonpanossa on vähintään kaksi korkeakoulutettua asiantuntijasihteeriä (pääsihteeri ja suunnittelusihteeri) ja toimistosihteeri. MATINEn edellinen organisaatiokuvaus oli vuodelta 2004. Liitteellä 2 on päivitetty organisaatiokuvaus. 4.1 Neuvottelukunta Neuvottelukunnan kokoonpanosta määrätään asetuksessa (liite 1). Tavoitetilassa neuvottelukunnan kokoonpano ja toiminta on kehittynyt vastaamaan MATINEn tutkimuksen ja toiminnan tarpeita. 4.2 Asiantuntija- ja paikallisjaostot Tavoitetilassa jaostot (liite 2) ovat toimialansa aivoriihiä ( think tank ). Jaostot arvioivat tutkimushanke-esitykset ja tutkimushankkeiden tulokset sekä edistävät tutkimustulosten hyödyntämistä. Suomelle tärkeä kansallisen turvallisuuden tutkimus pystytään säilyttämään. Jaostoissa toimivat ovat verkottuneet sidosryhmiin ja hyödyntävät tieteellistä ja hallinnon alan osaamistaan. Toiminnasta saadaan hyötyä myös omille taustaorganisaatioille. Toiminta jaostoissa on mielenkiintoista ja antoisaa. Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä jaostojen ja sidosryhmien välillä on lisätty, sisäistä ja poikkitieteellistä vuorovaikutusta on edistetty sekä jaostojen keskinäistä yhteistyötä on kehitetty. Tutkimustulosten käyttäjät (hallinto, loppukäyttäjät), tutkimushankkeiden edustajat ja MATINEn asiantuntijaorganisaatio edistävät tutkimustulosten hyödyntämistä. 4.3 Vaikuttaminen ja näkyminen Tavoitetilassa MATINE on tärkeä suomalainen toimija kansalliseen turvallisuuteen liittyvän tieteellisen tutkimuksen alalla. Tutkimusryhmät ovat verkottuneet sidosryhmien tahojen kanssa. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuovat tutkimushankkeiden rahoitus ja tutkimustulosten julkaiseminen sekä niiden muu hyödyntäminen. Tutkimuksen hyödyntäjät (hallinto, loppukäyttäjät) ovat sitoutuneet asiaan. Haasteena on yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen, verkostojen laajentaminen erityisesti eurooppalaisella tasolla sekä tiedonvaihdon lisääminen ja ylläpitäminen kansalliseen turvallisuuteen liittyvän suorituskyvyn ja osaamisen kehittämiseksi tieteellisen tutkimuksen keinoin. Edelleen haasteena on organisaation jäsenten ja heidän tausta-

organisaationsa kannalta lisäarvoa tuottava toiminta niin, että asiantuntijapanoksen antaminen koetaan hyödylliseksi. Näkyvyyttä julkisuudessa ja MATI- NEn verkostoissa edistetään. Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kullakin jäsenellä on edustamallaan taholla tärkeä osa tarkoituksenmukaisen näkyvyyden kehittämiseksi. Tutkimuksen edistämiseksi hyödynnetään tehokkaasti organisaation ja verkoston tietoa ja kokemusta. Tavoitetilassa jaostot ja tutkimusryhmät järjestävät seminaareja, kokouksia ja muita tutkimustulosten hyödyntämistä edistäviä tapahtumia. Tavoitetilassa sähköinen viestintä sekä verkkosivustojen tietosisältö ja käytettävyys ovat toiminnan vaatimusten mukaiset. Tutkimuksen hyödyntämisessä on Kansilehti MATINEn julkaisusta. tutkimustulosten julkaiseminen tärkeätä. Julkaisutoimintaa 9 jatketaan ja kehitetään. Pääsääntöisesti kaikki tutkimusraportit julkaistaan ainakin sähköisessä muodossa 10. Tutkimusraporttien käsikirjoitukset arvioidaan (vertaisarviointi, hyödyntäjän arvio) ennen niiden julkaisemista. Tutkimuksen laadun kehittämiseksi ovat arviointi ja julkaiseminen ensiarvoisen tärkeitä. Tutkimusraporttien arviointia jatketaan ja kehitetään. Tavoitetilassa MATINEn tutkimusjulkaisut ovat sisällöltään ja käytettävyydeltään alansa huippua ja ne nähdään kansallisesti tärkeinä tietolähteinä. Tutkimuksella tuotettu tieto saavuttaa tiedon tarvitsijat yhteiskunnan eri tahoilla ja tasoilla. Tutkijat julkaisevat tuloksiaan myös kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa. 9 MATINElla on kolme julkaisusarjaa: raporttisarjassa A on ilmestynyt uusia tieteellisiä tuloksia sisältävät tai laajaa mielenkiintoa omaavat julkiset raportit, raporttisarjassa B seminaarijulkaisut, esitelmät, alustukset, välituloksia sisältävät raportit sekä pienemmät, selvitysluontoiset tutkimukset sekä raporttisarjassa C ei-julkiset raportit. Näiden lisäksi MATINE on tukenut erillisteoksien julkaisemista. Raportit toimitetaan asiantuntijoiden arvioitavaksi ennen julkaisemista. 10 Ei-julkiset tutkimusraportit ovat rajoitetun jakelun piirissä. Näitä ovat salaiseksi tai viranomaiskäyttöön luokitellut raportit, joita voidaan jakaa tarvitsijoille vain niiden luottamuksellisuus huomioon ottaen. Noin 7 % MATINEn raporteista ovat olleet ei-julkisia.

4.4 Kansainvälinen toiminta MATINEn kansainväliset suhteet ovat pääasiassa jäsenten suhteiden varassa. Tavoitteena on kehittää yhteyksiä pohjoismaihin ja Euroopan Unionin jäsenmaihin. Euroopan Unionin turvallisuustutkimuksen ja Euroopan puolustusviraston (EDA) tutkimuksen seurantaa jatketaan ja tarvittavia yhteyksiä luodaan. MATINEn alaan liittyvissä hankkeissa on kansainväliseen turvallisuustutkimukseen osallistuvien suomalaisten tutkimustahojen mahdollista hakea rahoitusta hankevalmisteluun. 5 Arviointi MATINEn haasteet toiminnan kehittämisessä liittyvät organisaatioon, verkostoon, tutkimukseen, julkaisemiseen, tutkimustulosten hyödyntämiseen ja rahoituksen kehittämiseen. Monet tekijät vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi tutkimusvolyymin kasvattaminen voi tapahtua vain voimavarojen kasvun kautta. Tämä taasen edellyttää korkeatasoista tutkimusta ja hyvää näkyvyyttä. MATINE kehittää toimintansa vaikuttavuuden arviointimenetelmiä. Toimintaa arvioidaan yllä mainittujen haasteiden valossa. Määrärahahakemusten, hankkeiden ja julkaisuiden arviointikäytäntöjä kehitetään edelleen. 6 Liitteet Liite 1. Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta, 1018/2009, 3.12.2009. Liite 2. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Organisaatiokuvaus.

Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Organisaatiokuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 2 2 Neuvottelukunta... 4 2.1 Työvaliokunta... 5 2.2 Sihteerit ja toimisto... 5 3 Jaostot... 6 3.1 Paikallisjaostot... 7 3.2 Asiantuntijajaostot... 8 3.2.1 Aluevalvontajaosto (AV)... 10 3.2.2 CBRN-suojelun ja -lääkinnän jaosto (CB)... 10 3.2.3 Elektroniikkajaosto (EL)... 11 3.2.4 Hallinto- ja taloustieteiden jaosto (HT)... 11 3.2.5 Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto (KK)... 11 3.2.6 Kenttälääkintäjaosto (KL)... 12 3.2.7 Kuljetustekniikan jaosto (KT)... 12 3.2.8 Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto (MT)... 13 3.2.9 Systeemianalyysijaosto (SY)... 13 3.2.10 Terveys- ja käyttäytymistieteiden jaosto (TK)... 14 3.2.11 Tietotekniikkajaosto (TT)... 14 3.2.12 Tekstiili- ja vaatetusjaosto (TV)... 14 3.2.13 Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto (YV)... 15 3.2.14 Yhteiskuntatieteiden jaosto (YT)... 15 4 Tutkimushankkeiden johtajat ja tutkijat... 16 5 Kirjallisuutta... 16

1 Yleistä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta 1 perustettiin valtioneuvoston päätöksellä 7.9.1961 puolustusministeriön alaisuuteen. Neuvottelukunnasta käytetään nimitystä MATINE. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) toimii puolustusministeriön (PLM) alaisena sotilaallista maanpuolustusta tukevan tutkimuksen sekä turvallisuustutkimuksen edistämiseksi (liite 1, Valtioneuvoston asetus maanpuolustuksen tieteellisestä neuvottelukunnasta, 1018/2009, 3.12.2009). MATINE on asiantuntija- ja yhteistoimintaorganisaatio yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, puolustushallinnon ja muiden hallinnonalojen välillä. MATINEa arvostetaan ja asiantuntijoita on saatu helposti mukaan sen toimintaan. Asiantuntijat toimivat MATINEssa vapaaehtoisesti oman toimensa ohessa. MATINEn tutkimus ja toiminta ovat perinteisesti kiinnostaneet enemmän miehiä kuin naisia, mikä on näkynyt myös jaostojen kokoonpanoissa. Varsinkin naisia on ollut vaikeata saada jaostoihin. Vain kahdessa asiantuntijajaostossa on naisten osuus ollut vähintään 40 %. Neuvottelukunnassa on nelivuotiskaudella 2006 2009 naisten osuus 40 % kaikista jäsenistä. MATINEn ja sen jaostojen tavoitteena on jäsennimityksissään sukupuolten tasa-arvon noudattaminen. MATINEn organisaatioon (ks. organisaatiokaavio) kuuluvat neuvottelukunta työvaliokunta sihteerit kolme paikallisjaostoa neljätoista asiantuntijajaostoa. Neuvottelukunnassa ja jaostoissa toimii yhteensä noin 280 asiantuntijaa, joista noin 80 on puolustusvoimista tai puolustushallinnosta. 2 Tutkimushankkeet mukaan lukien asiantuntijoita on yli 340. Neuvottelukunnan ja muun organisaation jäsenet toimivat pääosin yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, mutta jäsenistössä on mukana myös elinkeinoelämän, puolustusvoimien, puolustushallinnon ja muiden hallinnonalojen edustajia. Jäsenet edustavat lukuisia toimialoja ja moni jaosto on monitieteinen. 1 Neuvottelukunnan nimi on ruotsiksi Försvarets vetenskapliga delegation ja englanniksi Scientific Advisory Board for Defence. 2 Laskettaessa yhteen jäsenmäärät organisaatiokaaviossa saadaan suurempi luku kuin 300. Tämä johtuu siitä, että osa jäsenistä toimii samanaikaisesti useammassa tehtävässä.

Puolustushallinnon (lähinnä puolustusvoimien) asiantuntijoiden suuri määrä MATINEssa ja sen jaostoissa tarjoaa hyvät mahdollisuudet puolustusvoimien näkökulman esille tulemiseksi. Muiden viranomaisten asiantuntijoiden edustuksella neuvottelukunnassa ja jaostoissa pyritään huomioimaan näiden hallinnonalojen tutkimuksen tarpeet. Tieteenaloja, elinkeinoelämää ja hallinnonaloja edustavat jäsenet verkottuvat omien sidosryhmiensä, MATINEn ja hallinnonalojen välillä sekä myös kansainvälisesti. MATINEn paikallisjaostot on perustettu alueellista toimintaa varten. Toiminnassa käytetään hyväksi alueiden erityispiirteitä. Asiantuntijajaostot ovat kunkin jaoston nimen mukaan muodostettu jaoston toimialaa tuntevista asiantuntijoista, jotka on kutsuttu jaostoon kaikkialta Suomesta. Neuvottelukunta on päättävä elin. Sen työvaliokunta valmistelee asiat neuvottelukunnalle sekä tekee eräitä rutiininomaisia ja hallinnollisia päätöksiä. Tutkimusmäärärahahakemusten käsittelyä varten perustetaan vuosittain asiantuntijoista koostuvia valmistelujaostoja. Valmistelujaostot raportoivat työvaliokunnalle. NEUVOTTELUKUNTA ( 31+4 ) Puheenjohtaja / varapuheenjohtaja tieteellisen tutkimustoiminnan yleinen tuntemus Jäsenet / varajäsenet edustavat eri tieteenaloja Viranomaisjäsenet / varajäsenet edustavat eri viranomaisia Sihteerit TYÖVALIOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet/varajäsenet Sihteerit ASIANTUNTIJAJAOSTOT ( 210 ) PAIKALLISJAOSTOT ( 82 ) Aluevalvontajaosto CBRN-suojelun ja -lääkinnän jaosto Elektroniikkajaosto Hallinto- ja taloustieteiden jaosto Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto Kenttälääkintäjaosto Kuljetustekniikan jaosto Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto Systeemianalyysijaosto Tekstiili- ja vaatetusjaosto Terveys- ja käyttäytymistieteiden jaosto Tietotekniikkajaosto Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto Yhteiskuntatieteiden jaosto Oulun paikallisjaosto Tampereen paikallisjaosto Turun paikallisjaosto TUTKIMUSHANKKEIDEN JOHTAJAT JA TUTKIJAT ( 60 )

MATINEn organisaatioon kuuluvat neuvottelukunta, työvaliokunta, asiantuntijajaostot ja paikallisjaostot. Tutkimushankkeiden henkilöstö toteuttaa rahoitettavat tutkimukset omissa organisaatioissaan. MATINEn internet-sivusto on toteutettu puolustusvoimien (www.mil.fi) pääesikunnan materiaaliosaston sivujen yhteyteen. 3 MATINEn toiminnan historiaa on kuvattu julkaisussa Harri Hirvonen, Tiede isänmaan palveluksessa, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta 1961 2001 4. 2 Neuvottelukunta Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kahdeksan asetuksen määräämää jäsentä eri tieteenaloilta ja tarvittava määrä viranomaisjäsentä. Jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnan vahvuus on 34. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja pääsihteeri tapaavat mm. puolustusministerin vuosittain. Neuvottelukunnan toimintaa on kehitetty vastaamaan kansallisen turvallisuuden (kokonaismaanpuolustuksen) tieteellisen tutkimuksen tarpeita. Tutkimuksensa rahoittajana ja ohjaajana neuvottelukunta on itsenäinen. MATINEn organisaation joustavasti muuntuva rakenne on ennakoitavia alan tutkimusaiheita silmällä pitäen toimiva. MATINEsta annetun asetuksen mukaan MATINEn tieteenalajäsenet edustavat luonnontieteitä, teknisiä tieteitä, lääke- ja terveystieteitä, yhteiskuntatieteitä sekä tarvittaessa muita neuvottelukunnan toimialan kannalta tärkeitä tieteenaloja. Viranomaisjäsenet edustavat puolustusministeriön, sisäasiainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä sosiaalija terveysministeriön hallinnonaloja sekä tarvittaessa muita neuvottelukunnan toimialaan liittyviä hallinnonaloja. MATINEn toimintaa koskevan ja neuvottelukunnan hyväksymän työjärjestyksen mukaan neuvottelukunnalla on päävastuu suurista linjoista mukaan lukien tutkimusohjelmat tutkimuksen painoaloineen neuvottelukunta päättää hakemuksista ja tekee esityksen rahoitus päätökseksi neuvottelukunta päättää MATINEn jaostojen perustamisesta, niiden toimenkuvista ja tehtävistä sekä henkilövalinnoista. 3 Sivu avautuu myös selaimen osoitekentän kautta osoitteesta www.mil.fi/matine 4 Historiikki voidaan tilata MATINEsta.

Neuvottelukunta suuntaa MATINEn tutkimusta yhdessä jaostojen kanssa. Jaostot suunnittelevat tutkimuksen painoaloja ja MATINE vahvistaa ne. 2.1 Työvaliokunta MATINEn työjärjestyksen mukaan työvaliokuntaan kuuluvat neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, 3 4 jäsentä tai varajäsentä, joista vähintään yhden tulee olla puolustusvoimista, sekä MATINEn pääsihteeri, suunnittelusihteeri ja luottamustoimiset sihteerit. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella neuvottelukunnan kokoukset myöntää huomattavan pitkät lisäajat (yli vuoden) tutkimushankkeille sekä päättää mahdollisesta hankkeen keskeyttämisestä nimetä hakemusten lausunnonantajat nimetä hankkeiden valvojat valmistella tutkimusmäärärahojen hakukierros, hyväksyä hakuohje (päälinjat ja -ohjelmat tulevat neuvottelukunnalta) päättää jaostojen yksittäisistä henkilömuutoksista kesken nelivuotiskauden. Kaudella 2010 12 työvaliokuntaan kuuluu neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, tieteenalan jäsen ja kolme jäsentä puolustusvoimista/puolustushallinnosta sekä neljä sihteeriä (päätoimiset ja luottamustoimiset). 2.2 Sihteerit ja toimisto MATINElla on kaksi ja puoli päätoimista sihteeriä: pääsihteeri, suunnittelusihteeri ja toimistosihteeri (50%). MATINEn toimisto 5 on sijoitettu pääesikunnan materiaaliosastolle 6. Pääsihteerin määrää tehtäväänsä puolustusministeriö neuvottelukunnan esityksestä. Sihteerien päätösvaltaa käyttää pääsihteeri. 5 Puolustusministeri antoi 25.5.2005 asetuksen puolustusministeriön työjärjestyksen muuttamiseksi koskien maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan sihteeristön siirtämistä puolustusministeriön hallintapoliittiselta osastolta puolustusvoimiin. Asetus tuli voimaan 15.6.2005. Käytännössä MATINEn toimisto siirtyi pääesikuntaan 7.9.2005. MATINEn toiminnan laajuus on muodostunut puolustusministeriössä neljän päätoimisen sihteerin aikana (pääsihteeri, suunnittelusihteeri ja kaksi toimistosihteeriä). 6 Materiaaliosasto (www.mil.fi/paaesikunta/materiaaliosasto) vastaa kehittämisohjelmien materiaalisten suorituskykyjen kehittämisen ohjauksesta ja koordinoinnista, kansainvälisen materiaaliyhteistyön suunnittelusta sekä puolustusvoimien hankintatoiminnan ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvonnasta puolustushallinnon hankintastrategian mukaisesti. Osasto toimii pääesikunnan materiaalisen kehittämisen asiantuntijana ja mm. ohjeistaa teknisen tutkimus- ja kehitystoiminnan.

Neuvottelukunta on ottanut lisäksi kaksi luottamustoimista sihteeriä, jotka oman toimensa ohella osallistuvat neuvottelukunnan ja työvaliokunnan kokouksiin. Luottamustoimiset sihteerit ovat pääesikunnan materiaaliosastosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) sotatekniikan laitoksesta. MATINEn päätoimisen sihteeristön tehtävät ovat: hallinto (hanke-, kirjanpito-, henkilö-, raportti- tutkimusohjelma- ja hakemus- ym. rekisterien ylläpito) määrärahan hallinta maksuliikenteen hoitaminen neuvottelukunnan arkistonhoito hankkeiden hallinta raportoinnin seuranta, lisäaikojen myöntäminen (enintään vuosi) ja lausunnot julkaiseminen (MATINEn sarjat, julkaisuluvat) ja julkaisujen ylläpito verkkosivustojen ylläpito seurata ja tiedottaa kokonaismaanpuolustukseen liittyvästä kotimaisesta ja Euroopan unionissa tehtävästä tutkimuksesta tukea jaostojen toimintaa, erityisesti niiden aivoriihi ( think tank )- roolin toteutumista toimintaa koskevien (hallinnollisten) ohjeiden laatiminen yhteyden pito sidosryhmiin. 3 Jaostot MATINEn jäsenet ovat ryhmittyneet tieteenalan tai sen soveltamisalan perusteella asiantuntijajaostoihin ja alueellisen näkökulman perusteella paikallisjaostoihin. MATINEn organisaatiossa on kolmetoista asiantuntijajaostoa ja kolme paikallisjaostoa. Asiantuntijajaostot koostuvat jaoston toimialaa tuntevista suomalaisista tieteen asiantuntijoista, elinkeinoelämän edustajista ja eri hallinnonaloilla toimivista virkamiehistä. Paikallisjaostot on perustettu alueellista toimintaa varten ja niiden kokoonpanot noudattelevat jokseenkin neuvottelukunnan kokoonpanoa, mutta lisäksi niissä on mukana elinkeinoelämän edustajia. Paikallisjaostot ottavat toiminnassaan huomioon toimintaalueensa erityispiirteet. Erityisesti pyritään parantamaan yhteyksiä alueen eri tutkimustahojen välillä. Jaostot muodostavat neuvottelukunnan ohessa MATINEn alaan kuuluvan tutkimuksen tarpeisiin käytettävissä olevan asiantuntijaverkoston rungon. Tutkimusta, hallinnonaloja ja elinkeinoelämää tuntevat jäsenet ovat osa maamme mahdollisten kriisiaikojen voimavaraa. Organisaatiossa toimivat asiantuntijat tuovat MATINEn toimintaan kotimaisen ja kansainvälisen verkottumisensa hyödyt. Jaostot ovat MATINEn alojen tutkimuksen aivoriihiä ( think tank ). Jaostot mm. seuraavat toimialansa tieteellistä ja teknistä kehitystä, tekevät

toimialansa edistämistä koskevia esityksiä sekä antavat tarvittaessa asiantuntija-apua. Jaostojen tulisi kyetä ennakoimaan 10 vuoden etäisyydellä edessämme olevia haasteita, kysymyksiä ja ongelmia, joihin innovatiivisella tieteellisellä tutkimuksella voidaan hakea ja on löydettävissä vastauksia ja ratkaisuja. Puolustusvoimien, puolustushallinnon ja muiden kansallisesta turvallisuudesta vastuussa olevien viranomaistahojen (mm. STM, SM, LVM) edustajat jaostoissa tuottavat käsiteltäviin asioihin asiakas-, hyödyntäjä- ja asiantuntijanäkökulmia. Puolustusvoimien ja puolustushallinnon asiantuntijat toimivat oman toimensa ohella useimmiten jaostojen sihteerijäseninä. Jaostossa toimiminen on keino verkottua ja edistää kansallisen turvallisuuden asiaa. Lisäksi se on mielenkiintoista ja antoisaa. Jaostojen toimintaa kehitetään edelleen. MATINE osallistuu sääntöjensä puitteissa jaostojen toiminnasta syntyviin kustannuksiin. Jaostot voivat järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä seminaareja, joissa esitellään tutkimustuloksia, pohditaan tutkimustoiminnan suuntaamista ja käsitellään uusia aihepiirejä. Tilaisuuksiin kutsutaan jäseniä, ulkopuolisia viranomaisten, tiedeyhteisöjen ja elinkeinoelämän toimijoita. Tutkimustiedon hyödyntämistä pidetään tärkeänä. Valtakunnan sisäisen ja poikkitieteellisen vuorovaikutuksen edistämiseksi seminaareja järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kahden tai useamman jaoston kesken. Tutustumisvierailut eri tutkimus- ja teollisuuslaitoksiin sekä puolustusvoimien ja eri viranomaisten yksiköihin ja niiden toimintaan tukevat jaostojen toimintaa. Vierailuiden aikana voidaan saada ideoita mahdollisista tutkimustarpeista ja on mahdollisuus verkottumiseen. Puolustusvoimien toimintaan voidaan tutustua esim. sotaharjoitusvierailuilla. Toiminnassa mukana olevia ja olleita huomioidaan. MATINEn suurin huomionosoitus on sen oman standaarin myöntäminen. Muita keinoja jäsenten huomioimiseen voivat olla esimerkiksi reservin ylennyksistä tehtävät esitykset sekä esitykset kertausharjoituspäivistä, kunniamerkeistä ja ansiomitaleista. 3.1 Paikallisjaostot MATINEn paikallisjaostoja toimii Oulussa, Turussa ja Tampereella. Oulun paikallisjaosto toimii samalla arktisen sodankäynnin asiantuntijajaostona. Turun paikallisjaosto kehittää saaristomereen liittyvää asiantuntemustaan. Paikallisjaostoissa on keskimäärin 27 jäsentä. Kunkin paikallisjaoston osalta otetaan huomioon toiminnan painoaloja valittaessa paikalliset olosuhteet, tutkimusta harjoittavat laitokset sekä puolustusvoimien alueella sijaitsevat yksiköt. Erityisesti pyritään parantamaan yhteyksiä puolustusvoimien omien tutkimusyksiköiden ja vastaavan alan siviilitutkimuslaitosten välillä.

Toiminta-alueensa erityispiirteet huomioon ottaen paikallisjaostot edistävät kokonaismaanpuolustukseen liittyvää tutkimustyötä ja pitävät yhteyttä tutkimus- ja kehittämistoiminnan alalla puolustusvoimien toimintayksiköiden ja oman alueensa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Paikallisjaostot muodostavat kukin jäsenpohjaltaan luonnollisen laaja-alaisen ja monitieteisen asiantuntijapoolin. Paikallisjaostojen tehtävät: paikallisjaoston päätehtävänä on alueellisen osaamisen esillä pitäminen, aivoriihityyppiset asiat ( think tank ), tutkimusohjelmien ja -hankkeiden ideointi jaosto tekee aloitteita oman alueensa kannalta tärkeän kansallista turvallisuutta (kokonaismaanpuolustus) koskevan tutkimuksen edistämiseksi jaosto tuo esille paikalliset kärkiasiat ja paikallisen kärkiosaamisen jaosto voi järjestää seminaareja. Paikallisjaostoista säädetään erikseen MATINEn paikallisjaostoja koskevassa pysyväisohjeessa. Kunkin paikallisjaoston kuvaus, toimiala ja tutkimuksen painoalat on esitetty MATINEn ekstranet-sivustolla. 3.2 Asiantuntijajaostot Asiantuntijajaostojen toimialat ja tutkimuksen painoalat yhdessä kattavat samat alat kuin mitä MATINEn toiminnasta on säädetty. Asiantuntijajaostot on asetettu tieteenalan tai sen soveltamisalan mukaisesti ja ne toimivat omalla alallaan valtakunnallisesti. Ne on muodostettu jaoston alaa tuntevista asiantuntijoista kaikkialta Suomesta ja niissä on edustettuna kunkin jaoston toiminnan kannalta tärkeimmät yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä sekä kokonaismaanpuolustuksen vastuuviranomaiset. Asiantuntijajaostoissa jäsenmäärät vaihtelevat 11 ja 23 välillä. Asiantuntijajaostot sekä niiden tavoitteet ja tehtävät on määritelty MATI- NEn asiantuntijajaostoja koskevassa pysyväisohjeessa. Asiantuntijajaostot tekevät toimintasuunnitelman vuosittain. Kullekin MATINEn hankkeelle nimetään seurantavastuussa oleva jaosto. MATINEn asiantuntijajaostot ovat: Aluevalvontajaosto (AV) CBRN-suojelun ja -lääkinnän jaosto (CB) Elektroniikkajaosto (EL) Hallinto- ja taloustieteiden jaosto (HT) Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto (KK) Kenttälääkintäjaosto (KL) Kuljetustekniikan jaosto (KT) Materiaali- ja rakenneteknologian jaosto (MT) Systeemianalyysijaosto (SY) Tekstiili- ja vaatetusjaosto (TV) Terveys- ja käyttäytymistieteiden jaosto (TK) Tietotekniikkajaosto (TT)

Yhteiskunnan kriisivalmiuden jaosto (YV) Yhteiskuntatieteiden jaosto (YT) Neuvottelukunta hyväksyy jaostojen kuvaukset sekä suunnittelee ja hyväksyy tutkimuksen painoalat. Asiantuntijajaostojen kuvaukset, toimialat ja niiden tukeman tutkimuksen painoalat ovat esitetty jäljempänä ja MATINEn ekstranet-sivustolla. Kaikkien asiantuntijaostojen toimialat on esitetty myös alla olevassa luettelossa 7, jossa ne näkyvät korostettuna. Arkkitehtuuri ja teollinen muotoilu Avaruustieteet ja tähtitiede Biokemia, molekyylibiologia, mikrobiologia, perinnöllisyystiede ja biotekniikka Biologia Biolääketieteet Ekologia, evoluutiotutkimus ja systematiikka Ekotoksikologia, ympäristön tila ja ympäristövaikutukset Eläinlääketiede Energiatekniikka Farmasia Filosofia Fysiikka Geotieteet Hammaslääketiede Historia ja arkeologia Hoitotiede Kansantaloustiede Kansanterveystiede Kasvatustiede Kemia Kielitieteet Kliininen lääketiede Kone- ja valmistustekniikka Kulttuurien tutkimus Liiketaloustiede, talousmaantiede ja tuotantotalous Liikuntatiede Maantiede Metsätieteet Maatalous- ja elintarviketieteet Matematiikka Metallurgia- ja kaivannaistekniikka Meteorologia Muu tekniikka, myös tuotantoautomaatio Muu ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus Oikeustiede Prosessi- ja materiaalitekniikka Psykologia Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Ravitsemustiede Solu- ja kehitysbiologia, fysiologia ja ekofysiologia Sosiaalitieteet Sähkötekniikka ja elektroniikka Taiteiden tutkimus, kirjallisuus Teknillinen kemia, kemian prosessitekniikka Teologia Tietojenkäsittelytieteet Tilastotiede Valtio-oppi ja hallintotiede Viestintä- ja informaatiotieteet Ympäristöpolitiikka, -talous ja - oikeus Ympäristötekniikka Ympäristötieteet MATINEn asiantuntijajaostoissa edustetut toimialat. Jaostoissa on lisäksi edustettuna seuraavat alat 8, joita ei sellaisenaan mainita toimialaluokituksissa: akustiikka, laivanrakennustekniikka, 7 Luettelon toimialat ovat Tilastokeskuksen tieteenalaluokituksen ja Suomen Akatemian tutkimusalaluokituksen mukaiset. 8 Nämä alat on jaostojen kuvauksissa merkitty kursiivilla.

lääketiede, mittaus- ja sensoritekniikka, nano-, mikro- ja monimateriaalitekniikka, operaatioanalyysi, puettava teknologia, sovellettu matematiikka, sotilaslääketiede, stokastiikka, tekstiilija vaatetustekniikka, tietotekniikka, vaatetusfysiologia sekä tieteenalat, jotka tukevat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista ja kokonaismaanpuolustusta kriisivalmiuden näkökulmasta. 3.2.1 Aluevalvontajaosto (AV) Jaosto seuraa aluevalvontaan liittyvien menetelmien, laitteiden ja erityisesti sensorien kehitystä tärkeimpinä teknologia-alueina sähköiset ja magneettiset menetelmät (pois lukien tutkatekniikka) sekä akustiikka. Sovellusalueita ovat vedenalainen sodankäynti (vedenalainen valvonta, sukellusveneet, sukellusveneen torjunta ja miinasodankäynti), ilmaäänen ja seismisen aaltoliikkeen hyödyntäminen valvonnassa ja kohteen paikantamisessa (ilma-alusten sekä maakulkuneuvojen havaitseminen, ilmavalvonta ja tykistön sovellukset). Tieteenalat: fysiikka, sähkötekniikka, elektroniikka, akustiikka, materiaalitekniikka, muu tekniikka (mittaus- ja sensoritekniikka, laivanrakennustekniikka, tietotekniikka) ja sovellettu matematiikka. Tutkimuksen painoalat: sähköiset ja magneettiset menetelmät (magneettikenttä, sähkökenttä, induktio, sähkömagneettisen aallon eteneminen), signaalinkäsittely ja akustiset menetelmät 3.2.2 CBRN-suojelun ja -lääkinnän jaosto (CB) Jaosto seuraa tutkimustoimintoja ja kartoittaa tutkimustarpeita, jotka liittyvät kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden sekä ei-tappavien aseiden uhkien tunnistamiseen, torjuntaan, vaikutuksilta suojautumiseen, lääkintään ja hoitoon. Jaoston toimialaan kuuluu myös CBRN erityistilanteiden (chemical, biological, radiological, nuclear) ennaltaehkäisy ja hallinta, jotka johtuvat rikollisesta toiminnasta, terrorismista tai tahattomasta, vakavasta ympäristökatastrofista, jonka aiheuttajana on esimerkiksi myrkyllinen teollisuuskemikaali (TIC, toxic industrial chemical). Jaoston tavoitteena on alan asiantuntemuksen kasvattaminen, keskinäisen tietämyksen vaihto ja yhteistoiminnan kehittäminen tutkimusyhteisöjen, puolustushallinnon, terveydenhuollon, turvallisuus-, pelastus- ja väestönsuojeluviranomaisten sekä alan teollisuuden välillä. Tieteenalat: biokemia, mikrobiologia, biotekniikka, biolääketiede, fysiikka, kemia. Tutkimuksen painoalat: valvontajärjestelmät, detektio- ja identifiointimenetelmät sekä teknologiat (CBRN + TIC), suojautuminen ja puhdistus, suojelulääkintä.

3.2.3 Elektroniikkajaosto (EL) Elektroniikkajaoston toimenkuva on elektroniikan ja sensoritekniikan, ml. tutkatekniikan, kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja kotimaisen tutkimustoiminnan suuntaaminen ja kehittäminen sekä alaan liittyvien kokonaismaanpuolustuksellisten näkökohtien ja sovellutusten huomiointi tulevaisuuden haasteita innovatiivisesti ennakoiden. Informaatiotekniikan strategisen merkityksen edelleen kasvaessa jaoston painoalat ovat merkittäviä puolustusvalmiudelle kriittisten teknologioiden kannalta ja liittyvät myös puolustusmateriaaliteollisuuden osaamisalueiden ja toimintaedellytysten kehittämiseen sekä verkottumiseen alan kansainväliseen tutkimustoimintaan. Tieteenalat: sähkötekniikka ja elektroniikka, tietojenkäsittelytieteet, matematiikka, kone- ja valmistustekniikka, viestintä- ja informaatiotieteet. Tutkimuksen painoalat: elektroniset ja optoelektroniset, RF/mikroaaltotekniset sekä sähkötekniset teknologiat havainnointi-, tiedustelu-, suojautumis-, häirintä- ja valvontajärjestelmien ratkaisuina sekä elektronisen ja informaatiosodankäynnin tukena. 3.2.4 Hallinto- ja taloustieteiden jaosto (HT) Jaosto edistää toimialaansa kuuluvilla tieteenaloilla tehtävää, kokonaismaanpuolustusta tukevaa hallinnon ja talouden kysymyksiin painottuvaa tutkimusta. Jaosto toimii kokonaismaanpuolustuksesta vastuussa olevien tahojen ja toimijoiden sekä tutkimusta tekevien organisaatioiden, tutkimusryhmien ja tutkijoiden yhdyssiteenä. Jaosto seuraa aktiivisesti toimialallaan tehtävää, kokonaismaanpuolustuksen kannalta relevanttia tutkimusta ja pyrkii edistämään kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Jaosto arvioi ja priorisoi sille jätetyt tutkimushanke-esitykset määrittämiensä tutkimuksen painoalojen ja kriteerien pohjalta. Tieteenalat: kansantaloustiede, liiketaloustiede, talousmaantiede ja tuotantotalous, oikeustiede, hallintotiede, psykologia, valtio-oppi ja viestintätiede. Tutkimuksen painoalat (kokonaismaanpuolustukseen liittyen): toiminnan organisointi ja johtaminen, taloudelliset ja yhteiskunnalliset analyysit, muutoksen hallinta. 3.2.5 Kaukokartoitus- ja geoinformaatiojaosto (KK) Jaoston toiminta-alue käsittää kaukokartoituksen ja geoinformaatiotekniikan. Jaosto seuraa toimialan kansainvälistä kehitystä. Jaoston tehtävänä on tukea kokonaismaanpuolustuksen ja erityisesti puolustusvoimien tiedonhankintaa ja toimintaa näillä alueilla. Tehtävänä on luotettavan tilannekuvan dynaaminen mallintaminen. Teknisesti kuvaketjun täytyy ulottua suoraan kohteesta päätöksentekoon ja takaisin sen kaikilla tasoilla. Tutkimuksessa pääpaino on jatkuvan ja ajantasaisen, eri sensorein

kerättävän tiedonkeruun yhdistäminen aiemmin hankittuun ja analysoituun tietoon. Tieteenalat: geotieteet, maantiede, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, tietojenkäsittelytieteet, avaruustieteet ja tähtitiede, muu ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus. Tutkimuksen painoalat: valtionjohdon ja viranomaisten päätöksentekoa tukevan tilannekuvan luominen, turvatekniikka ja paikkatieto, simulointi paikkatiedon avulla, UAV-kuvaus ja -kuvien analysointi. 3.2.6 Kenttälääkintäjaosto (KL) Jaosto seuraa kenttälääkinnän ja katastrofilääkinnän kehitystä. Erityisenä tehtävänä on maan-puolustukseen liittyvän lääketieteellisen tutkimustyön kehittäminen, lausuntojen antaminen, käynnistettyjen hankkeiden seuranta ja jatkotutkimusten tarvearviointien suorittaminen. Lisäksi jaosto pyrkii välittämään toimialaansa liittyvää tietoa mm. koulutustilaisuuksia järjestämällä. Jaoston painoaloja ovat erityisesti ensiapu, potilaskuljetus, ensihoito ja vammojen hoito kenttälääkinnässä. Näiden alojen kehittämisessä jaosto hyödyntää ensihoidon ja poikkeustilanteiden koti- ja ulkomaista kliinistä kokemusta yhteistyössä puolustusvoimien terveydenhuollon kanssa. Tieteenalat: lääketiede, kliininen lääketiede, sotilaslääketiede, biolääketiede. Tutkimuksen painoalat: kenttälääkintä (vammojen ja sairauksien ensiapu, ensihoito kenttäoloissa mukaan lukien kuljetus), uutta tietoa tuottava sotilaskoulutukseen liittyvät sotilaslääketieteelliset erityiskysymykset, sotilaan palveluskelpoisuuteen ja -turvallisuuteen liittyvät lääketieteelliset kysymykset lähinnä kirurgian ja anestesiologian liittyen. 3.2.7 Kuljetustekniikan jaosto (KT) Jaoston tehtävänä on tie- ja maastokuljetustekniikan ja maakuljetusvälineiden sekä logistiikan kansainvälisen kehityksen ja alan tutkimustoiminnan seuraaminen, kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista tiedottaminen, aloitteiden teko sekä maanpuolustuksen näkökohtien huomioonottamisen edistäminen alan tutkimuksessa ja teollisuudessa. Jaoston toimialaan kuuluu myös maaston kulkukelpoisuus, maastoliikkuvuus, alueen tutkimustoiminnan seuraaminen sekä toiminta kuljetusjärjestelmien ja logistiikan yhteensopivuuden edistämiseksi. Tieteenalat: kone- ja valmistustekniikka, muu tekniikka, myös tuotantoautomaatio, sähkötekniikka ja elektroniikka, metsätieteet. Tutkimuksen painoalat (sotilaalliseen maanpuolustukseen ja turvallisuustutkimukseen liittyen): sotilaskäyttöön soveltuvien ajoneuvojen teknologiat, maaston kulkukelpoisuus ja maastoliikkuvuus, logistiikka puolustusvoimien kaluston kannalta tarkasteltuna.