KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS ASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, HEIKKILÄNTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 15.3.2016 ASEMAKAAVAN NUMERO 772 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KORTTELIT 1302 OSA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Vatialan länsiosa Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN 8.1.2016 KAAVAN HYVÄKSYMINEN 17.5.2016 KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahteen osaan. Suunnitelmaa tarkistettiin luonnoksesta saadun palautteen mukaisesti maaliskuussa 2016, jolloin kaavaehdotus tuli käsittelyyn. Kaavaehdotus tuli hyväksyttäväksi huhtikuussa 2016. 2.2 Asemakaava Kaavalla jaetaan omakotitontti kahtia ja lisätään rakennusoikeutta uuden asuinrakennuksen tarpeiden mukaan. Korttelissa säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus ja kerrosluku. Maankäytön tehostamisella on myönteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palvelutarjontaan. Kaavamääräyksillä pyritään ohjaamaan täydennysrakentaminen olemaan ympäristöön sopivaksi niin, että kielteisiltä vaikutuksilta voidaan välttyä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttamisen yhteydessä kunnan haltuun otetaan kiinteistöön kuuluva katualueen osa. Rakentamisen toteutusvastuu on maanomistajalla. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Jaettava tontti Kiinteistö sijaitsee rakennetussa ympäristössä Heikkiläntien varressa.
Luonnonympäristö Tontti on puutarhamainen. Maaperä on kantavaa. Alueen ympäristö on rakennettua lukuun ottamatta talon pohjoispuolta, jossa on lehtipuuvaltainen puistikko. Rakennettu ympäristö Alue on rakennuskannaltaan vaihtelevaa. Tontilla sijaitsee vanha asuinrakennus. Tontille on kulkuyhteys Heikkiläntien kautta. Lisäksi tontti rajoittuu Tampere Kangasala -kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävään. Alue tukeutuu pääosin Vatialan palveluihin, jotka sijaitsevat alle 1 km etäisyydellä. Maanomistus Jaettava tontti Muutettava tontti on yksityinen. Kunta omistaa viereisen puistoalueen. Katualuetta ei lunastettu. Ympäristön häiriötekijät 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Alueella on voimassa Vatialan osayleiskaava, jonka avulla pyritään ohjaamaan alueen maankäytön kehittämistä. Yleiskaavassa alue on merkitty alhaisen tehokkuuden asuinalueeksi. Tontin pohjoispuolella kulkee kävelyn ja pyöräilyn pääreitti. Jaettava tontti Alueella on voimassa asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty yhdeksi omakotirakennuspaikaksi. Tontin rakennusoikeus on e=0,2 ja sallittu kerrosluku I½. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve juontuu omakotirakennuspaikkojen puutteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Alueen asukkaat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka, Kangasalan Vesi -liikelaitos) Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä 8.1.2016 päivätyllä kirjeellä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnos lähettiin kirjeitse naapureille tutustuttavaksi, ja siitä pyydettiin viranomaisten kommentit. Rakennusvalvonta 8.2.2016
Kaavanmuutos mahdollistaa täydennysrakentamisen alueen rakentamistapaan soveltuvalla tavalla kerrosluvun osalta. Kattokulmaa ei ole määritelty, eli se jää rakennuslupavaiheessa harkittavaksi. Muutoin ei huomautettavaa. Rakentaminen 10.2.2016 Rakentamisen palvelualue ei pidä jk-pp-tietä tarpeellisena. Kangasalan Vesi -liikelaitos 22.1.2016 Ei huomautettavaa. Petteri Guttorm, kiinteistön omistaja, 24.2.2016 Rakennusoikeudet kartassa ja selostuksessa poikkeavat toisistaan. Mikäli selostuksessa mainittua on pienennettävä, etutontille sopiva olisi 150+40 m 2 ja takatontille 280+60 m 2. Kommenttien vaikutus suunnitelmaan: Kävelytie ei kuulu kaavamuutoksen alueeseen. Rakennusoikeuksia tarkistetaan tonttien kesken. Kokonaisrakennusoikeus säilyy nähtävillä olleen kaavakartan mukaisena. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä huhtikuussa 2016. Siitä saatiin seuraavat lausunnot: Rakennusvalvonta 26.4.2016 Asemakaavan muutos mahdollistaa täydennysrakentamisen jaettavan tontin rakentamistapaan soveltuvalla tavalla kerrosluvun osalta. Asemakaavaehdotukseen tulisi mahdollisesti lisätä kattokulma, jotta alueen yhtenäisyys säilyisi. Rakentaminen 29.3.2016 Ei huomautettavaa. Kommenttien vaikutus hyväksyttävään suunnitelmaan Olemassa oleva rakennuskanta on iältään ja muodoiltaan monenlaista. Niin merkittävää kattomaiseman yhtenäisyyttä ei ole, että kaavaan tulisi merkitä ehdottomasti noudatettavaa kattokulmaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahtia ja uudisrakentamisen sovittaminen alueen ympäristön luonteeseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös 8.1.2016 Luonnos nähtävillä 19.2.2016 asti. Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa 15.3.2016. Asemakaavaehdotus nähtävillä huhtikuu 2016 Asemakaavan hyväksyminen kaavoituslautakunnassa 17.5.2016 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kaava mitoitetaan yhdelle uudisrakennukselle.
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Uudisrakentamisen koko ja sijoitus määritellään alueen rakentamisen tapaan soveltuviksi. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Alue merkitään omakotitalojen korttelialueeksi. Uudisrakennus on sovitettava alueen vanhaan rakennuskantaan. Kerrosluvuksi merkitään Iu½. Kiinteistö jaetaan kahdeksi tontiksi, joiden pinta-alat ovat 1207 ja 624 m 2. Vanha rakennuksen tontille merkitään rakennusoikeudeksi asuinrakennukselle 150 kerrosneliömetriä ja talousrakennuksille 40 neliömetriä. Takatontille merkitään rakennusoikeudeksi 280 kerrosneliömetriä ja talousrakennuksille 60 neliömetriä, mikä mahdollistaa kahden asunnon rakentamisen. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tontin jakaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja parantaa palveluiden järjestämismahdollisuuksia. Tontin rakentaminen vastaa jaettuna lähiympäristön rakentamisen mittakaavaa ja rakeisuutta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakennus sijoittuu vanhalle piha-alueelle. Muutoksella ei ole kielteisiä vaikutuksia luontoon. Hulevesien aiheuttamia ongelmia tulee vähentää tonttikohtaisella imeytyksellä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Valmiiseen ympäristöön lähelle palveluita muodostuvan rakennuspaikan asukkaiden päivittäinen elinpiiri on tehokas. Muut vaikutukset Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräysten avulla pyritään sovittamaan uudisrakentaminen olevaan ympäristöön. Kaavalla määrätään mm. käyttötarkoitus, kerrosluku, julkisivumateriaali ja kattomuoto.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva uudisrakennuksista. Uutta tonttia suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Kunnalla ei ole alueella sadevesiverkostoa. Tonttien pintavesivalunnan ohjaamiseksi on hyvä tehdä rajaojia. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja vastaa hankkeen toteutuksesta. Rakentaminen ei edellytä kunnallistekniikan tai kadunrakentamista. Talonrakentaminen on mahdollista käynnistää v. 2016. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan rakentamisen vaikutuksia ympäristökuvaan ja liikenteeseen. KANGASALA 15.3.2016 Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen