Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012
Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten laitoksen yhteisprojekti ikontakt Kysely suoritettiin vuonna 2011. Kysely lähetettiin 336 kuntaan. Vastauksia saatiin kaikkiaan 81. Loppuun asti kyselylomakkeen täytti 64. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
Taustamuuttujat vastaajan asema kunnassa Vastaajan asema kunnassa Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] kunnan tai kaupungin johtaja 18 22,50 yleishallinnosta vastaava 20 25,00 taloudesta tai kehityksestä vastaava 9 11,25 tietohallinnosta vastaavaa (tilaaja) 11 13,75 it-palveluista vastaava (tuotanto) 15 18,75 muusta toimialasta vastaava 2 2,50 muu, mikä? 5 6,25 Yhteensä 80 100,00 Vastaajat pääasiassa kunnan ja kaupungin johtajia, yleishallinnosta tai IT-palveluista vastaavia 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
Taustamuuttujat Kunnan koko Kunnan koko Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Lukumäärä koko Suomi [f] Prosenttia koko Suomen kunnista [%] Alle 4 000 20 24,69 123 36,61 4 001-9 999 22 27,16 110 32,74 10 000-24 999 17 20,99 63 18,75 25 000-49 999 10 12,35 21 6,25 50 000-99 999 5 6,17 11 3,27 Yli 100 000 7 8,64 8 2,38 Yhteensä 81 100,00 336 100,00 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
Taustamuuttujat Kunnan koko 40 35 30 25 20 % Vastanneiden kuntien koot 15 Koko Suomen kuntien koot 10 5 0 Alle 4 000 4 001 9 999 10 000 24 999 25 000 49 999 50 000 99 999 Yli 100 000 Asukasluvultaan suuret kunnan vastasivat suhteessa paremmin kuin pienet 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Taustamuuttujat Maakunta Ei vastauksia Keski Pohjanmaalta eikä Ahvenanmaalta, yksi vastaus Kainuusta sekä Etelä Savosta Ryhmittely: Uusimaa: Uusimaa Varsinais Suomi & Satakunta: Varsinais Suomi ja Satakunta Häme & Pirkanmaa: Kanta Häme, Pirkanmaa ja Päijät Häme Kymenlaakso & Etelä Karjala: Kymenlaakso ja Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala: Etelä Savo, Pohjois Karjala ja Pohjois Savo Keski Suomi: Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa: Pohjanmaa ja Etelä Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu: Pohjois Pohjanmaa ja Kainuu Lappi: Lappi > Ryhmittely: Kunnan sijaintialue 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
Taustamuuttujat Kunnan sijaintialue Kunnan sijaintialue Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Uusimaa 10 12,35 Varsinais-Suomi & Satakunta 8 9,88 Häme & Pirkanmaa 11 13,58 Kymenlaakso & Etelä-Karjala 7 8,64 Savo & Pohjois-Karjala 10 12,35 Keski-Suomi 9 11,11 Eteläinen Pohjanmaa 7 8,64 Pohjois-Pohjanmaa & Kainuu 9 11,11 Lappi 10 12,35 Yhteensä 81 100,00 Uuden ryhmittelyn y avulla saatiin vastaajamääriltään lähes yhtä suuria alueita. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
Taustamuuttujat Tilastollinen kuntaryhmittely Kunnan koko Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Lukumäärä koko Suomi [f] Prosenttia koko Suomen kunnista [%] Kaupunkimaiset kunnat 33 40,74 61 18,15 Taajaanasutut kunnat 7 864 8,64 67 19,9494 Maaseutumaiset kunnat 41 50,62 208 61,90 Yhteensä 81 100,00 336 100,00 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
Taustamuuttujat Tilastollinen kuntaryhmittely 70 60 50 % 40 30 20 Vastanneiden kuntien tilastollinen kuntaryhmä Koko maan tilastollinen kuntaryhmä 10 0 Kaupunkimaiset kunnat Taajaanasutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kaupunkimaiset i kunnat vastanneet t kyselyyn aktiivisesti, i kun taas taajaan asutut kunnat ovat olleet erittäin passiivisia 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli Tutkimuksessa selvitettiin, miten kunnan tietohallinto vaikuttaa kunnan kehittämiseen ja mikä rooli tietohallinnolla tässä kehittämisessä on. Tätä selvitettiin seuraavilla kysymyksillä: Kunnan yleiset li tt strategiset t ttavoitteet tohjaavat kunnan tietohallinnon t kehittämistä. i tä Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa. Kunnan tietohallinto t t nostaa aktiivisesti i esille uusia ideoita it kunnan eri palveluiden l kehittämiseksi. Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista. Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen. Vastaaja pystyi antamaan mielipiteensä väittämiin asettamalla pisteen janalle, jonka arvot vaihtelivat nollasta (0) kymmeneen (10). 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
Kunnan kehittäminen ja tietohallinnon rooli Kunnan kehittäminen ja tietohallinnon rooli Luku-määrä [f] Keski-arvo Keski-hajonta Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa. 76 6,053 2,196 74 5,883 2,237 Kunnan tietohallinto t t nostaa aktiivisesti i esille uusia ideoita it kunnan eri 74 5551 5,551 2165 2,165 palveluiden kehittämiseksi. Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista. 74 5,650 1,916 73 5,510 2,295 73 6,205 1,865 Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen. 73 2,981 1,961 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan Kunnan tietohallinnon kehittämissuunni telmat tukevat Kunnan tietohallinnon kehittämissuunni telmia Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat 10 Kunnan 8 tietohallinnon 6 kehittämissuunni 4 telmat on 2 0 Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat Kunnan kehittäminen ja tietohallinnon rooli Kunnan kehittämisen ja tietohallinnon roolin eri osa-alueita kartoittavien väittämien vastausten keskiarvot muiden väittämien osalta noin 6 paitsi väittämä Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen keskiarvo on alle 3. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli (kunnan koon vaikutus) Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti esille uusia ideoita kunnan eri palveluiden kehittämiseksi Alle 4000 4001 9999 10000 24999 25000 49999 50000 99999 Yli 100000 Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
Suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on 50000 tai enemmän sekä kunnissa, joiden asukasluku on välillä 4 001 9999, kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu useimmiten yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa. Kunnissa, joiden asukasluku on välillä 4 001 9 999 sekä kunnissa, joiden asukasluku on välillä 25 000 49999, tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat useimmin pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta. Kunnissa, joiden asukasluku k on välillä 50 000 99 999, kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat parhaimmin kunnan palvelutuotannon uudistamista. Kuntakoosta riippumatta kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon t khittä kehittämiseen i huonosti. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli (kunnan sijaintialueen vaikutus) Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista Kunnan tietohallinnon khi kehittämissuunnitelmia i i i täydennetään säännöllisesti Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä 8 7 Kunnan tietohallinnon 6 kehittämissuunnitelmat on 5 laadittu yhteistyössä 4 kunnan eri hallinnonalojen kanssa 3 2 1 0 Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti esille uusia ideoita kunnan eri palveluiden kehittämiseksi Tietotekniikkaan liittyvät khi kehittämisideat iid tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta Uusimaa Varsinais Suomi & Satakunta Häme & Pirkanmaa Kymenlaakso & Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
Hämeen, Pirkanmaan, Savon, Pohjois Karjalan ja Lapin kunnissa kunnan yleiset li tt strategiset t ttavoitteet tohjaavat eniten kunnan tietohallinnon kehittämistä. Selvästi vähiten tätä tapahtuu Uudenmaan, Varsinais Suomen ja Satakunnan kunnissa. Hämeen, Pirkanmaan ja Eteläisen Pohjanmaan kunnan tieto hallinnon khittä kehittämissuunnitelmat i itl ton laadittu yhteistyössä t kunnan eri hallinnonalojen kanssa parhaiten ja selvästi vähiten Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnissa. Kymenlaakson ja Etelä Karjalan kunnissa kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisimmin ja epäsäännöllisimmin Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun alueelle sijoittuvissa kunnissa. Eteläisen Pohjanmaan ja Lapin kunnissa kunnan poliittinen johto osallistuu aktiivisimmin kunnan tietohallinnon kehittämiseen ja vähiten Keski Suomen kunnissa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä i tä 7 6 5 4 3 2 1 0 Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri 3 hallinnonalojen kanssa Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti esille uusia ideoita kunnaneri palveluiden kehittämiseksi Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
Kaupunkimaisissa i i kunnissa kunnan tietohallinto t t nostaa aktiivisemmin esille uusia ideoita kunnan eri palveluiden kehittämiseksi kuin maaseutumaisissa ja taajan asutuissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tämä on vähiten aktiivista. Kaupunkimaisissa kunnissa kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisemmin kuin maaseutu maisissa ja taajan asutuissa kunnissa, joissa tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään lähes samalla taajuudella. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
Tietohallinnon tavoitteet Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien tietohallinnon tavoitteita. Tätä selvitettiin kysymällä, miten tärkeänä nähdään seuraavien tekijöiden merkitys kunnan tietohallinnon toiminnassa: IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Tietohallinnon tavoitteet Luku-määrä [f] Keski-arvo Keski-hajonta IT-palveluiden kustannustehokas tuottaminen 74 7,99 1,645 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen 74 804 8,04 1702 1,702 Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla 74 8,18 1,397 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
Tietohallinnon tavoitteet IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Tietohallinnon tavoitteet Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Kaikkien tavoitteiden tärkeyden keskiarvot noin 8. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
Tietohallinnon tavoitteet (kunnan koon vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 5 4 Alle 4000 3 2 4001 9999 1 10000 24999 0 25000 49999 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen 50000 99999 Yli 100000 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21
Pienissä kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on alle 10 000, kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään IT palveluiden kustannustehokasta tuottamista tärkeämpänä kuin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kunnissa, joiden asukasluku on 4 001 9999 ja kunnissa, joiden asukasluku on yli 100 000, kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemista tärkeämpänä kuin muissa kunnissa. Suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on 50 000 tai enemmän, kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään kunnan toimintojen kehittämistä tietotekniikan avulla tärkeämpänä kuin muissa kunnissa. Selkeästi vähiten tärkeänä kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään kunnan toimintojen kehittämistä tietotekniikan avulla kunnissa, joiden asukasluku on 25 000 49 999. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
Tietohallinnon tavoitteet (kunnan sijaintialueen vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 Uusimaa 5 Varsinais Suomi & Satakunta 4 3 Häme & Pirkanmaa 2 Kymenlaakso & Etelä Karjala 1 0 Savo & Pohjois Karjala Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi Kunnan sijaintialueella ei ole merkittävää vaikutusta kunnan tietohallinnon tavoitteiden tärkeyteen 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23
Tietohallinnon tavoitteet (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
Maaseutumaisissa kunnissa kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään IT palveluiden kustannustehokasta tuottamista tärkeämpänä kuin kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tätä pidetään vähiten tärkeänä. Maaseutumaisissa kunnissa kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemista pidetään tärkeämpänä kuin muissa tilastollisen kuntaryhmittelyn määrittelemissä luokissa. Taajaan asutuissa kunnissa tätä pidetään vähiten tärkeänä. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25
Tavoitteissa onnistuminen Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien tietohallinnon onnistumista edellä esitetyissä tavoitteissa. Tätä selvitettiin kysymällä, yy miten hyvin kunnan tietohallinto on onnistunut seuraavissa tehtävissä: IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kunnan toiminnan i taloudellisuuden lli d tukeminen Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Tietohallinnon tavoitteissa onnistuminen Luku-määrä [f] Keski-arvo Keski- hajonta IT-palveluiden kustannustehokas tuottaminen 74 6,84 1,838 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen 74 6,68 1,821 Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla 74 6,70 2,067 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26
Tavoitteissa onnistuminen Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Tavoitteissa onnistuminen Kaikissa tavoitteissa onnistumisen keskiarvo on hiukan alle 7. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27
Tavoitteissa onnistuminen (kunnan koon vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Alle 4000 4001 9999 10000 24999 25000 49999 50000 99999 Yli 100000 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28
Pienissä kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on alle 10 000, kunnan tietohallinnon t tavoitteiden id osalta nähdään onnistuneen ITpalveluiden kustannustehokkaassa tuottamisessa paremmin kuin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Huonoiten nähdään onnistuneen kunnissa, joiden asukasluku on 50 000 99 999. Pienissä i kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku k on alle 10 000, kunnan tietohallinnon tavoitteiden nähdään onnistuneen kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemisen osalta paremmin kuin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Huonoiten nähdään onnistuneen asukasluvultaan suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on 50 000 tai enemmän. Kunnissa, joiden asukasluku on väleillä 10 000 24 999 tai 50 000 Kunnissa, joiden asukasluku on väleillä 10 000 24 999 tai 50 000 99 999, kunnan tietohallinnon tavoitteiden nähdään onnistuneen kunnan toimintojen kehittämisessä tietotekniikan avulla paremmin kuin muissa kunnissa. Selkeästi huonoiten nähdään onnistuneen suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on yli 100 000. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
Tavoitteissa onnistuminen (kunnan sijaintialueen vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Uusimaa Varsinais Suomi & Satakunta Häme & Pirkanmaa Kymenlaakso & Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
Keski Suomen, Varsinais Suomen, Satakunnan ja Eteläisen Pohjanmaan kunnissa nähdään onnistuneen IT palveluiden kustannustehokkaassa tuottamisessa muiden alueiden kuntia paremmin. Selvästi huonoiten on onnistuttu Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa. Eteläisen Pohjanmaan, Keski Suomen, Savon ja Pohjois Karjalan kunnissa nähdään onnistuneen kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemisessa muiden alueiden kuntia paremmin. Huonoiten nähdään tässä onnistuneen Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan kunnissa. Eteläisen Pohjanmaan ja Keski Suomen kunnissa tavoitteiden nähdään onnistuneen kunnan toimintojen kehittämisessä tietotekniikan avulla paremmin kuin muiden alueiden kunnissa. Selvästi huonoiten tässä on onnistuttu Hämeen, Pirkanmaan, ja Uudenmaan kunnissa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31
Tavoitteissa i onnistuminen i (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Tilastollisella kuntaryhmittelyllä ei ole vaikutusta siihen, miten kunnassa koetaan onnistuneen tietohallinnon tavoitteissa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32
Kunnantietohallinnonstrategian tila Seuraavaksi selvitettiin kunnan tietohallinnon strategiaan tilaa kysymyksellä Mikä seuraavista kohdista mielestänne kuvaa parhaiten kunnan tietohallinnon strategiaa?, jossa vastaajan piti valita joku seuraavista vaihtoehtoista: h i Kunnalla on dokumentoitu tietohallintostrategia Kunnan tietohallintostrategia tost ategaon suunnitteilla tai työn alla a Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa vaikka se olisikin tarpeellinen Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa, eikä sille ole tarvetta. Kunnan tietohallinnon strategiaa kuvaava tekijä Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Kunnalla on dokumentoitu tietohallintostrategia 31 43,06 Kunnan tietohallintostrategia on suunnitteilla tai työn 22 30,56 alla Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa vaikka se olisikin tarpeellinen 19 26,39 Kunnalla ei ole dokumentoitua 0 000 0,00 tietohallintastrategiaa, eikä sille ole tarvetta. Yhteensä 72 100,00 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33
Kunnan tietohallinnon strategian tila 50,0000 45,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 Kunnan tietohallintostrategiaa 5,00 kuvaavat tekijät 0,00 % Yli 40% vastanneista valitsi vaihtoehdon Kunnalla on dokumentoitu tietohallintostrategia. Vaihtoehtoa Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa, eikä sille ole tarvetta. ei valinnut kukaan. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 34
Kunnan tietohallinnon strategian tila (kunnan koon vaikutus) 60 50 40 30 20 Alle 4000 4001 9999 10000 24999 25000 49999 50000 99999 Yli 100000 10 0 % Kunnalla on Kunnan Kunnalla ei ole dokumentoitu tietohallintostrategia... hll dokumentoitua Suuremmissa kunnissa tietohallintostrategia on olemassa tai se on työn alla. Pienemmissä kunnissa on tavallisempaa, ettei kirjallista tietohallintostrategiaa ole. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35
Kunnan tietohallinnon strategian tila (kunnan sijaintialueen vaikutus) 25 20 Uusimaa 15 10 5 Varsinais Suomi & Satakunta Häme & Pirkanmaa Kymenlaakso & Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi 0 % Kunnalla on Kunnan Kunnalla ei ole dokumentoitu tietohallintostrategia... dokumentoitua 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36
Savon, Phji Pohjois Karjalan j ja Lapin alueella ll kunnilla on dokumentoitu tietohallintostrategia useammin olemassa kuin muille alueille sijoittuvissa kunnissa. Uudenmaan, Varsinais Suomen ja Satakunnan alueelle sijoittuvissa kunnissa tietohallintostrategia on suunnitteilla tai työn alla useammin kuin muiden alueiden kunnissa. Vaikka Savon ja Pohjois Karjalan alueella olevissa kunnissa on olemassa muille alueille sijoittuvia kuntia useammin dokumentoitu tietohallintostrategia, on tällä alueella myös muita alueita useammin kuntia, joissa ei ole dokumentoitua tietohallintostrategiaa, vaikka se olisikin tarpeellinen. Myöskään Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnissa ei ole dokumentoitua tietohallintostrategiaa, vaikka se olisikin tarpeellinen, useammin kuin muiden alueiden kunnissa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 37
Kunnan tietohallinnon strategian tila (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) 60 50 40 30 20 Kaupunkimaiset kunnat Taajaanasutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 10 0 % Kunnalla on dokumentoitu Kunnan tietohallintostrategia... Kunnalla ei ole dokumentoitua 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38
Kunnan tietohallinnon strategian tila (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) Kaupunkimaisissa kunnissa on suhteellisesti useimmin dokumentoitu tietohallintostrategia ja maaseutumaisilla kunnilla harvimmin. Suunnitteilla tai työn alla tietohallintostrategia on suhteellisesti useimmin kaupunkimaisissa kunnissa, kun taas maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa tämä vaihe on meneillään suhteessa yhtä useassa kunnassa. Tilanne, jossa dokumentoitua tietohallintostrategiaa ei ole, vaikka se on nähty tarpeelliseksi, on suhteessa harvinaisin kaupunkimaisissa kunnissa ja suhteessa yleisin maaseutumaisissa kunnissa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 39
Kunnan tietohallintostrategialla i määriteltävät ä ä asiat Tutkimuksessa selvitettiin myös niitä asioita, joita kunnan tietohallintostrategian pitäisi määritellä. Vastaajan oli valittava seuraavista vaihtoehdoista kaikki ne, joiden määrittely strategiassa toisi merkittävää lisäarvoa kunnan toiminnalle: Ostettuja IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet Kunnan tuottamia IT palveluita l koskevat k laatu ja taloudellisuustavoitteet lli i Tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittely Kunnan tarjoamien sähköisten palveluiden laadulliset tavoitteet Sähköisten palveluiden l taloudelliset lli tavoitteet Sähköisten palveluiden laatua koskevat mittarit Sähköisten palveluiden taloudellisuutta koskevat mittarit Tietohallinnon hll strategisten kumppanuuksien k määrittely Kunnan tavoitteet hallinnon sähköistämiseksi? Hallinnon sähköistämisen laatua koskevat mittarit? Hallinnon sähköistämisen taloudellisuutta ll koskevat k mittarit? Muuta, mitä? 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40
90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat 0 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 41
Kunnan tietohallintostrategialla i määriteltävät ä ä asiat Kunnan tietohallintostrategiassa olisi määriteltävä tietohallinnon organisointi ja vastuunjako, kunnan ostettuja ja tuottamia IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet sekä kunnan tavoitteet hallinnon sähköistämiseksi. Vähiten merkityksellisinä kunnan tietohallintostrategiassa määriteltävinä asioina nähtiin hallinnon sähköistämisen laatua ja taloudellisuutta koskevat mittarit. Sanallisessa osassa esitettiin tärkeiksi asioiksi mm. kunnan tietoturvan taso ja järjestelmien toiminnan varmuus, IT palveluiden strateginen merkitys koko kuntaorganisaation kannalta, kunnan järjestelmä ja tietoarkkitehtuuri linjaukset sekä tavoitteet näiden yhteensovittamisesta kunnan toimintaprosessien kanssa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42
Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (kunnan koon vaikutus) 120,00 100,00 80,00 % 60,00 40,00 20,00 0,00 Alle 4 000 4 001 9 999 10 000 24 999 25 000 49 999 50 000 99 999 Yli 100 000 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 43
Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (kunnan koon vaikutus) Kunnan tietohallinto strategiaan tarvittavien asioiden painotus on likimain samanlaista kuntakoosta riippumatta. Asukasluvultaan l välillä lll 10 000 24 999 olevissa kunnissa painotetaan muita kuntia enemmän sitä, että strategiassa on esitetty ostettuja IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet. Kunnissa, joiden asukasluku k on 50 000 tai enemmän (suuret kunnat), painottuvat tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittelyyn liittyvät asiat muita kuntia selvemmin. Pienissä kunnissa eli kunnissa, joiden asukaskoko on alle 10 000, eivät hallinnon sähköistämisen i laatua ja taloudellisuutta lli tt koskevia k mittareita ole koettu tärkeiksi. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 44
Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (kunnan sijaintialueen vaikutus) 110 100 90 80 % 70 60 50 40 Uusimaa 30 Varsinais Suomi i i & Stk Satakuntat Häme & Pirkanmaa 20 Kymenlaakso & Etelä Karjala 10 Savo & Pohjois Karjala 0 Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 45
Kymenlaaksossa, Etelä Karjalassa ja Keski Suomessa painotetaan erityisesti sitä, että kunnan tietohallintostrategiassa on määritelty ostettuja IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet sekä kunnan tuottamia IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet. Kymenlaaksossa ja Etelä Karjalassa pidetään tärkeänä tietohallinnon strategisten kumppanuuksien määrittelyä. Uudellamaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla painotettiin tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittelyn tärkeyttä. Savossa ja Pohjois Karjalassa nähtiin kunnan tavoitteet hallinnon sähköistämiseksi tärkeäksi. Varsinais Suomessa, Satakunnassa, Eteläisellä Pohjanmaalla, Pohjois Pohjanmaalla Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa mikään asia ei saanut kaikkien vastaajien jakamatonta tärkeysasemaa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 46
Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) 110 100 90 80 70 % 60 50 40 30 20 10 0 Kaupunkimaiset kunnat Taajaanasutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 47
Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) Maaseutumaiset kunnat painottavat tietohallintostrategiassa erityisesti tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittelyä, y, tietohallinnon strategisten kumppanuuksien määrittelyä sekä kunnan tavoitteita hallinnon sähköistämiseksi. Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa mikään kysytyistä asioista ei saanut kaikkien vastanneiden jakamatonta tärkeysasemaa. 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 48
Lisätietoja Heikki Laaksamo TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Salomonkatu 17 A 10. kerros, 00100 Helsinki Mobile: +358 9 4763 0313 Sähköposti: heikki.laaksamo@tieke.fi 24.5.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 49