Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Transkriptio

1 Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät

2 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköpostiinformoituna internet-kyselynä välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tutkimuksen tuloksia verrataan aiempaan vuonna 2014 toteutetun tutkimuksen tuloksiin. Kyselyyn vastasi yrittäjää. Tutkimuskutsuja lähetettiin kappaletta, joten vastausprosentiksi muodostuu 7,8 %. Tutkimuksen tulokset raportoidaan valtakunnallisesti (1), aluejärjestöittäin (20) sekä kunnittain (246/297). Valtakunnallisen raportin ja aluejärjestöraporttien kuntavertailuissa ovat mukana vain ne kunnat (178/297), joissa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Tämä johtuu tilastollisen merkittävyyden varmistamisesta. Kuntaraportit ovat saatavilla kuitenkin kaikista niistä kunnista (246/297), joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali kokonaistulokselle on maksimissaan +1,2 %-yksikköä. Vuosivertailussa virhemarginaali on n. +1,9 %-yksikköä. Keskiarvotuloksille (asteikolla 4-10) virhemarginaali on n. 0,08 asteikkoarvoa, vuositason tuloksissa vertailtaessa n. 0,12 asteikkoarvoa. 2

3 Vastaajamäärät ja vastausprosentit alueittain 2014 ja 2016 Vastaajia 2016 (N) Kohderyhmän koko (N) Vastaus-% Vastaajia 2014 (N) ,8 % Etelä-Karjala ,4 % 146 Etelä-Pohjanmaa ,9 % 289 Etelä-Savo ,9 % 141 Helsinki % 216 Häme ,8 % 160 Kainuu ,4 % 72 Keski-Pohjanmaa ,5 % 102 Keski-Suomi ,2 % 301 Kymi % 135 Lappi ,0 % 274 Pirkanmaa ,2 % 414 Pohjois-Karjala ,6 % 198 Pohjois-Pohjanmaa ,2 % 229 Päijät-Häme ,7 % 125 Pääkaupunkiseutu ,2 % 198 Rannikko-Pohjanmaa ,2 % 34 Satakunta ,2 % 192 Savo ,7 % 200 Uusimaa % 308 Varsinais-Suomi ,2 % 350 3

4 Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/2 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti seuraavasti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 4

5 Raportin lukuohje n tulos on esitetty %-arvoina n keskiarvotulos 2016 n hajontatulos: Min = heikoin kuntatulos Max = paras kuntatulos Ka = koko maan keskiarvo 5

6 Kokonaisarvosana

7 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max

8 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat Keskiarvot 4-10 Sijoitus Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Pielavesi (Savo), N=12 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N= ,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,2 7,5 8,1 8,1 8,0 8,1 8,0 7,9 7,8 7,7 7,7 Keitele Muurame Ilomantsi Merikarvia Lieto Karstula Ilmajoki Kaarina Pielavesi 9. Alavus

9 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) Alueet Keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) ,2 9

10 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) Alueen paras kunta Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 8,6 8,67 Muurame (Keski-Suomi), N=24 8,5 8,63 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 8,3 8,00 Merikarvia (Satakunta), N=18 8,2 8,11 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 8,2 7,50 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 8,0 8,06 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 7,6 8,00 Pyhtää (Kymi), N=16 7,6 7,55 Paltamo (Kainuu), N=10 7,6 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 7, Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Kerava (Uusimaa), N=27 Kauniainen (Pääkaupunkiseutu), N=15 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Ylitornio (Lappi), N=12 Kempele (Pohjois-Pohjanmaa), N=12 Loppi (Häme), N=15 Hartola (Päijät-Häme), N=11 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Helsinki (Helsinki), N= ,5 2 7,5 5 7,5 7,50 7,5 6,20 7,3 7,31 7,3 7,

11 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut vuodesta 2014 Keskiarvot 4-10 Erotus Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 7,3 5,9 7,5 6,2 7,5 7,4 7,5 5,9 7,1 7,2 7,5 6,2 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,

12 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, joiden tulos heikentynyt vuodesta 2014 Keskiarvot 4-10 Juva (Etelä-Savo), N=11 Kuortane (Etelä-Pohjanmaa), N=14 Tammela (Häme), N=13 Akaa (Pirkanmaa), N=23 Isokyrö (Etelä-Pohjanmaa), N=14 Pudasjärvi (Pohjois-Pohjanmaa), N=10 Pieksämäki (Etelä-Savo), N=19 Suomussalmi (Kainuu), N=18 Valkeakoski (Pirkanmaa), N=24 Pyhäjärvi (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 5,9 5,6 6,2 5,9 6,1 7,2 6,0 7,7 7,3 7,6 8,0 Erotus ,6-1,1-1,1-1,1-1,0-0,9-0,9-0,8-0,8-0,

13 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 20-kunnat, asukasluku yli Keskiarvot 4-10 Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 7,1 5 Kuopio (Savo), N=105 2 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 7 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 7 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 5 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 6 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 6 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 6,28 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 4 Hämeenlinna (Häme), N= Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N= ,18 6, ,2 5,89 6,0 6,17

14 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, asukasluku Keskiarvot 4-10 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7, ,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,5 14

15 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (N=6347) TOP 10-kunnat, asukasluku alle Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,

16 Mittariston koonti osa-alueittain (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta

17 Mittariston koonti osa-alueittain (N=6347) Vuosivertailu, keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta

18 Kokonaisarvosana osa-alueittain: elinkeinopolitiikka ja resurssit (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) ,2 18

19 Kokonaisarvosana osa-alueittain: kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Keski-Suomi (N=339) Pohjois-Karjala (N=239) Satakunta (N=313) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Häme (N=227) Kainuu (N=135) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Pääkaupunkiseutu (N=337) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Keski-Pohjanmaa (N=215) Pirkanmaa (N=642) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Uusimaa (N=579) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Päijät-Häme (N=251) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) ,2 6,2 6,2 6,1 6,1 19

20 Kokonaisarvosana osa-alueittain: kunnan viestintä ja tiedottaminen (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Pirkanmaa (N=642) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Varsinais-Suomi (N=571) Pohjois-Karjala (N=239) Pääkaupunkiseutu (N=337) Häme (N=227) Etelä-Karjala (N=158) 7,1 7,1 Satakunta (N=313) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Keski-Pohjanmaa (N=215) Etelä-Savo (N=277) Helsinki (N=370) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Lappi (N=279) Kainuu (N=135) Kymi (N=178)

21 Kokonaisarvosana osa-alueittain: koulutus ja osaaminen (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Keski-Suomi (N=339) Savo (N=356) Pääkaupunkiseutu (N=337) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Pohjois-Karjala (N=239) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Etelä-Karjala (N=158) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Kainuu (N=135) 7,1 7,1 7,1 7,4 7,1 7,1 Satakunta (N=313) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Häme (N=227) Pirkanmaa (N=642) Etelä-Savo (N=277) Helsinki (N=370) Uusimaa (N=579) Päijät-Häme (N=251) Kymi (N=178) Lappi (N=279)

22 Kokonaisarvosana osa-alueittain: kunnan hankintapolitiikka (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Keski-Suomi (N=339) Pohjois-Karjala (N=239) Savo (N=356) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Kainuu (N=135) Keski-Pohjanmaa (N=215) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) 6,1 Häme (N=227) Uusimaa (N=579) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) ,1 6,1 6,2 6,2 6,2 6,2 6,1 6,1 6,0 6,0 22

23 Kokonaisarvosana osa-alueittain: kuntapalvelut ja infrastruktuuri (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Karjala (N=158) Häme (N=227) Satakunta (N=313) Kainuu (N=135) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Savo (N=277) 7,2 7,2 Keski-Pohjanmaa (N=215) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Pirkanmaa (N=642) Lappi (N=279) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178)

24 Kokonaisarvosana osa-alueittain: seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminta (N=6347) Vuosivertailu alueittain, keskiarvot 4-10 Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Savo (N=356) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Etelä-Karjala (N=158) Keski-Pohjanmaa (N=215) Etelä-Savo (N=277) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Päijät-Häme (N=251) 7,2 7,3 7,2 Kainuu (N=135) Varsinais-Suomi (N=571) Kymi (N=178) Lappi (N=279) Satakunta (N=313) Häme (N=227) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) ,2 24

25 1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

26 Elinkeinopolitiikka ja resurssit (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä ,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä ,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita ,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät ,

27 2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

28 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa ,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta ,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä ,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa ,

29 3 Viestintä ja tiedottaminen

30 Viestintä ja tiedottaminen (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä ,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana ,

31 4 Koulutus ja osaaminen

32 Koulutus ja osaaminen (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen ,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen ,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin ,

33 5 Hankintapolitiikka

34 Hankintapolitiikka (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita ,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta ,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla ,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esim. jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin kokonaisuuksiin ,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) ,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista ,

35 6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

36 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti ,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet ,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista ,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista ,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä ,

37 7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

38 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (N=6347) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Hajonta Min Ka Max Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä ,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä ,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita ,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään ,

39 Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

40 Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (N=6347) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen

41