Synkin vaihe on ohitettu. Panokset uusiin liiketoimintoihin ovat nousussa. Suuryritykset luottavat enemmän itseensä kuin poliittiseen johtajuuteen Suuryritysten toiveikkuus on lisääntynyt vuoden takaisesta. Suomi nähdään myös tulevaisuuden toimintaympäristönä tämä koskee jopa valmistavaa teollisuutta. Kasvupanostukset ohjautuvat kuitenkin yhä enemmän Suomen ulkopuolelle, jonne sekä myyntiponnistukset että ostot ja alihankinnat yhä enenevässä määrin suuntautuvat. Näin voi tiivistää syksyllä 2013 toista kertaa yhteistyössä Pohjolan kanssa toteutetun Suuryritystutkimuksen tulokset. Suuryritysten horisontti on kirkastunut melkein kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Myönteiset odotukset heijastuvat myös tulevaisuuden kehityskohteisiin. Suuryritykset panostavat alkavana vuonna aiempaa enemmän kokonaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, henkilöstöön sekä johtamisen laatuun. Vaikka paineet tuottavuuden lisäämiseen pitävät johtajat valveilla vastaisuudessakin, on kulmahuoneissa tunnistettu, ettei säästäminen ole strategia vaan hallittua kuihtumista. Nyt ensi kertaa kartoitettu osaalue, kotimainen pääomamarkkina, tunnistettiin tärkeäksi ja heikosta suhdanteesta huolimatta verraten toimivaksi. Tämä onkin keskeinen edellytys erityisesti ennakoitujen kiinteiden investointien realisoitumiselle. Toinen ensi kertaa tutkittu osaalue, yritysten kokema toimintaympäristöriski, tuotti jopa yllättäviä tuloksia. Suuryritysten johto tunnistaa Suomessa selkeän poliittisen riskin. Tämä liitetään ennen muuta päätöksenteon ennakoimattomuuteen. Erityisen huolestuttavaksi koetaan yritysverotukseen liittyvä haparointi. Vaikka julkisen hallinnon laatuun ja etiikkaan sinällään luotetaankin, nähdään myös julkisen hankintaosaamisen heikkous epävarmuutta lisäävänä tekijänä. Tässä raportissa esitellään kiteytetysti toista kertaa toteutetun Suuryritystutkimuksen tulokset. Ensi kertaa tutkimus toteutettiin vastaavana ajankohtana syksyllä 2012, ja sen tulokset raportoitiin keväällä 2013. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi tänäkin vuonna Aaltoyliopiston professoreiden ja tutkijoiden perustama ajatushautomo Nordic Institute of Business and Society osk, ja sitä johtivat professorit Henrikki Tikkanen ja Pekka Mattila. Yhteistyö Pohjolan kanssa teki tutkimuksen mahdolliseksi. Pekka Mattila, Professori (Professor of Practice) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Henrikki Tikkanen Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tukholman yliopisto
Vuonna 2012 kaikkien Suomeen rekisteröityjen yritysten liikevaihto oli 390,2 miljardia euroa. 250 suurimman yrityksen osuus tästä oli siis 83,3%. Vuonna 2012 suomalaiset yritykset työllistivät yhteensä 1,47 miljoonaa henkilöä. Näistä suuryrityksissä työskenteli kaikkiaan 0,92 miljoonaa henkilöä. Tämä on 62,3% kaikista suomalaisen yksityisen sektorin työllistämistä. 250 suurimpaan nousi 16 uutta yritystä. Kansainvälisten konsernien tytäryhtiöt lisäsivät 5 paikkaa (2012: 67, 2013: 72). Suuret yritykset työllistävät suoraan edelleen lähes miljoona suomalaista. Julkisessa keskustelussa tämä usein jää yt-uutisten varjoon. On tärkeää varmistaa, että työllistämismäärä jatkossa kasvaa eikä kutistu. Hannu Jaatinen Pohjolan Pankkitoiminnan johtaja (vt.) Browser.lnk
Suomen 250 suurimmasta suuryrityksestä suurin osa toimii teollisuudessa niin yritysten lukumäärällä, liikevaihdolla kuin henkilömäärällä mitattuna. Suomalaisten suuryritysten toimialarakenteessa ei ole tapahtunut vuoden aikana näkyviä muutoksia minkään edellä listatun mittarin mukaan. Myös teollisuuden henkilöstöosuus säilyi korkeana. Keskimääräinen suuryritys työllisti noin 5 400 henkilöä teollisuuden alalla, 1 700 henkilöä kaupan alalla, 3 300 henkilöä palvelualalla ja 3 500 henkilöä muilla aloilla.
Alkavana vuonna 2014 merkittävimpänä riskinä korostuu jopa yllättävällä tavalla julkisen sektorin päätöksenteon heikko ennustettavuus. Julkisella päätöksenteolla vastaajat viittaavat ennen muuta maan poliittiseen päätöksentekoon. Erityisesti yritysverotuksen linjaukset ja niiden heikon ennustettavuuden kokee riskiksi yli 40% suuryrityksistä. Myös julkisen sektorin toimijoiden mahdollinen osaamattomuus investointihankkeissa ja hankinnoissa koetaan ongelmaksi. Peräti 30% suuryrityksistä kokee julkisen investointi- ja hankintaosaamisen puutteet riskiksi. Yritysten näkemys julkisen päätöksenteon huonosta ennustettavuudesta on huolestuttava. Toimintaympäristön vakaus ja ennustettavuus ovat täysin keskeisiä investointien ja työllistämisen kannalta. Hannu Jaatinen Pohjolan Pankkitoiminnan johtaja (vt.)
Yli 80% suomalaisista suuryrityksistä pitää kotimaisten pääomamarkkinoiden toimivuutta tärkeänä. Rahoitusmarkkinoiden koetaan toimivan varsin hyvin, sillä yli puolet suuryrityksistä ei pidä rahoituksen saatavuutta tällä hetkellä haasteellisena, ja vain noin 20% on selkeästi sitä mieltä, että rahoituksen saatavuus on aito ongelma. Suomalainen omistajataho koetaan tärkeäksi yli 80%:ssa juuriltaan suomalaisista suuryrityksistä. Myös kotimaisen pörssin olemassaolo koetaan tärkeäksi. Tätä mieltä on jopa 90% vastanneista suuryrityksistä, vaikka osalla näistä omistajuus on täysin ulkomailla. 90 % suomalaisista suuryrityksistä pitää hyvin toimivaa kotimaista pörssiä erittäin tärkeänä. Listautumisia ei silti tehdä Suomeen, vaikka esimerkiksi muualla Euroopassa niitä tehtiin 2013 paljon. Suomalaisen omistamisen kannalta on tärkeää huolehtia kotimaisten pääomamarkkinoiden houkuttelevuudesta ja kilpailukyvystä. Petteri Änkilä, Markets liiketoiminta-alueen johtaja
Jopa 90% suuryritysten johtajista kokee, että heidän yrityksessään johtoryhmä tukee toisiaan tavoitteissa sekä tekee sujuvasti yhteistyötä kunkin johtoryhmän jäsenen aiempaa kokemusta hyödyntäen. Suuria eroja ei ole suomalaisten suuryritysten ja ulkomaisten yritysten Suomessa toimivien tytäryhtiöiden johtoryhmien työskentelyn välillä. Eroa syntyy lähinnä siinä, että ulkomaisten tytäryhtiöiden johtoryhmät tapaavat harvemmin rakentaa suhdeverkkoa yrityksen ulkopuolella. Tämä voi johtua siitä, että ulkomaisten tytäryhtiöiden johto on osin ulkomaista ja saattaa kokea suomalaisiin verkostoihin sisäänpääsyn haasteellisemmaksi.
Suuryritykset kohtaavat yhä ankarampaa kilpailua, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Niiden suuryritysten määrä, jotka kokivat kilpailun niiden kansainvälisillä markkinoilla ankaraksi, oli kasvanut entisestään 80%:sta 95%:iin vain yhden vuoden (2012-2013) aikana. Monet suuryritykset myös tuntevat kansainväliset kilpailijansa yhä vahvemmaksi. Kun vuonna 2012 noin 18% yrityksistä piti kilpailijoitaan suhteellisen heikkoina, on tämä luku pudonnut vuodessa 12%:iin.
Ankaramman kilpailun kohtaaminen ei enää kosketa ainoastaan ulkomaan markkinoita, vaan myös kotimaan markkinoita. Ulkomaalaisperäisten, Suomessa toimivien suuryritysten kokema kilpailu Suomen markkinoilla on koventunut merkittävästi. Vielä vuonna 2012 vastanneista suuryrityksistä 74% koki kilpailun kotimaisilla markkinoilla kovaksi, mutta vuotta myöhemmin vastaava lukema oli peräti 92%. Lisäksi ulkomaiset, Suomen markkinoilla toimivat suuryritykset kokivat aiempaa useammin, että nimenomaan juuriltaan suomalaiset yritykset olivat yhä vahvempia kotimarkkinallaan.
Vuonna 2013 suuryritykset kohdistivat kautta linjan merkittävän osan investointipanostuksistaan Suomeen ulkomaiden sijaan. Investoinneistaan peräti 80-100% Suomeen kohdistavia oli investointityypistä riippuen peräti 43-74% suuryrityksistä. Suuryritysten kiinteisiin kohteisiin painottuvat investoinnit ovat vähentyneet kautta linjan vuodesta 2012 vuoteen 2013. Kokonaisuutena myös suuryritysten myynti- ja markkinointi-investoinnit olivat pienentyneet merkittävästi. Suhteessa vähiten Suomeen kohdistuivat kaupallisista investoinneista vuonna 2013 panostukset myyntitoimintaan ja markkinointiviestintään. Vaikka suuryrityksemme tekevät merkittävän osan investointipanostuksistaan Suomeen, niiden kasvu kohdistuu näkymien mukaan ulkomaille. Meillä on luotava edellytykset siihen, että suuryritykset investoivat tulevaisuudessakin myös Suomeen. Petri Ekman, johtaja, suuret yritys- ja instituutioasiakkuudet
Suuryritykset, jotka kokivat kansainvälisen kilpailun kovaksi, investoivat vuonna 2013 kaksi kertaa enemmän tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja kehittämiseen (11 miljoonaa euroa) kuin yritykset, jotka kokivat kansainvälisen kilpailun vähäiseksi (5,5 miljoonaa euroa). Samalla kansainvälisen kilpailun ankaraksi kokeneet yritykset säilyttivät panoksensa tuote- ja palveluparannuksiin vuonna 2013 verraten ennallaan (vuonna 2013 keskimäärin 500 00 euroa ja 2012 keskimäärin 450 000 euroa), kun taas maltillisempaa kansainvälistä kilpailua kokeneet yritykset miltei tuplasivat panoksensa (vuonna 2013 noin 1,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 noin 600 000 eur). Tilanne on vinoutunut tuote- ja palveluparannusinvestoinneissa vähäisen ja kovan kilpailun aloilla: pinteessä olevat panostivat yhä maltillisesti, kun taas jo ennestään markkinoillaan melko vaivatta selviytyvät tuplasivat panoksensa.
Ajatellen vuotta 2014 tuotantokapasiteetti-investointien osalta suuryrityksissä on nähtävillä kaksijakoisuutta: suomalaiset yritykset kaavailevat lisäämistä, mutta ulkomaisten yritysten tytäryhtiöt vähennystä. Myös tuote- ja palvelukehitykseen aiotaan panostaa vuonna 2014 suhteellisen voimakkaasti: 4-8% enemmän panostusta tuote- ja palveluparannus-projekteihin, täysin uusien tuotteiden ja palveluiden kehitykseen, sekä tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin. Lisäksi suuryritykset aikovat entisestään kasvattaa investointejaan henkilöstönsä kehittämiseen vuonna 2014. Viime vuoteen verrattuna suomalaisten yritysten kehityspanostukset ovat kasvussa ainakin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen osalta. On hienoa, että aikaisempi huolestuttava alipaino investoinneissa uuden kehittämiseen näyttää jäävän taakse. Petri Ekman, johtaja, suuret yritys- ja instituutioasiakkuudet
Kaikkein tärkeimmiksi kehityskohteiksi vuodelle 2014 nähdään: organisaation yleisen tehokkuuden parantaminen, kilpailijoita tehokkaampi toimiminen sekä johtamisen laadun parantaminen. Johtamisen laatu nähdään edullisena keinona tuottavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseen. Suuryritysten voimakkaasti korostamat osa-alueet, yleinen toiminnan tehostaminen ja johtamisen jäntevöittäminen, ovat ymmärrettäviä painotuksia voimakkaiden kansainvälisten kustannuspaineiden ja hintakilpailun maailmassa. Samalla markkinasuunnan, erityisesti asiakkuuksien, kehityskohteet saavat valitettavasti vähemmän huomiota. Pitkään jatkunut matala kasvu on ajanut yritykset toiminnan tehostamisen tielle. Jatkossa kansallisen ilmapiirin parantaminen ja uuden rakentaminen on elintärkeää, jotta pelkän säästämisen ja kulujen karsinnan negatiivinen kierre saadaan katkaistua. Petteri Änkilä, Markets liiketoiminta-alueen johtaja
Paine viedä tuotannollista toimintaa pois Suomesta on hellittämässä: 21% suuryrityksistä näkee jopa, että tuotannon sijoittuminen Suomeen lisääntyy (edellisvuonna 17%). Tämä myönteinen tulos ei vastaa uutisvirran synkkää kuvaa. 20% suuryrityksistä kertoo Venäjän roolin nousevan tuotannon sijoittamispäätöksissä, vaikkakin Venäjää näin painottavien osuus onkin hieman laskenut edellisvuoden 26%:sta. Suomen houkuttelevuuden kasvu on erittäin hyvä uutinen. Nyt on kaikkien toimijoiden varmistettava tämän kehityksen jatkuminen. Hannu Jaatinen Pohjolan Pankkitoiminnan johtaja (vt.)
Suuryitykset näkevät alihankintojensa ja ostojensa kasvavan maltillisesti vuonna 2014. Alihankintojen ja ostojen lisäyksen ennakoidaan tosin ohjautuvan entistä enemmän Suomen ulkopuolelle. Suuryritysten näkemykset kansainvälisten markkinoiden kysynnän kehityksestä vuonna 2014 ovat verraten myönteisiä. Kysynnän ulkomailla odotetaan kasvavan keskimäärin 3% (edellisvuonna noin +2%). Sen sijaan kotimarkkinoiden kysynnälle odotetaan nollakasvua (edellisvuonna -1%). Kokonaisnäkymä on siis varovaisen positiivinen. Suuryritykset, jotka kokevat kilpailun vähäiseksi odottavat vuodelle 2014 keskimäärin jopa 7%:n kasvua kansainvälisillä markkinoilla, kun taas kilpailun ankaraksi kokevat yritykset odottavat ainoastaan noin 2%:n kasvua. Kilpailupaine rajoittaa siis monien suuryritysten kasvumahdollisuuksia.
Nordic Institute of Business & Society NIBS / Henrikki Tikkanen, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nordic Institute of Business & Society NIBS / Pekka Mattila, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nordic Institute of Business & Society NIBS / Iiro Vaniala, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nordic Institute of Business & Society NIBS / Antti Sihvonen, tohtorikoulutettava, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kopla Helsinki / Kati Nurminen, Oona Viskari