KAINUUN KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ASUMISEN NYKYTILASELVITYS 2012



Samankaltaiset tiedostot
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Miten tästä eteenpäin?

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

MUUTOSINFO PALTAMO

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Asumispalvelujen hankinta

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Arjen Keskiössä seminaari Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Päivitys

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018

IKÄIHMINEN TOIMIJANA Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kotihoidoissa

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Muutosjohdon verkostotapaaminen

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös M.Paavola

KEHITYSVAMMAHUOLTO 2016

Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

KEHITYSVAMMAHUOLTO. Maksu Maksu Asiakasmaksulaki 7b ja 7c ja 21

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

KEHITYSVAMMAHUOLTO 2015

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Kehitysvammapalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Asumisen uudet muodot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu II

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Vammaispalveluhanke Lapissa

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

LIPERIN KUNNAN SUUNNITELMA KEHITYSVAMMAISTEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEKSI

Asumispalvelukysely Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen suunnitelma

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehitysvammapalvelut

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta

KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ASUMISEN JA SIIHEN LIITTYVIEN PALVELUJEN SUUNNITELMA alueellisen suunnitelman tarkentaminen STM:lle

RAPORTIN NIMI LISÄNIMI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2007

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli

Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2006

Suunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.

SOPEUTTAMISTOIMENPITEET VUODELLE 2017 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Pori

Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

I & O Miten tästä eteenpäin! Kirsi Kiviniemi Varsinais-Suomen muutosagentti, TtT

Uusi asumisyksikkö Naantalin kaupungin sote:n talousarviossa

SOTE-uudistus, ammattikorkeakoulutus ja opiskelijat innovatiivinen yhteistyö

Hallinto- ja tukiyksikkö

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

1 (8) Materiaalipalvelut

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes työllistä (16 % kaikista työllisistä)

VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

Rekisteröitymisopas. Näin annat perustietosi Hyvinvoinnin palvelutarjottimelle

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Vanhus- ja vammaisneuvosto

Transkriptio:

KAINUUN KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN ASUMISEN NYKYTILASELVITYS 2012 Tiina Kanniainen Nina Korkeala

Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO...3 2. NYKYTILA...4 2.1 Kehitysvammaiset henkilöt Kainuussa...4 2.2 Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen...5 2.3 SWOT analyysi asumisen nykytilasta...8 2.4 Nykytilan haasteet...9 3. TULEVAISUUDEN TARPEET...9 3.1 Kehitysvammaisten henkilöiden määrän tulevaisuuden ennuste Kainuussa...9 3.2 Kehitysvammaisen henkilöiden asuminen...9 3.3 Kehitysvammaisten henkilöiden omia toiveita ja tarpeita...10 LIITTEET Kuva 1: Kehitysvammaisten henkilöiden ryhmäkodit Kainuussa 2012 Taulukko 1: Kehitysvammaisten henkilöiden määrä suhteutettuna muuhun väestöön, Seutu I Taulukko 2: Kehitysvammaisten henkilöiden määrä suhteutettuna muuhun väestöön, Seutu II Taulukko 3: Kehitysvammaisten henkilöiden määrä suhteutettuna muuhun väestöön, Seutu III Taulukko 4: Kehitysvammaisten henkilöiden ikäjakauma kunnittain Taulukko 5: Palvelujen piirissä olevat kehitysvammaiset ikäjakaumittain ja kunnittain Taulukko 6: Kainuun kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tilanne kunnittain Taulukko 7: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omat ryhmäkodit Taulukko 8: Ostopalvelut kunnittain Taulukko 9: Läheistensä kanssa asuvat kehitysvammaiset henkilöt Taulukko 10: Arvio kehitysvammaisten henkilöiden määrästä Kainuussa Taulukko 11: Asumismuodon tarve tulevaisuudessa Taulukko 12: Muuton ajankohta

3 1. JOHDANTO Kainuun kehitysvammaisten henkilöiden asumisen nykytilan tietoja aloitettiin kokoamaan alun perin Kainuun kehitysvammaisten asumisen strategiaa varten. Aineistoa kertyi niin paljon, että se päätettiin jättää strategiasta pois tässä laajuudessaan. Kerätty aineisto on kuitenkin osoittautunut kiinnostavaksi ja arvokkaaksi tietolähteeksi. Koskaan aiemmin ei Kainuussa ole vastaavia tietoja näin laajasti koottu. Näin ollen on perusteltua tuoda nämä tiedot esille erillisen nykytilaselvityksen muodossa. Tämän asumisen nykytilaselvityksen tiedot on koottu Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen Kainuun osahankkeen toimesta vuosien 2011 2012 aikana kehitysvammapalvelujen sosiaaliohjaajilta, sihteereiltä, vammaispalvelupäälliköiltä ja asumisen henkilöstöltä. Tietojen kokoaminen oli haasteellista, sillä kenelläkään ei ollut tietoa Kainuun kokonaisuudesta vaan jokaisella taholla oli vain oman sektorinsa ja alueensa tiedot. Luvut myös elävät jatkuvasti. Uusia kehitysvammadiagnooseja tehdään koko ajan, jonkin verran on luonnollista poistumaa sekä muuttoliikettä tapahtuu. Nykytilaselvityksessä olevat tiedot ovat syyskuun 2012 tietoja. Tiedot on koottu seuduittain, sillä Kainuun maakunta kuntayhtymän aikaan seutuajattelu oli vielä käytössä. Asumisen nykytila selvityksestä Kainuun sote kuntayhtymän (vuoden 2012 loppuun saakka Kainuun maakunta kuntayhtymä) omat asumispalveluyksiköt, niiden sijainti, henkilöstömäärä, paikkaluku ja arvio fyysisestä kunnosta. Lisäksi nykytilaselvityksessä on mukana arvio tulevaisuuden asumisen tarpeesta. Tiedot on saatu keväällä 2011 kaikille läheistensä kanssa asuville kehitysvammaisille henkilöille tehdystä kyselystä, sekä kehitysvammapalvelujen henkilöstön omasta arviosta.

4 2. NYKYTILA 2.1 Kehitysvammaiset henkilöt Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymän alueella asui vuoden 2012 tilaston mukaan 77984 asukasta. Heistä kehitysvammaisia henkilöitä on 729 asukasta. Kehitysvammaisten henkilöiden osuus väestöstä on 0,94 % mikä on suunnilleen maan keskiarvoa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty asukasmäärät sekä kehitysvammaisten henkilöiden osuus väestöstä vielä tarkemmin eriteltynä kunnittain ja seuduittain. Taulukko1; Seutu I Taulukko2: Seutu II Taulukko 3: Seutu III Seutu 1:n alueella kehitysvammaisten henkilöiden määrä suhteutettuna koko väestömäärään on alle maan keskiarvon mutta sekä seutu 2:n ja seutu 3:n kehitysvammaisten henkilöiden osuus on suurempi maan keskiarvoa. Taulukko 4; Kehitysvammaisten henkilöiden ikäjakauma kunnittain Kehitysvammaisten henkilöiden määrä on lisääntynyt vuodesta 2009 vuoteen 2012 lähes 30 henkilöllä. Yleisimmin kehitysvammadiagnoosin on saanut lapsi tai nuori, lievästi kehitysvammaisten henkilöiden osuus on kasvussa. Taulukossa 4 on kuvattu kehitysvammaisten henkilöiden määrä ikäjakaumittain kaikissa Kainuun kunnissa. Ikäjakauma painottuu aikuisiin, mutta lasten ja nuorten osuus on etenkin Kajaanin kohdalla merkittävä. Suhteellisesti eniten yli 65 vuotiaita kehitysvammaisia henkilöitä on Sotkamossa, noin 20 % kehitysvammaisten henkilöiden kokonaismäärästä. Kaikille kehitysvammaisille henkilöille tarjotaan palveluina muun muassa asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa, tilapäishoitoa, kuljetuspalvelua ja henkilökohtaista apua. Palveluita haetaan erillisellä kehitysvammapalvelujen hakemuslomakkeella. Palveluista tehdään kirjallinen päätös Pro Consona tietojärjestelmään, josta saadaan tilastot palvelujen käyttäjistä. Kaikki kehitysvammaiset henkilöt eivät halua käyttää tarjolla olevia palveluja. Palvelu-

5 jen käyttäjien kokonaismäärä on ollut syksyllä 2012 664 henkilöä, mikä on 90,7 % kaikista kehitysvammaisista henkilöistä. Taulukko 5; Kehitysvammapalvelujen käyttäjät, tilasto Pro Consonasta 2.2 Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Taulukkoon 6 on koottu syyskuun 2012 tilanne siitä, missä Kainuun kehitysvammaiset henkilöt tällä hetkellä asuvat. Kaikissa kunnissa painopiste on läheisten kanssa asumisessa. Kainuun maakunta kuntayhtymän järjestämissä asumispalveluyksiköissä asuu koko Kainuun alueella 195 kehitysvammaista henkilöä. Ostopalveluissa, jotka pääsääntöisesti on autettua asumista, asuu 110 kainuulaista kehitysvammaista henkilöä. Taulukko 6; Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tilanne, syyskuu 2012 Läheisten kanssa asuvat kehitysvammaiset henkilöt Koko Kainuun alueella asui vuoden 2012 syyskuun lopussa 321 kehitysvammaista henkilöä asumispalveluiden ulkopuolella, joko yksin tai läheistensä kanssa. Alle 18-vuotiaita oli 121, mikä on reilu kolmannes koko määrästä. Tämä ryhmä haastaa tulevaisuudessa asumispalvelumme sillä nykyinen palvelutarjonta ei vastaa heidän tarpeisiinsa. Suurin osa alle 18- vuotiaista on lievästi kehitysvammaisia henkilöitä, jotka suuntaavat peruskoulun jälkeen opiskelemaan pääsääntöisesti Luoviin ja palaavat opiskelujen jälkeen kotipaikkakunnalleen. Nuorten kohdalla on myös muuttohalukkuutta kotipaikkakunnalta Kajaaniin. Asumispalvelujen ulkopuolella asuu myös merkittävä joukko iäkkäitä kehitysvammaisia henkilöitä iäkkäiden vanhempiensa kanssa. Tämän ryhmän kohdalla ulkopuolisen asumispalvelun tarve voi tulla nopeastikin, joten siihen pitäisi varautua etukäteen. Samoin tällä hetkellä itsenäisesti asuvat, ilman mitään tukea olevat ikääntyvät kehitysvammaiset henkilöt tulevat tarvitsemaan enemmän palveluja, myös asumispalvelua. Taulukko 7: Läheisten kanssa asuvat kehitysvammaiset henkilöt

6 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omat asumispalvelut Kuva 1; Kainuun asumispalveluyksiköt kunnittain Kainuussa on tällä hetkellä 19 omaa asumispalveluyksikköä, joissa asukkaita on yhteensä 140. Autetun asumisen yksiköitä (yövalvottuja) on Suomussalmella, Sotkamossa, Kuhmossa, Hyrynsalmella ja Kajaanissa. Ohjatun asumisen yksiköitä on Kajaanissa, Kuhmossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Suomussalmella. Henkilökuntaa kuntayhtymän omissa asumispalveluyksiköissä on 107, joista osa tekee osa-aikaista työtä. Kainuun maakunta kuntayhtymän omat asumisyksiköt ovat pääsääntöisesti kohtalaisessa kunnossa, osa kaipaa pintaremonttia, osassa tilat ovat epäkäytännöllisiä tai ahtaita. Iäkkäimpien tai vaikeammin kehitysvammaisten henkilöiden tarpeet muuttuvat ajan myötä, näihin tarpeisiin kaikkien asumisyksiköiden tilat eivät kykene vastaamaan. Taulukossa 7 on koottu kaikki kuntayhtymän omat asumisyksiköt, asukaspaikkaluvut, henkilöstö sekä kiinteistön kunto. Taulukko 8; Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omat asumispalveluyksiköt Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan kehitysvammaisen henkilön hoidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella, yksityiskodissa (Perhehoito 2012). Kainuussa järjestetään perhehoitoa Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Sotkamossa ja Suomussalmella. Perhehoitokoteja on Kainuussa kaiken kaikkiaan 18, joissa on yhteensä 21 pitkäaikaista asukasta. Tilapäishoitoon perhehoitoa käytetään noin 20 asiakkaan kohdalla, mutta tarvetta lisäykseen olisi. Laitoshoito Kuusanmäen palvelukeskus Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtakunnallisesti on meneillään laitoshoidon hajauttaminen. Kainuussa laitoshoito on keskitetty Kajaanissa sijaitsevaan Kuusanmäen palvelukeskukseen, jossa on asukkaita tällä hetkellä 30 ja henkilökuntaa noin 50. Kuusanmäen lisäksi laitoshoidossa on 7 henkilöä terveyskeskusten hoivaosastoilla. Kainuussa on sitouduttu purkamaan laitoshoito vuoden 2016 loppuun mennessä.

7 Laitoshoidon purkaminen tarkoittaa laitoksessa asuvien kehitysvammaisten henkilöiden muuttoa avopalveluyksiköihin. Kainuussa tämä tarkoittaa 37 asunnon hankkimista seuraavien neljän vuoden aikana. Osaan asuntoihin tarvitaan erittäin kattavat palvelut asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi. Sopivan asumismuodon löytymiseksi asukkaiden tuen tarve kartoitetaan, näin varmistetaan asiakkaalle paras mahdollinen asuminen. Samalla selvitetään myös asukkaan mahdollisuudet muuttaa Kajaanista omaan kotikuntaansa. Asumisen ostopalvelut Ostopalveluna järjestetään asuminen 110 kainuulaiselle kehitysvammaiselle henkilölle. Pääsääntöisesti ostetaan autettua asumista Kainuussa toimivilta palveluntuottajilta. Jonkin verran asumista ostetaan myös Kainuun ulkopuolelta. Rahaa ostopalveluihin käytetään noin 4,9 miljoonaa euroa/vuosi. Keskimääräinen hinta asumispalveluissa on 119 euroa/vrk. Taulukko 9: Ostopalvelut v. 2012

8 2.3 SWOT analyysi asumisen nykytilasta Vahvuudet Heikkoudet Alueellinen yhteistyö KAS-ryhmä Sitoutunut ja oman työn kehittämisestä kiinnostunut henkilökunta Halua kokeilla uusia toimintatapoja ja menetelmiä Toimiva palveluohjaus Asumisen ohjaus Perhehoito ja sen kehittäminen Laitoksen purku Nopea reagointi Osaava henkilökunta Rakennusten heikko kunto Asiakkaiden tuen tarpeiden muutoksiin reagoiminen Äkillisiin kriisitilanteisiin varautuminen Asumisvalmennuksen riittämättömyys Tilapäishoidon keskittyminen laitokseen Kaikki asuinpaikat täynnä Toimivan konsultaatiomallin puuttuminen arjen tukena, erityisosaamisen hyödyntäminen (poli, Kuusanmäki) ErityisOsaamisen hyödyntäminen Erilaisten tarpeiden huomioiminen Asumisen ohjaus Alaikäisten asuminen, paikkoja puuttuu Pätevien sijaisten saaminen Ei valinnan varaa asuinpaikassa Kajaanin Luovin opiskelijoiden asuminen Erilaisten asumisvaihtoehtojen puute Mahdollisuudet Uhat Tuetun asumisen kehittäminen Palvelutarpeen keskittyminen Kajaaniin Laitoshoidon purkaminen vuoteen 2016 mennessä Erilaiset rahoitusmallit rakentamisen tukena Pienet asumisyksiköt KAS-ryhmä Erilaisten asumisvaihtoehtojen kehittäminen Erityisosaamisen hyödyntäminen Moniammatillinen ja alainen yhteistyö Asumistarpeen tarkistus 16-vuotiaana Ostot Erilaiset asumisvaihtoehdot joka seudulle Arvioiva asumisvalmennus Palvelusuunnitelman ja tarpeenarvioinnin hyödyntäminen Palveluohjauksen hyödyntäminen (asiakkaan tuntemus) Paljon kotona asuvia kehitysvammaisia, ennakointi vaikeaa Suuri ostojen määrä, (ei oman osaavan henkilökunnan tarvetta) Palvelutarpeen keskittyminen Kajaaniin Pienet asumisyksiköt Lyhytjänteinen palvelujen suunnittelu Reagointi tuen tarpeen muutoksiin Tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Erityisosaamisen hyödyntäminen Säästöt -> sijaisten ottaminen (ei välttämättä päteviä sijaisia) Laitoksen purun yhteydessä häviää kriisipaikka Suuri taloudellinen panostus

9 2.4 Nykytilan haasteet Kainuussa kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin kohdistuu paljon haasteita. Osa haasteista koskettaa koko Kainuuta ja osa vain yksittäisiä kuntia. Suurin paine palveluiden lisäämiseen ja kehittämiseen on Kajaanin seudulla. Kajaanissa on eniten palvelun käyttäjiä ja muuttohalukkuutta muista kunnista Kajaaniin on paljon. Haasteet kunnittain, seuduittain ja maakunnallisesti on koottuna Liitteeseen 1. 3. TULEVAISUUDEN TARPEET 3.1 Kehitysvammaisten henkilöiden määrän tulevaisuuden ennuste Kainuussa Tulevaisuuden palvelusuunnittelun pohjaksi laskettiin kehitysvammaisten henkilöiden ennuste tuleville vuosille. Ennuste on laskettu ottamalla ensin nykyhetken kehitysvammaisten henkilöiden prosentuaalinen osuus kuntien asukasmäärästä. Ennusteessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen internet-sivulta löytyvää kuntien väestöennustetta vuoteen 2040 saakka (Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma). Näistä väestöennusteista on otettu oletettu kehitysvammaisten henkilöiden määrä tämän hetkisen prosentuaalisen osuuden mukaan. Kehitysvammaisten henkilöiden määrä laskee samassa suhteessa koko asukasmäärän kanssa. Haja-asutusalueiden autioituessa väestö keskittyy enimmäkseen Kajaanin seudulle. Muualla Kainuussa esimerkiksi Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen väestömäärässä ei ole havaittavissa niin suurta laskua, kuin esimerkiksi Hyrynsalmen ja Puolangan väestömäärässä. Taulukko 10: Arvio kehitysvammaisten henkilöiden määrästä tulevina vuosikymmeninä 3.2 Kehitysvammaisen henkilöiden asuminen Kehitysvammaisten henkilöiden tulevaisuuden asumisen tarpeen arvioinnin pohjaksi tehtiin keväällä 2011 asumisenkysely joka lähetettiin kaikille läheisten kanssa asuville kainuulaisille kehitysvammaisille henkilöille. Kyselyn vastausprosentti oli 50 %. Lisäksi tulevaisuuden asumisen tarpeita on käyty läpi kehitysvammapalveluiden työntekijöiden kanssa. Näi-

10 hin tietoihin pohjaten on vuonna 2012 laadittu tulevaisuuden asumismuodon ja muuton ajankohdan ennusteet. Asumisen tulevaisuuden tarpeeseen vaikuttaa Kainuussa meneillään olevan laitoksen hajauttamisprosessi, sillä kaikille laitoksessa tällä hetkellä asuville on löydettävä asumispaikka avopalveluista vuoden 2016 loppuun mennessä. Tulevaisuuden asumisen tarvetta mietittäessä on otettava huomioon myös tällä hetkellä asumispalveluiden piirissä olevien asukkaiden tuen tarpeen muutokset ja niiden vaikutukset asumiseen. Taulukossa 11 on esitetty tulevaisuuden asumismuodon tarve sekä taulukossa 12 muuton ajankohta seuduittain. Muuton ajankohtaa asumisen kyselyssä kysyttäessä esille nousi vaikeus muuttoajankohdan määrittelyyn. Tämä aiheuttaa haastetta tulevaisuuden asumisen suunnitteluun koska muuton tarve voi tulla hyvinkin yllättäen. 3.3 Kehitysvammaisten henkilöiden omia toiveita ja tarpeita Kyselyssä koottiin myös vastaajien omia toiveita tulevaisuuden asumiselle. Alla olevassa laatikossa on niistä keskeisimmät. Lähes jokaisen vastaajan toiveena oli saada asua turvallisesti, luonnon ja ystävien läheisyydessä, hyvien harrastusmahdollisuuksien ja palvelujen äärellä. Esteettömyys Käytännöllisyys Yksilöllisyys Omaa rauhaa mutta tarvittava apu saataville Turvallinen ja rauhallinen ympäristö Hyvät naapurit Riittävästi palveluja lähellä Karaoke ja jumppavälineet Samanikäiset kaverit Henkilökunnalla tarpeeksi aikaa ohjaamiseen ja yhdessä tekemiseen, sekä liikuntaan Ruuanvalmistusta yhdessä Ryhmäkodit, jotka eivät ole laitoksia Toimiva emäntä

11 Taulukko 1; Seutu I:n asukkaat syyskuussa 2012 Kajaani Paltamo Ristijärvi Yhteensä Koko väestö 38 045 3 807 1489 43 341 Kehitysvammaiset henkilöt 272 26 14 312 Kehitysvammaisten %-osuus koko väestöstä 0,71 % 0,68 % 0,94 % 0,72 % Taulukko 2; Seutu II:n asukkaat syyskuussa 2012 Sotkamo Kuhmo Yhteensä Koko väestö 10697 9334 20031 Kehitysvammaiset henkilöt 122 100 222 Kehitysvammaisten % -osuus koko väestöstä 1,14 % 1,07 % 1,11 % Taulukko 3; Seutu III:n asukkaat syyskuussa 2012 Hyrynsalmi Suomussalmi Puolanka Yhteensä Koko väestö 2672 8943 2997 14612 Kehitysvammaiset henkilöt 41 116 38 195 Kehitysvammaisten % -osuus koko väestöstä 1,53 % 1,30 % 1,27 % 1,33 % Taulukko 4; Kehitysvammaisten henkilöiden ikäjakauma kunnittain syyskuussa 2012 Ikä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Yht 0-6 0 12 3 0 0 0 2 1 18 7-12 1 26 4 2 2 0 2 8 44 13-17 2 36 4 5 2 0 10 9 68 18-24 5 34 10 0 3 1 15 6 73 25-33 6 36 10 1 3 1 13 7 77 34-48 4 43 29 7 7 6 19 28 143 49-64 19 64 36 7 18 4 37 46 231 65-74 2 20 3 2 2 1 15 9 54 yli 75 2 1 1 2 1 1 9 2 19 Yht 41 272 100 26 38 14 122 116 729

12 Taulukko 5; Palvelujen piirissä olevat kehitysvammaiset syyskuussa 2012 PALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVAT KEHITYSVAMMAISET KUNNITTAIN Ikä HYRYN- SALMI KAJAA- NI KUHMO PALTAMO PUOLAN- KA RISTIJÄR- VI SOTKAMO SUOMUS- SALMI Yht 0-6 10 2 1 1 1 15 7-12 20 3 2 2 2 7 36 13-17 2 32 3 3 2 9 9 60 18-24 2 36 10 1 4 1 12 8 74 25-33 4 29 10 1 1 13 8 66 34-48 7 44 26 6 12 5 15 27 142 49-64 13 57 30 7 20 2 28 48 205 65-74 3 17 3 2 4 1 9 9 48 75 ja yli 2 4 1 1 1 6 3 18 Yht 33 249 87 24 46 10 95 120 664 Taulukko 6; Missä Kainuun kehitysvammaiset henkilöt asuivat syyskuussa 2012 2012 Koti Laitos Tuettu Autettu Ohjattu Perhehoito Ostopalvelu Yht Hyrynsalmi 20 5 3 9 3 0 1 41 Kajaani 121 15 21 25 31 9 50 272 Kuhmo 45 7 12 9 11 5 11 100 Paltamo 13 0 3 1 8 0 1 26 Puolanka 10 1 8 0 1 0 18 38 Ristijärvi 8 0 0 0 3 0 3 14 Sotkamo 52 6 20 9 17 6 12 122 Suomussalmi 53 3 13 15 16 1 15 116 Yhteensä 322 37 80 68 90 21 110 729

13 Kuva 1; Kainuun kehitysvammaisten ryhmäkodit sekä yksittäiset asuinpaikat kunnittain syyskuussa 2012

14 Taulukko 9; Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ostopalvelut Suomus- Kunta Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo salmi Yhteensä Asiakasmäärä 1 50 12 1 18 3 12 15 112 Keskimääräinen vuorokausihinta 108,00 115,87 156,11 108,00 115,31 104,27 130,53 99,29 937,37 Kokonais vrk maksut 108,00 5793,52 1873,27 108,00 2075,59 312,80 1566,34 1489,32 13 326,84 Taulukko 7; Läheisten kanssa asuvat kehitysvammaiset henkilöt syyskuussa 2012 Läheisten kanssa asuvat kehitysvammaiset henkilöt Ikä Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Suomus- Sotkamo salmi Yht 0-6 0 12 3 0 0 0 2 1 18 7-12 2 26 4 2 2 0 2 8 46 13-17 0 31 2 5 2 0 10 7 57 18-24 5 19 3 0 1 1 9 5 43 25-33 3 6 4 1 0 1 4 6 25 34-48 4 18 9 2 4 5 8 7 57 49-64 5 9 20 3 0 0 6 16 59 65-74 0 0 0 0 1 0 6 1 8 yli 75 0 0 0 0 0 1 5 2 8 Yht 19 121 45 13 10 8 52 53 321 Taulukko 10; Arvio kehitysvammaisten henkilöiden määrästä tulevina vuosikymmeninä Arvio kehitysvammaisten määrästä tulevina vuosikymmeninä Nykytila v 2020 v 2030 v 2040 Hyrynsalmi 46 35 29 25 Kajaani 250 200 191 179 Kuhmo 108 98 87 77 Paltamo 27 24 22 20 Puolanka 44 37 33 29 Ristijärvi 15 15 14 13 Sotkamo 129 113 106 98 Suomussalmi 115 106 96 86 Yhteensä 734 626 577 527

15 Taulukko 11; Asumismuodon tarve, tiedot keväällä 2011 tehdystä kyselystä sekä henkilöstöltä Asumismuodon tarve Seutu Tuettu Ryhmäkoti Perhehoito Palveluasuminen Tehostettu asuminen Yhteensä Seutu I 21 43 10 5 20 99 Seutu II 8 14 6 3 16 46 Seutu III 12 23 3 1 10 49 Yht 40,5 79 19 9 46 194 Taulukko 12; Muuton ajankohdan arvio, tiedot keväällä 2011 tehdystä kyselystä sekä henkilöstöltä Muuton ajankohta Seutu Akuut. 1-5 v 6-10 v 11-15 v Haluan muuttaa, en osaa sanoa ajankohtaa Yht Seutu I 2 45 22 1 19 89 Seutu II 3 16 12 1 16 47 Seutu III 2 20 20 1 16 58 Yht 6 80 54 3 51 194

16 Taulukko 8; Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omat ryhmäkodit ja niiden kunto Kuntayhtymän omat ryhmäkodit ja niiden fyysinen kunto Yövalvottu Ei yövalvontaa Paikkaluku Henkilöstö Kiinteistön kunto Kunta Ryhmäkoti Hyryn salmi Ryhmäkoti Kotipesä x 7 5 Hyvä Kajaani Puistokulman ryhmäkoti x 10 10 Kaipaa remonttia Ristokoti, Vuolijoki x 10 9 Hyvä Hyvä/Kaipaa Suksikadun ryhmäkoti x 6 3 pintaremonttia Ryhmäkoti Kataja x 7 4 Hyvä Ryhmäkoti Majakka x 5 3,5 Hyvä Kalliokadun ryhmäkoti x 6+1(tilap) 4 Hyvä Kätön ryhmäkoti x 6 4 Tyydyttävä Kuhmo Ryhmäkoti Levälahtikoti x 10 8+2*0,5 Hyvä Mäntykangaskoti x 9+1(tilap) 6 Kohtalainen Paltamo Kotitupa x 6 3,5 Hyvä Puolanka Ryhmäkoti Käpylä x 6+1(tilap) 4 Hyvä Ristijärvi Ryhmäkoti Esala x 6 4 Kohtalainen Sotkamo Ryhmäkoti Eskola x 7 9 Kohtalainen Ryhmäkoti Puolukka x 10+1(tilap) 5 Kohtalainen Ryhmäkoti Kulmala x 5 3,5 Kohtalainen Suomus salmi Ryhmäkoti Tähtelä x 8 7,5 Hyvä Ryhmäkoti Kaiku x 8 7 Hyvä Ryhmäkoti Sirkkala x 6 5,5 Hyvä

17 Liite 1 Kajaani Paltamo Ristijärvi Luovin opiskelijoiden nuoret muuttajat kotona asuminen suuntaavat Kajaa- asuvi- muuttohalukkuus niin en tuen muualta kunnista tuetun asumisen tarpeen asumisen tarve piirissä iäkkäitä muu- suurin ja akuutein tarvitsevat asumispaikkaseetok- pienet asumisyksiköt, osa vaatii Kotituvan asukkaiden varau- pintaremonttia tuen tarve tumi- autismiasumisen kasvaa nen tarve tuetun asumisen laajentaminen ja kehittäminen tuetussa asumisessa iäkkäitä -> ryhmäkotipaikkojen tarve iäkkäitä vanhempia, iäkkäitä kehitysvammaisia asumisvalmennuksen tarve ASUMISEN HAASTEET Kuhmo Sotkamo Suomussalmi pitkät välimatkat nuoret, tarvitsevat asumisen tiiviimpää ohjaukseen tukea ja resursseja erilaisia paljon kotona palveluita asuvia yksin asuvien turvattomuus paljon kotona asuvia pitkät välimatkat kaikki paikat täynnä nuorille erilaisia asumisvaihtoehtoja Hyrynsalmi Tk:ssa asiakkaita asunnon tarvitsijoita tulossa kaikissa ikäryhmissä autetun asumisen tarvetta Puolanka asiakkaiden ikääntyessä tuentarve lisääntyy paljon erityistukea tarvitsevia

18 Seutu I Seutu II Seutu III pienet ryhmäkodit joihin yövalvonnan järjestäminen kallista palveluiden tarve keskittyy Kajaaniin, Kajaanista ei muuteta mielellään pois äkilliset kriisitilanteet/omaisten jaksaminen pitkät välimatkat Maakunnalliset lievästi kehitysvammaiset nuoret joiden tarpeisiin nykyinen palvelurakenne ei vastaa suhteellisen paljon kotona iäkkäiden läheisten kanssa asuvia kehitysvammaisia asukkaiden tuen tarpeen muutokseen reagoiminen, ikääntyneet kehitysvammaiset laitoshoidon purku vuoden 2016 loppuun mennessä haastavien asuminen, tarve monimuotoinen paljon ostopalveluita kriisipaikkaa ei ole heikot kuntoutuspalvelut, toimintamalli puuttuu vahvasti autettu/tuettu asumispaikka puuttuu erityisosaamisen jalkauttaminen kentälle puuttuu toimintamalli työ- ja päivätoiminnan resurssit riittämättömät heijastuu asumiseen lapset, tarvitaan oma yksikkö tilapäishoitoon vaihtoehtoja asumisvalmennuksen lisääminen ja kehittäminen tarvitaan yövalvottua asumisvalmennusta tuetun asumisen kehittäminen ja laajentaminen omaisten ja kehitysvammaisten kanssa tehtävä yhteistyö pitkät välimatkat paljon ostopalveluita