Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen

Asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen järjestäminen Jatej 24.4.2013 Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila: Alueellinen jätehuoltojaosto on 26.9.2012 20 päättänyt aloittaa selvitystyön sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän tarkistamisesta uuden jätelain (646/2011) nojalla. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella on käytössä sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetuksen osalta kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (vanhassa jätelaissa 1072/1993 tarkoitettu sopimusperusteinen jätteenkuljetus) Juupajoen kuntaa lukuun ottamatta. Uuden jätelain siirtymäsäännöksessä (149.4 ) edellytetään, että vanhan jätelain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset arvioidaan uudelleen uuden jätelain tultua voimaan. Jätehuoltojaoston toimialueen kunnat Juupajoen ohella ovat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (entisten Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Tampere, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksenteon lainsäädännölliset vaatimukset Jätelain (646/2011) 32 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen, jätehuolto. Kunnan on huolehdittava, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus). Kunta ei voi siirtää jätelain 32 :n säätelemää järjestämisvastuuta yksityisille kuljetusyrittäjille, vaan vastuu säilyy aina kunnalla, vaikka kuljetus järjestettäisiin kiinteistön haltijan järjestämänä. Kuntavastuulle kuuluvan jätteen jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta, jonka on toimittava kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. Uuden jätelain mukainen ensisijainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset (jätelain 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vain kunta tai jätteenkuljettaja, joka toimii kunnan lukuun, saa ottaa jätteen kuljetettavakseen. Kuljetuspalvelut on kilpailutettava hankintalain mukaisesti ja siten, että kuljetusyrittäjillä- myös uusilla ja erikokoisilla yrityksillä- on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen. Kilpailutuksen ja sopimuksen tekee kunnan jäteyhtiö. Urakka-alueiden määrä ja suuruus riippuu kunnan, kaupungin tai seudun koosta. Suositeltavaa on, että kilpailutettavat alueet pidetään riittävän pieninä, jotta myös pienimmät kuljetusyritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun. Jätelakiin on toissijaisesti jätetty mahdollisuus valita kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, mikäli jätelain 37.1 :ssä määritetyt vaatimukset täyttyvät. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kuitenkin poikkeus, jonka valinnalle tulee olla erityisiä perusteita. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen (HE 199/2010) mukaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan päätösvallan rajaaminen on ollut tarpeen kiinteistön haltijan oikeusturvan turvaamiseksi. Lisäksi

päätösvallan rajaamisella on pyritty siihen, että kunnan on kuljetusjärjestelmää valitessaan varmistettava jätelain 32 :ssä vastuulleen säädetyn jätteen osalta kuljetuspalvelujen saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta myös silloin, kun kuljettajan valinta jätetään kiinteistön haltijan päätettäväksi. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus voidaan jätelain 37.1 :n mukaisesti valita vain, jos: 1. tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (viittaus jätelain 35.2 :ssä säädettyihin edellytyksiin koskien molempia kuljetusjärjestelmiä); 2. jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 3. päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijat sopivat itse yksityisen kuljetusyrityksen kanssa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta kunnan määräämään käsittelypaikkaan. Jätelain 149 :n 4 momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tarkoitettu järjestetty jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisena, on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä uuden lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella, ja tehtävä asiassa päätös viimeistään vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli viimeistään 1.5.2013. Tämän päätöksen valmistelussa on huomioitu uuden jätelainsäädännön ja jätelakia koskevan hallituksen esityksen perustelut jätteenkuljetusjärjestelmää koskevasta päätöksenteosta sekä Suomen Kuntaliiton 29.1.2013 päivätty yleiskirje Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmäpäätös ja alueellisen jätehuoltojaoston toimivalta asiassa Jätelain 37 :n mukaan jätehuoltoviranomainen voi valita kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vain, mikäli lainsäädännössä asetetut edellytykset täyttyvät. Jätehuoltoviranomainen voi jätelain 37 :n perusteella myös päättää kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöön ottamisesta jätelain 149 :n mukaisessa menettelyssä, vaikka kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytykset täyttyisivätkin. Kunta voi jätelain mukaan päättää, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus koskee lajiltaan tai laadultaan tietyntyyppistä jätettä, ja se voidaan rajata koskemaan joko kokonaista kuntaa tai sen osaa. Jätelain 37 :n 3 momentin mukaan jätehuoltoviranomaisen on kuitenkin seurattava ja valvottava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ja sen edellytysten täyttymistä. Jos jätelain 37.1 :n edellytykset eivät enää täyty, jätehuoltoviranomaisen on muutettava kuljetuspäätöstä. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen kunnat ovat vuonna 2012 sopineet jätelain 23 :n mukaisen kuntalaissa (365/1995) tarkoitetun

toimielimen perustamisesta. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto toimii jätelain 23 :n tarkoittamana jätehuoltoviranomaisena. Jätelain mukaan jätehuoltoviranomaisen päätösvaltaan kuuluu mm. jätteenkuljetusjärjestelmää koskeva päätöksenteko. Päätöksenteko on viranomaistoimintaa ja jätehuoltoviranomainen ratkaisee asian itsenäisesti. Lain mukaan kuntien, jäteyhtiön tai muiden asianomaisten lausunnot eivät sido jätehuoltoviranomaista, mutta sen tulee päätöstä harkitessaan ottaa lausuntojen lakiperusteiset asiasisällöt huomioon. Jätehuoltoviranomaisen päätösharkinnan perusteena ovat jätelain noudattaminen, jätehuoltonäkökohdat sekä jätehuollon yleinen toimivuus jätehuoltojaoston toimialueella. Jätelain 37 :n edellytysten arviointi ja kuvaus nykytilanteesta Alueellisen jätehuoltojaoston päätöksen ( 20, 26.9.2012) mukaisesti jaosto on teettänyt selvityksen sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilasta alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella (Pöyry Finland Oy:n selvitys, liite 1). Kyseisessä selvityksessä on yksityiskohtaisesti esitelty sako- ja umpikaivolietteen kiinteistön haltijan järjestämän kuljetusjärjestelmän nykytilannetta. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että Pöyry Finland Oy:n näkemyksen mukaan jätelain 37.1 :n edellytykset eivät kokonaisuudessaan täyty alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Alueellisen jätehuoltojaoston päätöksen liitteeksi tekemä yksityiskohtainen arviointi jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisestä on liitteenä 2. Myös tämän arvioinnin perusteella jätelain 37.1 :n mukaiset edellytykset eivät kokonaisuudessaan täyty jätehuoltojaoston toimialueella. Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavien kiinteistöjen tiedot jakautuvat tällä hetkellä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella useille tahoille (mm. kuntien rakennusvalvonta, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset jne.). Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella ei ole missään kunnassa tai muullakaan taholla systemaattisesti ylläpidettyä rekisteriä viemäriverkostoon liittymättömistä kiinteistöistä. Tällä hetkellä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella noin 51 000 vakituista asukasta asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Tämän lisäksi vapaa-ajan asuntoja on hieman alle 38 000 kpl, joista pääosa sijaitsee viemäriverkoston ulkopuolella. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella toimii noin 60 sako- ja umpikaivolietteen kuljetusyrittäjää. Tämän lisäksi alueella toimii myös useita ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin ilmoittautumattomia toimijoita. Näitä toimijoita voi alueellisen jätehuoltojaoston saamien tietojen mukaan olla kunnasta riippuen muutamasta miltei kymmeneen. Tämän hetkisessä hinnoittelussa on eroja niin kuntien välillä kuin yksittäisen kunnan sisällä, eikä hintaeroja ei voida selittää pelkästään luonnollisin perustein. Laskutusperusteet vaihtelevat, eikä asiakkaalle toimitetussa laskussa aina eritellä maksuperusteita, joka on jätelain 85 :n mukainen lakisääteinen velvollisuus. Tyhjennyshinnat vaihtelevat yksittäisen kunnan sisällä jopa 20-200. Rekisteröimättömät toimijat tarjoavat palveluitaan huomattavasti alhaisemmilla hinnoilla kuin rekisteröidyt yrittäjät. Tilanne vääristää kilpailua ja luo eriarvoisuutta yrittäjien välille. Kuntien jätevedenpuhdistamoilla on tieto siellä vastaanotetun lietteen määrästä. Nykytilanteessa ainoa taho, jolla pitäisi olla tieto

asuinkiinteistöiltä kerätyn lietteen tarkasta määrästä ja näiden kiinteistöjen osoitteista, on tyhjennyspalveluja tarjoavat yritykset. Alueellisen jätehuoltoviranomaisen pyytäessä 5.2.2013 päivätyllä kirjeellään jätelain 39 :n ja jäteasetuksen 26 :n mukaisia tietoja jätteenkuljetusrekisteriin merkitsemiseksi, kävi kuitenkin ilmi, ettei pääosalla kuljetusyrittäjistä ole kirjanpidossaan lainsäädännön edellyttämiä tietoja. Ainoastaan 16 kuljetusyrityksen kirjanpidosta saatiin lain edellyttämät tiedot. Osa kuljetusyrityksistä ei myöskään käytä lietteen kuljetuksissa jätelain 121 :n ja jäteasetuksen 24 :n edellyttämiä siirtoasiakirjoja. Nykyjärjestelmässä viranomaisilla ei käytännössä ole mahdollisuutta seurata ja valvoa sako- ja umpikaivolietteen tyhjennyksiä, kuljetuksia ja päätymistä asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Tiedonpuute syntyvien sako- ja umpikaivolietteiden paikoista ja määristä sekä seurantamenetelmien puute tekevät viranomaisten valvonnan mahdottomaksi. Ympäristönsuojeluviranomaisten tietoon tulevat ainoastaan räikeimmät laiminlyönnit. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella on arvioitu, että noin 68-75 % vuosittain syntyvästä lietteestä päätyy muualle kuin virallisiin vastaanottopaikkoihin. Vuosittain keräämättä jääneen lietteen määrä voi kunnasta riippuen olla jopa 4/5 vuosittain syntyvästä lietteestä. Osa lietteestä päätyy todennäköisesti pelloille ravinteina hyödynnettäväksi, mutta kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla ei ole lietteen asianmukaisesta käsittelystä tietoa. Alueellisen jätehuoltojaoston tietoon on eri tahojen toimesta tuotu, että toimialueella tapahtuu kaivojen omatoimisia tyhjennyksiä, eikä lainsäädännössä asetettua sako- tai umpikaivon vähimmäistyhjennysväliä noudateta. Myös lietteen laajamittaisesta laskemisesta asiattomiin paikkoihin on saatu viitteitä. Kuljetusjärjestelmän valinta Vertailu kiinteistön haltijan ja kunnan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän eroista on esitetty liitteenä 3. Jätelain 37.1 :ssä määrättyjen edellytysten täyttyminen ja niiden seuranta on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Jätehuoltoviranomaisella on jätelain 122 :n mukainen tiedonsaantioikeus tehtäviensä hoitamista varten tarpeellisten tietojen saamisesta. Jotta esimerkiksi hinnoittelun tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä voitaisiin seurata, kuljetusyrittäjät olisivat 122 :n perusteella velvollisia saattamaan mm. hintatietonsa ja hinnoitteluperusteensa jätehuoltoviranomaisen tietoon. Mikäli tietoja ei saataisi, jätehuoltojaoston olisi käsiteltävä jätteenkuljetusta koskeva päätös uudelleen. Alueellinen jätehuoltojaosto ei myöskään voi vaikuttaa kuljetuspalveluiden tarjontaan tai laatuun. Jotta jätelain 37.3 :n edellyttämästä asianmukaisesta seurannasta voitaisiin varmistua, seurannassa oltaisiin riippuvaisia yksittäisiltä kuljetusyrittäjiltä saaduista tiedoista. Tietojen hankkiminen ja tarkastaminen lisää merkittävästi jätehuoltoviranomaisen työtä. Nykyinen järjestelmä ei kokonaisuutena myöskään edistä sako- ja umpikaivolietteiden jätehuollon toimivuutta, eikä se tue jätehuollon alueellista kehittämistä, koska nykyisessä järjestelmässä alueellinen jätehuoltojaosto ei pysty vaikuttamaan lietteiden jätehuollon toimivuuteen. Jätehuollon alueellinen kehittäminen tapahtuu ainoastaan jätehuoltomääräysten avulla. Jätehuoltojaosto tai ympäristönsuojeluviranomainen ei kiinteistön haltijan järjestämässä

jätteenkuljetuksessa voi saada varmuutta siitä, että kaikki kiinteistöt huolehtivat sako- ja umpikaivolietteensä tyhjennyksistä ja lietteiden toimittamisesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jolloin on olemassa ympäristön pilaantumisen riski. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisen myötä lietteiden päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn olisi nykyistä järjestelmällisempää ja luotettavampaa sekä tyhjennyksen ja kuljetuksen valvominen helpompaa. Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää, että kaikki lietteet kerätään, kuljetetaan ja käsitellään niin, että niiden ympäristövaikutukset saadaan minimoitua. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteen kuljetuksiin saataisiin luotua yhtenäinen ja tehokas keräysjärjestelmä koko alueellisen jätehuoltojaoston toimialueelle. Tämä palvelisi mahdollisimman monta eri tahoa (alueellinen jätehuoltojaosto, kuntien ympäristöviranomaiset, kuntien jätevedenpuhdistamot, asiakkaat ja kuljetusliikkeet). Koska lietteen päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn olisi nykyistä luotettavampaa ja järjestelmällisempää, ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia pystyttäisiin minimoimaan. Vaikutukset kotitalouksien asemaan Siirryttäessä kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, kaikille kotitalouksille pystytään varmistamaan yhdenvertainen ja tasapuolinen hinnoittelu, eikä esimerkiksi kuljetusmatkan pituus vaikuttaisi palvelusta perittävään hintaan. Yhtenäisen laskutuksen ja hinnoittelun lisäksi koko toiminta-alueelle saadaan läpinäkyvät laskutusperusteet, jotka ovat julkisesti nähtävillä mm. internet-sivuilla. Kotitalouksien oikeusturva paranisi, kun palvelun ehdot olisivat kaikille kiinteistön haltijoille samat. Sako- ja umpikaivolietteen jätehuollosta perittävä maksu koostuisi käsittelymaksusta ja kuljetusmaksuosuudesta. Vastaanottomaksu määräytyisi kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden määrittelemän vastaanottohinnan mukaan. Kuljetusosuuden hinta määräytyisi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toteuttamien lietteen kuljetusten urakkasopimusten perusteella ja ottaen huomioon jätelain säännökset, joiden mukaisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy ei tavoittele toiminnallaan liikevoittoa. Maksulla olisi lisäksi jätelain mukaisesti katettava tarvittavien rekisterien ylläpidosta aiheutuvat ja muut vastaavat jätehuollon järjestämiseen liittyvät kustannukset (mm. jäteneuvonta). Niillä alueilla Suomessa, joissa on siirrytty kunnan järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen, asiakkaan kuljetusosuudesta maksama hinta on ollut noin 60-80 / tyhjennys. Esimerkiksi Juupajoella, jossa on siirrytty kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuonna 2012, kuljetusmaksuosuus vuoden 2013 jätetaksassa on 62,50 /tyhjennys. Alueellisen jätehuoltojaoston saamien tietojen mukaan suuri osa kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa perityistä tyhjennyshinnoista on yli tämän tyhjennysmaksun (62,50 ) tällä hetkellä. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietteen tyhjennykset voitaisiin reitittää selvästi laajemman asiakasjoukon perusteella kuin kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Kuljetusreittien voidaan siten arvioida muodostuvan kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta tehokkaammiksi, ja siten myös hinnaltaan edullisemmaksi sekä ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Huomioitavaa kuitenkin on, että sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksissa kuljetusten tehokkuutta ja siten myös kustannustehokkuutta ei todennäköisesti pystytä parantamaan yhtä paljon kuin esimerkiksi

sekajätteen kuljetuksessa asiakkaiden vähäisemmästä määrästä ja pidemmistä kuljetusmatkoista johtuen. Tätä voidaan kuitenkin kompensoida mm. kehittämällä ja tehostamalla lietteen käsittelyä ja hyödyntämistä paikallisesti, jolloin kuljetuskustannuksia pystytään myös tämän avulla vähentämään. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kotitaloudet tilaisivat sako- tai umpikaivonsa tyhjennyksen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä haluamallaan tyhjennysrytmillä. Kotitaloudet säilyttäisivät myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa vapauden valita heille parhaiten soveltuvan tyhjennysajankohdan, jolloin myös kiinteistön erityisolosuhteet voidaan tyhjennyksissä ottaa huomioon. Kun kullekin kiinteistölle sopiva tyhjennysväli vakiintuu kokemuksen myötä, ennakoivalla tyhjentämisellä edistetään järjestelmän toimivuutta ja vähennetään ympäristöhaittoja. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kotitalouksien yhdenvertaisuutta pystytään parantamaan, koska tämän hetkisen kuljetusjärjestelmän vapaamatkustajat saadaan järjestelmän piiriin tehokkaammin. Kaikkien on noudatettava lainsäädännössä ja jätehuoltomääräyksissä asetettuja tyhjennysvälejä, ja ainoastaan laillisia kuljetusyrittäjiä on mahdollista käyttää, jotka myös omalta osaltaan lisäävät kotitalouksien yhdenvertaisuutta. Vaikutukset yritysten toimintaan Alueellisen jätehuoltojaoston alueella lietteen kuljetukset aloitettaisiin hankintalainsäädännön mahdollistamana neuvottelumenettelynä. Neuvottelumenettelyyn voisivat osallistua ne yritykset, jotka ovat rekisteröity jätehuoltorekisteriin ja jotka ovat täyttäneet kaikki lakisääteiset velvoitteensa. Neuvottelumenettelyn sekä mahdollisimman pitkän päätöksen siirtymäajan avulla päätöksen vaikutukset olemassa olevien yritysten toimintaan voidaan minimoida. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen vaikutuksia kuljetusyritysten toimintaan voidaan vähentää myös pitämällä urakkasopimusten kesto riittävän pitkänä (3 vuotta + 2 vuoden optio) ja määrittelemällä urakka-alueet riittävän pieniksi siten, että palveluja voivat tarjota myös pienet, muutaman auton omistavat yritykset. Urakoitsijahankinnat voidaan myös hajauttaa ajallisesti, joka omalta osaltaan vähentää yritysvaikutuksia. Siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen mahdollistaa tehokkaammin kokonaan uusien yritysten tulemisen alalle. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrittäjien yhdenvertaisuus paranisi, kun valvonta rekisteröimättömiä toimijoita kohtaan tehostuisi. Kaikilla kuljetusyrittäjillä olisi yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet jatkossa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kartoitetaan palvelun tarvitsijat tarkoin ja tyhjennysten toteutumista valvotaan entistä tehokkaammin, minkä voidaan arvioida lisäävän palvelujen kysyntää. Päätös parantaisi yrittäjien mahdollisuutta keskittyä yritysten ydintoimintojen kehittämiseen yhdessä jätehuoltojaoston ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Mm. kuljetusurakoinneissa jäteyhtiö voi järjestää noutotilauksiin, laskutuksiin ja palveluun liittyvän tiedonhallinnan siten, että jäteyhtiö vuokraa urakoitsijoiden ajoneuvoihin tarvittavat tietolaitteet asennuksineen ja koulutuksineen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy huolehtii

kuljetusyritysten puolesta lakisääteisestä raportoinnista jätehuoltoviranomaiselle. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaisi myös sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmän tehokkaamman kehittämisen. Kehittämistyötä voitaisiin tehdä maaseudulla sijaitsevien pk-yritysten kanssa mm. lietteen välivarastoja hankkimalla kuljetusmatkojen optimoimiseksi, kalkkistabiloinnin kehittämiseksi ja omatoimisen käsittelyn laajentamiseksi. Lietteen kalkkistabiloinnin käsittelyn järjestämiseen tarvittava ympäristölupa on mahdollista hankkia jäteyhtiölle. Vaikutukset viranomaisten, kuntien ja kuntien jäteyhtiön toimintaan Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa viranomaisten seuranta- ja valvontamahdollisuudet paranisivat olennaisesti. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Pirkanmaan Jätehuolto Oy perustaa asiakasrekisterin kiinteistöistä, joilla on sako- tai umpikaivo. Kyseinen asiakasrekisteri on helppoa perustaa jo olemassa olevan muun yhdyskuntajätteen asiakasrekisterin oheen. Rekisterin tekninen ylläpito ja päivitys sekä asiakastietojen keruu tapahtuisi jäteyhtiössä. Alueellisen jätehuoltojaoston on ylläpidettävä jätelain 143 :n mukaista kuljetusrekisteriä, johon merkitään jätteen kuljettajan vuosittain antamat tiedot kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu sekä säiliöiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin. Kunnan järjestämässä lietteiden kuljetuksissa lainsäädännön edellyttämät tiedot siirtyvät automaattisesti asiakas- ja kuljetusrekisteriin, joka on jo tälläkin hetkellä alueellisen jätehuoltojaoston ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n välillä yhteinen. Rekisterien ylläpito tehostuisi ja tiedot olisi mahdollista pitää jatkuvasti ajantasaisina, koska asiakas olisi suoraan yhteydessä rekisterien pitäjään. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteyhtiö panostaisi rekisterien tietojen luotettavuuteen sekä ajan tasalla pysymiseen yhteistyössä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja jätehuoltoviranomaisten kanssa. Ajantasaiset rekisterit parantaisivat olennaisesti lietteen tyhjentämisen ja kuljettamisen valvonnan edellytyksiä, mikä puolestaan vähentää sako- ja umpikaivoista aiheutuvia ympäristöriskejä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä käytössä olevan ajonohjausjärjestelmän avulla voitaisiin myös valvoa sitä, että kiinteistöltä haettu sako- ja umpikaivoliete päätyy kunnan määräämiin vastaanottopaikkoihin. Pirkanmaan Jätehuolto Oy edellyttää kaikkien sako- ja umpikaivolietteen kuljettajien käyttävän jätelain 121 :n tarkoittamaa siirtoasiakirjaa, jossa on oltava tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Lisäksi lietteen kuljettajien on jätelain mukaisesti ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Toiminta hyväksytään rekisteriin, mikäli toimintaa harjoitetaan jätelain nojalla annettujen säädösten mukaisesti ja ammattimaisesti. Kunnan järjestämässä lietteen kuljetuksessa tyhjennyksiä ja kuljetuksia voisivat tehdä enää lakisääteiset velvoitteensa hoitaneet kuljettajat. Kunnan järjestämässä lietteen kuljetuksessa etuna olisi lietteiden jätehuollon suunnitelmallisuus, joka vähentää paikallisten ympäristöhaittojen riskiä. Yhteistyössä kuntien vesi- ja viemärilaitosten kanssa voidaan lietteen vastaanotto jätevedenpuhdistamoille organisoida

logistisesti edullisimmalla tavalla, mikä on kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa erittäin haastavaa, jopa miltei mahdotonta. Jätehuollon kehittämisen ja suunnittelun avulla voidaan myös jätevedenpuhdistamoille saapuvien lietemäärien aiheuttamaa kuormitusta jakaa tasaisemmin. Myös vastaanottopaikkojen sijaintia ja kuljetuksia voidaan optimoida kokonaisuutena. Siirtymäajat Jätelain 149.4 määrää jätteenkuljetusjärjestelmää koskevista siirtymäajoista. Mikäli päätöksellä siirrytään kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, päätöksessä on määrättävä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta, joka voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta, eli viimeistään 1.5.2017. Kunnan järjestämä sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus on tarkoitus aloittaa 1.1.2017, eli jätelain 149.4 :n mukaisen siirtymäajan puitteissa. Mahdollisimman pitkällä siirtymäajalla mahdollistettaisiin kaikkien osapuolten, nykyisten jätteenkuljetusyritysten, kiinteistön haltijoiden ja jäteyhtiön, yhtäläiset mahdollisuudet valmistua tulevaan muutokseen. Kiinteistön haltijoiden yksityisten yrittäjien kanssa tehdyt sako- ja umpikaivolietteiden kuljetussopimukset päättyvät erikseen annettujen ohjeiden mukaan, kun kuljetukset siirtyisivät kunnan järjestämään jätteenkuljetuksen piiriin 1.1.2017 alkaen. Jätehuoltomääräysten ja jätetaksan tarkistamisen aikataulusta Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen kuntien voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä ei ole sako- ja umpikaivolietettä koskevia määräyksiä vastaanottopaikkoja lukuun ottamatta. Uudet jätehuoltomääräykset ovat valmisteilla alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella, ja jätehuoltomääräyksiin on tarkoitus lisätä mm. sako- ja umpikaivojen tyhjennysvälejä koskevia määräyksiä. Uusien jätehuoltomääräysten valmistelutyötä tehdään alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten edustajien kanssa. Jätehuoltomääräykset tulevat noudatettavaksi siltä osin, kun asioista ei ole säädetty kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä. Sako- ja umpikaivoliete on toimitettava kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa alueellisen jätehuoltojaoston määräämiin vastaanottopaikkoihin. Vastaanottopaikat yksilöidään uusien jätehuoltomääräysten valmistelun yhteydessä. Sako- ja umpikaivolietteen jätetaksa kunnan järjestämää jätteenkuljetusta varten valmistellaan ennen toiminnan aloittamista 1.1.2017 alueelliselle jätehuoltojaostolle hyväksyttäväksi. Ennen taksan hyväksymistä jaostossa, jäsenkunnilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä esitetystä taksaluonnoksesta. Vaikutusmahdollisuuden varaaminen Alueellinen jätehuoltojaosto on ennen päätöksen tekemistä varannut kaikille, joiden oloihin päätöksen tekemisellä on huomattava vaikutus, mahdollisuuden saada tietoa ja lausua mielipiteensä asiasta. Vaikutusmahdollisuuksien varaamiseksi niille, joihin asian ratkaisulla voi olla vaikutusta, tiedotettiin asian vireillä olosta hallintolain 41 :ssä

edellytetyllä tavalla. Alueen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusyrittäjille on myös lähetetty 7.3.2013 päivätty kirje vaikutusmahdollisuuden varaamisesta kuljetusjärjestelmää koskevassa päätöksenteossa. Asiaa koskeva ilmoitus on ollut nähtävillä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Tampereen, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven ilmoitustauluilla 11.3. 5.4.2013. Lisäksi asiaa koskeva ilmoitus taustamateriaaleineen on ollut nähtävillä alueellisen jätehuoltojaoston verkkosivuilla. Asiaa koskeva lehti-ilmoitus on julkaistu seuraavissa kuntien ilmoituslehdissä: Hämeenkyrön Sanomat 12.3.2013 Pohjois-Satakunta 12.3.2013 Kangasalan Sanomat 12.3.2013 Lempäälä-Vesilahden Sanomat 14.3.2013 KMV-lehti 11.3.2013 Nokian Uutiset 11.3.2013 Oriveden Sanomat 12.3.2013 Ylä-Satakunta 12.3.2013 Pirkkalainen 13.3.2013 Sydän-Hämeen Lehti 13.3.2013 Ruovesi-lehti 13.3.2013 Tyrvään Sanomat 12.3.2013 Aamulehti 11.3.2013 Teisko-Aitolahti lehti 14.3.2013 Suomenselän Sanomat 14.3.2013 Ylöjärven Uutiset 13.3.2013 Mielipiteitä ja kannanottoja asiassa on saatu kuulutusaikana yhteensä 36 kpl. Lisäksi kuulutusajan jälkeen saapui 2 mielipidettä. Mielipiteistä 14 saapui yksityishenkilöiltä, 9 kyläyhdistyksiltä ja 11 alueen lietteenkuljetusyrityksiltä. Lisäksi Virtain Yrittäjät ry, Mänttä-Vilppulan vesihuoltoliikelaitos, Ympäristöyritysten Liitto ry sekä Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry ovat toimittaneet asiassa kannanottonsa. Mielipiteet (yht. 38 kpl) sekä niistä laadittu yhteenveto ja niihin laadittu vastine on liitteinä 4-5. Mielipiteensä jättäneistä yksityishenkilöistä 11 kannattaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, 2 kannattaa kunnan järjestämää kuljetusjärjestelmää ja yhdessä mielipiteessä ei oteta kantaa kummankaan kuljetusjärjestelmän puolesta. Muut mielipiteensä jättäneet tahot, kuten kuljetusyrittäjät, kyläyhdistykset, Ympäristöyritysten Liitto ry ja AKT ry, vastustavat kunnan järjestämää jätteenkuljetusta. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen kunnilta on pyydetty lausuntoa kuljetusjärjestelmän valinnasta 14.1.2013 päivätyllä kirjeellä. Lausunnon antamisen viimeinen määräpäivä on ollut 11.2.2013. Lausuntonsa asiasta ovat jättäneet: Hämeenkyrön tekninen lautakunta 5.2.2013 Ikaalisten kaupunginhallitus 11.2.2013 Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta 20.2.2013 Kangasalan kunnanhallitus 27.3.2013 Lempäälän kunnanhallitus 18.2.2013 Lempäälän ympäristöjaosto 19.2.2013 Mänttä-Vilppulan tekninen lautakunta 29.1.2013 Nokian rakennus- ja ympäristölautakunta 30.1.2013

Nokian tekninen lautakunta 13.2.2013 Oriveden ympäristölautakunta 29.1.2013 Oriveden tekninen lautakunta 6.2.2013 Parkanon tekninen osasto 11.2.2013 Pirkkalan ympäristölautakunta 12.2.2013 Pirkkalan kunnanhallitus 25.2.2013 Pälkäneen ympäristölautakunta 7.3.2013 Ruoveden tekninen lautakunta 12.2.2013 Sastamalan tekninen lautakunta 31.1.2013 Sastamalan ympäristöjaosto 29.1.2013 Tampereen ympäristö- ja rakennusjaosto 26.3.2013 Tampereen kaupunginhallitus 15.4.2013 Virtain kaupunginhallitus 4.2.2013 Virtain lupapalvelulautakunta 5.2.2013 Vesilahden kunnanhallitus 4.2.2013 Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta 5.2.2013 Ylöjärven ympäristölautakunta 19.3.2013 Kuntien lausunnot (yht. 25 kpl) ovat liitteenä 6 ja niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 7. Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen suhtauduttiin myönteisesti 9 lausunnossa, jonka lisäksi 2 lausunnossa kunnan järjestämää jätteenkuljetusta kannatetaan, mikäli selviää, että tämän hetkisen järjestelmän ulkopuolella on paljon kiinteistöjä tai että tehokasta tietojärjestelmää ei saada luotua kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta kannatettiin 13 lausunnossa. Yhdessä lausunnossa ei muodostettu lopullista kantaa kummankaan kuljetusjärjestelmän puolesta. Kuntien jäteyhtiö Pirkanmaan Jätehuolto Oy on myös jättänyt kuljetusjärjestelmäpäätöksestä lausuntonsa (5.4.2013, liitteenä 8). Lausunnossaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy tuo esille, että sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto ei ole kehittynyt kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena jätelainsäädännön vaatimukset täyttäväksi järjestelmäksi, jonka vuoksi yhtiö katsoo, että on perusteltua siirtyä sako- ja umpikaivolietteen osalta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lausunnossa esitetään noudon ja kuljetuksen urakoitsijoiden valintaa neuvottelumenettelyn kautta tehtäväksi ja pieniin urakointialueisiin perustuen. Lausunnossa painotetaan, että palvelun järjestäminen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n esittämän mukaisesti luo edellytykset sekä säilyttää paikallisten ja pienyritysten ja kuntien viemärilaitosten osallistuminen palvelutuotantoon että tuottaa palvelut luotettavasti, kattavasti ja syrjimättömin ehdoin asiakkaiden palvelutarpeen mukaan. Yhdyshenkilö: Jätehuoltoinsinööri Anu Toppila, puh. 040 806 3362 etunimi.sukunimi@tampere.fi Esittelijä lisäsi liitteiden joukkoon samalla päätösehdotuksella jäsenille kokouksessa jaetun Ylöjärven kaupunginhallituksen 22.4.2013 lausunnon. Päätösehdotus. Jätehuoltoinsinööri Toppila: Jätehuoltojaosto päättää määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteenkuljetuksen päättymään 31.12.2016,

että sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena, että sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikat määritellään uusissa jätehuoltomääräyksissä ja että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset liitteen 9 mukaisesti. Esittelijä jätehuoltoinsinööri Anu Toppila esitteli kuntakohtaisesti kerättyä yksityiskohtaista tietoa lietekeräyksen nykytilanteesta. Esittely sisälsi kuljetusyrityksiin liittyvää liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa. Merkittiin, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Sasi, kuntien virkamiehet Satu Hyötylä, Tiia Levonmaa, Tarja Riitamaa ja Harri Willberg sekä asiantuntijat Patricia Niko, Maija Laurikkala-Dewes ja Anna-Leea Hyry poistuivat kokouksesta Toppilan esityksen ajaksi klo 16.15 17.18. Esityksen jälkeen keskustelun kuluessa Esa Alanne esitti Timo Vuorisalon ja Pauli Mäkelän kannattamana, että ne kunnat jotka ovat ilmoittaneet haluavansa jatkaa sopimusperusteista järjestelmää voivat sitä edelleen jatkaa ja että kunnat velvoitetaan hoitamaan asiat kuntoon. Seuraavaksi esittelijä muutti pohjaehdotusta seuraavasti: Jätehuoltojaosto päättää määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteen-kuljetuksen päättymään 31.12.2016, että sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena, että sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikat määritellään uusissa jä-tehuoltomääräyksissä ja että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Kunnan on tehtävä hakemus alueelliselle jätehuoltojaostolle 1.1.2015 mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset liitteen 9 mukaisesti. Koska oli tehty kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti, että ne, jotka ovat muutetun pohjaesityksen kannalla äänestävät JAA ja ne jotka ovat jäsen Alanteen tekemän vastaesityksen kannalla äänestävät EI. Suoritetussa kädennostoäänestyksessä pohjaesitys sai 7 ääntä (Salmi, Marku, Ahonen, Mattila, Olkanen, Ronkainen, Kiuru) ja jäsen Alanteen tekemä vastaesitys 5 ääntä (Alanne, Vuorisalo, Mäkelä, Ylitalo, Raevaara). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen hyväksytyksi äänin 7-5.

Päätös Jätehuoltojaosto päätti määrätä kiinteistön haltijan järjestämän sako- ja umpikaivolietteen jätteen-kuljetuksen päättymään 31.12.2016, että sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena, että sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopaikat määritellään uusissa jä-tehuoltomääräyksissä ja että tämä päätös on yksittäisen kunnan hakemuksesta mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi jätehuoltojaostossa. Kunnan on tehtävä hakemus kunnalliselle jätehuoltojaostolle 1.1.2015 mennessä. Hakemuksessaan kunnan on jätelain 37.1 :n mukaisesti perustellusti osoitettava, että kiin-teistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset liitteen 9 mukaisesti. Tämän jälkeen Aarne Raevaara ilmoitti jättävänsä päätöksen eriävän mielipiteen. Ilmoitus Jäsenkunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Lisätietoja hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh 040 538 6395 etunimi.sukunimi@tampere.fi Liitteet 1. Pöyry Finland Oy:n selvitystyö sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetusjärjestelmän nykytilasta 2. Alueellisen jätehuoltojaoston arvio jätelain 37.1 :n edellytysten täyttymisestä 3. Vertailu kuljetusjärjestelmävaihtoehdoista 4. Mielipiteet (38 kpl) 5. Mielipiteiden vastine ja niiden yhteenveto 6. Kuntien lausunnot (25 kpl) 7. Kuntien lausuntojen vastineet 8. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lausunto 9. Yksittäisen jäsenkunnan hakemuksen sisältö kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkamiseksi 10. Ylöjärven kaupunginhallituksen lausunto 22.4.2013 11. Aarne Raevaaran eriävä mielipide 24.4.2013