Rakennustoimisto Pohjola Oy Itsenäisyydenkatu 17 A, 3 krs. PL 825, 33101 Tampere XVII (TULLI)-312-3, Yliopistonkatu 50-52, Tampere Kaava nro 8447 Ilmanlaatuselvitys Nykytilanne ja v. 2030 liikenne-ennuste 14.11.2012 Enwin Oy Tarja Tamminen Ari Tamminen ENWIN OY ALV -rek Kivipöytälänkuja 2 Y- tunnus 33920 Pirkkala 1721084-8 Puh/Fax: 03-2664396 www.enwin.fi ari.tamminen@enwin.fi puh: 040-5127006 tarja.tamminen@enwin.fi puh: 040-8409570
Kaava nro 8447 2/13 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Ilmanlaadun vertailuarvot... 4 3. Leviämismallin lähtötiedot... 4 3.1 Havaintopisteverkosto... 4 3.2 Sääaineisto... 6 3.3 Taustapitoisuuksien huomioiminen... 6 4. Liikenne ja päästöt... 9 4.1 Tieliikenne... 9 5. Päästöjen leviäminen aluejakaumakuvina... 11 6. Tulokset ja niiden tarkastelu... 11 6.1 Typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuudet nykytilanteessa ja v.2030... 12 6.2 PM 2.5 -pitoisuudet nykytilanteessa ja v.2030... 13 6.3 PM 10 -pitoisuudet nykytilanteessa ja v.2030... 14 7. Yhteenveto ja Suositukset... 15 8. Mallin epävarmuuden arviointi... 16 LIITE 1. Ilmanlaadun vertailuarvot ja sisäilman laatutavoitteet... I LIITE 2. AERMOD-leviämismalli... II LIITE 3. Typpidioksidin leviäminen... III LIITE 4. PM 2.5 hiukkaspäästöjen leviäminen... IV LIITE 5. PM 10 hiukkaspäästöjen leviäminen... V
Kaava nro 8447 3/13 1. Johdanto Työssä selvitettiin AERMOD-leviämismallin avulla tieliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen (NOx, PM 2.5, PM 10 ) leviämistä ja pitoisuuksia suhteessa ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin Yliopistonkatu 50-52 tontilla Tampereella (XVII (TULLI)-312-3, tointin osan käyttötarkoituksen muuttaminen asuinrakentamista varten, kaava nro 8447). Yliopistonkadun varteen on tarkoitus rakentaa kahdeksankerroksinen kerrostalo ja maanalainen kaksikerroksinen autohalli sekä pihakansi (terassipiha). Mallinnustyö tehtiin nykyliikenteellä v. 2011 ja vuoden 2030 ennustetilanteen tieliikennemäärillä. Lähiteiden liikennemäärät on saatu Tampereen kaupungilta (Salme Mujunen) ja liikenne-ennuste v. 2030 WSP Finland Oy:stä (Reetta Putkonen). Kuva 1. Kuva selvityskohteesta. (Lähde: Google Earth 2012) Työn tilaaja on Rakennustoimisto Pohjola Oy. Tilaajan yhteyshenkilönä on ollut Jyrki Wahlman. Mallinnustyön on tehnyt Tarja Tamminen Enwin Oy:ssä.
Kaava nro 8447 4/13 2. Ilmanlaadun vertailuarvot Ulkoilman laadun arvioinnissa on käytössä ilmanlaadun raja- ja ohjearvoja. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvoja on annettu sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä, että erikseen kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelualueilla. VNa 38/2011 Ohjearvot ilmaisevat ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia, vaan niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. VNp 480/1996 Liitteessä 1 on esitetty ne ilmanlaadun vertailuarvot, joihin mallinnustuloksia on verrattu tässä mallinnuksessa. Liitteessä 1 on myös lainattu Suomen Rakentamismääräyskokoelman sisäilman laatu osiota (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2012). 3. Leviämismallin lähtötiedot AERMOD-leviämismallin yleistiedot on esitetty liitteessä 2. 3.1 Havaintopisteverkosto Liikennepäästöjen leviämistä ja ulkoilmapitoisuuksien muodostumista tarkasteltiin havaintopistejoukossa (x,y,z), jotka sijoitettiin 5-20 metrin välein alueelle. Havaintopisteissä huomioitiin maaston muoto todellisten korkeusasemien mukaisesti( Maanmittauslaitos). Kuvassa 2 on malleissa huomioidut tiet. Kuvassa 3 on suunniteltu uudisrakennus Yliopistonkadun varteen.
Kaava nro 8447 5/13 Kuva 2. Mallissa huomioidut lähialueen tiet nykytilanteessa ja v. 2030. Kuva 3. Tontinkäyttöluonnos (Lähde: AIHIO Arkkitehdit Oy).
Kaava nro 8447 6/13 3.2 Sääaineisto Mallilaskelmien meteorologisena sääaineistona käytettiin tunnin välein kerättyä vuoden 2009-2011 Tampereen lentosääaineistoa. Vertikaaliset mittaustiedot tuulen nopeudesta ja lämpötilasta saatiin Jokioisten observatorion luotauksista vuodelta 2009-2011. AERMOD mallin säätietojen esiprosessointiohjelmalla laskettiin konvektiiviset ja mekaaniset rajakerrokset huomioiden mm. maanpinnan rosoisuus sääaseman ympäristössä sekä vuodenajat. Kuvassa 4 on kolmen vuoden tuntisääaineiston (v. 2009-2011) tuuliruusu Tampereen säätietojen mukaan. Kuva 4. Tuuliruusu 2009-2011. 3.3 Taustapitoisuuksien huomioiminen Suomessa ei ole annettu erityisiä viranomaisohjeita taustapitoisuuden huomioimisesta ilmanlaadun mallinnuksessa. Taustapitoisuudet on tässä mallinnuksessa huomioitu seuraavasti: NO 2 -pitoisuudet Ähtärin mittaustuloksista vuosien 2008-2009 korkeimmista kuukauden tuntiarvoista lasketut pitoisuudet eri kuukausille (Kuva 5). Tämä NO 2 - taustapitoisuuslaskenta noudattaa US EPA ohjeita kuukausittaisesta taustapitoisuuden huomioimisesta. 1 Espoon Luukissa v. 2001-2003 mitatut PM 10 -hiukkasten pitoisuudet, joista on laskettu PM 10 -vrk-pitoisuuksien keskiarvot jokaiselle kuukaudelle. (Kuva 6) Espoon Luukista v. 2009-2011 mitatut PM 2.5 hiukkasten pitoisuudet, joista on laskettu PM 2.5 - vrk-pitoisuuksien keskiarvot jokaiselle kuukaudelle. (Kuva 6) Luukin NO 2 -tuntipitoisuuksia ei ole käytetty tausta-asemana Tampereella, koska Luukin tuntipitoisuudet ovat osittain korkeampia kuin esim. mitatut tuntipitoisuudet Tampereen Kalevassa. Jotta tuntipitoisuuksien yliarviointia ei tapahtuisi, on käytetty Ähtärin NO 2 -mittaustuloksia. Ähtärissä ei mitata hiukkasten taustapitoisuuksia, minkä takia ne on otettu Luukista. PM 10 ja PM 2.5 taustapitoisuuksissa on käytetty vuorokausiarvoja, koska hiukkasten ohje- ja raja-arvot eivät ole tuntiarvoihin perustuvia, kuten typpidioksidilla. 1 EPA Background notes 2011)
Kaava nro 8447 7/13 Pääkaupunkiseudun läheisyyden takia Luukissakin korkeimmat vrk:n hiukkaspitoisuudet voivat ajoittain kohota lähelle hiukkasten vuorokausipitoisuuden ohje- tai raja-arvon tasoa tai sen yli. Pienhiukkasissa tämä tarkoittaa yleensä ns. kaukokulkeumaepisodia, johon ei voida vaikuttaa ja joka on satunnainen. Tämän takia hiukkastaustoissa on käytetty kuukausikohtaisia vuorokausipitoisuuden keskiarvoja eikä korkeimpia arvoja. PM 10 -hiukkasia ei ole Luukissa mitattu vuoden 2003 jälkeen. Yleensäkin taustaasemia- on suhteellisen vähän PM 10 hiukkasille. Tässä on päädytty PM 10 - hiukkaspitoisuuksissa samanlaiseen tilastolliseen tausta-arviointiin kuin pienhiukkasissa. Kaupungissa PM 10- hiukkaspitoisuudet ovat pääasiassa katupölystä peräsin. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Ähtäri 2008-2009, NO2 (µg/m3) maksimituntiarvoista lasketut tuntipitoisuusjakaumat jokaiselle kuukaudelle Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 5. NO 2 -taustapitoisuudet mallissa. 20 15 10 5 0 Luukki, PM10 (v. 2001-2003 ) ja PM2.5 (v. 2009-2011) kuukausittaiset vrk-arvojen keskiarvot (µg/m3) PM10 vrk-tausta (ka. 2001-2003) PM2.5 vrk-tausta (ka. 2009-2011) Kuva 6. PM 10 - ja PM 2.5 vuorokauden taustapitoisuudet mallissa.
Kaava nro 8447 8/13 Taulukossa 1 on esitetty Ähtärin, Virolahden ja Luukin tausta-asemilla mitattuja typpidioksidin, hiukkasten ja otsonin vuosipitoisuuksia. Lisäksi vertailussa ovat Helsingin (Kallio) ja Tampereen (Kaleva) kaupunkitausta-aseman pitoisuudet ja mittaustuloksia. Kaupunkitausta-asemat kuvaavat kaupunkikeskustan yleistä ilmanlaatua ja siellä mitatut pitoisuudet vastaavat tasoa, jolle ihmiset keskimäärin altistuvat kaupunkien keskustan asuinalueilla. Taulukko 1. Tausta-asemien, Helsingin Kallion kaupunkitausta-aseman ja Tampereen mittausasemien NO 2 -, PM 10, PM 2.5 ja O 3 -pitoisuuksia. Vertailuna myös NO 2 - ja PM 10 / PM 2.5 -pitoisuudet. (Lähteet: YTV 2004 2, 2007 3, 2010 4 ja Treen kaupunki 2007 5 ja 2008 6 2009 7, 2010 8, 2011 9 ja AirView 10 ) Ähtäri 2006. 2008, 2009, 2010, 2011 NO 2 vuosikeskiarvo (RA 40 µg/m 3 ) PM 10 vuosikeskiarvo (RA 40 µg/m 3 ) PM 2.5 vuosikeskiarvo (EU:n RA 25 µg/m 3 ) O 3 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 3-2-2 - - 65-55-53-53-55 Virolahti 2006, 2009 6, 4.5 11, 10 8, 5.5 60, 48 Luukki 2003-04-05-06-07-08-09-10 Helsinki, Kallio 2003-04-05-06-07-08-09-10 Tampere, Pirkankatu 2006-07-08-09-10-11 Tampere, Linja-autoas 2009,2010,2011 Tampere, Kaleva 2009,2010,2011 Tampere Santalahti 2006-07-08-09 Tampere Lielahti 2001-02-03-04 8 7 6 8 6 6 6 8 12 (2003) 28 28 26 28 26 23 23 26 26-20-17-19-23-23 16 14 15 17 17 14 15 15 17-17-17-17-17-16 8,2(2004), 8,9 (2007) 6,8 6,9 8,2 9,7 8,4 9,3 10,4 8,9 8,5 8,2 8,9 52 53 54 58 50 52 49 51 45 48 48 51 45 48 46 48 19-24-23 8-8-8-10-14-13 7-8-7 33-34-48 12-14-13-12 15-21-17-18 2 Myllynen M. et al., Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2003, B2004:5, YTV, Hki 2004, p. 93 3 Myllynen M. et al., Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2006, YTV, Hki 2007, p. 109 4 Malkki, M., Lounasheimo, J., Niemi, J., Myllynen, M., Loukkola, K., Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2010, HSY, 17.6.2011 Helsinki, p.130 5 Tampereen ilmanlaatu 2006- Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristöpalvelujen julkaisuja 2/2007 6 Tampereen ilmanlaatu 2007- Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2008 7 Tampereen ilmanlaatu 2009, Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2010 8 Tampereen ilmanlaatu 2010 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 2/2011 9 Tampereen ilmanlaatu 2011 Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki Ympäristönsuojelun julkaisuja 3/2012 10 http://dataservice.eea.europa.eu/dataservice
Kaava nro 8447 9/13 4. Liikenne ja päästöt 4.1 Tieliikenne Taulukossa 2 on tiekohtaiset liikennemäärät vuorokaudessa ja arvioidut raskaan liikenteen osuudet nykytilanteessa ja ennustevuonna v. 2030 mallinnuskohteen ympärillä. Liikenteen nykytilanteen tiedot saatiin Tampereen kaupungilta (Salme Mujunen), Huipputuntilaskennat_video_02052012. Raskaan liikenteen osuudet ja linjaautoliikenne on saatu myös liikennelaskennasta. Lähialueen muu tieliikenne (Itsenäisyydenkatu, Kalevankatu, ja Ratapihankatu) on Melu2012-selvityksessä käytetyn liikennemäärän mukainen. Ilmanlaatumallinnuksessa huomioitiin myös liikenteen vuorokautinen vaihtelu (Kuva 7). Vuoden 2030 liikenne-ennuste saatiin WSP-Finland Oy:n simulointiverkon tuloksista (Reetta Putkonen). Vuoden 2030 ennusteessa on käytetty samoja raskaan liikenteen osuuksia kuin nykyliikenteelle. Simulointimallissa on huomioitu useiden kaupunkialueen liikennesuunnitteluhankkeiden toteutuneen, mm. kaupunkiraitiotie (linjausvaihtoehto Pirkankatu- Itsenäisyydenkatu), Hämeenkatu kokonaan joukkoliikennekatu, Tammelan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma ja pysäköintilaitos torin alla jne. Eniten Yliopistokadun ja suunnittelukorttelia ympäröivien pienempien teiden liikenteeseen tulee todennäköisesti vaikuttamaan samansuuntaisen Ratapihankadun avautuminen, joka ohjaa liikennettä Yliopistonkadulta ja Tullin alueelta Ratapihankadulle. Näin ollen Yliopistonkadun liikennemäärien on arvioitu pienenevän selvästi vuoteen 2030 mennessä ja olevan noin 40 % nykyliikenteeseen verrattuna. Taulukko 2. Mallissa käytetyt liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet nykytilanteessa ja v. 2030 Ylioppilaskatu 50-52 korttelissa. Liikennemäärät (KVL) 2011/ Tampere, tuntihuippuvideot Tie/Katu Ajon/vrk Raskas-% Raskas Yliopistokatu (Kalevankadun pää) 12160 6.8% 827 Yliopistokatu 2 (keskellä) 11894 6.8% 809 Yliopistonkatu 3(Itsenäis.kadun pää) 10527 6.8% 716 Åkerlundinkatu 2836 1.0% 28 Varastokatu 4488 0% - Tullikatu 3499 0% - Liikennemäärät (KVL) 2030 / WSP Finland Oy simulointi Tie/Katu Ajon/vrk Raskas-% Raskas Yliopistokatu 1 4700 6.8% 320 Yliopistokatu 2 ja 3 4100 6.8% 279 Åkerlundinkatu 1830 1.0% 18 Varastokatu 1600 0% 0 Tullikatu 3500 0% 0
Kaava nro 8447 10/13 Vuorokausiliikenteen tuntijakauma mallissa 10% 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Kuva 7. Tuntiliikenne vuorokauden aikana prosentteina keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (q/q). Taulukossa 3 on liikennemääristä lasketut tiekohtaiset typenoksidi- ja hiukkaspäästöt (kg/m/a). Päästöjä laskettaessa on käytetty VTT:n LIPASTO-tietokannan päästökertoimia NOx:lle ja ajoneuvojen suorille PM-päästöille sekä sovellettu THL:n PILTTI-projektin katupölyn päästökertoimia. Taulukko 3. Tiekohtaiset typenoksidi- ja hiukkaspäästöt (kg/m/a) nykytilanteessa ja v. 2030. Nykyliikenne 2011 Tie/katu NOx (kg/m/a) PM2.5 (kg/m/a) PM10 (kg/m/a) Yliopistokatu (Kalevankadun pää) 5.0 0.2 1.8 Yliopistokatu 2 (keskellä) 4.9 0.2 1.8 Yliopistonkatu 3(Itsenäis.kadun pää) 4.0 0.2 1.6 Åkerlundinkatu 0.5 0.03 0.4 Varastokatu 0.8 0.04 0.6 Tullikatu 0.7 0.04 0.5 v. 2030 liikenne Tie/katu NOx (kg/m/a) PM2.5 (kg/m/a) PM10 (kg/m/a) Yliopistokatu 1 0.9 0.04 0.6 Yliopistokatu 2 ja 3 0.8 0.04 0.6 Yliopistonkatu 3 0.8 0.04 0.6 Åkerlundinkatu 0.2 0.01 0.2 Varastokatu 0.1 0.01 0.2 Tullikatu 0.3 0.02 0.5 Ajoneuvojen NO x -päästöjen arvioidaan laskevan ajoneuvokannan uusiutumisen myötä vuoteen 2030 mennessä, jolloin suurin osa ajosuoritteesta tehdään ajoneuvoilla, jotka täyttävät EURO 5-6 päästönormit. Suomessa ajosuorite tehdään pääosin ajoneuvoilla, joiden ikä vaihtelee 1-20 vuoteen. Käytännössä EURO 1-3 autokantaa (vm. ennen vuotta 2005) ei tällöin enää ole liikenteessä. Tällä hetkellä esim. EURO 3 autokanta vastaa n. 30 % ajosuoritteesta ja EURO 0-2 n. 46 % ajosuoritteesta. Vaikka autokannan uudistuminen Suomessa on suhteellisen hidasta, on kuitenkin oletettavaa, että 2010-luvun EURO-normien vaikutukset näkyvät päästövähennyksenä liikenteessä vuonna 2030.
Kaava nro 8447 11/13 5. Päästöjen leviäminen aluejakaumakuvina Leviämismallinnuksessa aluejakaumakuvat osoittavat pitoisuuden, joka voi käyrän sisäpuolisilla alueilla ajoittain ylittyä. Huomioitavaa on, että aluejakaumakuvat eivät aina kuitenkaan esitä ajallisesti yhtenäistä tilannetta, vaan pitoisuuksien suurimmat arvot voivat esiintyä eri laskentapisteissä eri ajankohtina vuoden aikana (mm. tuulen suunnasta ja sekoitusolosuhteista riippuen). Mallinnuskuvissa on mukana nykytiedon mukainen alueellinen tausta. Tulevaisuuden taustapitoisuudet ovat mallissa samat kuin nykytilanteessa. Lyhytaikaisten pitoisuuksien aluejakaumia tulkittaessa on huomattava, että suurimman osan ajasta tuntipitoisuudet ovat laskentapisteissä esitettyjä vertailuarvoja pienempiä. Mallinnetut tuntipitoisuudet edustavat ruuhkatuntien (aamu- tai iltapäiväruuhka) korkeimpia tuntipitoisuustasoja, jolloin autoliikenne on korkeimmillaan vuorokaudessa. Öisin liikennemäärät vastaavasti ovat hyvin matalat. Liite 3 Typpidioksidin (NO 2 ) ulkoilmapitoisuudet nykytilanteessa ja v. 2030 liikenteellä. Liite 4 PM 2.5 hiukkasten ulkoilmapitoisuudet nykytilanteessa ja v. 2030 liikenteellä. Liite 5 PM 10 hiukkasten ulkoilmapitoisuudet nykytilanteessa ja v. 2030 liikenteellä. Aluejakaumakuvien pohjakartta Maanmittauslaitos, Arkkitehdit Oy, pitoisuuksien aluejakaumat Enwin Oy. tontinkäyttöluonnos AIHIO 6. Tulokset ja niiden tarkastelu Mallinnustulosten taulukkotarkastelussa on esitetty korkeimmat mallinnetut epäpuhtauspitoisuudet Yliopistonkatu 50-52 katutasossa ja sisäpihan ns. pihakannella nykytilanteessa ja v. 2030 ( tähdet kuvassa 8). Kuva 8. Tulosvertailupisteiden sijainnit (Yliopistonkadun varressa ja uuden asuintalon sisäpihan ns. pihakannella). ( Kuva: AIHIO Arkkitehdit Oy)
Kaava nro 8447 12/13 6.1 Typpidioksidin (NO 2 ) pitoisuudet nykytilanteessa ja v.2030 Taulukossa 4 on esitetty typpidioksidin ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset korkeimmat mallinnetut NO 2 -pitoisuudet vertailupisteissä (vrt. Liite 3). Taulukko 4. Korkeimmat mallinnetut ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset NO 2 - pitoisuudet Yliopistokatu 50-52. Korkein NO 2 -pitoisuusalue YLIOPISTONKADUN VARRESSA nykytilanteessa ja v. 2030 Vertailu NO 2 ohje- ja rajaarvoihin: Nykytilanne v. 2030 Tuntiohjearvo (150 µg/m 3, 99 p.) 100 µg/m 3 (67%) 30 µg/m 3 (20%) Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kk:n 2.korkein vrk) Tuntiraja-arvo (200 µg/m 3 ) (19.tunti) 80 µg/m 3 (114%) 25 µg/m 3 (36%) 120 µg/m 3 (60%) 40 µg/m 3 (20%) Vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) 18 µg/m 3 (45%) 12 µg/m 3 (30%) Korkein NO 2 -pitoisuusalue TALON SISÄPIHALLA nykytilanteessa ja v. 2030 Vertailu NO 2 ohje- ja rajaarvoihin: Nykytilanne v. 2030 Tuntiohjearvo (150 µg/m 3, 99 p.) 70 µg/m 3 (47%) 25 µg/m 3 (17%) Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kk:n 2.korkein vrk) Tuntiraja-arvo (200 µg/m 3 ) (19.tunti) 50 µg/m 3 (71%) 20 µg/m 3 (29%) 70 µg/m 3 (35%) 30 µg/m 3 (15%) Vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) 16 µg/m 3 (40%) 11 µg/m 3 (28%) (suluissa pitoisuus prosentteina ohje- tai raja-arvosta) Yliopistonkatu 50-52 kohdalla katutasossa typpidioksidin vuorokausiarvo voi ylittää nykytilanteen liikennemäärillä NO 2 -vuorokausiohjearvon 70 µg/m 3 Yliopistonkadun varressa katutasossa. Korkein mallinnettu pitoisuus oli 80 µg/m 3. Muuten NO 2 - pitoisuudet jäävät tontilla alle nykyisten ilmanlaadun typpidioksidin terveysperusteisten ohje- ja raja-arvojen. Ennustetilanteessa v. 2030 liikennemäärät laskevat n. 40 %:iin nykyisestä liikenteestä Yliopistonkadulla ja samalla myös ajoneuvojen NOx-päästöjen arvioidaan vähenevän uuden tekniikan myötä, joten ennustevuonna 2030 NO 2 -pitoisuudet jäävät selvästi alle NO 2 :n ohje- ja raja-arvojen. Uuden 8-kerroksisen asuinkerrostalon ylimmissä kerroksissa ja kattotasolla NO 2 - pitoisuudet ovat matalampia kuin katutasossa, mikä näkyy mallinnuskuvista (Liite 3). Talon sisäpihalla ns. pihakannen päällä pitoisuudet ovat taulukon 4 mukaisesti alle NO 2 -ohje- ja raja-arvojen sekä nykytilanteessa että ennustevuonna 2030. Korkeimmat NO 2 -tuntipitoisuudet edustavat aamu- ja iltapäiväruuhkien korkeimpia lyhytaikaisia ilmanlaatuvaikutuksia, jolloin liikennemäärät ovat n. kaksinkertaisia keskimääräiseen tuntiliikenteeseen nähden.
6.2 PM 2.5 -pitoisuudet nykytilanteessa ja v.2030 Kaava nro 8447 13/13 Taulukossa 5 on esitetty korkeimmat mallinnetut PM 2.5 -pitoisuudet Yliopistonkatu 50-52 vertailupisteessä (vrt. Liite 4). Taulukko 5. Korkeimmat mallinnetut PM 2.5 -pitoisuudet Yliopistonkatu 50-52 (Liite 4). Korkein PM 2.5 -pitoisuusalue YLIOPISTONKADUN VARRESSA nykytilanteessa ja v. 2030 Vertailu PM 2.5 ohje- ja raja-arvoihin: Nykytilanne v. 2030 WHO:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausiohjearvo (25 µg/m 3 ) 14 µg/m 3 (56%) 11 µg/m 3 (44%) WHO:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuosiohjearvo (10 µg/m 3 ) 7.4 µg/m 3 (74%) 7.1 µg/m 3 (71%) Pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuosirajaarvo (25 µg/m 3 ) 7.4 µg/m 3 (30%) 7.1 µg/m 3 (28%) Pienhiukkasten (PM 2.5 ) kansallinen pitoisuuskatto (20 µg/m 3 ) v. 2015 7.4 µg/m 3 (37%) 7.1 µg/m 3 (35.5%) Korkein PM 2.5 -pitoisuusalue TALON SISÄPIHALLA nykytilanteessa ja v. 2030 Vertailu PM 2.5 ohje- ja raja-arvoihin: Nykytilanne v. 2030 WHO:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuorokausiohjearvo (25 µg/m 3 ) 12 µg/m 3 (48%) 11 µg/m 3 (44%) WHO:n pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuosiohjearvo (10 µg/m 3 ) 7.2 µg/m 3 (72%) 7.0 µg/m 3 (70%) Pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuosirajaarvo (25 µg/m 3 ) 7.2 µg/m 3 (29%) 7.0 µg/m 3 (28%) Pienhiukkasten (PM 2.5 ) kansallinen pitoisuuskatto (20 µg/m 3 ) v. 2015 7.2 µg/m 3 (36%) 7.0 µg/m 3 (35%) (suluissa pitoisuus prosentteina ohje- tai raja-arvosta). Yliopistokatu 50-52 kohdalla pienhiukkasten PM 2.5 -pitoisuudet eivät ylitä liikenteen takia WHO:n PM 2.5 :n ilmanlaadun ohjearvoja tai pienhiukkasten vuosiraja-arvoa nykytilanteessa eikä arvioidussa v. 2030 lähiväylien liikennetilanteessa. Vuosipitoisuudet jäävät alle 8.5 µg/m 3 vuosipitoisuuden, mikä on rajana ilmanlaatuasetuksessa (VNa 38/2011) esitetyissä altistuksenvähennystavoitteissa. Taustapitoisuus aiheuttaa kuitenkin suurimman osan alueen pienhiukkaspitoisuudesta. Mallinnuksessa ei ole mukana satunnaisia esim. metsäpalojen aiheuttamia kaukokulkeumaepisodeja, joiden aikana pienhiukkasten WHO:n vuorokauden ohjearvopitoisuus 25 µg/m 3 voi mahdollisesti ylittyä myös Tampereen seudulla. Autojen pakokaasupäästöistä aiheutuvat PM 2.5- pitoisuudet ovat taustapitoisuuteen nähden alhaiset ja pienenevät edelleen EURO-päästönormien myötä ja autokannan uusiutuessa. Tässä mallinnuksessa on huomioitu myös katupölyn pienhiukkasfraktio. EU:n ilmanlaatudirektiivin pienhiukkaspitoisuuksien yleinen alentamistavoite Euroopassa voi vaikuttaa taustapitoisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta
Kaava nro 8447 14/13 nykytiedon mukaan myös puun pienpoltto vaikuttaa PM 2.5 -pitoisuuksiin Suomessa, erityisesti talvisin n. 20-30 %, pientaloalueilla paikallisesti jopa 30-60 %. Yliopistonkadun läheisyydessä ei kuitenkaan ole pientaloaluetta. Vuoteen 2030 mennessä voi ilmanlaadun arviointiin tulla uusia terveysindikaattoreita, kuten musta hiili tai pienhiukkasten lukumääräjakaumat. 6.3 PM 10 -pitoisuudet nykytilanteessa ja v.2030 Taulukossa 6 on esitetty ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset korkeimmat mallinnetut PM 10 -pitoisuudet Yliopistonkatu 50-52 vertailupisteessä (vrt. Liite 5). Taulukko 6. Korkeimmat mallinnetut ohje- ja raja-arvoihin verrannolliset PM 10 -pitoisuudet Yliopistonkatu 50-52 nykytilanteessa ja v. 2030 (Liite 5). Korkein PM 10 -pitoisuusalue YLIOPISTONKADUN VARRESSA nykytilanteessa ja v. 2030 Vertailu PM 10 ohje- ja rajaarvoihin: Nykytilanne v. 2030 Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) (kk:n 2.korkein vrk) 50 µg/m 3 (71%) 30 µg/m 3 (43%) Vuorokausiraja-arvo (50 µg/m 3 ),(36.vrk) 30 µg/m 3 (60%) 20 µg/m 3 (40%) Vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) 17 µg/m 3 (43%) 14 µg/m 3 (35%) Korkein PM 10 -pitoisuusalue TALON SISÄPIHALLA nykytilanteessa ja v. 2030 Vertailu PM 10 ohje- ja rajaarvoihin: Nykytilanne v. 2030 Vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3 ) (kk:n 2.korkein vrk) 35 µg/m 3 (50%) 25 µg/m 3 (36%) Vuorokausiraja-arvo (50 µg/m 3 ),(36.vrk) 25 µg/m 3 (50%) 18 µg/m 3 (36%) Vuosiraja-arvo (40 µg/m 3 ) 14 µg/m 3 (35%) 13 µg/m 3 (33%) (suluissa pitoisuus prosentteina ohje- tai raja-arvosta) Yliopistokatu 50-52 kohdalla PM 10 -pitoisuudet eivät ylitä PM 10 :n ilmanlaadun ohjearvoja tai terveysperusteisia raja-arvoja nykytilanteessa eikä arvioidussa v. 2030 liikennetilanteessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Yliopistonkadun puolella korkeimmillaan nykytilanteessa n. 40-70 % ohje- tai raja-arvoista ja v. 2030 tilanteessa n. 35-43 % ohje- tai raja-arvoista. Yliopistonkadun liikenteen arvioidaan laskevan vuoteen 2030 mennessä uusien liikennejärjestelyjen johdosta, erityisesti Ratapihankadun aukeneminen johtaa liikennettä Tullin alueelta Ratapihankadun suuntaan ja vähentää Yliopistonkadun ja sen poikkiteiden liikennettä. Katupölyn määrään on mahdollista vaikuttaa mm. renkaiden tuotekehityksellä, liukkaudentorjuntamenetelmillä, lumen poiskuljetuksella ja keväisin pölynsidonnalla. Jonkin verran tienvarsikasvillisuus voi sitoa suurimpia katupölyhiukkasia. Vastapäisen Sorsapuiston kasvillisuus voi myös sitoa suurempia katupölyhiukkasia.
Kaava nro 8447 15/13 7. Yhteenveto ja Suositukset Tämän ilmanlaatuselvityksen mukaan typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet (NO 2, PM 2.5, PM 10 ) Yliopistonkatu 50-52 kohteessa täyttävät pääsääntöisesti terveysperusteiset ulkoilman laatuvaatimukset, jotka on annettu ihmisten oleskeluun ja asumiseen liittyen (VNa 38/2011). Yliopistonkadun varressa alimman katutason kohdalla NO 2 -vrk-pitoisuus voi saavuttaa ja ylittää NO 2 - ohjearvotason nykyliikennemäärillä(70-80 µg/m 3 ). Ennustetilanteessa v. 2030 pitoisuudet alittavat ohje- ja raja-arvot. Katutason kerrokseen ei ole suunnitteilla asuinhuoneistoja vaan liiketiloja. Tämän tontin autopaikat ovat omalla tontilla pysäköintikellarissa (kaksi kellarikerrosta + yksi taso maanpintatasossa). Pysäköintikatoksen päälle tulee asukkaille tarkoitettu ns. pihakansi. Pysäköintikellarin ilmanvaihtoon tulee kiinnittää suunnitteluvaiheessa erityistä huomiota, jotta hallin poistoilma ei purkaudu liian lähelle asuinkerroksia, parvekkeita, pihakannen oleskelualueita tai talon raitisilmanottoa. Kiinteistön ilmanvaihdon suunnitteluun ja raitisilmanottoon tulee kiinnittää muutenkin huomiota. Vaikka pienhiukkaspitoisuuksien ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot eivät kohteessa ylitykään. WHO:n pienhiukkasille antama vuosiohjearvo on kuitenkin alhainen 10 µg/m 3, joten pienhiukkassuodatusta tulisi suositella rakentamistapaohjeissa. Pienhiukkassuodatusta voidaan suositella perustuen EU:n Pienhiukkaset (PM 2,5 ) aiheuttavat merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. PM 2,5 -hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu määrittää kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi terveysriskiä. Ilmanlaadullisesti tavoitteena on pienhiukkasten taustapitoisuuksien yleinen alentaminen erityisesti kaupunkitaajamissa ja siten annetut raja-arvot ovat vähimmäistaso terveydensuojelun kannalta ilmanlaadultaan huonoimmille alueille. Raitisilmanotto tulisi uudisrakennuksissa viedä ylös, jolloin tuloilma olisi mahdollisimman puhdasta. Tässä selvityksessä on huomioitu Yliopistonkadun liikenteen väheneminen WSP:n tekemän liikennnesimuloinnin tulosten mukaisesti vuoteen. 2030 mennessä. Ratapihankatu siirtää Tullin alueen liikenteen painopistettä poispäin Yliopistonkadulta Ratapihankadun suuntaan.
8. Mallin epävarmuuden arviointi Kaava nro 8447 16/13 Leviämismallinnuksen epävarmuusarviointia tehdään vertaamalla saman ajankohdan ulkoilmapitoisuuksien mittausdataa ja mittauspisteeseen mallilla laskettuja pitoisuuksien aikasarjoja keskenään silloin, kun kaikki suurimmat ulkoilmapitoisuuksiin vaikuttavat päästölähteet ovat mallissa mukana. Tehtäessä mallinnuksia tulevaisuuden päästötiedoilla ei vastaavaa vertailua voida tehdä. Mallinnustulokset tässä kohteessa ovat nykytilanteen osalta kokonaisuutena samaa suuruusluokkaa Tampereella mitattujen pitoisuuksien kanssa. Taulukossa 1 oli esitetty mittaustuloksia Tampereen mittauskohteista. Esimerkiksi Kalevassa typpidioksidin vuosikeskiarvo oli v. 2011 13 µg/m 3 ja Linja-autoasemalla ja Pirkankadulla 23 µg/m 3. Helmikuussa 2.korkein vuorokausiarvo ylitti mittausasemilla NO 2 :n vuorokausiohjearvon. Myös tammikuussa ohjearvon lukuarvoylityksiä on tapahtunut. Pienhiukkasten vuosipitoisuus oli Kalevassa v. 2011 7 µg/m 3 ja Linja-autoasemalla 8 µg/m 3. Pienhiukkasten PM 2.5 -vrk-ohjearvo 25 µg/m 3 ylittyi v. 2011 Tampereella todennäköisesti kaukokulkeumaepisodin takia. Hengitettävien PM 10 -hiukkasten mitatut vuosipitoisuudet olivat v. 2010-2011 Pirkankadulla 16-17 µg/m 3 ja Epilässä v. 2011 15 µg/m 3. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (VNa 38/2011, Liite 8) on esitetty laatutavoitteet eri ilmanlaadun seurantamenetelmille. Typpidioksidin ja typen oksidien mallintamisen sallittu epävarmuus on tuntiarvoille 50-60 %, 24 tunnin arvoille 50 % ja vuosiarvoille 30 %. Hiukkasten mallintamisen vuosiarvojen sallittu epävarmuus on 50 %. Tässä selvityksessä ennustevuoden 2030 mallinnusten suurimmat epävarmuustekijät liittyvät liikenteen lähtötietojen, sään ja taustapitoisuuksien epävarmuuteen: tulevaisuuden liikennemääriin ja henkilö- ja raskaan liikenteen osuuksiin sekä toisaalta autojen yksikköpäästötietoihin, suoritejakaumiin ja ikärakenteeseen tulevaisuuden taustapitoisuuksien kehitykseen sääolosuhteiden muutoksiin, mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksiin tuuli- ja sekoitusolosuhteisiin Epävarmuutta v. 2030 tilanteeseen tuo mm. liikennemäärien ja ajoneuvojakaumien todellinen kehittyminen, ajoneuvojen polttoainekehitys, esim. biopolttoaineet ja toisaalta mm. sähkö- ja kaasuautojen kehittyminen ja mahdollinen yleistyminen kaupunkiliikenteessä. Ajoneuvojen EURO-päästönormien myötä autojen yksikköpäästökehitys on kuitenkin VTT:n Lipasto ja Liisa ennusteiden (NO x. PM 2.5 ) mukaisesti selvästi laskeva verrattuna nykytilanteeseen. Autokannan uusiutumisnopeudesta riippuu paljon epäpuhtauksien vähenemisnopeus. Vuonna 2030 suurin osa liikenteessä olevista autoista täyttää EURO 5-6 normit. Myös kaupungin liikennesuunnitelmien toteutuminen vaikuttaa v. 2030 tilanteeseen. Sääolosuhteiden kehittyminen ja mahdollinen muuttuminen, mm. ilmastonmuutoksen myötä voi vaikuttaa meteorologisiin olosuhteisiin, mm. tuulisuuteen ja sekoittumiseen ja siten päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen tulevaisuudessa. Liikennemalleissa lähtötietoihin liittyvät epävarmuudet ovat yleensä suuremmat kuin piippulähdemalleissa, koska pistelähteiden päästöjä mitataan joko jatkuvatoimisesti tai ainakin vuosittain tehtävissä päästömittauksissa. Liikennepäästötiedot sen sijaan perustuvat liikennelaskentaan ja liikenne-ennusteisiin, päästökertoimiin ja keskimääräisiin ajoneuvojen suoritejakaumiin ko. tieosuuksilla. Taustapitoisuudet on tässä arvioitu nykyisten ilmanlaadun mittaustietojen pohjalta Ähtärin tausta-asemalta.
05/2012 LIITE 1 LIITE 1. Ilmanlaadun vertailuarvot ja sisäilman laatutavoitteet Ilmanlaadun raja- ja ohjearvot Ulkoilman laadun arvioinnissa on käytössä ilmanlaadun raja- ja ohjearvoja. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvoja on annettu sekä terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joissa asuu tai oleskelee ihmisiä, että erikseen kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelualueilla. Ohjearvot ilmaisevat ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan sitovia, vaan niitä sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa ja ne tulee ottaa huomioon ympäristölupaa koskevassa lupaharkinnassa. Ilmanlaadun raja-arvot Euroopan Unionin Ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) määrittelee Euroopan unionin laajuisen järjestelmän sitovien ilmanlaatutoimien määräämiseksi nimetyille ilmansaasteille. EU:n ilmanlaatuasetus on implementoitu Suomen lainsäädäntöön Valtioneuvoston asetuksella ilmanlaadusta 38/2011 (20.1.2011). Asetuksessa on sitovat ilmanlaadun raja-arvot mm. tässä mallinnettaville komponenteille, typpidioksidille (NO 2 ) ja hiukkasille (PM 10, PM 2.5 ). Taulukossa 1 on asetuksen mukaiset ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi mallinnettaville epäpuhtauksille, typpidioksidille, NO 2 ja hengitettäville hiukkasille, PM 10 sekä pienhiukkasille PM 2.5. Lisäksi taulukossa 1 on esitetty typen oksidien (NO+NO 2 =NO x ) kriittinen taso kasvillisuuden suojelemiseksi. Taulukko 1. Hengittävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typpidioksidin (PM 10, PM 2.5, NO 2 ) ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi. NOx:n kriittinen vuositaso on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi. Lähde: VNA 38/2011 Aine Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2.5 ) Typpidioksidi (NO 2 ) Typen oksidit (NOx) kasvillisuus Keskiarvon laskenta-aika 24 tuntia kalenterivuosi Raja-arvo, µg/m 3 * 50 µg/m 3 * 40 µg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 35 - Ajankohta, josta lähtien raja-arvot ovat olleet voimassa 1.1.2005 1.1.2005 kalenterivuosi 25 µg/m 3-1.1.2010 1 tunti kalenterivuosi 200 µg/m 3 18 40 µg/m 3-1.1.2010 1.1.2010 kalenterivuosi 30 µg/m 3-1.1.2010 *Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa
05/2012 LIITE 1 Ilmanlaatuasetuksessa 38/2011 on PM 10 -hiukkasten osalta poikkeussäännös, minkä mukaan EU:n jäsenvaltiot voivat nimetä alueita tai taajamia, joiden alueella PM 10 - hiukkasten raja-arvot ylittyvät, koska teiden talvihiekoitus tai -suolaus aiheuttaa ilmassa leijuman. Jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle luettelo kyseisistä alueista ja taajamista sekä niiden PM 10 -pitoisuuksista ja -lähteistä. Jäsenvaltioiden on esitettävä tarvittavat todisteet, jotka osoittavat, että ylitykset johtuvat kyseisestä leijumasta ja että pitoisuuksien pienentämiseksi on toteutettu kohtuullisia toimenpiteitä. Pienhiukkasten (PM 2.5 ) on arvioitu olevan merkittävästi haitallisempia ihmisten terveydelle kuin isommat hiukkaset. PM 2.5 -hiukkasille ei tähän mennessä ole voitu määrittää kynnysarvoa, jonka alittuessa ne eivät aiheuttaisi terveysriskiä. Tämän takia EU:n ilmanlaatudirektiivissä on asetettu tavoitteeksi kaupunkien taustapitoisuuksien yleinen alentaminen, jotta voidaan varmistaa, että suuri osa väestöstä hyötyy paremmasta ilmanlaadusta. Suomessa on Valtioneuvoston asetuksessa 38/2011 määritelty pienhiukkasten kansallinen altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoitteet. Kansallinen altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite pienhiukkasille Pienhiukkasten kansallisen altistumisen pitoisuuskaton toteutumisen seurannassa sekä altistumisen vähennystavoitteen laskennassa ja sen seurannassa käytettävä keskimääräinen altistumisindikaattori lasketaan ympäristönsuojelulain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun, pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kaupunkitausta-aseman mittaustulosten kolmen kalenterivuoden liukuvana keskiarvona, siten että: 1) vuoden 2010 keskimääräinen altistumisindikaattori on vuosien 2009 2011 pitoisuuskeskiarvo; 2) vuoden 2015 keskimääräinen altistumisindikaattori on vuosien 2013 2015 pitoisuuskeskiarvo; 3) vuoden 2020 keskimääräinen altistumisindikaattori on vuosien 2018 2020 pitoisuuskeskiarvo. Kansallinen altistumisen pitoisuuskatto pienhiukkasille on 31.12.2015. Lisäksi kansallinen altistumisen vähennystavoite pienhiukkasille vuosina 2010-2020 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pienhiukkasten altistuksen vähentämistavoitteet 31.12. 2020 mennessä (perustuvat kaupunkitaustan mittauksiin). Keskimääräinen altistumisindikaattori Vähennystavoite (%) 2.5/m 3 ) vuonna 2010 <8.5 µg/m 3 0 % 8.5-13 µg/m 3 10 % 13-18 µg/m 3 15 % 18-22 µg/m 3 20 % >22 µg/m 3 kaikki tarvittavat toimet pitoisuuden 3 alittamiseksi 3
05/2012 LIITE 1 Kansalliset ilmanlaadun ohjearvot Ilmanlaadulle on annettu Suomessa myös kansallisia ohjearvoja -Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista, VNp 480/1996. Ohjearvojen tarkoituksena on ehkäistä ilman epäpuhtauksista aiheutuvat terveydelliset haitat ja luonnon vaurioituminen sekä vähentää viihtyisyyshaittoja. Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein. Niiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon muun muassa ilman epäpuhtauksien vaikutukset herkkiin väestöryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja hengityselinsairaisiin. Pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ja typpidioksidille (NO 2 ). Lähde: VNp 480/1996 Aine Ohjearvo, (20 0 C, 1atm) Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Typpidioksidi (NO 2 ) 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 150 µg/m 3 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 70 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Maailman terveysjärjestö WHO 11 on antanut PM 2.5- ohjearvot pienhiukkasten vuosi ja vuorokausipitoisuudelle (Taulukko 4). Taulukko 4. Pienhiukkasten (PM2.5) WHO:n ohjearvot. Pitoisuus WHO / PM 2.5 vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3 WHO PM 2.5 vuosiohjearvo 10 µg/m 3 Sisäilman laatutavoitteista Suomen rakentamismääräyskokoelmassa D2 12 (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2012, 1/11Ympäristöministeriön asetus, rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, Annettu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011) on sisäilman laadusta sanottu seuraavaa: Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja. 2.3.1.1 Sisäilman hiilidioksidin pitoisuus tavanomaisissa sääoloissa ja huonetilan käyttöaikana on yleensä enintään 2160 mg/m3 (1200 ppm). 11 WHO 2006. Air Quality Guidelines: Global Update 2005. World Health Organization. 12 Suomen rakentamismääräyskokoelma D2,Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2012
05/2012 LIITE 1 2.3.1.2 Sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten, lyijyn, hiilimonoksidin tai bentseenin pitoisuudet ovat yleensä enintään ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen (711/2001) Sisäilman laadun suunnittelussa käytettäviä epäpuhtauksien pitoisuusarvoja esitetään taulukossa 3. Suunnittelun ohjearvot koskevat kuusi kuukautta käytössä ollutta rakennusta, jonka ilmanvaihto on pidetty jatkuvasti käynnissä käyttöajan ilmanvaihdon ilmavirralla. Pitoisuuksien mittaamisessa käytetään sosiaali- ja terveysministeriön Taulukko 3 Sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuden arvoja rakennuksen sisäilmaston suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.. Epäpuhtaus Yksikkö Suunnittelun ohjearvo Pitoisuus enintään Ammoniakki ja amiinit Asbesti Formaldehydi Hiilimonoksidi Hiukkaset PM 10 Radon Styreeni g/m3 kuitua/cm3 g/m3 mg/m3 g/m3 Bq/m3 g/m3 20 0 50 8 50 200 (vuosikeskiarvo) 1 Muiden epäpuhtauksien pitoisuus voi tavanomaisissa tiloissa olla yleensä korkeintaan 1/10 työpaikkojen ilman haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP), kun yksittäisen aineen vaikutus on täysin hallitseva. Jos ilmassa esiintyy useita haitallisiksi tunnettuja aineita, joiden yhteisvaikutusta ei tunneta, katsotaan hyväksyttävän pitoisuuden ylittyneen, jos i jossa Ci on mitattu yhden aineen pitoisuus ja HTPi on kyseessä olevan aineen
LIITE 2 LIITE 2. AERMOD-leviämismalli Leviämismalli Päästöjen leviämisen mallinnus tehtiin epäpuhtauspäästöjen leviämistä kuvaavalla US EPAn matemaattis-fysikaalisella AERMOD mallilla. Malli soveltuu sekä hiukkasmaisten että kaasumaisten epäpuhtauskomponenttien sekä hajujen leviämisen tarkasteluun ja sillä voidaan tarkastella yhtä aikaa useamman päästölähteen yhteisvaikutusta alueen ulkoilmapitoisuuksiin. Malli soveltuu sekä pistemäisten päästölähteiden, aluelähteiden että viivamaisten liikennelähteiden päästöjen leviämisen mallinnukseen. Mallia käytetään laajasti ilmanlaadun selvityksissä USA:n lisäksi myös Euroopassa ja mm. Ruotsissa. AERMOD-mallissa otetaan huomioon mm: Maaston muoto todellisien maastokoordinaattien mukaisesti (korkeusmalli) Typenoksidien ilmakemiallinen muutunta, otsonipitoisuudet ja NO 2 /NO x suhde päästöissä Päästövaihtelut esim. vuoden aikana tai vuorokauden aikana, liikenteestä mm. tuntijakaumat Päästölähteiden lähellä olevat korkeimmat rakennukset, jotka saattavat vaikuttaa päästöjen leviämiseen 3 vuoden pintasääaineisto tuntitietoina (n 26 000 tuntia) ja vertikaalinen luotauksiin perustuva mittaustieto tuulen nopeudesta ja lämpötilasta Sääaineiston käsittelyssä huomioidaan sääaseman koordinaatit ja maasto ja kasvillisuus aseman ympärillä sekä vuodenajat, kuten lehdetön ja luminen vuodenaika Tautapitoisuuksien huomioiminen esitetty raportissa Liikenteen suorat hiukkaspäästöt on käsitelty mallissa PM 2.5 -hiukkasina, lisäksi PILTTI-projektin mukaisesti katupölyn PM 2.5 -osuus lisättiin pienhiukkaspäästöihin. Hengitettävien hiukkasten PM 10 (katu- ja asfalttipöly) päästökertoimissa käytettiin tutkimustietoa mm. PILTTI-projektista. Ajoneuvopäästöjen NO 2 /NOx -suhde oli mallissa 19 %. Otsoni huomioitiin tuntipitoisuuksina. Osa ajoneuvojen typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia (NO) ja osa typpidioksidia (NO 2 ). Nykytietämyksen mukaan NO 2 -osuus päästössä on pienempi heti päästöhetkellä, mutta sen suhteellinen osuus on tulevaisuudessa kasvamassa moottorija katalysaattoritekniikan kehityksen takia. Typenoksidien ilmakemiallinen muutunta liittyy typpimonoksidin muuntumiseen otsonin tai hiilivetyradikaalien vaikutuksesta haitallisemmaksi typpidioksidiksi. Jos otsonipitoisuus on alle typpimonoksidipitoisuuden, voi otsoni olla rajoittava tekijä NO 2 :n muodostumisessa. Typenoksidien ilmakemia on monimutkaista, koska otsonin lisäksi mm. pakokaasuissa olevat hiilivetyradikaalit osallistuvat myös typenoksidien ilmakemiaan. Aikaa myöten lähes kaikki typpimonoksidi hapettuu typpidioksidiksi. Typenoksidien ilmakemian merkitys on suurin tien lähialueilla, erityisesti n. 0--> 50-->100 metrin matkalla. Typenoksidien tyypillisiä ilmakemiallisia reaktioita: NO + O3 NO2 + O2 NO2+ auringonvalo NO + O NO+ HC NO2 + HC
LIITE 3 LIITE 3. Typpidioksidin leviäminen NO 2 :n tuntipitoisuus, 99. prosenttipiste
LIITE 3 NO 2 2 korkein vrk-pitoisuus
LIITE 3 NO 2 19. korkein tuntipitoisuus
LIITE 3 NO 2 -vuosipitoisuus
LIITE 4 LIITE 4. PM 2.5 hiukkaspäästöjen leviäminen PM 2.5 - korkein vuorokausipitoisuus
LIITE 4 PM 2.5 -vuosipitoisuus
LIITE 5 LIITE 5. PM 10 hiukkaspäästöjen leviäminen PM10 2. korkein vrk-pitoisuus
LIITE 5 PM 10-36. korkein vrk-pitoisuus
LIITE 5 PM 10 -vuosipitoisuus
28.11.2012 1/1 LIITE ILMANLAATUSELVITYKSEEN XVII (TULLI)-312-3, Yliopistonkatu 50-52, Tampere, Kaava nro 8447 Ilmanlaatuselvitys, Nykytilanne ja v. 2030 liikenne-ennuste, 14.11.2012 Rakennustoimisto Pohjola Oy on muuttamassa Yliopistonkatu 50-52, Tampere (Kaava nro 8447) uudisrakennuksen massan muotoa ja korkeutta kaupunkikuvatoimikunnan esityksen mukaiseksi. Muutokset: Rakennuksen korkeus madaltuu yhden kerroksen + vesikaton korkeuden verran (n. 6-8m) ja rakennuksesta tulee L-mallinen: käännetään siipi Varastokadun suuntaan samankorkuisena kuin Yliopistonkadun varren massa. ARVIO RAKENNUSMUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA TEHTYYN ILMANLAATUMALLINNUKSEEN: Rakennuskorkeuden muutos ja rakennuksen muuttaminen L-muotoiseksi ei vaikuta mallinnettuihin Yliopistonkadun varren ilmanlaadun pitoisuuksiin. Talon sisäpihalla rakennuksen korkeuden ja muodon muutokset saattavat aiheuttaa pieniä muutoksia sisäpihan ilmanlaadun pitoisuuksiin. Sisäpihan epäpuhtauspitoisuudet olivat mallissa alle ilmanlaadun ohje- ja rajaarvojen. Kahdeksankerroksisen rakennuksen korkeuden madaltuminen n. 6-8 metriä (1 krs+vesikaton korkeus) voi hieman nostaa sisäpihan pitoisuuksia. Toisaalta L-muoto suojaa sisäpihaa Varastokadun puolelta leviäviltä tiepäästöiltä. Näin olleen sisäpihan ilmanlaadun pitoisuusmuutokset olisivat esitetyillä rakennusmuutoksilla todennäköisesti hyvin pieniä ja olisivat edelleen alle ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen esitetyillä lähiteiden tieliikennemäärillä. Esitetty muutos ei näin ollen aiheuttaisi erityistä mallin päivitystarvetta. Jos kuitenkin halutaan tarkempi tieto vaikutuksen suuruudesta, tulee mallinnus uusia. Ilmanlaadun huomioonottamiseksi rakentamisessa annetut suositukset pysyvät samoina. Autokellarin ilmanvaihdon järjestelyyn tulee kiinnittää uudessa tilanteessa erityistä huomiota, jotta hallin ilmanvaihtoa ei johdeta sisäpihalle. Varsinkin, kun L-muotoinen talo muodostaa suljetumman sisäpihan. Yliopistonkadun varren pitoisuuksiin rakennusmuutoksella ei ole vaikutusta. Jos rakennuskorkeus vielä muuttuu, tulee mallinnustarve arvioida uudelleen. Enwin Oy, 28.11.2012 Ari Tamminen Toimitusjohtaja Tarja Tamminen Projektipäällikkö ENWIN OY ALV -rek Kivipöytälänkuja 2 Y- tunnus 33920 Pirkkala 1721084-8 Puh/Fax: 03-2664 396 ari.tamminen@enwin.fi tarja.tamminen@enwin.fi www.enwin.fi