PÄÄTÖS Nro 76/09/1 Dnro ISY-2007-Y-281 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2009 ASIA Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan (64/03/1) lupamääräysten tarkistaminen, Jyväskylä HAKIJA Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ASIAN VIREILLETULO Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on toimittanut ympäristölupavirastoon 20.12.2007 hakemuksen Jyväskylän kaupungin 26. kaupunginosassa tilalla RN:o 80:2 sijaitsevan Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan ympäristölupaviraston päätöksen 28.10.2003 nro 64/03/1 lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemusta on täydennetty 17.1.2008, 27.11.2008, 11.12.2008, 12.5.2009 ja 2.6.2009. Jätevedenpuhdistamon toimintaan on ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a nojalla oltava ympäristölupa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen ympäristölupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 8 perusteella. Hakijan on tullut jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2007 mennessä.
VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA 2 Ympäristölupaviraston päätöksen nro 64/03/1 ratkaisu ja lupamääräykset korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 29.12.2005 nro 3615 mukaisesti muutettuina kuuluvat keskeisiltä osin seuraavasti: "YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle ympäristöluvan Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle, Jyväskylän kaupungissa. Puhdistamolla käsitellään Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Lievestuoreen taajamaa lukuun ottamatta Laukaan kunnan ja Muuramen kunnan viemäröintialueiden jätevedet sekä mahdollisesti myöhemmin myös Lievestuoreen taajaman sekä Uuraisten ja Hankasalmen kuntien viemäröintialueiden jätevedet ynnä puhdistamolle tuotavat umpikaivojen jätevedet ja sakokaivolietteet. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1) Jätevedet johdetaan nykyisessä purkuviemärissä Päijänteen Nenäinniemen itäpuolelle. 2) Jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla niin, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, viemäriverkostossa tapahtuvat ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona laskien seuraavat vaatimukset: Pitoisuusarvo Enintään Käsittelyteho Vähintään BOD 7ATU -arvo 12 mg O 2 /l 92 % fosfori 0,5 mg/l 92 % COD Cr 125 mg/l 75 % kiintoaine 30 mg/l Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja puhdistamon puhdistustehon on täytettävä myös valtioneuvoston päätöksen 365/94 edellyttämät vähimmäisvaatimukset päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Puhdistamoa on, mikäli se voi tapahtua edellä mainittua puhdistustulosta vaarantamatta, ajettava niin, että se nitrifioi. 3) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveyshaittaa.
Luvan saajan on tehtävä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitys jätevedenpuhdistamon puhdistamistekniikan kehittämisestä, veden hygieenisen laadun parantamismahdollisuuksista ja niiden molempien kustannuksista. Selvitys toimenpide-ehdotuksineen on liitettävä jäljempänä 16) kohdassa mainittuun tämän päätöksen määräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. Samoin on tehtävä selvitys jätevesien mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavasta, kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevasta purkupaikasta ottaen huomioon nykyisen purkupaikan valinnan jälkeen tapahtuneet olosuhteiden muutokset. 4) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. 5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamon piirissä olevaan viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi esikäsittely- tai muiden toimenpiteiden avulla. Laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava asianmukaisilla varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkkoon johdettavien edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Tiedot näistä on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä asianomaisten kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä tai muutoin mainittujen viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että teollisuusjätevesien johtamisesta puhdistamon piirissä oleviin viemärilaitoksiin koskevat sopimukset täyttävät valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Päästöt ilmaan ja haju 6) Luvan saajan on hajuhaittojen vähentämiseksi toteutettava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla jätevesien esikäsittely-yksikön haisevien kaasujen käsittely vuoden 2005 loppuun mennessä. Tätä koskeva suunnitelma on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen suunnitelman toteuttamista. Melu 7) Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kello 07 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55dB eikä kello 22 07 välisenä aikana 50 db. Luvan saajan on tehtävä ilmastusyksikön runkoputken aiheuttaman meluhaitan vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet vuoden 2004 loppuun mennessä. Lietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Jätevesien käsittelyssä syntyvää lietettä ei saa päästää vesiin. Liete käsitellään puhdistamolla ja toimitetaan jatkokäsittelyyn hakemussuunnitelman mukaisesti. 3
Luvan saajan on pyrittävä hyödyntämään koko biokaasun poltosta saatava energia. 4 9) Toiminnassa syntyvät muut jätteet kerätään, välivarastoidaan asianmukaisesti sekä toimitetaan hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Häiriö- ja poikkeustilanteet 10) Jos vesistöön tai muuhun ympäristöön on päässyt tai uhkaa päästä määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Tarkkailu- ja raportointi 11) Luvan saajan on tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja laatua, puhdistamon puhdistustehoa sekä kuivatun lietteen laatua hakemukseen liitetyn 20.11.2002 päivätyn käyttötarkkailuesityksen mukaisesti. Tarkkailua voidaan tarvittaessa tarkentaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistövaikutusten tarkkailu suoritetaan Pohjois-Päijänteen kuormittajien yhteistarkkailuna Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on typen poiston tarpeen selvittämiseksi tehtävä Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla selvitys Pohjois-Päijänteen ravinnerajoitteisuudesta. Selvitys on liitettävä jäljempänä 16) määräyksessä tarkoitettuun tämän päätöksen määräysten tarkistamista koskevaan hakemukseen. 12) Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien kalataloudellisia vaikutuksia ja kalatalousmaksulla suoritettujen toimien tuloksellisuutta Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 13) Tarkkailujen tulokset on säilytettävä ja toimitettava tarkkailusuunnitelmissa mainittuina tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle sekä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Jätevesipäästöjen tarkkailutulosten raportoinnissa on huomioitava myös, mitä valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 tarkkailun ja tulosten arvioinnin osalta on edellytetty.
Kalatalousvelvoite 5 14) Kalataloudellisen edunmenetyksen kompensoimiseksi luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä suoritettava Keski-Suomen TE-keskukselle 8 500 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi kalastolle tai kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksun käytöstä on kuultava vaikutusalueen kalastusaluetta ja osakaskuntia." LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISHAKEMUS Hakemukseen on liitetty puhdistamon toiminnasta aiheutuvia päästöjä, toimintaa ja sen kehittämistä, viemäriverkostoa sekä purkuvesistöä koskevat selvitykset ja suunnitelmat. Näihin sisältyvät voimassa olevan luvan 3) ja 11) määräyksissä edellytetyt selvitykset ja suunnitelmat jätevedenpuhdistamon biologisen osan ja lietteenkäsittelyn kehittämisestä, jäteveden hygieenisen laadun parantamismahdollisuuksista, jätevesien mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavasta purkupaikasta sekä purkuvesistön ravinnerajoittuneisuudesta. Tiedot puhdistamon toiminnasta lupakaudella Hakemukseen ja ympäristölupavirastoon 12.5.2009 toimitettuun täydennykseen liitettyjen vuosien 2006 2008 puhdistamon päästötarkkailua koskevien yhteenvetojen mukaisesti Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on toiminut sille asetettujen lupamääräysten mukaisesti kaikilla neljännesvuosijaksoilla vuosina 2006 2008, lukuun ottamatta lähtevän veden kokonaisfosforin pitoisuutta vuoden 2008 ensimmäisellä ja neljännellä neljänneksellä. Jätevesien käsittelytulosta ja puhdistamon keskimääräistä kuormitusta vesistöön vuosina 2006 2008 kuvaavat seuraavat lukuarvot: Virtaama m 3 /a m 3 /d 2006 15 148 920 41 504 2007 15 905 820 43 578 2008 16 369 610 44 726
6 Orgaaninen aines (BOD 7 ) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 2006 Tuleva mg/l 323 9,9 67 kg/d 13 423 413 2 767 Vesistöön mg/l 9 0,34 48 kg/d 352 14 1 991 2007 Tuleva mg/l 353 10,2 67 kg/d 15 381 445 2 940 Vesistöön mg/l 8 0,37 47 kg/d 358 16 2 060 2008 Tuleva mg/l 381 10,8 63 kg/d 17 035 485 2 799 Vesistöön mg/l 11 0,44 46 kg/d 481 20 2 077 Vuosien 2006 2008 aikana puhdistamon käyttöaste keskivirtaaman mukaan laskettuna on ollut 81 87 % ja kahdeksan suurimman viikkovirtaaman mukaan laskettuna 101 103 % mitoitusvirtaamasta. Ympäristölupavirastoon 2.6.2009 toimitetun lisäselvityksen mukaisesti puhdistamon orgaanisen tulokuormituksen suuruutta kuvaava asukasvastineluku on kehittynyt seuraavasti: Vuosi Tarkkailujakso Orgaanisen aineen AVL kuormitus, kg BOD 7 /d 2006 22.-28.11.2006 19 751 282 000 2007 24.-30.10.2007 23 555 337 000 2008 26.3.-1.4.2008 23 876 341 000 Hetkellisesti puhdistamolle voi tulla poikkeustilanteissa korkeampaakin kuormitusta. Vuosien 2006 2008 suurin orgaaninen vuorokausikuormitus 28 084 kg BOD 7 /d havaittiin 18.12.2008. Tehdyt vesistöselvitykset Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettujen jätevesien vaikutusta tarkkaillaan osana Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuohjelmaa. Pohjois-Päijänteelle tulevan veden laatua tarkkaillaan Vaajakoskessa (Haapakoski 4100) sekä Äijälänsalmessa (4200) ja Ristiselältä virtaavan veden laatua Kärkistensalmessa (600). Lisäksi Poronselällä (69) ja Ristiselällä (70) on molemmissa yksi tarkkailun syvännehavaintoasema.
7 Hakemukseen on liitetty jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tilaa ja ravinnerajoittuneisuutta sekä jätevesien leviämistä koskevat Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen tutkimusraportit 127/2007 ja 148/2007. Vesistön yleistilan kehitys Yhteistarkkailun ja täydentävän tarkkailun tuloksina on esitetty, että Poronselän lopputalven alusveden happipitoisuus on vaihdellut melko paljon vuosien välillä, mutta Ristiselän happitilanne on pysynyt vakaana 1990- ja 2000-luvuilla. Poronselän alimmassa vesikerroksessa (40 m) on lopputalvella yleensä voimakasta hapen vajausta. Loppukesällä alusveden happitilanne on huomattavasti parempi, vaikka pohjan läheisyydessä on usein todettu selvää hapen vajausta. Poronselän alusveden sähkönjohtavuus sekä fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuus ovat nousseet talvella selvästi, koska Nenäinniemen puhdistamon jätevedet kulkeutuvat talvella alus- ja välivedessä. Alkukesällä jätevedet virtaavat päällysvedessä, jonka fosforipitoisuus on selvästi suurempi kuin väliveden pitoisuus. Pohjois-Päijänteen suurten selkävesien kokonaisfosforipitoisuudet ovat alentuneet. Poronselän keskimääräinen fosforipitoisuus (12 15 μg/l) on nykyisin lievästi rehevän vesistön tasolla ja Ristiselän fosforipitoisuus (10 12 μg/l) lähestyy karun vesistön arvoja. Päällysveden typpipitoisuus on pysynyt ennallaan, mutta alusveden pitoisuus on kasvanut Poronselällä ja jonkin verran myös Ristiselällä. Poronselällä vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat pienentyneet hitaasti koko 1990-luvun, mutta kääntyneet lievään kasvuun 2000-luvulla. Biologisen tuotannon määrää Pohjois-Päijänteellä on seurattu mm. klorofyllipitoisuuden avulla. Poronselän ja Ristiselän klorofyllipitoisuudet ilmentävät lievää rehevyyttä. A-klorofyllina mitattu tuotanto laski Poronselällä hieman 1990-luvun aikana, mutta on jälleen kasvanut jonkin verran 2000-luvulla. Ristiselän näytteenottoasemalla muutokset ovat olleet vähäisiä. Pohjois-Päijänteen kasviplanktonin biomassa oli vielä 1990- luvun alkupuolella melko suuri ilmentäen vesialueen rehevyyttä, mutta 1990-luvun loppupuoliskolla ja 2000-luvulla biomassa on pienentynyt. Kasviplanktonin biomassan perusteella Ristiselän rehevyystaso laski 1990-luvulla, vaikka a-klorofyllipitoisuus
ei olennaisesti pienentynyt. Tämä voi johtua kasviplanktonin lajikoostumuksen muutoksista. 8 Vesistön ravinnerajoittuneisuus Vesistön ravinnerajoittuneisuuden selvittämiseksi on Poronselän ja Ristiselän syvännehavaintoasemien veden laatua tarkkailtu tavanomaista enemmän vuosina 2006 2007. Tarkkailun toteutustapa ja yksityiskohtaiset tulokset on selostettu tutkimusraporteissa. Havaintoasemien minimiravinne on ollut fosfori sekä kokonaisravinteiden ja mineraaliravinteiden pitoisuuksien että ravinteiden tasapainosuhteen perusteella. Mineraalitypen määrä on säilynyt suhteellisen korkeana koko kasvukauden ajan. Pienimmillään se on yleensä Poronselällä keski- ja loppukesällä. Johtopäätöksenä vesistön ravinnerajoittuneisuutta selvittäneistä tutkimuksista on esitetty, että Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö Pohjois-Päijänne on pääsääntöisesti fosforirajoitteinen. Puhdistamolta tulevan typpikuormituksen osuus vesistön kokonaistypen kuormituksesta on ollut keskimäärin noin 20 %. Loppukesällä liukoisen typen kuormituksen osuus voi kuitenkin olla 75 % kokonaiskuormituksesta. Joissakin olosuhteissa Poronselän mineraalitypen pitoisuus voi pienentyä loppukesällä niin paljon, että typpi tulee fosforin ohella leväkasvua rajoittavaksi ravinteeksi. Tällöin puhdistamon typpikuormitus saattaa olla leväkasvua lisäävä tekijä. Puhdistamon typpikuormituksella ei todennäköisesti ole oleellista merkitystä Itämeren rehevyystason kannalta, sillä kasvukauden liukoinen typpi tulee melko tarkkaan käytetyksi purkuvesistössä. Kymijoen vesistön keskusjärvessä Päijänteessä ravinteiden pidättyminen on tehokasta pitkän viipymän ja järvialtaan suuren koon vuoksi. Typenpoiston tarvetta harkittaessa on otettava huomioon sinileväkukintojen riski. Jätevesien kulkeutuminen nykyisestä purkupaikasta Jätevesien talviaikaista, kevät- ja syyskauden aikaista sekä kesäaikaista kulkeutumista nykyiseltä purkupaikalta on selvitetty vuonna 2007. Jäteveden leviämiseen vesistössä vaikuttavat veden lämpötilaan ja lämpötilakerrostuneisuuteen liittyvät tekijät.
9 Jätevesien leviämistutkimuksen tulosten perusteella talvella hyvin kylmän veden (0 4 C) aikana ominaispainoltaan raskas jätevesi kulkeutuu pohjan myötäisesti ja sekoittuminen on vähäistä. Jääpeitteisenä aikana jätevesi kerääntyy purkupaikalta etelään sijaitsevien syvänteiden pohjalle. Talviset suurimmat jätevesipitoisuudet ovat olleet huomattavasti korkeampia kuin muina vuodenaikoina mitatut pitoisuudet. Matalammassa vedessä jäteveden osuus on ollut pieni. Keväällä ja syksyllä järviveden ollessa kylmää, leviää sitä lämpimämpi jätevesi päällysveden pintakerroksessa. Viileän veden aikaan järvivettä selvästi lämpimämpi jätevesi nousee pintaan, jolloin jäteveden kulkeutuminen purkupaikalta riippuu tuulen suunnasta. Virtausmittausten perusteella se usein ajautuu aluksi nykyiseltä purkupaikalta pohjoisen suuntaan. Kauempana purkuputkesta sekä alemmissa vesikerroksissa pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä. Viileän veden vallitessa sekoittuminen on ollut huomattavasti tehokkaampaa kuin talvella. Kesällä lämpimän päällysveden aikana jätevedet kulkeutuvat purkupaikalta usein välivedessä ja sekoittuvat melko tehokkaasti järviveteen, koska jäteveden ja järviveden lämpötila- ja tiheyserot eivät ole suuria. Korkeimmat sähkönjohtavuuden arvot on mitattu purkupaikalta aivan pohjan tuntumasta, josta jätevesi lähtee kulkeutumaan välivedessä virtauksen mukana. Syvemmissä vesikerroksissa jäteveden pitoisuus on ollut pienempi kuin välivedessä, mutta yleensä suurempi kuin pintakerroksessa. Nykyinen purkualue on matala. Jätevesi leviää Hämeenlahden ja Nenäinniemen suuntaan erityisesti viileän veden aikaan, jolloin lämmin jätevesi nousee veden pintaosiin. Lämpimän veden aikaan jätevesi ei nouse pintaan, vaan purkuputken suulla painuu pohjalle ja hakeutuu syvemmällä alueella väliveteen tai päällysveden alaosaan. Lämpimän veden aikaan jätevesi todennäköisesti kulkeutuu useimmin etelän suuntaan. Idän ja etelän suuntaisten tuulien vallitessa on mahdollista, että jätevettä ajautuu myös Nenäinniemen etelän puoleisille alueille rantojen läheisyyteen.
Purkupaikkavaihtoehtoja koskevat selvitykset 10 Hakemukseen ja sen täydennykseen 27.11.2008 on liitetty useita selvityksiä Pohjois- Päijänteen virtausoloista, jäte- ja lauhdevesien kulkeutumisesta sekä Nenäinniemen puhdistamon vaihtoehtoisiin purkupaikkoihin liittyvien haittojen tarkastelu. Virtausolosuhteiden ja jäteveden leviämisen perusteella nykyinen purkupaikka ei ole optimaalinen ja on mahdollista löytää parempi purkupaikka jätevesien kulkeutumisen kannalta. Luvan haltija on selvittänyt yhteensä neljän vaihtoehtoisen purkupaikan soveltuvuutta uudeksi jätevesien purkupaikaksi. Vaihtoehdon A osalta on hakemukseen liitetyssä 30.10.2007 päivätyssä raportissa esitetty, että vaihtoehto sijaitsee nykyisen paikan tasolla, mutta syvemmällä alueella väylän kohdalla. Virtaukset tässä purkupaikkavaihtoehdossa ovat lähes aina syvyyssuunnassa jakaantuneet samalla tavalla ja suuntautuvat lounaaseen. Kahden tutkimuskerran uimuritulokset ovat kuitenkin osoittaneet myös virtausten erilaista käyttäytymistä. Tällöin pintavedet paikalta A ovat virranneet tuulen suunnan mukaisesti joko kohti Hämeenlahtea tai Iso-Lehtisaaren länsirantaa, kun vesi syvemmällä on virrannut länteen ja lounaaseen. Mikäli jätevesi puretaan tähän paikkaan pohjan läheisyyteen, liikkuu se pääasiassa syvänteen suunnassa lounaaseen. Ajanjaksoina jolloin veden kerrostuminen ei ole tarpeeksi vahvaa, lämmintä jätevettä voi nousta pintaan. Tätä voi tapahtua kevään ja syksyn sekoittuneessa tilanteessa ja viileän kesän aikana. Tuulen puhaltaessa etelästä pintaveteen sekoittuva jätevesi kulkeutuisi pohjoisen suuntaan kohti Iso-Lehtisaarta tai Hämeenlahtea. Edellä mainitun raportin purkupaikkavaihtoehto B sijaitsee syvänteessä väylän risteyskohdassa ja vaihtoehto C syvänteen kuroumassa Vähä-Urtin koillispuolella. Nykyisissä virtausolosuhteissa alusvesi liikkuu avovesikaudella yleensä etelään kummassakin paikassa. Heikon kerrostuneisuuden vallitessa purettavaa jätevettä tulisi nousemaan pintakerrokseen myös näissä paikoissa, mutta alkulaimentuminen tulisi olemaan voimakkaampaa kuin vaihtoehdossa A. Etelänpuoleisen tuulen vallitessa on olemassa riski, että pintaan noussut jätevesi ajautuu kohti lähimpiä rantoja. Vaihtoehdon B osalta on todettu, että syvänteen pohjalla virtaukset ovat hiljaisia, jolloin jätevesien johta-
minen voi heikentää purkupaikan syvänteen happitilannetta ja aiheuttaa pohjan eliöstön muutoksia nykyistä laajemmalla alueella. 11 Hakemuksen vireille tulon jälkeen on todettu, että Keljonlahden voimalaitoksen lauhdevesien johtaminen tulevaisuudessa Pohjois-Päijänteellä Vähä-Urtin luoteispuolelle tulee muuttamaan virtausoloja Nenäinniemen eteläpuolella ja Vähä-Urttia ympäröivällä vesialueella, jolloin nykyisiä virtausoloja kuvaavat havainnot eivät vastaa tulevaisuudessa esiintyviä virtausolosuhteita. Purkupaikkavaihtoehtoja koskevaa tarkastelua on täydennetty virtausolosuhteissa tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseksi. Virtausmallinnukseen perustuvan 30.11.2008 päivätyn selvityksen tulosten perusteella lähin purkupaikka, joka poistaisi kokonaan Nenäinniemen ranta-alueilla ajoittain ilmenevät jätevesien johtamisesta aiheutuvat hygieeniset haitat, sijaitsee Poroselän pohjoisosassa Vähä-Urtin saaresta kaakkoon, eli 2,4 km:n etäisyydellä puhdistamon lähtökaivosta. Luvan haltija on pitänyt tätä purkupaikkavaihtoehtoa D vesistön kannalta parhaana vaihtoehtona ja esittänyt tästä vaihtoehdosta rakentamista koskevan yleissuunnitelman kustannusarvioineen. Sen perusteella sisähalkaisijaltaan 1,4 m olevan muovisen purkuputken rakentamisesta aiheutuisi yhteensä 3,275 miljoonan euron kustannukset (ALV 0 %). Purkupaikkavaihtoehtoihin liittyviä haittoja koskevan 26.11.2008 päivätyn selvityksen mukaisesti, vertailtaessa nykyisen purkupaikan ja mahdollisen uuden purkupaikan D eroja, tulisi veden laatu ja vesialueen biologinen tila todennäköisesti paranemaan jonkin verran Nenäinniemen itärannan ja Vähä-Urtin välisellä vesialueella. Purkupaikan siirtäminen parantaisi Vähä-Urtin pohjoispuolisten pienialaisten syvänteiden happitilannetta ja veden laatua talviaikana, koska jätevettä ei enää kerääntyisi niiden alusveteen. Poronselän laajemman syvänteen tila ei todennäköisesti paranisi, vaan talviaikana jätevettä kerääntyisi edelleen syvänteen pohjalle. Joissain olosuhteissa (viileän veden jaksot) jätevesien purkupaikan siirtäminen uuteen purkupaikkaan voisi lisätä suolistoperäisten bakteerien määrää Vähä-Urtin tai Iso-Urtin itärannalla. Uusi purkupaikka D sijaitsee selvästi kauempana asutuista rannoista kuin nykyinen purkupaikka ja jätevesi ehtii laimentua ennen rannan lähelle joutumistaan. Bakteeritiheys jäisi todennäköisesti selvästi pienemmäksi kuin nykyisellä purkupaikalla ilmenevät pitoisuudet. Kokonaisuutena tarkasteltuna purkupaikan muutoksen vaikutus veden laatuun ja vesistön biologiseen kuntoon olisi vähäinen. Mikäli lähtevä jätevesi hygienisoidaan,
12 saadaan virkistyskäytölle aiheutuva haitta pääosin poistettua nykyiselläkin purkupaikalla. Tietoisuus jätevesistä saattaa silti vähentää halukkuutta Nenäinniemen rantojen virkistyskäyttöön. Kalastoa ja kalastusta koskevat selvitykset Pohjois-Päijänteen kalataloudellista tarkkailua on tehty Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuoden 2006 tarkkailuun sisältyi kalastuskirjanpito. Tarkkailukauden aikana kuhakanta on voimistunut koko tarkkailualueella. Siikakanta on taantunut suurimmassa osassa tarkkailualuetta, lukuun ottamatta Saukonselkää, jonka siikakanta on vahvistunut. Tarkkailualueen muikkukanta on ollut edelleen heikko. Perifytontutkimusten tulosten perusteella kalanpyydysten limoittuminen on ollut vuosijaksolla 1994 2006 selvästi vähäisempää kuin jaksolla 1988 1993. Jätevedenpuhdistamon viemäriverkosto ja tulokuormitus Hakemukseen liitettyjen viemäriverkostoja ja niiden kuntoa sekä vuotovesien määrää koskevien selvityksien mukaisesti puhdistamolla on käsitelty Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Muuramen kunnan ja Lievestuoreen taajama pois lukien Laukaan kunnan jätevedet sekä vuodesta 2007 alkaen lisäksi myös Uuraisten kunnan jätevedet. Jyväskylän maalaiskunta liittyi vuoden 2009 alussa Jyväskylän kaupunkiin. Jyväskylän kaupungin alueen viemäriverkosto käsittää pääosan puhdistamolle viemäröidyistä jätevesistä. Puhdistamon tulokuormituksen arvioidaan kehittyvän seuraavasti: v. 2010 v. 2020 viemäriin liittyneiden asukkaiden määrä 140 000 155 000 keskimääräinen vuorokausivirtaama Q d m 3 /d 45 000 50 000 suurin vuorokausivirtaama Q max m 3 /d 85 000 90 000 mitoittava tuntivirtaama q mit m 3 /h 2 500 2 700 suurin tuntivirtaama q max m 3 /h 5 000 5 000 asukasvastineluku 214 000 257 000
13 Ainekuormitus: v. 2010 v. 2020 biologinen hapenkulutus kg/d 15 000 18 000 mg/l 330 360 kemiallinen hapenkulutus kg/d 34 000 40 000 mg/l 750 800 Kiintoaine kg/d 20 000 23 000 mg/l 440 460 kokonaistyppi kg/d 2 900 3 400 mg/l 64 68 kokonaisfosfori kg/d 440 500 mg/l 9,8 10 Poikkeuksellisia jätevesiä koskevan 16.9.2005 päivätyn selvityksen mukaisesti Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle laadultaan poikkeavia jätevesiä johtavat merkittävimmät kuormittajat ovat Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus, Sappi Finland I Oy:n Kankaan paperitehdas, Metso Paper Oy:n paperikonetehdas ja koelaitos, Valio Oy:n maitotehdas ja Saarioisten lihanjalostus Oy:n tuotantolaitos. Näiden lisäksi poikkeavaa jätevettä merkittäviä määriä tuottavat Eurenco Vihtavuori Oy, Hikinoro Oy, Panda Oy ja Namimaa Oy. Teollisuusjätevesien yhteismäärä on ollut keskimäärin 2,2 milj. m 3 vuodessa, mikä on noin 13 % Nenäinniemelle viemäröityjen jätevesien vuotuisesta kokonaismäärästä. Vuotovesien määrä Jyväskylän kaupungin verkostossa entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueen verkosto pois lukien on ollut 36 45 % vuosina 2000 2006 johdetun jäteveden kokonaismäärästä. Muuramen kunnan viemäriverkostosta pumpatusta jätevedestä vuotovesien osuus vuonna 2006 on ollut noin 15 %. Muiden kuntien viemäriverkostojen osalta ei ole esitetty vuotovesien osuutta kokonaisjätevesimäärästä. Jätevedenpuhdistuksen tehostamista koskevat selvitykset Hakemukseen liitetyssä selvityksessä biologisen käsittelyn tehostamisesta ja mahdollisuuksista vähentää jäteveden fosfori- ja kokonaistypen pitoisuuksia on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa biologisen osan toiminnan tehostamiseksi. VE 1:n toimenpiteet kohdistuisivat lähinnä veden ja lietteen johtamisjärjestelyihin sekä ilmastuksen ohjausjärjestelmän tehostamiseen ja jälkiselkeytystilavuuden lisäämiseen (kustannukset 2,3 miljoonaa euroa). VE 2:ssa laajennettaisiin ilmastustilavuutta, mikä samalla parantaisi jälkiselkeytyksen toimintaa (kustannukset 6,1 miljoonaa euroa). VE 3:ssa puhdistamon vesiprosessi muutettaisiin biofilmiprosessiksi nykyisiä ilmastusaltaita hyväksi
14 käyttäen ja lisäksi puhdistustulos varmistettaisiin jälkisuodatinyksiköllä (kustannukset 8,9 miljoonaa euroa). Mahdollisen typenpoiston toteuttaminen edellyttäisi puhdistamon biologisen osan muuttamista tähän sopivaksi laajentamalla ilmastustilavuutta, toteuttamalla anoksiset lohkot ja muuttamalla lietteen kierrätystä. Vaihtoehtoisesti fosforin- ja typenpoistoa voidaan parantaa erillisellä jälkikäsittely-yksiköllä. Puhdistamon tulokuorman kasvu vaatii biologisen osan tehostamisen ohella myös lietteen käsittelyn ja kemikaloinnin tehostamista. Luvan haltija on ilmoittanut toteuttavansa parhaillaan biologisen osan tehostamista koskevien vaihtoehtojen mukaisista toimenpiteistä VE 1:n mukaisia muutostöitä lukuun ottamatta jälkiselkeytyksen laajentamista. Lisäksi puhdistamolla on käynnissä muitakin toiminnan parantamiseen tähtääviä muutostöitä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 6,7 miljoonaa euroa (ALV 0 %). Puhdistetun jäteveden hygienisointia koskevat selvitykset Hakemukseen on liitetty jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien hygienisointia peretikkahapolla ja UV-käsittelyllä koskevat selvitykset. Peretikkahapon käyttöä koskeneessa selvityksessä on todettu peretikkahapon soveltuvan hyvin lähtevän jäteveden desinfiointiin. Uimaveden laatuvaatimukset voidaan saavuttaa suhteellisen pienillä annostuksilla. Annosmäärä 5,5 g 100 %:sta peretikkahappoa 1 m 3 :ssä käsiteltyä jätevettä oli riittävä tuhoamaan jätevedestä myös Salmonella -suvun bakteerit. Peretikkahapon desinfiointivaikutus on välitön ja käsittely on yksinkertainen toteuttaa. Peretikkahapon kontaktiajan nykyisessä jätevesitunnelissa on todettu olevan riittävä bakteerien desinfiointiin. Koeajossa hajoamatonta peretikkahappoa on kuitenkin joutunut vesieliöille haitallisina pitoisuuksina vesistöön. Peretikkahapon ja vetyperoksidin jäännöspitoisuudet on poistettava desinfioitumisen jälkeen kemiallisesti ennen vesistöön johtamista. Soveltuva kemikaali voi olla ferrosulfaatti tai joku muu vaaraton hapettuva kemikaali, joka ei muodosta merkittävästi kiintoainetta. Peretikkahapon hajoamistuotteita ovat happi, vesi ja etikkahappo, jonka biologinen hajoaminen luonnossa on nopeaa.
15 Jätevesien desinfiointia UV-käsittelyllä koskeneen koeajon aikana veden kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 5,0 10,8 mg/l ja sen UV-läpäisevyys T (1 cm) oli 41,4 59,0. UV-annoksella 644 930 J/m 2 saavutettiin bakteerien 95 99 %:n poistoteho. Kymmenen vuoden aikajaksolle laskettu käsittelykustannus on 0,0038 0,0021 euroa/m 3 käsiteltyä jätevettä. Laskelmaan eivät sisälly rakennusten ja laitteiden hankintakustannukset. Luvan haltijan esitys lupamääräyksistä ja toiminnan tehostamisesta Luvan haltija on esittänyt, että puhdistamon puhdistustehoa ja vesistöön johdettavien jätevesien laatua koskevat lupamääräykset säilytetään ennallaan. Hakija ei ole pitänyt perusteltuna jätevesien puhdistuksen laajempaa tehostamista, purkupaikan siirtämistä tai jätevesien hygienisointia. Luvan haltijan esitys haittojen hyvittämiseksi Ympäristölupavirastoon 27.11.2008 toimitettuun hakemuksen täydennykseen liitetyssä 26.11.2008 päivätyssä Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen laatimassa haittoja koskevassa selvityksessä on esitetty seuraava haittojen korvaustarvetta koskeva tarkastelu ja kannanotto: "10.1. Rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajat Itä-Suomen vesioikeuden päätöksessä n:o 110/Ym I/83, joka on annettu 2.12.1983, määrättiin maksettavaksi kertakaikkiset korvaukset vahinkoalueen rantakiinteistöjen ja vesialueen omistajille. Alue, jolta Jyväskylän kaupunki (silloinen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon omistaja) määrättiin maksamaan korvaukset rantakiinteistöjen omistajille rannan käytön estymisestä ja vaikeutumisesta sekä myyntiarvon alenemisesta, ulottui etelässä Toivakan kunnan Haukanmaan kylän pohjoisosiin ja Muurameen saakka eli yli 10 kilometrin etäisyydelle nykyisestä purkupaikasta. Alue, jolta maksettiin korvaukset kalataloudellisista menetyksistä vesialueiden omistajille, ulottui Korpilahden kunnan eteläosiin saakka eli lähes 40 kilometrin päähän purkupaikalta. 1970- ja 1980 -lukujen vaihteessa puhdistamon fosforikuorma oli noin 28 kg/vrk ja BOD-kuorma 2 000 kg/vrk. Nykyisin vastaavat kuormat ovat 18 kg/vrk ja 400 kg/vrk (5 vuoden keskiarvo). Fosforikuorma on nykyisin yli kolmanneksen pienempi kuin 1980 -luvun taitteessa ja BOD -kuorma on noin 20 % silloisesta kuormasta. Fosforikuorman ei arvioida kasvavan lähivuosina, sillä puhdistamolla on tarkoitus tehdä lähiaikoina saneeraustoimia kiintoaineen poiston tehostamiseksi, ja kiintoaineen mukana poistuu samalla fosforia, jolloin fosforinkin poisto tehostuu.
Purkuvesistön tila on nykyisin hyvä, ja puhdistamon jätevesien vaikutus veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen on melko vähäinen. Ottaen huomioon edellä esitetyt näkökohdat, mikäli jäteveden purkupaikka säilyy nykyisenä, lisäkorvaustarvetta rantakiinteistöjen tai vesialueen omistajille ei tule olemaan. Tarvetta korvauksiin ei myöskään aiheudu, vaikka purkupaikka siirrettäisiin vaihtoehtoiselle paikalle D, sillä vahinkoalue ei tule ulottumaan laajemmalle alueelle kuin miltä kertakaikkiset korvaukset on jo aiemmin maksettu. 10.2. Kalataloudellinen vahinko Kalataloudellisen vahingon kompensoimiseksi Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy on maksanut vuosittain kalatalousmaksua, jonka suuruus on perustunut arvioon jätevesien johtamisen aiheuttamasta kalataloudellisesta vahingosta. Vahinkoalueeksi on arvioitu nykyisin Poronselkä ja Murtoselän pohjoisosa, ja alueen laajuudeksi 1 500 hehtaaria. Kalataloudellinen vahinko on arvioitu 8 466 euroksi, ja vahingon kompensoimiseksi on esitetty 8 500 euron vuosittaista kalatalousmaksua. Kalatalousmaksun korottamiseen ei ole tarvetta tulevaisuudessa nykyisellä tai vaihtoehtoisella purkupaikalla." 16 Jätevesien johtamisesta aiheutuvien rahalla hyvitettävien edunmenetysten osalta hakija on katsonut, ettei jätevesien johtamisesta tulevaisuudessa aiheudu enempää hyvitettävää vahinkoa kuin mitä vesioikeuden päätöksessä 2.12.1983 nro 110/Ym I/83 kertakaikkisista korvauksista Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta tulevien jätevesien vesistöön johtamisesta aiheutuneista ja aiheutuvista rahalla hyvitettävistä edunmenetyksistä on edellytetty. Jätevesien johtamisesta aiheutuva kalataloudellinen haitta-alue käsittää yhteensä 1 500 hehtaaria Poronselällä ja Murtoselän pohjoisosassa. Alueen kalataloudellisen haittaasteen arvioidaan olevan kaikkiaan 30 %, mistä 25 % aiheutuu Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta johdettavista jätevesistä. Kalataloudellisen tarkkailun tuloksiin perustuen luvan haltija on esittänyt kalataloudellisen vahingon kompensoimista 8 500 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla, joka vastaa jätevesien johtamisesta aiheutuvan kalataloudellisen vahingon määrää. TIEDOKSIANTO Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Jyväskylän kaupunginkansliassa ja Muuramen kunnanvirastossa 9.2.2009 11.3.2009 välisen ajan
ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Keskisuomalainen -nimisessä lehdessä 9.2.2009. 17 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Jyväskylän kaupungin ja Muuramen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Länsi-Suomen lääninhallitukselta. LAUSUNNOT Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että hakemukseen liitetyssä 30.11.2008 päivätyssä Pohjois-Päijänteen virtausolosuhteita sekä jäte- ja lauhdevesien kulkeutumista avovesikaudella 2008 koskeneessa selvityksessä on tarkasteltu huolella ja perusteellisesti Poronselältä pohjoiseen suuntautuneeseen vesialueeseen kohdistuvia lauhde- ja jätevesien aiheuttamia vaikutuksia. Tarkastelu on rajautunut vain osaan kuormituksen vaikutusalueesta. Tarkastelu olisi tullut ulottaa myös linjan Vuoritsalo, Pieni Vuoritsalo ja Iso-Urtin eteläkärjestä etelään suuntautuvalle vesialueelle. Epäselväksi on jäänyt jätevesien leviämiseen liittyviä kysymyksiä Poronselän eteläosassa ja Murtoselän alueella sekä Kinkomaan länsirannan, Vähä-Poron ja Iso-Poron väliin jäävien salmien virtauskentistä. Mikäli jätevesien purkujohtoa päädytään jatkamaan selvityksessä esitetylle uudelle purkualueelle D, tulee edellä kerrottujen alueiden virtauksiin liittyvät kysymykset selvittää luotettavasti. Nenäinniemen puhdistamon ainepäästöistä aiheutuneen kuormituksen seurauksena aiheutuneet veden laadun muutokset ovat selvästi havaittavissa Pohjois-Päijänteen Poronselän alueella olevalla syvännetarkkailuasemalla 69. Voimakkaimmin muutos näkyy lopputalvella maaliskuussa noin 20 metrin syvyydeltä pohjaan asti ulottuvassa vesikerroksessa ammoniumtypen kohonneina pitoisuuksina. Vesistöön puhdistamolta johdetun jäteveden kokonaistypen määrä on noin 2 000 kg/d, mikä on pääosin ammoniummuodossa. Ammoniumtypen lisäksi on ollut havaittavissa kohonneita kokonaistypen sekä nitriitti- ja nitraattitypen pitoisuuksia vastaavassa vesikerroksessa. Kevään tarkkailussa myös veden happipitoisuus tarkkailuasemalla 69 on alentunut voimakkaasti 20 metristä alaspäin ja on ollut pienimmillään pohjan lähellä. Hapen väheneminen syvänteissä johtaa fosforin vapautumiseen pohjasedimentistä, mikä on todettavis-
sa tarkkailuaseman 69 kohonneina fosforipitoisuuksina pohjaa lähellä olevista vesikerroksista lopputalven vesistövaikutusten tarkkailutuloksista. 18 Hakemuksessa esitetty mahdollinen uusi jätevesien purkupaikka D sijaitsee Vähä- Urtin kaakkoispuolella, pohjoisesta etelään suuntautuvan syvänteen reunalla. Tällä uudella alueella on paremmat laimennusolosuhteet kuin nykyisessä Nenäinniemen ranta-alueen välittömässä läheisyydessä olevassa paikassa. Ehdotettuna haitan vähentämistoimenpiteenä jätevesien johtamista uuteen purkupaikkaan ei ole sellaisenaan perusteltua toteuttaa, koska Pohjois-Päijänteen rantoja hyödynnetään tehokkaasti ja sen ranta-alueilla on runsaasti vakituisia ja vapaa-ajan asuinkiinteistöjä. Lisäksi Pohjois- Päijänteen alueen hyvin moninainen virkistyskäyttö on erittäin vilkasta ja tulevaisuudessa voidaan olettaa sen edelleen lisääntyvän. Tämä huomioon ottaen on Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä poistettava taudinaiheuttajia riittävän tehokkaasti. Purkupaikan siirtäminen ei poista tätä tarvetta. Jäteveden hygienisointi tulee käynnistää jätevedenpuhdistamolla viimeistään 1.4.2013, minkä jälkeen vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava vuosittain 1.4. 30.11. välisenä aikana. Käytettävästä hygienisointimenetelmästä ei saa aiheutua epätoivottuja muutoksia tai riskiä jäteveden purkualueen vesiympäristössä. Hakijan esittämien päästörajojen saavuttaminen on tämän hetkiseen puhdistamon mitoitukseen nähden haasteellista. Jo tähän mennessä toteutunut tulokuormituksen voimakas kasvu olisi edellyttänyt jätevedenpuhdistamon kapasiteetin kasvattamista. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon virtaaman ja tulokuormien kasvu viimeisten 13 vuoden aikana on ollut huomattavan voimakasta. Puhdistamon mitoitusarvot ovat ylittymässä tai ovat jo ylittyneet. Käyttö- ja päästötarkkailun yksittäisten näytteenottokertojen perusteella puhdistamo on pitkiäkin jaksoja tulokuormituksen osalta ylikuormitettu. Lisäksi tulokuormissa on erittäin suurta vaihtelua, mikä osaltaan vaikeuttaa puhdistamon käyttöä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia on lisättävä. Ympäristökeskus on vaatinut, että puhdistamolle on asetettava 1.4.2013 lukien seuraavat puhdistustehoa ja lähtevän jäteveden pitoisuutta koskevat vaatimukset: Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 12 mg O 2 /l 92 % Kokonaisfosfori 0,2 mg/l 95 % Kiintoaine 10 mg/l 90 % COD Cr 125 mg/l 75 %
Puhdistamon toimintaa on tehostettava niin, että 1.1.2016 lukien saavutetaan seuraavat puhdistustehoa ja lähtevän jäteveden pitoisuutta koskevat vaatimukset: 19 Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 8 mg O 2 /l 95 % Kokonaisfosfori 0,2 mg/l 95 % Kokonaistyppi - 60 % Ammoniumtyppi 4 mg/l 90 % Kiintoaine 10 mg/l 90 % COD Cr 80 mg/l 90 % Päästörajat tulee laskea neljännesvuosikeskiarvoina, missä on otettava huomioon myös jätevedenpuhdistamolla tapahtuneet ohijuoksutukset, vesihuoltolaitosten viemäriverkostoissa tapahtuneet ylivuodot ja muut poikkeustilanteet. Kokonaistypen määrää tulee vähentää vesistöön johdettavasta jätevedestä mahdollisimman tehokkaasti. Ammoniumtyppi tulee hapettaa tehokkaasti nitraattitypeksi puhdistamon vesiprosessissa. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon vaikutuksia vesistössä tarkkaillaan osana Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailuohjelmaa, jonka Keski-Suomen ympäristökeskus on viimeksi hyväksynyt 28.1.2005. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa kyseistä ohjelmaa. Yhteistarkkailuohjelmaa tarkistetaan vuoden 2009 lopussa. Ympäristöluvassa ei tarvitse antaa vesistövaikutusten tarkkailun osalta erillisiä määräyksiä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon toiminnan käyttötarkkailu ja päästötarkkailu on järjestetty nykyaikaisesti, eikä tarkkailuja ole tarvetta muuttaa. Ympäristöluvassa tulisi määrätä mahdollisuudesta tehdä tarkkailuohjelmaan valvontaviranomaisen hyväksymiä muutoksia. Ympäristöluvan määräysten seuraavan tarkistamisajankohdan tulisi olla 31.12.2020. Keski-Suomen TE-keskus on vaatinut, että jätevesien vaikutusta vesistön kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulee tehdä osana Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailua, yhdessä muiden vesialuetta kuormittavien tahojen kanssa. Hyvityksenä jätevesien johtamisesta kalastolle ja kalastukselle ai-
20 heutuvasta haitasta tulee luvan haltijan maksaa vuosittain tammikuussa 11 000 euron kalatalousmaksu TE-keskukselle. Mikäli puhdistamon purkuputki uusitaan ja sijoitetaan uuteen paikkaan, tulee veden alle sijoitettavien putkien ja niiden painotuksen olla mahdollisimman haitattomia kalastukselle. Vesistöön johdettavan ravinnekuormituksen määrä on rajoitettava enintään nykyiselle tasolle. Puhdistamolla on ryhdyttävä kokonaiskuormituksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin käsiteltävän vesimäärän jatkuvan lisääntymisen huomioon ottamiseksi. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että lupamääräyksissä tulee huomioida jätevesien käsittelyn toteuttaminen niin, ettei uimaveden hygieeninen laatu heikkene lähialueilla siinä määrin, että siitä voi aiheutua terveydellistä haittaa. Mahdollisten ympäristöterveysriskien minimoimiseksi on varauduttava lähtevän jäteveden hygienisointiin. Muuramen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että purkuputken jatkaminen aiheuttaisi hyötyyn nähden liian suuret kustannukset. Putkella ongelma siirrettäisiin paikasta toiseen, eikä ratkaisu parantaisi vastaanottavan vesistön Päijänteen veden laatua. Jäteveden hygieenistä laatua voidaan tarvittaessa kesäaikana parantaa kemiallisesti tai valokemiallisesti. Tämä ratkaisu mahdollistaa hygienisoinnin kehittämisen tulevaisuudessakin. MUISTUTUKSET 1) AA (Varissaari 179-401-4-282) on ilmoittanut, että Varissaaren ympärillä vesialueella on silmin havaittavaa rehevöitymistä, mikä johtuu jätevesien johtamisesta alueelle. Purkuputken pää on liian lähellä rantaa. Tuulen vaikutuksesta jätevedet leviävät matalalle ranta-alueelle ja aiheuttavat kohtuutonta haittaa. Haitan vähentämiseksi purkuputkea on jatkettava, jolloin jätevedet hajaantuvat syvemmälle vesialueelle. Luvan haltijan on korvattava muistuttajan kiinteistön arvon alentuminen, jos veden laatu vielä huonontuu. 2) BB (Tuuliniemi 179-401-4-102) on ilmoittanut, että purkuputken siirtäminen 2,4 km etelään olisi paras ratkaisu rantojen virkistyskäytölle. Kesämökkien arvo laskee veden saastumisen myötä. Purkuputken sijainti vain 150 metrin etäisyydellä rannasta
21 pilaa veden laadun alueella, vaikka veteen sekoitettaisiin kemikaaleja. Jos jätevesien johtamista nykyiseen paikkaan jatketaan, on tästä johtuva haitta korvattava asiasta kärsiville henkilöille. 3) CC:t (Viittakivi 500-402-8-123 ja Kiviranta 500-402-8-560) sekä Annamari Murtorinne ovat vaatineet jätevesien käsittelytehon merkittävää nostamista. Happea kuluttavan aineksen, kokonaisfosforin, kokonaistypen ja kiintoaineen määriä vesistöön johdettavassa jätevedessä on pienennettävä vähintään 25 %. Kokonaistypelle on asetettava puhdistustehoa koskeva määräys. Jätevesien sisältämien lääkeaineiden ja hormonien pitoisuudet on selvitettävä, samoin virus-, bakteeri- ja eri taudinaiheuttajien pitoisuudet koko Pohjois-Päijänteellä. Jätevesien kokonaismäärä on jo nyt liian suuri vastaanottavan vesistön sietokykyyn verrattuna. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen hyvittämiseksi on istutettava vuosittain yhteensä 30 000 taimenen, lohen ja kuhan poikasta ja 100 000 300 000 siian poikasta. Jätevesien johtaminen Pohjois- Päijänteeseen on lopetettava kokonaan viiden vuoden kuluessa ja siirryttävä sadettavaan maapuhdistukseen. 4) DD:t (Pihlajaranta 179-401-4-188) ovat vastustaneet hakemuksen hyväksymistä. Muistuttajien tilan rannan humuspitoisuus on lisääntynyt vuoden 2003 jälkeen. Rannan kivet ovat runsaan levän peittämiä. Rannan liete on lisääntynyt ja laiturin uimaportaat limoittuvat parissa päivässä. Vesi on sameaa ja näkösyvyys huono. Järvestä otettava saunavesi on likaista. Pikkukalat ovat kokonaan kadonneet Pieni Lehtinen - saaren ympäriltä. Vielä kesällä 2003 ahvenia saatiin runsaasti, mutta sen jälkeen niitä ei ole saatu kuin yhteensä 4 kappaletta viiden vuoden aikana. Jätevesien purkamista nykyiseen paikkaan ei tule sallia. Jätevesien purkaminen 2,4 km etelään Päijänteen Poronselälle Vähä-Urtin kaakkoispuolelle vähentäisi haittoja merkittävästi. Hakijan esittämä perustelu, ettei putken jatkaminen ole kannattavaa kustannuksiin nähden, ei ole ympäristön kannalta kestävä peruste. Jätevedenpuhdistamosta aiheutuu hajuhaittaa, joka ei ole vähentynyt vuodesta 2003. 5) EE ja hänen 51 muistuttajakumppaniaan ovat esittäneet seuraavan sisältöisen muistutuksen:
"1. Vaatimukset terveyshaittojen poistamiseksi 22 Sekä voimassaolevassa ympäristölupapäätöksessä (28.10.2003 nro 64/03/1) että Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä (29.12.2005 diaarinumero 3285/1/04) edellytetään, ettei jätevesistä aiheudu terveyshaittaa. Lupahakemuksen liitteenä olevien tutkimusten ja selvitysten perusteella terveyshaittoja on. Esimerkiksi Paavo Ristola Oy:n tutkimusraportin (nro 15390/2002) mukaan jäteveden lasku Nenäinniemen itärannan läheisyyteen voi aiheuttaa terveydellisen riskin. Suppeaan tutkimusaineistoon perustuvassa selvityksessä todettiin, että suolistoinfektioriski rannalla uivien keskuudessa on 1 5 %. Samoin raportissa Jyväskylän seudun Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen puhdistamon purkuputkivaihtoehtoihin liittyvien haittojen tarkastelu 26.11.2008 todetaan, että jäteveden mukana vesistöön leviää taudinaiheuttajia määritettävissä olevina pitoisuuksina. Rantavedestä on todettu mm. salmonellaa, muita taudinaiheuttajia ei ole tutkittu. Olemme huolissamme, koska lähtevä jätevesi sisältää kaikkia niitä taudin aiheuttajia, joita puhdistamon toiminnan piiriin kuuluva populaatio kantaa. Taudinaiheuttajien määrä kasvaa samassa suhteessa laitoksen toiminnan laajentumisen kanssa. Tässä yhteydessä on syytä todeta myös se, että Nenäinniemen rantaveden virkistyskäyttäjien määrä on lisääntynyt, koska alueen asukasmäärä on lisääntynyt ja Hirvirantaan valmistui uusi venelaituri kesällä 2008. Purkuputken suun läheisyydessä (n. 150 metrin päässä) on n. 40 laituripaikkaa sekä 30 soutuvenepaikkaa. Erityisesti alueen lapset ja nuoret nauttivat mahdollisuudesta hyppiä laitureilta uimaan, sillä lähialueilla ei ole uimalaitureita. Tutkija Arja Palomäki (2008) toteaa, että yleisesti korkeiden mikrobipitoisuuksien esiintyminen lisää todennäköisyyttä, että purkuvedet sisältävät myös taudinaiheuttajia, esimerkiksi salmonellaa. Uusimman tutkimuksen mukaan lähtevän jäteveden korkeat mikrobipitoisuudet ovat yleisiä - ei suinkaan poikkeuksia. HyXo Oy:n laatimassa selvityksessä Jätevesi UV koeajon loppuraportissa (22.11.2007) on otettu 10 näytettä lähtevästä jätevedestä. Niistä kahdessa näytteessä lähtevän jäteveden bakteeripitoisuudet olivat niin suuria, ettei pitoisuutta voitu määrittää. Lupahakemuksen liitteenä olevista selvityksistä voidaan päätellä, että purkautuvan jäteveden lämpötila saattaa olla purkualueen pintavettä lämpimämpää vielä pitkälle heinäkuuhun. Käsityksemme mukaan on mahdollista, että pintaveden ja jäteveden lämpötiloissa ei muodostu niin suuria eroja, jotka vaikuttaisivat jäteveden kulkeutumiseen syvempiin vesikerroksiin. Huttulan ym. tutkimuksessa (Huttula T., Pätynen A., Liukko N. ja Turpeinen E. 2008: Pohjois-Päijänteen virtausolosuhteet sekä jäte- ja lauhdevesien kulkeutuminen avovesikaudella 2008) pintaveden lämpötila oli Poronselän mittauspaikassa 10.7. noin 17 astetta. Palomäen ja Meriläisen selvityksessä (Palomäki A. & Meriläinen J. J. 2007: Uuden purkupaikan selvittäminen puhdistamolta lähtevälle jätevedelle jäteveden leviämistutkimus Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 148/2007) päällysveden ja jäteveden lämpötilaero oli 23.7. alle yhden asteen (jätevesi 18,4 ºC, pintavesi 19,3 ºC). Huttulan ym. (2008) tutkimuksessa tehdyt uimurimittaukset osoittivat, että pintavirtausten suunta riippui yksiselitteisesti tuulen suunnasta. Purkautuvien jätevesien osalta tämä tarkoittaa sitä, että pintaan nousseen jäteveden kulkeutumisen suunta riippuu tuulen suunnasta. Myös Palomäki (2008) on todennut raportissaan, että itätuuli painaa pintavettä kohti Nenäinniemen itärantaa ja 24. 26.6.2001 todetut kohonneet mikrobi-
pitoisuudet Nenäinniemen itärannalla todettiin idän ja pohjoisen suuntaisen tuulen vallitessa. Vaadimme, että puhdistamon purkuvesien aiheuttama terveydellinen haitta ja riski on poistettava. Vaadimme, että nykyinen purkupaikka siirretään lupahakemuksen liitteenä olevissa selvityksissä esitettyyn purkupaikkaan D. Tämä toimenpide vähentää olennaisesti purkuvesien aiheuttamaa terveydellistä riskiä. Purkupaikan siirtämisellä pienennetään oleellisesti myös mahdollisten ohijuoksutusten aiheuttamaa terveydellistä riskiä. Vaadimme, että vesistöön johdettavat jätevedet desinfioidaan ennen johtamista vesistöön. Tällä toimenpiteellä pienennetään merkittävästi jätevesien aiheuttamaa terveydellistä riskiä. 2. Vaatimukset puhdistamon toimintojen aiheuttamien meluhaittojen poistamiseksi Puhdistamon voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä annettiin melun osalta selkeä määräys. Luvan saajan on tehtävä ilmastusyksikön runkoputken aiheuttaman meluhaitan vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet vuoden 2004 loppuun mennessä. Asialle ei kuitenkaan ole tehty mitään, sillä ympäristölupahakemuksessa hakija ilmoittaa, että melua koskevia muutoksia ei ole tehty 11.12.2002 toimitetun ympäristölupahakemuksen jälkeen (ympäristölupahakemus kohta 11. ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset -> D. melu, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset). Tämä on myös asukkaiden näkemys tilanteesta, sillä puhdistamolta kuuluva pärinä on jatkunut muuttumattomana edellisestä lupapäätöksestä saakka. Lupahakemuksen liitteenä on hakijan teettämä melumittausraportti (Engel asiantuntijapalvelut: Jätevedenpuhdistamon melumittauksia, mittaaja Riku Hagman, ei päiväystä), jossa todetaan, ettei puhdistamon toiminta aiheuta lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päiväaikaan 55 db ja yöaikaan 50 db ylityksiä. Raportin liitteenä olevat mittaustulokset ovat kaikkea muuta kuin selvät. Tulokset on esitetty taajuuskaistoittain välillä 31,5 Hz 31500 Hz, A-taajuuspainotettuja kokonaistasoja ei ole esitetty lainkaan. Liitteissä ei ole mainittu, ovatko taajuuskaistoittain esitetyt tulokset lineaarisia vain A-taajuuspainotettuja. Mittausraportissa ei ole esitetty mittausajankohtana vallinnutta tuulen suuntaa, joka on olennaisin melutasoihin vaikuttava olosuhdetekijä. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva pärinä aiheuttaa muuten hiljaisessa ympäristössä melua, joka koetaan häiritsevänä. Tämä melu on häiritsevää, vaikka sen aiheuttama kokonaistaso ei ylittäisikään 55 db keskiäänitasoa päivällä ja 50 db keskiäänitasoa yöllä. Vaadimme, että puhdistamon toiminnasta aiheutuva häiritsevä meluhaitta on poistettava ja voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset toimenpiteet ilmastusyksikön runkoputken aiheuttaman meluhaitan vähentämiseksi on tehtävä välittömästi. 3. Vaatimukset puhdistamon aiheuttamien hajuhaittojen vähentämiseksi Puhdistamolla toteutetuista hajupäästöjä pienentävistä toimenpiteistä huolimatta puhdistamo aiheuttaa ajoittain hajuhaittoja sen ympärillä sijaitsevilla asuinalueilla. Hajuhaittoja esiintyy erityisesti elo- ja syyskuun aikana, jolloin voimakkaita hajuja esiintyy 23