Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit

Spatia Raportteja 2/2016 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 TYÖMARKKINOIDEN TILA SEKÄ PALVELU- JA MYYNTITYÖN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

Spatia Raportteja 2/2016 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 TYÖMARKKINOIDEN TILA SEKÄ PALVELU- JA MYYNTITYÖN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Itä-Suomen yliopisto

Julkaisija: Julkaisusihteeri Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi/spatia Lea Kervinen

TIIVISTELMÄ Jolkkonen Arja ja Virpi Lemponen Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 Työmarkkinoiden tila sekä palvelu- ja myyntityön työvoiman kysyntä ja tarjonta Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Raportteja 2/2016 Itä-Suomen yliopisto ISBN: 978-952-61-2109-3 (PDF) ISSNL: 1795-9594 ISSN: 1795-9594, Spatia raportteja Avainsanat: työmarkkinoiden muutos, työllisyys, työttömyys, avoimet työpaikat, palvelu- ja myyntiala, Pohjois-Karjala Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilasta sekä työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä palvelu- ja myyntialalla. Selvitys on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käsitellään Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutosta ja pendelöintiä, väestökehitystä, väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta, väestön koulutusrakennetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja työmarkkinoiden sukupuolen mukaista segregaatiota. Toisessa osassa selvitetään tilastojen ja TEhallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa julkaistujen työpaikkailmoitusten avulla palvelu- ja myyntialan työvoiman kysyntää ja tarjontaa Pohjois-Karjalassa. Tämä on ensimmäinen selvitys Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattoreiden kehittämiseksi. Selvitys on toteutettu Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeeksi -hankkeessa (ETKO). ETKO-hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoima ESR-osarahoitteinen hanke, jonka osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA.

Sisällys OSA I POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINOIDEN TILA... 5 Aluksi... 5 Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutos... 5 Väestön pääasiallinen toiminta ja työvoima... 11 Väestön koulutusrakenne... 18 Työllisyys... 21 Työttömyys... 29 OSA II PALVELU- JA MYYNTIALAN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA. POHJOIS-KARJALASSA... 44 Avoimet työpaikat ja niiden työpaikkailmoitukset... 44 Avoimet työpaikat ja työttömät Pohjois-Karjalassa... 46 Avoimet työpaikat helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa... 48 Palvelu- ja myyntityöntekijöiden työpaikkailmoitukset Pohjois-Karjalassa helmikuussa 2016... 63 Lopuksi... 78 Liitteet:... 83

OSA I POHJOIS-KARJALAN TYÖMARKKINOIDEN TILA Aluksi Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 -selvityksen ensimmäisen osan tavoitteena on selvittää Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden tilaa sekä työllisyyden ja työttömyyden rakennetta ja kehittää työmarkkinoiden muutosindikaattoreita. Selvityksessä käsitellään Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutosta ja pendelöintiä, väestökehitystä, väestöllistä ja taloudellista huoltosuhdetta, väestön koulutusrakennetta, työllisyyttä, työttömyyttä ja työmarkkinoiden sukupuolten välistä segregaatiota. Toisessa osassa tarkastellaan palvelu- ja myyntialan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa Pohjois-Karjalassa ja sitä selvitetään tilastojen ja TE-hallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa julkaistujen työpaikkailmoitusten avulla. Tämä osa toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan TE-toimiston kanssa. Palvelu- ja myyntiala valittiin tarkastelun kohteeksi, sillä se on merkittävä työllistäjä, alalla esiintyi työvoiman kohtaanto-ongelmia, ja alalla oli eniten avoimia työpaikkoja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2016 on Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeeksi -hankkeen (ETKO) tuottama selvitys. ETKO-hanke on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoima ESR-osarahoitteinen hanke, jonka osatoteuttajana toimii Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueiden muutos Paikallisten ja alueellisten työmarkkinoiden toimivuus pitkälti riippuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta: väestömuutoksista, työhön osallistumisesta ja osaamisesta työvoiman tarjonnan osalta sekä työpaikkatarjonnan kehityksestä, määrästä ja laadusta työvoiman kysynnän osalta. Työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat harvoin tasapainossa paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla, sillä jopa huippuosaajat ja liikkuva työvoima ovat sidoksissa alueisiin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kansalliset työmarkkinat voidaankin nähdä paikallisten työmarkkinoiden summana ja alueelliset työmarkkinat paikallisista työmarkkinoista muodostuvana kokonaisuutena. Paikalliset 5

työmarkkinat on niin moniulotteinen ilmiö, että sen yksiselitteinen määrittely on vaativa tehtävä. Perinteisesti, ja myös virallisesti käytössä olevien luokitusten mukaan, paikallisia työmarkkinoita on rajattu alueellisesti työmatkaliikkuvuuden avulla työssäkäyntialueiksi. Työssäkäyntialueet on pyritty luokittelemaan siten, että ne muodostaisivat taloudellisesti yhtenäisiä alueita, joissa yksilöt pystyvät sekä asumaan että käymään työssä päivittäin ja joiden sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja pysyä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaansa vaihtamatta asuinpaikkaansa. (Jolkkonen ja Kurvinen 2012 1.) Työssäkäyntialueita on pidetty alueellisen kehittämisen, palvelujen tuottamisen ja työvoimapolitiikan suuntaamisen kannalta oleellisina alueellisina kokonaisuuksina. Paikallisten työmarkkinoiden tutkimuksessa on myös osoitettu, että työmarkkinat olisi nähtävä pikemminkin jatkuvassa muutoksessa olevana prosessina kuin jonain vakaana tilana tai rakenteena. Näin siitäkin huolimatta, että työmarkkinat ovat usein lohkoutuneet ja institutionaalisesti säänneltyjä. Paikallisten työmarkkinoiden tutkimus on tuonut esille, että työmarkkinoiden kansainvälisellä ja kansallisella sääntelyllä sekä talouskehityksellä on oleellinen vaikutus paikallisten työmarkkinoiden kehitykseen, mutta työmarkkinoiden segmentoituminen ja sääntelyn hienosäätö tapahtuvat aluetasolla. Myös työ ja vapaa-aika sovitetaan yhteen tietyssä alueellisessa kontekstissa, mikä vaikuttaa niin alueelliseen liikkuvuuteen kuin työmarkkinakäyttäytymiseenkin. (Massey 1993 2 ; Peck 1996 3 ; Jolkkonen ym. 2003 4 ; 2004 5 ; Green & Collis 2006 6 ; Shuttleworth 2007 7.) Kaikki tämä viittaa siihen, että paikallisia työmarkkinoita tulisi tarkastella erityisinä ja jatkuvasti muotoutuvina kokonaisuuksina ja työvoimapoliittiset toimenpiteet tulisi eriyttää näiden piirteiden 1 Jolkkonen A. & Kurvinen, A. (2012) Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto aluetasolla ja ESR-hanketoiminnan merkitys - esimerkkinä Pohjois-Karjala. Työpoliittisessa aikakauskirja 2/2012. 2 Massey, D. (1993) Power-Geometry and progressive Sence of Place. Teoksessa Bird, J., Curtis,B., Putnam, T. Robertson, G., Tickner, C. (eds). Mapping the Futures, Local Cultures, GloBal Change. Routledge. 3 Peck, J. (1996) Space, Segmentation and State. Progress in Human Geography 13:1, 42 61. 4 Jolkkonen, A., Jolkkonen, A. & Soininen, T. (2003) Pitkät työmatkat ja työn kuormittavuus. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 140. 5 Jolkkonen, A., Kilpeläinen, R., Koistinen, P., Kurvinen, A. & Haarala, M. (2004): Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa. Ennakko 2010 -hankkeen julkaisuja 6/2004. Joensuu. 6 Green, A. & Collis, C. (2006) Regional and Local Labour Market, Prospects: the Importance of Ageing in Workforce Development. Population, Space and Place 12, 323 340. 7 Shuttleworth, I. (2007) Reconceptualising local labour markets in the context of crossborder and transnational labour flows: The Irish example. Political Geography 26 (2007). 968 981 6

mukaan. Työssäkäyntialueiden alueellista määrittelyä on kritisoitu siitä, että käytännössä eri ryhmillä on erilaiset liikkumistottumukset ja näin myös erilaiset työssäkäyntialueet. Aiemmin työssäkäyntialuejaot perustuivat lähinnä hallinnollisiin tai tilastollisiin aluejakoihin, jolloin tarkasteltiin valmiiksi rajattujen alueiden välistä työssäkäyntiä, mutta paikkatietojärjestelmien kehittymisen myötä työssäkäyntialueita on pystytty määrittämään todellisten työssäkäyntivirtojen perusteella. Työmatkoista on Suomessa saatavilla tarkempia paikkatietoja kuin useimmissa muissa maissa. Tämä mahdollistaa itse aluejaon muodostamisen nimenomaan työssäkäynnin näkökulmasta. (Peck 1996; Ballas & Clarke 2000 8 ; Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa 2012 9 ). Suomessa yleisesti käytetään työmarkkinoiden analyysissa hallinnollisia aluejakoja tai kuntapohjaisia työssäkäyntialueita, jolloin seutukunta tai työssäkäyntialue kuvaa paikallisia työmarkkinoita ja maakunta tai ELYkeskusalue alueellisia työmarkkinoita. Työssäkäyntialue on se toiminnallinen kokonaisuus, jonka puitteissa ihmiset toimivat ja tekevät valintojaan asumisesta, työssäkäynnistä ja palvelujen käytöstä. Työssäkäyntialue on alue, jonka sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja pysyä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaa ja jatkaa asumista entisessä asuinpaikassaan. Työssäkäyntialueen kehyskunnaksi lasketaan kunnat, joiden työllisistä vähintään 10 % pendelöi keskuskuntaan 10. Joensuun työssäkäyntialue on Pohjois-Karjalan ainoa merkittävä seutuistunut työmarkkina-alue. Muut keskukset ovat työpaikkatarjonnaltaan niin pieniä, että niiden ympärille ei voi muodostua laajaa työssäkäyntialuetta. Joensuun työssäkäyntialueen sisäkehällä ovat Kontiolahti ja Liperi. Vuonna 2013 Kontiolahden työllisistä 59 prosenttia ja Liperin työllisistä 43 prosenttia kävi työssä Joensuussa. Joensuun työssäkäyntialueen ulkokehällä olivat Rääkkylä, Ilomantsi ja Tohmajärvi, josta tosin lähes yhtä suuret työssäkäyntivirrat suuntautuivat sekä Joensuuhun (16,0 %) että Kiteelle (15,8 %). Polvijärvi sijoittui työssäkäyntialueen ulko- ja sisäkehän välimaastoon. Valtimolta suurin työssäkäyntivirta suuntautuu Nurmekseen, joten Nurmes ja Valtimo muodostivat pienen työssäkäyntialueen. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomia kuntia olivat Lieksa, Juuka ja Kitee. (Kuvio 1, Taulukot 1 2) 8 Ballas, D. & Clarke, G. (2000) GIS and Microsimultation for Local Labour Market Analysis. Computers, Environment and Urban Systems. 24 (2000), 305-330. 9 Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa (2012). Suomen ympäristökeskus. SYKE rakennetun ympäristön yksikkö. http://www.ymparisto.fi/default. 10 Ks. tarkemmin työssäkäyntialueen määrittelystä http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/lk/tyossakayntial_index.html 7

Kuvio 1. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueet 2013. Lähde: Kartta perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon, [2.2.2016]. 8

Kuvio 2. Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueet 2004 (vuoden 2007 kuntajaolla). Lähde: Kartta perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon, [2.2.2016]. Vuoden 2004 pendelöintitietojen ja vuoden 2007 kuntajaon perusteella määritellyssä työssäkäyntialuejaossa Kitee vielä muodosti työssäkäyntialueen Tohmajärven ja Kesälahden kanssa. Kiteen ja Kesälahden kuntaliitos vaikutti oleellisesti työssäkäyntialueen häviämiseen. Tohmajärveläisten työllisistä suurempi osa pendelöi Kiteelle vuonna 2013 kuin vuonna 2004, mutta pendelöinti Joensuuhun kasvoi vielä enemmän kuin Kiteelle. Joensuun ja Enon kuntaliitos lienee nostanut ilomantsilaisen Joensuuhun pendelöintiä. Koska Pohjois-Karjalassa on vain yksi merkittävä työssäkäyntialue, käytetään tässä selvityksessä pääasiassa kunta- ja seutujakoja.(kuvio 2.) 9

Taulukko 1. Pendelöijien määrä Pohjois-Karjalan kunnissa 2013. Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineisto, [2.2.2016]. Kunnasta/kuntaan pendelöijien lkm IlomantsiinJoensuuhun Juukaan Kiteelle Kontiolahteen Lieksaan Liperiin Nurmekseen Outokumpuun Polvijärvelle Rääkkylään Tohmajärvelle Valtimolle Muualle P-K Yht. Ilomantsista 1461 258 0 5 9 8 4 0 3 1 0 6 2 38 1757 1795 Joensuusta 228 24381 68 195 1227 144 836 29 201 110 59 204 3 1404 29442 29089 Juuasta 0 65 1331 3 18 27 2 93 4 13 0 0 11 70 29252 1637 Kiteeltä 6 229 1 3216 6 1 9 2 1 1 20 107 1 233 5167 3833 Kontiolahdelta 22 3697 35 22 1985 42 168 9 35 25 3 37 1 215 9681 6296 Lieksasta 8 203 14 0 16 3383 9 87 3 5 0 2 6 87 9817 3823 Liperistä 5 2182 9 9 166 7 2122 5 208 56 13 5 1 251 8524 5039 Nurmeksesta 0 60 51 1 2 72 9 2413 0 0 0 0 78 147 7474 2833 Outokummusta 2 279 1 1 16 3 132 1 1726 71 0 2 0 149 4920 2383 Polvijärveltä 0 348 20 1 24 10 93 0 128 971 1 2 1 62 3833 1661 Rääkkylästä 1 136 0 57 4 0 19 0 4 1 505 12 0 35 2338 774 Tohmajärveltä 10 263 0 261 19 0 8 1 7 3 7 1009 1 59 2328 1648 Valtimolta 1 17 7 0 0 5 4 168 0 0 0 0 524 72 2315 798 Taulukko 2. Pendelöijien osuus (%) työllisistä Pohjois-Karjalan kunnissa 2013. Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineisto, [2.2.2016]. Kunnasta/kuntaan Pendelöijien osuus työllisistä (%) IlomantsiinJoensuuhun Juukaan Kiteelle Kontiolahteen Lieksaan Liperiin Nurmekseen Outokumpuun Polvijärvelle Rääkkylään Tohmajärvelle Valtimolle Muualle Yht Ilomantsista 81,4 14,4 0,0 0,3 0,5 0,5 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,3 0,1 2,1 100,0 Joensuusta 0,8 83,8 0,2 0,7 4,2 0,5 2,9 0,1 0,7 0,4 0,2 0,7 0,0 4,8 100,0 Juuasta 0,0 4,0 81,3 0,2 1,1 1,7 0,1 5,7 0,2 0,8 0,0 0,0 0,7 4,3 100,0 Kiteeltä 0,2 6,0 0,0 83,9 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,0 0,5 2,8 0,0 6,1 100,0 Kontiolahdelta 0,4 58,7 0,6 0,4 31,5 0,7 2,7 0,1 0,6 0,4 0,1 0,6 0,0 3,4 100,0 Lieksasta 0,2 5,3 0,4 0,0 0,4 88,5 0,2 2,3 0,1 0,1 0,0 0,1 0,2 2,3 100,0 Liperistä 0,1 43,3 0,2 0,2 3,3 0,1 42,1 0,1 4,1 1,1 0,3 0,1 0,0 5,0 100,0 Nurmeksesta 0,0 2,1 1,8 0,0 0,1 2,5 0,3 85,2 0,0 0,0 0,0 0,0 2,8 5,2 100,0 Outokummusta 0,1 11,7 0,0 0,0 0,7 0,1 5,5 0,0 72,4 3,0 0,0 0,1 0,0 6,3 100,0 Polvijärveltä 0,0 21,0 1,2 0,1 1,4 0,6 5,6 0,0 7,7 58,5 0,1 0,1 0,1 3,7 100,0 Rääkkylästä 0,1 17,6 0,0 7,4 0,5 0,0 2,5 0,0 0,5 0,1 65,3 1,6 0,0 4,5 100,0 Tohmajärveltä 0,6 16,0 0,0 15,8 1,2 0,0 0,5 0,1 0,4 0,2 0,4 61,2 0,1 3,6 100,0 Valtimolta 0,1 2,1 0,9 0,0 0,0 0,6 0,5 21,1 0,0 0,0 0,0 0,0 65,7 9,0 100,0 10

Väestön pääasiallinen toiminta ja työvoima Vuosina 2010 2014 Pohjois-Karjalan väestömäärä väheni vain hieman (608 henkilöä), mutta yli 65- vuotiaiden määrä kasvoi 13 prosentilla ja työikäisten sekä lasten määrät vähenivät enemmän kuin mitä yli 60-vuotiaiden määrä kasvoi. (Taulukko 3.) Väestön pääasiallisen toiminnan mukainen pitkän aikaväin tarkastelu osoittaa, että alle 14-vuotiaiden määrä on vähentynyt huomattavasti 1990-luvun loppupuolelta saakka, eläkeläisten määrä on kasvanut hitaasti, opiskelijoiden määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, ja työvoiman määrä on vähentynyt hitaasti. Työllisten määrä väheni rajusti 1990-laman aikana, eikä se sen jälkeen ole noussut entiselle tasolleen ja työttömien määrä jäi laman jälkeen sen edeltävää tasoa korkeammalle. (Kuvio 3.) Taulukko 3. Pohjois-Karjalan väestö ikäryhmittäin vuosina 2010 2014. Lähde: StatFin-tilastotietokanta, 010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014, [24.1.2016]. Ikä 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 muutos 2010 14 Määrä % Määrä % 65+ 33181 34220 35344 36469 37622 20,0 20,6 21,3 22,0 22,8 4441 13,4 18 64 101932 101102 100126 99036 97952 61,5 60,9 60,4 59,9 59,3-3980 -3,9 15 17 5966 5802 5710 5477 5465 3,6 3,5 3,4 3,3 3,3-501 -8,4 0-14 24787 24782 24574 24463 24219 14,9 14,9 14,8 14,8 14,7-568 -2,3 Yhteensä 165866 165906 165754 165445 165258 100 100 100 100 100-608 -0,4 Yli 65-vuotiaiden osuus työllisestä työvoimasta kasvoi vain hieman vuosina 2010 2014, vaikka työllisten yli 65-vuotiaiden määrä kaksinkertaistui. Työllisten osuus puolestaan väheni lähes 3 000:lla (- 4 %) ja työttömien määrä kasvoi lähes viidenneksen. (Taulukko 4.) 11

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset 0-14 -vuotiaat Kuvio 3. Pohjois-Kajalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2010 2014. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014), [24.1.2016]. 12

Taulukko 4. Pohjois-Karjalan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2010 2014 11. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014), [2.2.2016]. Ikä 65+ 18 64 15 17 Työmarkkina-asema Määrä % muutos 2010 2014 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Määrä % Työlliset 395 463 530 522 600 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 205 51,9 Työvoiman ulkopuolella 32786 33757 34814 35947 37022 19,8 20,3 21,0 21,7 22,4 4236 12,9 Työlliset 62751 62847 62047 61087 60042 37,8 37,9 37,4 36,9 36,3-2709 -4,3 Työttömät 10782 10971 11606 12361 12890 6,5 6,6 7,0 7,5 7,8 2108 19,6 Opiskelijat 9362 8763 8673 8580 8656 5,6 5,3 5,2 5,2 5,2-706 -7,5 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 19037 18521 17800 17008 16364 11,5 11,2 10,7 10,3 9,9-2673 -14,0 Työlliset 0 0 0 0 0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 Työttömät 13 18 16 15 14 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1 7,7 Opiskelijat, koululaiset 5783 5628 5531 5323 5151 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1-632 -10,9 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 170 156 163 139 300 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 130 76,5 0-14 Alle 15-vuotiaat 24787 24782 24574 24463 24219 14,9 14,9 14,8 14,8 14,7-568 -2,3 16586 16590 16575 16544 16525 100, Yhteensä 6 6 4 5 8 0 100,0 100,0 100,0 100,0-608 -0,4 Sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde 12 olivat vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa (väestöllinen 59,8 ja taloudellinen 171,4) koko maan keskiarvoa (väestöllinen 57,1 ja taloudellinen 140,6) 11 Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä. Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15 74-vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0 14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0 14- vuotiaat". Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella. (StatFin-tilastopalvelu, 010 - Väestö alueen, pääasiallisen toiminnan, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 1987-2014.) 12. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15 64- vuotiaiden määrään. Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien, eläkeläisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään siten positiivisena ja nousua negatiivisena. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat taloudellisten suhdanteiden ja työllisyyskehityksen vaihtelujen lisäksi muun muassa syntyvyys, väestörakenne ja muuttoliike. Lähteet: Tilastokeskus, http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html; http://www.stat.fi/til/tyokay/2013/04/tyokay_2013_04_2015-03-12_tie_001_fi.html. 13

alemmalla tasolla, mutta Joensuussa (50,7) ja Joensuun seutukunnassa (55,9) väestöllinen huoltosuhde oli maan keskiarvoa (57,1) paremmalla tasolla. Taloudellinen huoltosuhde oli vain Kontiolahdella (133,1) parempi kuin koko maassa keskimäärin (140,6). Seutukunnista Pielisen Karjalan väestöllinen (74,2) sekä taloudellinen (210,4) huoltosuhde olivat Pohjois-Karjalan heikoimmat. Kunnista sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde olivat heikoimmat Ilomantsissa, Valtimolla, Rääkkylässä, Juuassa ja Lieksassa (Taulukko 5, Kuvio 4.) Kuvio 4. Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Pohjois-Karjalan kunnissa, seutukunnissa sekä koko maassa vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain 1990-2015), [12.4,2016]. 14

Taulukko 5. Pohjois-Karjalan väestöllisiä tunnuslukuja seutukunnittain ja kunnittain vuonna 2014. Lähde Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokanta (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain 1990-2015), [12.4,2016]. Alue Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Alle15- vuotiaiden osuus, % 65 vuotta täyttäneiden osuus, % 15 64- vuotiaiden osuus, % Keski-ikä, molemmat sukupuolet Keskiikä, miehet Keskiikä, naiset Ulkomaalaistaustaisten osuus, % KOKO MAA 57,1 140,6 16,4 19,9 63,7 42,1 40,7 43,4 5,9 Pohjois-Karjalan maakunta 59,8 171,4 14,7 22,8 62,6 44,3 43,1 45,6 3,4 Joensuun seutukunta 55,9 161,3 15,5 20,4 64,1 42,6 41,4 43,8 3,3..Ilomantsi 78,4 212,9 10,1 33,8 56,1 52,5 51,3 53,8 2,4..Joensuu 50,7 158,1 14,4 19,2 66,4 41,6 40,1 43,0 4,1..Juuka 74,6 226,1 11,2 31,5 57,3 51,0 49,9 52,2 1,9..Kontiolahti 57,7 133,1 22,6 14,0 63,4 38,2 38,0 38,4 2,3..Liperi 61,1 146,3 19,0 18,9 62,1 41,9 41,2 42,6 1,6..Outokumpu 68,8 207,3 14,2 26,6 59,2 46,6 45,2 48,0 3,3..Polvijärvi 65,9 189,7 13,5 26,2 60,3 47,5 46,5 48,5 0,8 Pielisen Karjalan seutukunta 74,2 210,4 11,9 30,7 57,4 50,0 48,4 51,7 3,5..Lieksa 73,3 223,2 11,4 30,9 57,7 50,5 48,8 52,2 5,3..Nurmes 74,6 193,9 12,5 30,2 57,3 49,3 47,5 51,0 1,5..Valtimo 77,2 207,2 12,6 31,0 56,4 50,4 49,3 51,5 0,8 Keski-Karjalan seutukunta 71,3 205,4 12,6 29,0 58,4 49,3 48,1 50,5 4,2..Kitee 71,0 203,9 12,5 29,0 58,5 49,3 47,9 50,6 4,0..Rääkkylä 75,9 218,3 11,3 31,8 56,8 51,7 50,7 52,8 3,2..Tohmajärvi 69,8 202,5 13,5 27,6 58,9 48,1 47,4 48,9 4,9 15

Väestöllinen huoltosuhde 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 MANNER-SUOMI Pohjois-Karjalan maakunta Taloudellinen huoltosuhde 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 MANNER-SUOMI Pohjois-Karjalan maakunta Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2005 2015 ja taloudellinen huoltosuhde vuosina 2005 2014 Pohjois-Karjalassa ja Manner-Suomessa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Väestöllisiä tunnuslukuja alueittain 1990 2015), [29.1 ja 10.4.2016]. Vuonna 2005 Pohjois-Karjalan väestöllinen huoltosuhde oli 52,0 ja vuonna 2015 alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli jo 61,4. Myös koko Manner-Suomen väestöllinen huoltosuhde kasvoi samana ajankohtana 49,8:sta 58,4:ään. Sekä koko Manner-Suomessa että Pohjois-Karjalassa väestöllinen huoltosuhde heikkeni asteittain vuodesta 2010 lähtien. Taloudellinen huoltosuhde oli koko ajan vuosina 2005 2014 heikko Pohjois-Karjalassa. Vuonna 2005 sataa työllistä kohden oli ei-työllisiä Pohjois-Karjalassa 168 ja koko Manner-Suomessa 132. Taloudel- 16

linen huoltosuhde oli vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa 171 ja koko Manner-Suomessa 141, joten Pohjois-Karjalan taloudellinen huoltosuhde heikkeni hieman vähemmän kuin keskimäärin koko Manner- Suomessa. (Kuvio 5.) Taulukko 6. Pohjois-Karjalan väestöennuste vuoteen 2040 saakka ikäryhmittäin. Ikäryhmä Muutos 2015 2025 Muutos 2015 2022 Muutos 2015 2040 Muutos 2015 2040 Väestö yhteensä -1 771-1,10 % -5 262-3,20 % 0-2-vuotiaat -100-2,20 % -352-7,60 % 3-5-vuotiaat -230-4,70 % -533-10,90 % 6-vuotiaat 4 0,30 % -96-6,10 % 7-12-vuotiaat -37-0,40 % -545-5,60 % 13 15-vuotiaat 126 2,50 % -223-4,50 % 16 18-vuotiaat -465-8,50 % -554-10,10 % 19 21-vuotiaat -729-12,30 % -791-13,30 % 22 24-vuotiaat -1 113-17,50 % -1 122-17,60 % 25 29-vuotiaat -834-8,70 % -1 030-10,70 % 30 34-vuotiaat 365 4,00 % -532-5,80 % 35 39-vuotiaat 929 11,00 % 44 0,50 % 40 44-vuotiaat 1 458 18,40 % 990 12,50 % 45 49-vuotiaat -563-6,10 % 537 5,80 % 50 54-vuotiaat -3 389-29,50 % -1 816-15,80 % 55 59-vuotiaat -3 777-28,80 % -3 494-26,60 % 60 64-vuotiaat -2 326-17,10 % -4 608-33,90 % yli 64-vuotiaat 8 910 23,00 % 8 863 22,90 % Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, https://vipunen.fi/fi-fi/rakenne/sivut/väestö.aspx [15.4.2016]. Pohjois-Karjalan väestömäärän on ennustettu vähenevän vuoteen 2025 mennessä noin 1 800:lla ja vuoteen 2040 mennessä yli 5 000 henkilöllä. Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön odotetaan vähenevän eniten 50 64-vuotiaiden, 40 44-vuotiaiden ja 22 24-vuotiaiden osalta. Yli 64-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 9 000 henkilöllä, joten väestölliseen huoltosuhteeseen ei ole odotettavissa paranemista seuraavan kymmenen vuoden aikana. (Taulukko 6.) 17

Väestön koulutusrakenne Väestön osaamista voidaan kartoittaa suoritettujen tutkintojen ja koulutusasteen perusteella. Koulutusluokituksessa koulutus on jaettu kuuteen koulutusasteluokkaan: perusasteeseen, keskiasteeseen, alimpaan korkea-asteeseen, alempaan ja ylempään korkeakouluasteeseen ja tutkijakoulutusasteeseen. Koulutusasteen mittaaminen perustuu koulutusaikaan. Perusasteen koulutuksia ovat kansa-, keski- ja peruskoulu. Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoja, 1 3-vuotisia ammatillisia tutkintoja ja ammatillisia perustutkintoja. Alimman korkea-asteen koulutukset ovat 2 3 vuotta kestäviä koulutuksia keskiasteen jälkeen, ja näitä koulutuksia ovat esimerkiksi teknikon ja merkonomin tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Kuviossa 6 on esitetty Pohjois-Karjalan ja koko maan työvoima, työttömät ja työlliset koulutusasteen mukaan vuonna 2013. Kuviossa ylioppilastutkinnon suorittaneet on erotettu muista keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Alimman korkea-asteen sekä alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita tarkastellaan kuviossa yhdessä samoin kuin ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2013 ylioppilastutkinnon, alimman korkea-asteen ja alemman korkeakouluasteen sekä ylemmän korkeakoulutusasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneiden osuus työvoimasta pienempi kuin koko maassa. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta oli suurempi kuin koko maassa. Heidän osuutensa oli koko maahan verrattuna myös suurempi sekä työttömistä että työllisistä. Pelkästään perusasteen suorittaneiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa pienempi kuin koko maassa. 18

Työvoima Työttömät Työlliset Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Karjala Koko maa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 % Ylempi korkea- ja tutkijakoulutusaste Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Keskiaste (ammatil.) Yo-tutkinto Perusaste Kuvio 6. Pohjois-Karjalan ja koko maan työvoima, työttömät ja työlliset koulutusasteen mukaan vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon V07D 15 vuotta täyttäneet pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen, iän ja kielen mukaan 31.12, [15.4.2016]. Kuviossa 7 on esitetty 15 64-vuotiaiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden pohjoiskarjalaisten sijoittuminen naisten koulutusaloihin (naisia > 90 %), naisvaltaisiin koulutusaloihin (60 % < naisia 90 %), tasakoulutusaloihin (40 % naisia/miehiä 60 %), miesvaltaisiin koulutusaloihin (60 < miehiä 90 %) ja miesten koulutusaloihin (miehiä > 90 %). Lähes 80 prosenttia pohjoiskarjalaisista 15 64-vuotiaista naisista oli vuonna 2014 kouluttautunut naisten aloille tai naisvaltaisille koulutusaloille. Miesvaltaisille tai miesten koulutusaloilla oli samanaikaisesti lähes 70 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä Pohjois-Karjalassa. 19

% 60 50 40 30 20 10 0 Naisten koulutusalat Naisvaltaiset koulutusalat Tasakoulutusalat Miesvaltaiset koulutusalat Miesten koulutusalat Miehet Naiset Kuvio 7. Pohjoiskarjalaiset 15 64-vuotiaat jaoteltuna nais-, mies- ja tasakoulutusalojen mukaan vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun aineistoon, [20.4.2016]. Selvityksen liitteenä (liite 1) olevissa kuvioissa on 15 64-vuotiaiden pohjoiskarjalaisten perus-, keskitai kansakoulun ja/tai lukion jälkeen suorittamat tutkinnot koulutusasteittain ja -aloittain vuonna 2014. Tilastoihin on valittu henkilön viimeisin ja koulutusasteeltaan korkein tutkinto. Taulukoissa on eritelty erikseen naiset ja miehet, joten niistä on nähtävissä naisten ja miesten koulutusalavalinnat. Liitteenä olevista kuvioista on poistettu ne koulutusalat, joilla oli vähemmän kuin viisi suoritettua tutkintoa. Pohjois-Karjalassa vuonna 2014 asuneiden perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus oli miehiä suurempi kaikilla muilla koulutusasteilla paitsi ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintojen sekä lisensiaatin- ja tohtorintutkintojen suorittaneiden joukossa. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja lisensiaatin tutkinnon suorittaneissa sukupuolijakauma oli suhteellisen tasainen (40 % naisia/miehiä 60 %), sillä ammatillisen koulutuksen suorittaneita miehiä oli 53 prosenttia ja naisia 47 prosenttia ja lisensiaatintutkinnon suorittaneita miehiä oli 51 prosenttia ja naisia 49 prosenttia. Ammatillinen korkea-aste oli selkeä miesten koulutusaste (92 % miehiä) ja tohtorintutkinto oli miesvaltainen koulutusaste (61 % miehiä). Sekä opistoasteen että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli miehiä 40 prosenttia ja naisia 60 prosenttia. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sukupuolijakauma oli lähes samanlainen (miehiä 41 %, naisia 59 %) vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa. Naisten osuus vaihteli 60 prosentin ja 90 prosentin välillä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 20

(naisia 62 %, miehiä 38 %), alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden(naisia 65 %, miehiä 35 %) sekä lääkärien erikoistumiskoulutuksen (naisia 61 %, miehiä 39 %) suorittaneiden joukossa. Naisten ja miesten koulutus on selvästi eriytynyt kaikilla koulutusasteilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysala on jokaisella koulutusasteella joko naisten koulutusala (naisia > 90 %) tai naisvaltainen koulutusala (60 % < naisia 90 %). Muita naisvaltaisia koulutusaloja ovat mm. kauneudenhoitoala, matkailuala, kulttuuri- ja taideaineet, opetus ja kasvatustyö sekä kielitieteet. Miesvaltaisia aloja (60 % < miehiä 90 %) ovat mm. tietojenkäsittely, arkkitehtuuri, muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus. Miesten koulutusaloja (miehiä > 90 %) ovat erityisesti kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka sekä ajoneuvo- ja kuljetustekniikka. Työllisyys Vuonna 2013 Pohjos-Karjalassa oli yhteensä noin 61 000 työpaikkaa, joista eniten, noin 12 000 (20 %) oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut oli naisvaltainen ala (88 % oli naisia) Toiseksi eniten (noin 8 800, 14 %) työpaikkoja oli teollisuudessa, jossa toimi pääasiassa miehiä (77 %). Pohjois-Karjalan alueella työssä käyneistä naisista 35 prosenttia toimi terveys- ja sosiaalipalveluissa ja miehistä 22 prosenttia työskenteli teollisuudessa. Tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjauksen ala oli työpaikkamärältään kolmanneksi suurin, ja se oli sukupuolijaoltaan tasa-ala (40 % naisia/miehiä 60 %). Yli 4 000 työntekijää työllistivät myös koulutus sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja rakentaminen. Näistä aloista koulutus oli naisvaltainen (60 % <naisia 90 %), maa-, metsä- ja kalatalous oli miesvaltainen ja rakentaminen oli miesten ala (miehiä > 90 %). (Kuvio 8., Taulukko 7.) Työpaikkarakenteen suurin ero seutukuntien välillä oli maa-, metsä- ja kalatalouden osuuksissa. Maa-, metsä, ja kalatalouden työpaikkojen osuus oli suurin Keski-Karjalassa (16,5 %), jossa tämän alan työpaikkoja oli lähes yhtä paljon kuin terveys- ja sosiaalipalvelujen (17 %). Keski-Karjalan työpaikoista oli 14 prosenttia teollisuustyöpaikkoja. Pielisen Karjalassa maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus oli 14 prosenttia, teollisuustyöpaikkojen 15 prosenttia ja terveys- ja sosiaalipalvelujen 19 prosenttia. Joensuun seutukunnassa oli 78 prosenttia kaikista Pohjois-Karjalan työpaikoista, joten Joensuun seutukunnan elinkeinorakenne pitkälti määrittää koko Pohjois-Karjalan elinkeinorakennetta. Joensuun seutukunnassa viisi suurinta toimialaa olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (20 %), teollisuus (14 %), tukku- ja vähittäiskauppa (9 %), koulutus (9 %) sekä maa-, metsä- ja kalatalous (5 %). (Kuvio 9.) 21

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja B Kaivostoiminta ja louhinta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Määrä Miehet Naiset Kuvio 8. Pohjois-Karjalan työpaikat sukupuolen mukaan vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. 22

Yhteensä Miehet Naiset..Pielisen Karjalan seutukunta..keski-karjalan seutukunta..joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA..Pielisen Karjalan seutukunta..keski-karjalan seutukunta..joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA..Pielisen Karjalan seutukunta..keski-karjalan seutukunta..joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen korjaus P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakol. Sosiaalivak. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toim. I Majoitus- ja ravitsemistoiminta S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta X Toimiala tuntematon L Kiinteistöalan toiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto yms B Kaivostoiminta ja louhinta T Kotitalouksien toiminta työnantajina D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytys. U Kansainvälisten organis.ja toimielinten toim. Kuvio 9. Työpaikat toimialoittain ja sukupuolen mukaan vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. 23

Taulukko 7. Pohjois-Karjalan työpaikat toimialoittain ja sukupuolen. Lähde: Työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. Toimiala Miehet Naiset Yhteensä Miehiä % Naisia % Segregaatioluokka Segregaatioluokkien rajat Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1418 10622 12040 11,8 88,2 Naisvaltainen ala 60 % <naisia 90 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 474 1475 1949 24,3 75,7 Naisvaltainen ala 61 % <naisia 90 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 195 495 690 28,3 71,7 Naisvaltainen ala 62 % <naisia 90 % S Muu palvelutoiminta 568 1324 1892 30,0 70,0 Naisvaltainen ala 63 % <naisia 90 % P Koulutus 1829 3286 5115 35,8 64,2 Naisvaltainen ala 64 % <naisia 90 % U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 15 25 40 37,5 62,5 Naisvaltainen ala 65 % <naisia 90 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; 113 149 262 43,1 56,9 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % R Taiteet, viihde ja virkistys 477 606 1083 44,0 56,0 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 1301 1613 2914 44,6 55,4 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos.vakuutus. 1586 1910 3496 45,4 54,6 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen yms. korjaus 2963 3098 6061 48,9 51,1 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 1277 1125 2402 53,2 46,8 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % L Kiinteistöalan toiminta 273 217 490 55,7 44,3 Tasa-ala 40 % naisia/miehiä 60 % J Informaatio ja viestintä 831 404 1235 67,3 32,7 Miesvaltainen ala 60 % <miehiä 90 % X Toimiala tuntematon 427 187 614 69,5 30,5 Miesvaltainen ala 61 % <miehiä 90 % A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 3098 1153 4251 72,9 27,1 Miesvaltainen ala 62 % <miehiä 90 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 189 69 258 73,3 26,7 Miesvaltainen ala 63 % <miehiä 90 % C Teollisuus 6698 2054 8752 76,5 23,5 Miesvaltainen ala 64 % <miehiä 90 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto, muu puhtaanapito 280 70 350 80,0 20,0 Miesvaltainen ala 65 % <miehiä 90 % H Kuljetus ja varastointi 2428 398 2826 85,9 14,1 Miesvaltainen ala 66 % <miehiä 90 % B Kaivostoiminta ja louhinta 266 30 296 89,9 10,1 Miesvaltainen ala 60 % <miehiä 90 % F Rakentaminen 3730 272 4002 93,2 6,8 Miesten ala miehiä>90 % Toimialat yhteensä 30436 30582 61018 49,9 50,1 24

Määrä Määrä 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus P Koulutus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F Rakentaminen O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Kuvio 10. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään seitsemän suurimman toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007 2013. Lähde:Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta S Muu palvelutoiminta I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys 25

Määrä Kuvio 11. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään kahdeksanneksi- neljänneksitoista suurimman toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007 2013.Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito B Kaivostoiminta ja louhinta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Kuvio 12. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärältään seitsemän pienimmän toimialan työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. Vuosina 2007 2013 työpaikkamäärältään suurimmista toimialoista terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen määrä kasvoi tasaisesti. Vuonna 2013 alalla oli noin 1 300 työpaikkaa (12 %) enemmän kuin vuonna 2007. Muiden työpaikkamäärältään suurimpien toimialojen työpaikat vähenivät. Vähennys oli suurinta teollisuudessa, josta hävisi noin 2 100 työpaikkaa (-20 %) ja maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikat vähenivät lähes 900 työpaikalla (17 %). Teollisuustyöpaikkojen vähenemiseen vaikutti Perloksen tuotannollisen toiminnan lopettaminen vuonna 2009 Joensuun seudulla. Teollisuustyöpaikkojen määrä kuitenkin kasvoi vuosina 2010 ja 2011. Rakentamisessa oli työpaikkoja vuonna 2013 yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna ja koulutuksen, kaupan ja julkisen hallinnon aloilla työpaikkojen määrän väheneminen vaihteli kahden ja neljän prosentin välillä. (Kuvio 10.) 26

Yhteensä Miehet Naiset Vuonna 2007 noin 1 000 3 200 henkilöä työllistäneistä toimialoista työpaikkojen määrän kasvu oli vuosina 2007 2013 suurinta informaation ja viestinnän alalla, jossa työpaikkojen määrä kasvoi 19 prosentilla (193 työpaikkaa). Hallinto- ja tukipalveluissa oli vuonna 2013 hieman yli 200 (8 %) työpaikkaa enemmän kuin seitsemän vuotta aiemmin. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkojen määrät pysyivät lähes ennallaan ja työpaikkamäärät supistuivat kuljetuksessa ja varastoinnissa (-12 %) sekä muussa palvelutoiminnassa (-11 %). (Kuvio 11.) Työpaikkamääriltään pienimmistä (alle 800 työpaikkaa) toimialaloista työpaikkamäärä väheni ainoastaan rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-7 %). Kaivostoiminnan ja louhinnan työpaikkamäärä kasvoi noin 130:lla ja vesihuoltoon, viemäri- ja jätevesihuoltoon, jätehuoltoon ja muuhun ympäristön puhtaanapitoon sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen aloille tuli molempiin noin 100 työpaikkaa lisää. Kahteen pienimpään toimialaan, kotitalouksien toimintaan työnantajina sekä kansainvälisten organisaatioiden toimintaan, syntyi yhteensä noin 300 työpaikkaa vuonna 2013. (Kuvio 12.) Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Joensuun seutukunta POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Tuntematon Kuvio 13. Pohjois-Karjalan alueella työssä käyvät työnantajan sektorin ja sukupuolen mukaan vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. 27

Yhteensä Mehet Naiset Työpaikkojen jakautuminen sektoreittain pysyi melko muuttumattomana vuosina 2007 2013. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalan alueella työssä käyneistä toimi 52 prosenttia yksityisellä sektorilla, 27 prosenttia kuntien palveluksessa ja yrittäjinä 13 prosenttia. Naisten ja miesten väliset erot eri sektoreilla toimimisessa olivat suuret. Miehistä 61 prosenttia toimi yksityisellä sektorilla, 17 prosenttia oli yrittäjiä ja kuntien palveluksessa oli 13 prosenttia (kuvio 13). Naisista kuntasektori (41 %) työllisti lähes yhtä suuren osuuden kuin yksityinen sektori (43 %) ja yrittäjinä toimi vain 8 prosenttia (kuvio 14). Seutukuntien välillä suurimmat erot alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) toimimisessa eri työnantajasektoreilla olivat siinä, että Keski-Karjalassa kuntasektorin merkitys työllistäjänä oli vähäisempi kuin muualla ja vastaavasti siellä yrittäjien, erityisesti maatalousyrittäjien, osuus oli suurempi kuin muualla. 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Tuntematon Kuvio 14. Pohjois-Karjalan alueella työssä käyvät työnantajan sektorin mukaan vuosina 2007 2013. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokannan aineistoon T14D Alueella työssäkäyvät toimialan (TOL 2008, kirjaintaso), työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan 2013, [14.3.2016]. 28

-06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 Työttömyys Työttömyyden taso on pysynyt korkealla tasolla Pohjois-Karjalassa vuodesta 2006 vuoden 2016 alkuun saakka. Työttömyysaste oli tämän ajanjakson aikana korkeimmillaan vuoden 2015 heinäkuussa (18,6 %) ja alimmillaan toukokuussa 2008 (12 %). Naisia oli työttömänä miehiä enemmän tammikuun 2006 ja helmikuun 2016 välillä kuutena kuukautena kesä-heinäkuussa 2006, 2007 ja 2008, joina kuukausina työttömistä oli naisia 51 52 prosenttia. Kesä-heinäkuussa työttömien määrät ovat korkeimmillaan, kun vastavalmistuneet ilmoittautuvat työttömiksi. Naisten osuus opiskelijoista on miehiä suurempi, mikä heijastuu myös vastavalmistuneiden työttömyyteen. Naisia oli miehiä enemmän työttömänä ennen vuonna 2009 alkanutta taantumaa, jolloin työttömyysaste oli alhaisimmillaan tarkasteluajanjaksolla. Talouden taantuma vuosina 2009 ja 2010 näkyi miesten työttömyyden kasvussa. Tammikuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana (16 kk) työttömistä oli miehiä yli 60 prosenttia peräti 13 kuukauden aikana. Korkeimmillaan miesten osuus työttömistä (65 %) oli helmikuussa 2010. (Kuvio 15.) Työttömyysaste (%) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Määrä 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Vuosi/kuukausi Työttömät miehet Työttömät naiset Työttömien %-osuus työvoimasta (työttömyysaste) Kuvio 15. Työttömien miesten ja naisten määrät sekä työttömien osuus työvoimasta vuosina 2006 2016 (helmikuu)pohjois-karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [29.1 ja 10.4.2016]. Työttömyyden tasossa on ollut huomattavia eroja kuntien välillä. Joensuun työssäkäyntialueen sisäkehällä olevissa kunnissa Kontiolahdella ja Liperissä työttömyysasteet olivat muihin Pohjois- 29

-06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % Karjalan kuntiin verrattuna alhaisella tasolla vuosina 2006 2016 (helmikuu). Nämä kunnat ovat työllisyyden suhteen riippuvaisia Joensuun työpaikoista, sillä vuonna 2013 Kontiolahden työllisistä 59 prosenttia ja Liperin työllisistä 43 prosenttia kävi työssä Joensuussa. Kontiolahdella ja Liperissä työttömyysaste oli alhaisimmillaan keväällä 2008 (Liperissä huhtikuussa 8,3 % ja Kontiolahdella toukokuussa 8,4 %). Joensuussa työttömyysaste oli korkeimmillaan (20,2 %) heinäkuussa 2015 ja samana ajankohtana myös Liperissä (14,2 %) ja Kontiolahdella (14,5 %) työttömyyden taso oli ylimmillään, vaikka huomattavasti alemmalla tasolla kuin Joensuussa. Polvijärvellä työttömyysaste oli 17,3 prosenttia heinäkuussa 2015, joten se jäi alemmalle tasolle kuin ollessaan korkeimmillaan (19,1 %) joulukuussa 2009. Vuonna 2013 pendelöintiprosentti Polvijärveltä Joensuuhun oli 21, joten Joensuun työllisyystilanne vaikuttaa myös Polvijärven työttömyyden tasoon. Joensuun ja Polvijärven työttömyysasteet ovat noudattaneet melko samankaltaista trendiä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös Joensuussa (12,4 %) ja Polvijärvellä (12,3 %) työttömyysaste oli seuranta-ajanjaksolla pienin toukokuussa 2008. (Kuvio 16.) 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 Vuosi/kuukausi JOENSUU POLVIJÄRVI LIPERI KONTIOLAHTI Kuvio 16. Työttömyysasteet Joensuun työssäkäyntialueen keskuksessa ja sisäkehällä olevissa kunnissa 2006 2016 (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. 30

-06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 Vuosi/kuukausi ILOMANTSI OUTOKUMPU RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI Kuvio 17. Työttömyysasteet Joensuun työssäkäyntialueen ulkokehällä olevissa kunnissa 2006 2016 (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Joensuun työssäkäyntialueen ulkokehällä olevien kuntien Ilomantsin, Outokummun, Rääkkylän ja Tohmajärven työttömyyden taso oli vuoden 2016 helmikuussa lähes samalla tasolla Rääkkylässä (19,8 %), Ilomantsissa (19,7 %), Tohmajärvellä (19,7 %) ja Outokummussakin (18,6 %) vain hieman muita kuntia alemmalla tasolla. Vuosina 2006 2016 (helmikuu) em. kuntien työttömyysasteen vaihteluväli oli samankaltainen, työttömyysaste oli korkeimmillaan 21 22 prosenttia ja alhaisimmallaan 11 12 prosenttia. Työttömyyden taso oli alimmillaan Rääkkylässä, Outokummussa ja Tohmajärvellä ennen vuonna 2009 alkanutta talouden taantumaa ja Ilomantsissa työttömyysaste oli alahaisimmillaan kahdeksan vuotta sitten. (Kuvio 17.) 31

-06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 JUUKA KITEE LIEKSA Vuosi/kuukausi Kuvio 18. Työttömyysasteet Pohjois-Karjalan työssäkäyntialueisiin kuulumattomissa kunnissa 2006 2016 (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Työssäkäyntialueisiin kuulumattomissa kunnissa Juuassa, Kiteellä ja Lieksassa työttömyys on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisten vuosien ajan. Lieksan työttömyysaste oli lähes koko ajan vuosina 2006 2014 muita kuntia korkeammalla tasolla. Lieksassa työttömyysaste oli seurantajakson aikana korkeimmillaan tammikuussa 2006 (22,3 %) ja Juuassa (21,6 %) ja Kiteellä (21,0 %) marraskuussa 2015. Työttömyysaste oli alhaisimmillaan syksyllä 2011, jolloin se oli Juuassa ja Kiteellä 11 prosenttia ja Lieksassa 14 prosenttia. (Kuvio 18.) 32

-06/1-06/5-06/9-07/1-07/5-07/9-08/1-08/5-08/9-09/1-09/5-09/9-10/1-10/5-10/9-11/1-11/5-11/9-12/1-12/5-12/9-13/1-13/5-13/9-14/1-14/5-14/9-15/1-15/5-15/9-16/1 % 23 21 19 17 15 13 11 9 7 5 NURMES VALTIMO Vuosi/kuukausi Kuvio 19. Työttömyysasteet Nurmeksen työssäkäyntialueen kunnissa 2006 2016 (helmikuu). Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Valtimon työllisistä noin viidesosa pendelöi Nurmekseen vuonna 2013. Valtimon työttömyysaste on pysytellyt pääsääntöisesti hieman alemmalla tasolla kuin Nurmeksen, mutta on noudattanut samaa kehityskulkua Nurmeksen kanssa. Vuosina 2006 2016 työttömyysaste oli tammikuussa 2006 Valtimolla 20,0 prosenttia ja Nurmeksessa 19,7 prosenttia, Nurmeksessa työttömyys oli yhtä korkealla tasolla myös kymmenen vuotta myöhemmin (tammikuussa 2016 19,7 %). Työttömyysaste oli alimmillaan keväällä 2010 (Nurmeksessa 11,5 % ja Valtimolla 10,3 %). (Kuvio 19.) Työttömiä oli helmikuussa 2016 vähemmän kuin helmikuussa 2015 viidessä kunnassa: Tohmajärvellä (-14,6 %), Kiteellä (-11,1 %), Juuassa (-8,2 %), Valtimolla (-5,0 %) ja Lieksassa (-2,8 %). Työttömien naisten määrä (-3,5 %) väheni myös Ilomantsissa, mutta siellä miesten määrä kasvoi 5,2 prosentilla. Juuassa ja Tohmajärvellä työttömien miesten määrä väheni huomattavasti enemmän kuin naisten. Nurmeksessa ja Polvijärvellä taas työttömien määrän kasvu johtui lähes täysin työttömien naisten määrän kasvusta. Muutokset miesten ja naisten osuuksissa työttömistä olivat pieniä: Miesten osuus työttömistä kasvoi eniten Ilomatsissa (2,7 %) ja väheni eniten Nurmeksessa (-2,7 %). Koko Pohjois-Karjalassa miesten osuus väheni vain 0,4 prosenttia. (Kuvio 20, Taulukko 8. ja 9.) 33

Taulukko 8. Työttömien määrät sukupuolen mukaan helmikuussa 2014, 2015 ja 2016 Pohjois-Karjalan kunnissa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Alue Työttömät yhteensä helmikuussa Työttömät miehet helmikuussa Työttömät naiset helmikuussa 2014 2015 2016 Muutos 2014-2015 (%) Muutos 2015-2016 (%) 2014 2015 2016 Muutos 2014-2015 (%) Muutos 2015-2016 (%) 2014 2015 2016 Muutos 2014-2015 (%) Muutos 2015-2016 (%) Joensuun seutu 8686 9248 9751 6,5 5,4 5152 5570 5832 8,1 4,7 3534 3678 3919 4,1 6,6 ILOMANTSI 402 405 423 0,7 4,4 250 263 286 5,2 8,7 152 142 137-6,6-3,5 JOENSUU 5600 6003 6406 7,2 6,7 3312 3591 3795 8,4 5,7 2288 2412 2611 5,4 8,3 JUUKA 365 426 391 16,7-8,2 233 290 259 24,5-10,7 132 136 132 3,0-2,9 KONTIOLAHTI 746 853 901 14,3 5,6 448 517 554 15,4 7,2 298 336 347 12,8 3,3 LIPERI 750 726 749-3,2 3,2 426 428 438 0,5 2,3 324 298 311-8,0 4,4 OUTOKUMPU 502 489 523-2,6 7,0 285 274 293-3,9 6,9 217 215 230-0,9 7,0 POLVIJÄRVI 321 346 358 7,8 3,5 198 207 207 4,5 0,0 123 139 151 13,0 8,6 Keski-Karjala 1517 1590 1433 4,8-9,9 886 915 819 3,3-10,5 631 675 614 7,0-9,0 KITEE 875 959 853 9,6-11,1 506 548 486 8,3-11,3 369 411 367 11,4-10,7 RÄÄKKYLÄ 211 172 188-18,5 9,3 125 103 113-17,6 9,7 86 69 75-19,8 8,7 TOHMAJÄRVI 431 459 392 6,5-14,6 255 264 220 3,5-16,7 176 195 172 10,8-11,8 Pielisen Karjala 1805 1723 1714-4,5-0,5 1117 1112 1096-0,4-1,4 688 611 618-11,2 1,1 LIEKSA 1039 942 916-9,3-2,8 631 576 566-8,7-1,7 408 366 350-10,3-4,4 NURMES 605 621 646 2,6 4,0 378 426 426 12,7 0,0 227 195 220-14,1 12,8 VALTIMO 161 160 152-0,6-5,0 108 110 104 1,9-5,5 53 50 48-5,7-4,0 Pohjois-Karjala 12008 12561 12898 4,6 2,7 7155 7597 7747 6,2 2,0 4853 4964 5151 2,3 3,8 Taulukko 9. Miesten ja naisen osuus työttömistä ja työttömyysasteet. mukaan helmikuussa 2014, 2015 ja 2016 Pohjois-Karjalan kunnissa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Alue Miesten osuus työttömistä (%) Naisten osuus työttömistä (%) 34 Työttömien % -osuus työvoimasta helmi. 14 helmi.15 helmi.16 helmi.14 helmi.15 helmi.16 helmi. 14 helmi.15 helmi.16 Joensuun seutu 59,3 60,2 59,8 40,7 39,8 40,2 15,2 16,2 17,1 ILOMANTSI 62,2 64,9 67,6 37,8 35,1 32,4 17,9 18,2 19,7 JOENSUU 59,1 59,8 59,2 40,9 40,2 40,8 16,0 17,2 18,2 JUUKA 63,8 68,1 66,2 36,2 31,9 33,8 17,6 20,8 19,3 KONTIOLAHTI 60,1 60,6 61,5 39,9 39,4 38,5 10,7 12,0 12,5 LIPERI 56,8 59,0 58,5 43,2 41,0 41,5 12,9 12,5 13,0 OUTOKUMPU 56,8 56,0 56,0 43,2 44,0 44,0 16,8 16,9 18,6 POLVIJÄRVI 61,7 59,8 57,8 38,3 40,2 42,2 15,7 17,3 18,4 Keski-Karjala 58,4 57,5 57,2 41,6 42,5 42,8 19,5 20,6 19,1 KITEE 57,8 57,1 57,0 42,2 42,9 43,0 18,4 20,5 18,7 RÄÄKKYLÄ 59,2 59,9 60,1 40,8 40,1 39,9 22,2 17,8 19,8 TOHMAJÄRVI 59,2 57,5 56,1 40,8 42,5 43,9 20,8 22,2 19,7 Pielisen Karjala 61,9 64,5 63,9 38,1 35,5 36,1 19,2 18,6 19,0 LIEKSA 60,7 61,1 61,8 39,3 38,9 38,2 20,9 19,4 19,4 NURMES 62,5 68,6 65,9 37,5 31,4 34,1 17,5 18,1 19,2 VALTIMO 67,1 68,8 68,4 32,9 31,3 31,6 16,5 16,9 16,5 Pohjois-Karjala 59,6 60,5 60,1 40,4 39,5 39,9 16,2 17,0 17,5

Muutos helmikuu 2015 -helmikuu 2016 (%) -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Joensuun seutu ILOMANTSI JOENSUU JUUKA KONTIOLAHTI LIPERI OUTOKUMPU POLVIJÄRVI Keski-Karjala KITEE RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI Pielisen Karjala LIEKSA NURMES VALTIMO Pohjois-Karjala Yhteensä Miehet Naiset Kuvio 20. Työttömien määrän muutokset sukupuolen mukaan helmikuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. 35

Taulukko 10. Eri ryhmien osuudet työttömistä mukaan helmikuussa 2014, 2015 ja 2016 Pohjois-Karjalan kunnissa. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Alue Osuus työttömistä helmikuussa (%) Alle 20-vuotiaat Alle 25-vuotiaat Yli 50-vuotiaat Pitkäaikaistyötyöttömät Ulkomaalaiset Vamm. ja pitkäaikaissairaat 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 Joensuun seutu 2,0 2,3 2,3 12,9 13,6 14,0 40,8 39,7 39,2 26,4 25,8 30,0 5,5 6,3 5,5 14,0 12,7 12,2 ILOMANTSI 1,2 1,0 0,7 6,2 7,4 7,3 59,2 57,8 57,9 22,1 18,5 24,3 2,7 3,7 1,9 19,2 13,8 12,5 JOENSUU 2,3 2,7 2,5 15,2 16,4 16,1 36,7 35,6 35,3 27,2 26,7 30,9 6,5 7,3 6,7 13,0 11,9 11,4 JUUKA 1,1 0,5 1,3 6,6 4,5 6,1 55,9 58,9 60,4 21,9 16,7 27,4 2,5 4,0 3,1 15,9 14,6 15,6 KONTIOLAHTI 1,9 2,3 2,4 9,4 8,9 12,4 44,1 41,0 39,1 24,7 24,6 28,5 4,7 5,5 3,1 12,6 11,6 9,8 LIPERI 1,7 2,3 2,0 11,2 9,9 12,3 42,9 42,4 41,1 23,9 27,0 29,1 3,3 4,7 3,3 14,1 14,3 13,9 OUTOKUMPU 1,8 1,0 1,9 10,8 12,1 9,6 44,2 41,5 44,2 23,1 21,7 24,7 4,8 4,9 4,8 18,3 17,2 18,4 POLVIJÄRVI 0,9 1,4 2,0 4,7 5,5 6,4 54,2 54,3 53,1 37,1 37,9 37,7 2,8 2,0 2,8 18,4 15,6 15,1 Keski-Karjala 1,4 1,9 1,7 7,6 7,9 8,1 53,3 55,2 55,5 25,6 24,5 32,2 7,3 7,0 6,1 12,8 12,3 10,8 KITEE 1,5 1,8 1,8 8,1 8,2 8,6 54,2 55,8 55,1 25,4 24,4 32,1 6,2 5,7 5,3 12,7 12,4 10,3 RÄÄKKYLÄ 1,4 0,6 1,6 6,6 2,9 6,9 51,7 61,6 59,6 22,3 29,1 28,7 8,5 5,2 4,3 17,5 18,0 14,4 TOHMAJÄRVI 1,2 2,8 1,8 7,2 8,9 7,7 52,2 51,6 54,6 27,6 22,9 34,2 9,0 10,2 8,7 10,7 10,0 10,2 Pielisen Karjala 1,4 2,0 1,4 9,3 11,0 10,6 52,2 51,8 51,6 28,6 24,6 28,9 3,8 3,4 2,5 15,8 13,1 13,7 LIEKSA 1,5 1,9 1,3 8,8 10,0 9,8 52,8 51,5 52,1 32,7 26,9 31,2 4,4 4,5 3,5 15,4 12,7 12,3 NURMES 1,3 2,1 1,5 10,9 13,5 12,7 50,6 50,9 48,1 22,6 22,2 25,9 3,1 2,1 1,2 17,2 13,0 14,7 VALTIMO 0,6 1,9 1,3 6,2 6,9 5,9 54,0 57,5 63,8 24,2 20,6 27,6 1,9 2,5 2,0 13,7 15,6 17,1 Pohjois-Karjala 1,8 2,2 2,1 11,7 12,5 12,9 44,1 43,3 42,7 26,6 25,5 30,1 5,5 6,0 5,2 14,1 12,7 12,2 36

Kuvio 21. Yli 50-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä (%) Pohjois-Karjalassa helmikuussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Kuvio 22. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä (%) Pohjois-Karjalassa helmikuussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. 37

Kuvio 23. Ulkomaalaisten työttömien osuus työttömistä (%) Pohjois-Karjalassa helmikuussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain), [10.4.2016]. Yli 50-vuotiaiden työttömien osuudet olivat helmikuussa 2016 suurimmat Valtimolla (63 %), Juuassa (60 %), Rääkkylässä (60 %), Kiteellä (55 %), Tohmajärvellä (53 %) ja Lieksassa (52 %). Näissä kunnissa myös työttömyysaste oli Valtimoa lukuun ottamatta yli 18 %. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä oli alhaisin Joensuussa (35 %), Kontiolahdella (39 %) ja Liperissä (41 %). (Taulukko 10, Kuvio 21.) Pohjois-Karjalan työttömyyden tason mukaan keskimääräistä korkeamman työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden (alle 25-vuotiaiden) kuntia olivat helmikuussa 2016 Joensuu (16 %) ja Nurmes (13 %). Myös Joensuun naapurikunnissa, Liperissä (12 %) ja Kontiolahdella (13 %) nuorisotyöttömyys oli maakunnan keskimääräiseen tason nähden korkeaa, mutta näissä kunnissa työttömyysasteet olivat maakunnan alhaisempia. (Taulukko 10, Kuvio 22.) Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 2016 työttömänä työnhakijana noin 700 ulkomaalaista. Ulkomaalaisia työttömiä oli suhteellisesti eniten Tohmajärvellä, josta työttömistä 9 prosenttia (34 henkilöä) oli ulkomaalaisia. Joensuussa työttömistä ulkomaalaisia oli 7 prosenttia (431 henkilöä) ja Kiteellä 5 prosenttia (45 henkilöä). (Taulukko 10, Kuvio 23.) 38

Kuvio 24. Rakennetyöttömyys Pohjois-Karjalassa seutukunnittain ja kunnittain helmikuussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain) ja Toimiala Onlinen aineistoon 6210. Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [10.4.2016]. Rakennetyöttömien 13 osuuksissa (helmikuu 2016) seutukunnat olivat lähes samalla tasolla (62 63 %), mutta kuntien välillä rakennetyöttömien osuuksissa oli suuria vaihteluja. Rakennetyöttömien osuus työttömistä oli suurin Tohmajärvellä (73 %) ja pienin Ilomantsissa (54 %). (Kuvio 24). Pohjois- 13 Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä kuukauden lopussa pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. - Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.- Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. 39

Sukupuolet yhteensä Miehet Naiset VALTIMO TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU NURMES LIPERI LIEKSA KONTIOLAHTI KITEE JUUKA JOENSUU ILOMANTSI VALTIMO TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU NURMES LIPERI LIEKSA KONTIOLAHTI KITEE JUUKA JOENSUU ILOMANTSI VALTIMO TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI OUTOKUMPU NURMES LIPERI LIEKSA KONTIOLAHTI KITEE JUUKA JOENSUU ILOMANTSI 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pitkäaikaistyöttömät Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Kuvio 25. Rakennetyöttömyyden rakenne Pohjois-Karjalassa kunnittain helmikuussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon 6210. Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [10.4.2016]. Karjalassa rakennetyöttömistä 69 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä tai heihin rinnasteisia, 27 prosenttia oli palveluilta työttömäksi jääneitä ja 4 prosenttia palveluilta palveluille siirtyneitä. Pitkäaikaistyöttömien ja rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien osuus oli huomattavasti suurempi Polvijärvellä (80 %) kuin muissa kunnissa. Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu helmikuun 2015 ja 2016 välillä oli suhteellisesti suurinta Juuassa (51 %), jossa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 71:stä 106:een. Samanaikaisesti Juuassa työttömien määrä väheni 8 prosentilla. Myös Tohmajärvellä, Valtimolla, Kiteellä ja Lieksassa pitkäaikaistyöttömien määrän kasvoi työttömien määrän laskiessa. Joensuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 1 601helmikuussa 2015 ja vuotta myöhemmin heitä oli 1 981 (määrän kasvu 24 %). (Kuviot 25, 26 ja 27.) 40

Kuvio 26. Pitkäaikaistyöttömien määrän muutos helmikuun 2015 ja 206 välillä. Lähde: Kaavio perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain) [16.4.2016]. VALTIMO JUUKA NURMES ILOMANTSI LIEKSA LIPERI JOENSUU POLVIJÄRVI KONTIOLAHTI RÄÄKKYLÄ KITEE TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Miehet Naiset Kuvio 27. Rakennetyöttömät sukupuolen mukaan Pohjois-Karjalassa kunnittain helmikuussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon 6210. Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [10.4.2016]. 41

Vuoden 2016 helmikuun lopussa rakennetyöttömistä suurin osa oli miehiä kaikissa kunnissa. Valtimolla miesten osuus oli korkein (67 %) ja Outokummussa matalin (52 %). Myös Juuassa, Nurmeksessa ja Ilomatsissa miesten osuus rakennetyöttömistä oli yli 65 prosenttia. (Kuvio 27.) VALTIMO JUUKA RÄÄKKYLÄ ILOMANTSI POLVIJÄRVI KITEE LIEKSA TOHMAJÄRVI NURMES OUTOKUMPU LIPERI KONTIOLAHTI JOENSUU 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Kuvio 28. Rakennetyöttömät iän mukaan Pohjois-Karjalassa kunnittain helmikuussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon 6210. Rakennetyöttömät sukupuolen ja ikäryhmän mukaan kk:n lopussa, [10.4.2016]. Rakennetyöttömistä alle puolet oli alle 50-vuotiaita ainoastaan maakunnan keskuksessa ja sen työssäkäyntialueen sisäkehällä olevissa kunnissa Kontiolahdella ja Liperissä. Valtimolla rakennetyöttömistä oli 50 vuotta täyttäneitä 67 % ja myös Juuassa, Rääkkylässä, Ilomantsissa yli 65 prosenttia rakennetyöttömistä oli yli 50-vuotiaita. (Kuvio 28.) 42

Taulukko 11. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleiden määrä ja osuus työvoimasta helmikuussa 2014, 2015 ja 2016.. Lähde: Taulukko perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannan aineistoon (Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja kunnittain) [12.4.2016]. Alue Toimenpiteissä olleiden määrä Toimenpiteissä olleiden osuus työvoimasta (%) helmikuu 2014 helmikuu 2015 helmikuu 2016 helmikuu 2014 helmikuu 2015 helmikuu 2016 Joensuun seutu 4356 4196 3958 7,6 7,4 6,9 ILOMANTSI 139 125 104 6,2 5,6 4,8 JOENSUU 2841 2719 2530 8,1 7,8 7,2 JUUKA 179 196 180 8,7 9,6 8,9 KONTIOLAHTI 368 346 335 5,3 4,9 4,6 LIPERI 346 367 373 5,9 6,3 6,5 OUTOKUMPU 345 339 331 11,6 11,7 11,8 POLVIJÄRVI 138 104 105 6,8 5,2 5,4 Keski-Karjala 676 656 696 8,7 8,5 9,3 KITEE 454 390 430 9,6 8,3 9,4 RÄÄKKYLÄ 74 83 66 7,8 8,6 7,0 TOHMAJÄRVI 148 183 200 7,1 8,8 10,1 Pielisen Karjala 846 898 786 9,0 9,7 8,7 LIEKSA 523 575 509 10,5 11,8 10,8 NURMES 246 253 203 7,1 7,4 6,0 VALTIMO 77 70 74 7,9 7,4 8,0 Pohjois-Karjala 5878 5750 5440 7,9 7,8 7,4 Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olleiden määrä sekä osuus työvoimasta vähenivät Pohjois-Karjalassa vuoden 2014 helmikuusta vuoden 2016 helmikuuhun hieman yli 400:lla ja samanaikaisesti työttömien määrä kasvoi 12 008 työttömästä 12 898 työttömään. (Taulukko 11.) 43

OSA II PALVELU- JA MYYNTIALAN TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA POHJOIS-KARJALASSA Avoimet työpaikat ja niiden työpaikkailmoitukset Selvityksen toisessa osassa kartoitetaan aluksi tilastojen pohjalta palvelu- ja myyntialan avoimia työpaikkoja ja työttömyyttä Pohjois-Karjalassa. Palvelu- ja myyntialan työttömyyden rakenteesta oli tavoitteena selvittää, minkä ammattiryhmän ja ammatin työtä työttömät työnhakijat hakevat, minkä ikäisiä hakijat ovat, ja onko tämän vuoden alun tilanne muuttunut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämän jälkeen tarkastellaan yksityiskohtaisemmin työhallinnon Avoimet työpaikat - palvelussa olleita palvelu- ja myyntityöntekijöiden (ammattiluokka 5) työpaikkailmoituksia Pohjois- Karjalassa. Tarkastelussa ovat mukana kaikki palvelu- ja myyntialan helmikuun 2016 aikana avoimeksi ilmoitetut työpaikat. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiluokan avointen työpaikkojen ja alalta työtä hakevien työttömien työhakijoiden rakenteen tarkasteluun päädyttiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan TE-toimiston kanssa. Tavoitteena on selvittää tarkemmin sitä, millaisiin palvelu- ja myyntialan tehtäviin työvoimaa haetaan Avoimet työpaikat -palvelun kautta. Selvityksessä haluttiin käsitellä kesätyöpaikkailmoituksia erikseen, jotta nuorten harjoittelu- ja kesätyöpaikat voitaisiin erottaa alan työvoiman kysynnästä. Palvelu- ja myyntialalla on nuorille paljon työmarkkinoille sisääntuloammatteja. Tästä on osoituksena myös tässä selvityksessä esille tulleet nuorille tarkoitetut lukuisat harjoittelu- ja kesätyöpaikat. Selvityksellä haluttiin saada esille myös se, millaista osaamista ja koulutusta avoimiin työpaikkoihin haettavilta työntekijöiltä edellytetään ja mitä asioita työpaikkailmoituksissa mainitaan. Työpaikkailmoitusten perusteella kartoitetaan myös sitä, miten pitkiin työsuhteisiin työvoimaa haetaan ja onko tarjottu työ koko- vai osa-aikaista. Työpaikkailmoituksia tarkasteltiin myös työvoiman rekrytointinäkökulmasta seuraamalla haetaanko jo aiemmin avoinna olleisiin työtehtäviin uudestaan työntekijöitä. Vain osaan avoimista työpaikoista haetaan työvoimaa ilmoitushaulla Avoimet työpaikat -palvelussa. Ilmoitushakua käyttävät myös yksityiset työnvälitysyritykset ja työnantajat. Osaan työpaikoista hae- 44

taan työntekijöitä myös ns. hiljaisella (suoralla) haulla. Sitran tutkimuksen 14 mukaan alle kymmenesosa työssäkäyvistä on löytänyt työn julkisen työvälityksen kautta, ja 71 prosenttia suomalaisista on löytänyt työnsä muuten kuin avoimeksi ilmoitettua työpaikkaa hakemalla. Työnhaussa katsotaan entistä enemmän korostuvan työnhakijan aktiivisuus ja verkostojen hyödyntäminen. Julkisen työnvälityksen lisäksi yksityinen työnvälitys (henkilöstöpalveluala) on lisääntynyt viime vuosien aikana nopeasti 15, jolloin kaikki avoimet työpaikat eivät näy työhallinnon Avoimet työpaikat -palvelussa. Lisäksi monilla suurilla yrityksillä, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijoilla, on omat rekrytointiyksikkönsä, jotka huolehtivat yritystensä rekrytoinneista. Julkisessa työnvälityksessä onkin tavoitteena hyödyntää yksityisiä palvelumalleja sekä julkisen ja yksityisen työnvälityksen erilaisia yhteistyömalleja. Työttömät kilpailevat työmarkkinoiden avoimista työpaikoista muun muassa vastavalmistuneiden, muiden saman alan koulutuksen saaneiden työttömien, työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille hakeutuvien ja työpaikkaa vaihtavien kanssa. Työmarkkinoiden kilpailun ja valikoitumisen analysoiminen on vaikeaa, koska se vaatii tietoa siitä, millaisia voimavaroja työnhakijoilla on, millaisia tavoitteita he asettavat työlle sekä miten työnantajat suhtautuvat työnhakijoiden eri ryhmiin ja yksilöihin työnhakijoina 16. 14 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään, Sitra 2016 15 Yksityisen palvelun hyödyntäminen julkisessa työnvälityksessä. TEM Työ ja yrittäjyys 7/2016. 16 Ks. Jolkkonen, A. ym. (2004). Työmarkkinoiden rakenne ja toiminta Pohjois-Karjalassa. Ennakko 2010 -hankkeen julkaisuja 6. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos. 45

Avoimet työpaikat ja työttömät Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2015 kuukauden lopussa keskimäärin 687 avointa työpaikkaa julkisessa työnvälityksessä, 668 työvoimakoulutukseen osallistujaa ja 12 441 työtöntä työnhakijaa. Vuosina 2012 2015 avoimia työpaikkoja oli eniten helmikuussa, mihin vaikuttaa avoimeksi ilmoitetut kesätyöpaikat 17. Työttömien määrät ovat olleet suurimmillaan kesä-heinäkuussa ja joulu-tammikuussa. (Kuvio 29.) Kuvio 29. Avoimet työpaikat, työttömät työnhakijat ja työvoimakoulutuksessa olleet kuukauden lopussa vuosina 2006 2016 (helmikuu) Pohjois-Karjalassa. Lähde: Tilastokeskus StatFin-tietokanta, Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystietoja maakunnittain, [25.3.2016]. 17 Kuukauden lopun avoimista työpaikoista on poistettu vuoden 2016 tammikuun luvusta tammikuussa ilmoitetut nuorten kaupan alan lyhytkestoiset kesätyöpaikat ja harjoitteluohjelmien paikat (yhteensä 700 avointa työpaikkaa), jotka on merkitty työnvälitystilastoon ammattinimikkeellä muu myyjä. Aikuiskoulutuksen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista jättää nuorten harjoitteluohjelmaan kuuluvat paikat tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi nämä paikat olivat vuosina 2015 ja 2016 avoinna eri aikaan ja hakuajat olivat eripituiset, joten ne heikentävät eri vuosien tilanteiden vertailtavuutta. Helmikuussa 2016 ammattinimikkeellä muu myyjä oli avoinna 701 työpaikkaa. Helmikuun lopun lukuihin on otettu mukaan muu myyjä -ammattinimikkeellä 200 kesätyöpaikkaa. Näiden työpaikkojen hakuaika oli pitkä, tammikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin, joten kesätyöpaikat on huomioitu luvuissa vain kerran helmikuun lopussa, jotta niitä pystyisi vertailemaan edellisten vuosien tilanteeseen. Muun myyjän paikoista 200 oli kuukaudesta kolmeen kuukauteen kestäviä kesätyöpaikkoja yli 18-vuotiaille ja harjoitteluohjelmiin kuuluvaa työpaikkoja oli 500 (kuukaudesta kahteen kuukauteen kestäviä ammattiin opiskelevien kesätyöpaikkoja 15 18-vuotiaille nuorille sekä vähintään 14-vuotialle tarkoitettuja kymmenen päivän tutustu työelämään ja tienaa paikkoja). Vastaavat työpaikat eivät näy aiempien vuosien kuukauden lopun tilastotiedoissa, mutta vuoden 2015 maaliskuuna aikana avoinna olleissa työpaikoissa näitä paikkoja oli 650. (Tässä tammikuun avoimet työpaikat=1330-700=630, helmikuun avoimet työpaikat = 1753-500=1253). 46

Vuoden 2015 aikana avoimia työpaikkoja oli myyjille ja kauppiaille 2 317, liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoille 1 931 sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöille 1 197. Seuraavaksi eniten työpaikkoja oli tarjolla siivoojille, kotiapulaisille ja muille puhdistustyöntekijöille (611), palvelutyöntekijöille (592), opettajille ja opetusalan erityisasiantuntijoille (543) ja rakennustyöntekijöille (497). (Kuvio 30.) Tuotantotoiminnan ja yhteiskunnan peruspalvelujohtajien avointen työpaikkojen määrä oli vuonna 2015 pieni (49 avointa työpaikkaa), mutta määrän kasvu oli huomattava (63 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Myös prosessityöntekijöille ja asiakaspalvelutyöntekijöille avoimia työpaikkoja oli vuonna 2015 lähes 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myyjille ja kauppiaille 18 oli tarjolla työpaikkoja 28 prosenttia edellisvuotta enemmän. Työvoiman kysyntä kasvoi myös rakennustyöntekijöiden, luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijoiden, lainopillisten, sosiaali- sekä kulttuurialan erityisasiantuntijoiden, palvelutyöntekijöiden, siivoojien ja puhdistustyöntekijöiden sekä suojelu- ja vartiointityöntekijöiden ammattiryhmissä. Avoimet työpaikat vähenivät eniten toimistotyöntekijöiden, maanviljelijöiden ja eläintenhoitajien sekä tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden ammattiryhmissä. (Kuvio 30.) 18 Myyjien, kauppiaiden yms. ammattiryhmän avoinna olleista työpaikoista on poistettu vuoden maaliskuun tilastosta 650 nuorten kaupan alan lyhytkestoista kesätyö- ja harjoittelupaikkaa (ks. selitys edellisestä alaviitteestä). 47

Kuvio 30. Avoimet työpaikat ammateittain (suluissa avointen työpaikkojen määrä) vuoden 2015 aikana sekä avointen työpaikkojen määrän muutos (%) edellisen vuoden aikana avoinna olleisiin työpaikkoihin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online 2510. Avoimet työpaikat ammatin ja sektorin mukaan ELYkeskuksittain, [27.3.2016]. Avoimet työpaikat helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa Helmikuun 2016 aikana Pohjois-Karjalassa oli työ- ja elinkeinoministeriön Avoimet työpaikat -palvelussa avoinna yhteensä 2 477 19 työpaikkaa, joista 1 749 (72,4 %) työpaikan nimike on tilastoitu ammattiluokituksen 5-numerotasolla. Helmikuun aikana oli 14 157 työtöntä työnhakijaa, joista 12 117 19 Luvusta poistettu 500 nuorten harjoitteluohjelmaan kuuluvaa paikkaa. Ks. alaviite 1. 48

(86 %) työttömälle työnhakijalle on merkitty hakuammatti 5-numerotasolla. Hakuammatti puuttui 1 303 työnhakijalta ja se oli myös suurin ryhmä, jolla ei ollut ammattia. Ammatin vaihtajia oli 318. Helmikuussa 2016 ammattiluokituksen pääluokan mukaan luokitelluista avoimista työpaikoista 38 prosenttia oli palvelualan työpaikkoja, 18 prosenttiin avoimista työpaikoista haettiin asiantuntijaa ja kolmanneksi eniten (13 %) avoimia työpaikkoja oli maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden ym. ammateissa. (Kuvio 31.) Suurimpaan osaan (90 %, 206 työpaikkaa) näistä työpaikoista haettiin puistotyöntekijöitä. Helmikuussa 2016 oli avoinna huomattavan paljon myös muita kesätyöpaikkoja. Kuvio 31. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ammatin mukaan helmikuussa 2016 Pohjois- Karjalassa. Lähde: Toimiala Online 1370. Työnhakijat ja avoimet työpaikat ELY-keskuksittain kk:n aikana, [28,3.2016]. 49

Taulukko 12. Avoimet työpaikat toimialan mukaan tammi- ja helmikuussa 2016 Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online 2310. Avoimet työpaikat kuukauden aikana ammatin ja toimialan mukaan ELY-keskuksittain, [28.3.2016]. Toimiala Avoimet työpaikat Muutos 2015 2016 tammihelmi tammi N helmi N tammihelmi, N tammi N helmi N tammihelmi, N tammi ja helmi, % 2016 2015 84 JULK. HALL., MAANPUOL, SOS. VAKUUT. 180 183 363 179 387 566 18,2 203 82 HALLINTO-, TUKIPALV. LIIKE-ELÄMÄLLE 227 253 480 223 255 478 15,4-2 47 VÄHITTÄISKAUPPA (PL. MOOTT. AJONEU.)* 59 86 145 47 296 343 11,1 198 78 TYÖLLISTÄMISTOIMINTA 119 149 268 112 146 258 8,3-10 86 TERVEYSPALVELUT 56 50 106 69 68 137 4,4 31 70 PÄÄKONTT. TOIM, LIIKK. JOHDON KONSULT 75 82 157 43 58 101 3,3-56 81 KIINTEISTÖN- JA MAISEMANHOITO 33 63 96 18 77 95 3,1-1 73 MAINOSTOIMINTA JA MARKKINATUTKIMUS 29 47 76 42 42 84 2,7 8 94 JÄRJESTÖJEN TOIMINTA 16 123 139 21 59 80 2,6-59 56 RAVITSEMISTOIMINTA 47 56 103 33 44 77 2,5-26 88 SOSIAALIHUOLLON AVOPALVELUT 67 118 185 33 44 77 2,5-108 85 KOULUTUS 28 35 63 23 48 71 2,3 8 87 SOSIAALIHUOLLON LAITOSPALVELUT 15 16 31 17 32 49 1,6 18 07 METALLIMALMIEN LOUHINTA...... 22 24 46 1,5.. 96 MUUT HENKILÖKOHTAISET PALVELUT 23 20 43 24 21 45 1,5 2 41 TALONRAKENTAMINEN 26 35 61 25 20 45 1,5-16 01 KASVINVILJELY, KOTIELÄIN-, RIISTATAL. 26 52 78 13 30 43 1,4-35 49 MAALIIKENNE JA PUTKIJOHTOKULJETUS 5 7 12 23 18 41 1,3 29 46 TUKKUKAUPPA (PL. MOOTTORIAJONEUVOT) 27 38 65 25 16 41 1,3-24 97 KOTITAL. TOIMINTA TYÖNANTAJINA 20 15 35 15 18 33 1,1-2 10 ELINTARVIKKEIDEN VALMISTUS.. 21 21 7 26 33 1,1.. 16 SAHATAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALM. 7 6 13 13 19 32 1,0 19 43 ERIKOISTUNUT RAKENNUSTOIMINTA 10 18 28 16 15 31 1,0 3 62 OHJELMISTOT JA KONSULTOINTI 9 10 19 11 17 28 0,9 9 22 KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 10 15 25 10 18 28 0,9 3 33 KONEIDEN KORJAUS, HUOLTO JA ASENNUS...... 17 11 28 0,9.. 25 METALLITUOTT. VALM. (PL. KON, LAITT.) 35 13 48 14 13 27 0,9-21 02 METSÄTALOUS JA PUUNKORJUU 28 26 54 10 14 24 0,8-30 45 MOOTT. AJONEUVOJEN KAUPPA JA KORJAUS 9 14 23 11 10 21 0,7-2 66 RAHOIT. JA VAKUUTT. PALVELEVA TOIM... 6 6 16 5 21 0,7.. 38 JÄTTEEN KERUU JA KÄSITT., KIERRÄTYS 7 32 39 11 8 19 0,6-20 79 MATKATOIM. JA MATKANJÄRJ. TOIMINTA 0 0 0 0 18 18 0,6 18 74 MUUT ERIKOIST. PALV. LIIKE-ELÄMÄLLE.. 8 8 6 11 17 0,5.. 28 MUIDEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALM. 9 28 37.. 13 13 0,4.. 17 PAPERI- JA KARTONKITUOTT. VALM. 0 6 6 5 6 11 0,4 5 55 MAJOITUS........ 9 9 0,3.. 68 KIINTEISTÖALAN TOIMINTA.. 9 9.. 8 8 0,3.. 93 URHEILUTOIMINTA JA HUVIPALVELUT 7 6 13 7.. 7 0,2.. 42 MAA- JA VESIRAKENTAMINEN 0.. 0.. 6 6 0,2.. 65 VAKUUTUSTOIMINTA (PL. SOS.VAKUUTUS).. 0 0.. 6 6 0,2.. 23 MUIDEN EI-METALL. MINERAALITUOT.VALM.. 5 5.. 5 5 0,2.. 32 MUU VALMISTUS.. 26 26 0 0 0 0,0.. 71 ARKKITEHTI- JA INS. PALV., TESTAUS 8 5 13.......... 08 MUU KAIVOSTOIMINTA JA LOUHINTA 13 22 35.......... 64 RAHOITUSPALV. (PL. VAK. JA ELÄKEVAK) 6.. 6.......... 61 TELEVIESTINTÄ.. 9 9.......... Toimia määritelty yhteensä 1236 1713 2949 1161 1941 3102 100 142 Avoimet työpaikat yhteensä* 1288 1749 3037 1199 1977 3176 139 50

Vuonna 2016 tammi-helmikuun aikana avoinna olleista työpaikoista (pl. nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvat paikat) oli eniten (18 %) julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja sosiaalivakuutuksen aloilla. Toiseksi eniten (15 %) avoimia työpaikkoja oli hallinto- ja tukipalveluissa liike-elämälle. Vähittäiskaupan alalla oli 11 prosenttia avoimista työpaikoista. Näistä työpaikoista yli puolet oli nuorille suunnattuja kesätyöpaikkoja. Työllistämistoiminnassa (työnvälitystoiminta, työvoiman vuokraus ja muut henkilöstön hankintapalvelut) oli 8 prosenttia ja terveyspalveluissa 4 prosenttia avoimista työpaikoista. Muiden toimialojen osuudet olivat kolmesta nollaan prosenttiin. (Taulukko 12.) Kuvio 32. Avointen työpaikkojen määrän muutos (%) tammi-helmikuu 2016- tammi-helmikuu 2016 Pohjois-Karjalassa. *= luvusta vähennetty vertailtavuuden vuoksi vuoden 2016 tammi- ja helmikuun luvuista 500 nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvaa paikkaa ja tammikuun luvuista 200 nuorten kesätyöpaikkaa, [28,3.2016]. 51

Tammi-helmikuun aikana vuonna 2016 oli huomattavasti enemmän avoimia työpaikkoja kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuotena maaliikenteessä ja putkijohtokuljetuksessa, sahatavaran puutuotteiden valmistuksessa ja vähittäiskaupassa. Vähittäiskaupan avointen työpaikkojen määrän lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna selittää se, että alan kesätyöpaikoista noin 200 paikkaa oli vuonna 2015 haettavana vasta maaliskuussa. Avointen työpaikkojen määrä väheni eniten sosiaalihuollon avopalveluissa, metsätaloudessa ja puunkorjuussa, jätteen keruussa ja käsittelyssä sekä kierrätyksessä ja kasvinviljelyssä, kotieläintaloudessa ja riistataloudessa. (Kuvio 32.) Kuvio 33. Avoimet työpaikat sektorin mukaan helmikuun lopussa 2016 Pohjois-Karjalassa. *= vähennetty 500 nuorten harjoitteluohjelmiin kuuluvaa paikkaa. Lähde: Toimiala Online, 2205 Avoimet työpaikat kuukauden lopussa ammatin, toimialan ja sektorin mukaan ELY-keskuksittain, [28,3.2016]. Helmikuun lopussa 2016 avoimista työpaikoista lähes 70 prosenttia oli yrityksissä ja 25 prosenttia kuntasektorilla (Kuvio 33). Kesätyöntekijöiden lisäksi yrityksiin haettiin eniten liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoita, puhelinmyyjiä, prosessityöntekijöitä, siivoojia ja puhdistustyöntekijöitä sekä konepaja- ja valimotyöntekijöitä, asentajia ja korjaajia. Kuntasektorille haettiin kesätyöhön puistotyöntekijöitä ja lisäksi pääasiassa opettajia, opetusalan erityisasiantuntijoita sekä terveydenhuollon ja hoivapalvelujen työntekijöitä ja erityisasiantuntijoita. (Toimiala Online, 2205 20.) 20 Toimiala Online, 2205 Avoimet työpaikat kuukauden lopussa ammatin, toimialan ja sektorin mukaan ELY-keskuksittain, [28,3.2016]. 52

Helmikuussa 2016 oli palvelu- ja myyntialan työttömiä työnhakijoita eniten hoivapalvelujen ja terveydenhuollon työntekijöissä (986). Seuraavaksi eniten työttömiä oli kaupan alan työtä hakevissa(792) ja kolmanneksi eniten palvelutyöntekijöissä (682). Suojelu- ja vartiotyötä hakevia oli alle sata työnhakijaa (71). Helmikuun 2016 aikana myynti- ja palvelutyötä hakeneista työttömistä 39 prosenttia oli yli 50-vuotiaita, 44 prosenttia 25 49-vuotiaita ja 17 prosenttia alle 25-vuotiaita. Yli 50- vuotiaista 45 prosenttia ja 25 49-vuotiaista 40 prosenttia haki hoivapalvelujen ja terveydenhuollontyöntekijöiden työtä. Nuoret hakivat enimmäkseen (41 %) kaupan alan työtä. (Taulukko 13, Kuvio 34.) Kuvio 34. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden määrät ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online. 1310. Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [28.3.2016]. Taulukko 13. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden osuudet ikäryhmittäin. Lähde: Toimiala Online. 1310. Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [28.3.2016]. Määrä % Ammattiryhmä Alle 25-v. 25 49-v. Yli 50-v. Yht. Alle 25-v. 25 49-v. Yli 50-v. Yht. Palvelutyöntekijät 138 290 254 682 20,2 42,5 37,2 100 Myyjät, kauppiaat ym. 164 345 283 792 20,7 43,6 35,7 100 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät 80 456 450 986 8,1 46,2 45,6 100 Suojelu- ja vartiointityöntekijät 15 44 12 71 21,1 62,0 16,9 100 Yhteensä 397 1135 999 2531 15,7 44,8 39,5 100 53

Helmikuun lopussa 2016 kolme suurinta työttömien työnhakijoiden ammattiryhmää olivat myyjät (567), lähihoitajat (400) ja kokit (200). Neljänneksi suurin työttömien työnhakijoiden ryhmä oli kiinteistöhuoltomiehet (95) ja viidenneksi suurin koulunkäynninohjaajat (90). Yhdestätoista suurimmasta ryhmästä kaikissa muissa paitsi lastenhoitajissa (13 %) yli 30 prosenttia oli 50 vuotta täyttäneitä. Kotiavustajista ja hoitoapulaisista noin 80 prosenttia oli täyttänyt 50 vuotta. Perhepäivähoitajista lähes 70 prosenttia ja henkilökohtaisista avustajista noin 60 prosenttia oli 50-vuotiaita. Lähihoitajista, myyjistä, kokeista ja tarjoilijoista noin kolmannes oli yli 50-vuotiaita. Helmikuun lopussa 2016 työttömien palvelu- ja myyntityötä hakevien ikäryhmistä suurimpia olivat yli 50-vuotiaiden ja nuorten (20 24-vuotiaat) ikäryhmät. Vähiten työttömiä työnhakijoita oli 30 44-vuotiaissa. (Kuviot 35 ja 36.) Kuvio 35. Palvelu- ja myyntialan kaikki työttömät työnhakijat ikäryhmittäin sekä suurimmat työttömien työnhakijoiden ryhmät iän mukaan Pohjois-Karjalassa helmikuun lopussa 2016. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen aineistoon (1270. Työnhakijat ikäryhmän ja ammatin mukaan ELY-keskuksittain kk:n lopussa), [28.3.2016]. 54

Kuvio 36. Palvelu- ja myyntityön työttömät työnhakijat ammatin mukaan Pohjois-Karjalassa helmikuun lopussa 2016. Lähde: 1270. Työnhakijat ikäryhmän ja ammatin mukaan ELY-keskuksittain kk:n lopussa, [28.3.2016]. 55

Toimialoista, joilla palvelu- ja myyntityötä tekevät tyypillisesti työskentelevät, tukku- ja vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta ovat nuorten työmarkkinoille sisääntuloaloja, joissa nuorten osuus on jatkuvasti suuri, sillä näillä näiltä aloilta siirrytään myöhemmin muille aloille ja myös tehdään osa-aikaisesti töitä opiskelun ohella. Tukku- ja vähittäiskaupan alan työllisistä vuonna 2013 suurimmat ikäryhmät olivat 25 34- ja 18 24-vuotiaat. Toimialalla työskennelleitä naisia oli lähes saman verran kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä, mutta miehistä alle 25-vuotiaita oli vähemmän kuin 25 34-vuotiaita. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa suurimmat ikäryhmät olivat 18 24- ja 25 34-vuotiaat. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla oli huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä. Miesten ikäjakauma oli tasainen, mutta naisista 35 44-vuotiaiden ikäryhmä oli muita pienempi. Muu palvelutoiminta, johon kuuluvat mm. järjestöjen toiminta sekä pesula, kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut, oli yli 40-vuotiaiden kenttää. Naisten ja miesten ikärakenne ei oleellisesti poikennut toisistaan, mutta naisia oli toimialalla miehiä enemmän. (Kuvio 37.) 56

Kuvio 37. Naisten ja miesten ikärakenne tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnanna sekä muussa palvelutoiminnassa vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa. Lähde: StatFin-tilastopalvelu, 055 - Työlliset alueen, toimialan (TOL 2008), ammattiaseman, iän, sukupuolen ja vuoden mukaan 2007 2013, [22.4.2016]. 57

Kaikista ikäluokista perus- ja lähihoitajan tutkinnon suorittaneista oli eniten alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa (kuvio 38). Ikäryhmässä 25 29 lähihoitajan tutkinnon suorittaneita oli eniten eli 550. Muissa alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä (pl. 15 19-vuotiaat) lähihoitajan tutkinnon suorittaneita oli yli 400 kussakin luokassa. Ikäryhmän 15 19 vähäistä tutkinnon suorittajien määrää selittää, että vain harva opiskelija saa ammatillisen perustutkinnon valmiiksi ennen 20 vuoden ikää. 60 64-vuotiaat 55 59-vuotiaat 50 54-vuotiaat 45 49-vuotiaat 40 44-vuotiaat 35 39-vuotiaat 30 34-vuotiaat 25 29-vuotiaat 20 24-vuotiaat 15 19-vuotiaat 0 100 200 300 400 500 600 Määrä Kuvio 38. Perus- ja lähihoitajien tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016]. Kun kaikkien ja työllisten perus- ja lähihoitajan tutkinnon suorittaneiden ikäryhmien osuuksia verrataan toisiinsa, huomataan, että ikärakenteissa on huomattavia eroja (kuvio 39). Työllisten perus- ja lähihoitajien suurimmat ikäryhmät vuonna 2013 olivat 50 54-vuotiaat sekä 55 59-vuotiaat. Yli 60- vuotiaiden ikäryhmissä työllisten perus- ja lähihoitajien määrä oli jo merkittävästi pienempi. Työllisten yli 50-vuotiaiden perus- ja lähihoitajien määrä oli 46 prosenttia kaikista työllisistä perus- ja lähihoitajista. Työllisten perus- ja lähihoitajien osuus nuorissa ikäryhmissä oli pieni suhteessa tutkinnon suorittaneisiin perus- ja lähihoitajiin. Tätä voitaneen osaksi selittää sillä, että perustutkinnon jälkeen nuoret sijoittuvat muille aloille tai jatkavat opintojaan joko samalla tai muulla koulutusalalla. 58

65-69-vuotiaat 60-64-vuotiaat 55-59-vuotiaat 50-54-vuotiaat 45-49-vuotiaat 40-44-vuotiaat 35-39-vuotiaat 30-34-vuotiaat 25-29-vuotiaat 20-24-vuotiaat 15-19-vuotiaat 0 50 100 150 200 250 300 350 Kuvio 39. Työlliset perus- ja lähihoitajat ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa 2013. Lähde Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016]. Matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneita oli vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa ikäryhmittäin tarkasteltuna melko tasaisesti jokaisessa ikäryhmässä (kuvio40). Lähivuosien aikana eläkkeelle siirtyviä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneita tulee olemaan huomattavan paljon. Alan 40 44-vuotiaiden ikäryhmän pieni koko johtunee ainakin osittain 1990-luvun talouskriisin seurauksista. Tutkinnon suorittaneet 40 44-vuotiaat valmistuivat ammattiin 1990-luvun puolivälin aikoihin ja on todennäköistä, että osa heistä on vaihtanut alaa tai muuttanut maakunnan ulkopuolelle. Määrä 60 64-vuotiaat 55 59-vuotiaat 50 54-vuotiaat 45 49-vuotiaat 40 44-vuotiaat 35 39-vuotiaat 30 34-vuotiaat 25 29-vuotiaat 20 24-vuotiaat 15 19-vuotiaat 0 100 200 300 400 500 Määrä Kuvio 40. Matkailu-, ravitsemus- ja talousalan perustutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin Pohjois- Karjalassa vuonna 2014. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016]. 59

Kuviossa 41 on esitetty palvelualan työlliset Pohjois-Karjalassa ammattiryhmän mukaan ikäryhmittäin. Työllinen työvoima oli vuonna 2013 nuorta kauppiaiden ja myyjien, ravitsemisalan työntekijöiden, matkapalvelutyöntekijöiden, kauneudenhoitotyöntekijöiden ja muiden palvelutyöntekijöiden ammattiryhmissä, joissa jokaisessa ryhmässä alle 30-vuotiaita oli yli 30 prosenttia. Työllinen työvoima oli vanhinta kaupan alan asiantuntijoissa ja johtajissa, majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijoissa ja johtajissa sekä siivoustyöntekijöiden ammattiryhmässä. Vanhimpia työlliset olivat isännöitsijöiden ja kiinteistötyöntekijöiden ammattiryhmässä, jossa jo yli puolet työntekijöistä oli täyttänyt 50 vuotta. 05.9 Muut palvelutyöntekijät 05.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 05.7 Matkapalvelutyöntekijät 05.6 Majoitus- ja ravitsemisalan asiantuntijat ja johtajat 05.5 Ravitsemisalan työntekijät 05.4 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat 05.3 Kauppiaat ja myyjät 05.2 Siivoustyöntekijät 05.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 15-19-vuotiaat 20-24-vuotiaat 25-29-vuotiaat 30-34-vuotiaat 35-39-vuotiaat 40-44-vuotiaat 45-49-vuotiaat 50-54-vuotiaat 55-59-vuotiaat 60-64-vuotiaat 65-69-vuotiaat Kuvio 41. Palvelutyön työlliset ammattiryhmän ja ikäryhmän mukaan Pohjois-Karjalassa vuonna 2013. Lähde: Kaavio perustuu Opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun, [19.4.2016]. 60

Kuvio 42. Palvelu- ja myyntityön kaikki työnhakijat ja työttömät työnhakijat koulutuksen mukaan (helmikuun aikana 2016) Pohjois-Karjalassa. Lähde: Kaavio perustuu Toimiala Onlinen tietoihin. 1310. Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [20.4.2016]. 61

Helmikuun aikana 2016 palvelu- ja myyntityötä hakeneista työnhakijoista 19 prosentilla oli perusasteen koulutus, 71 prosentilla keskiasteen koulutus ja vähintään alimman korkea-asteen koulutus oli 19 prosentilla. Työttömillä palvelu- ja myyntityötä hakevilla oli hieman alhaisempi koulutustaso: heistä 23 prosentilla oli perusasteen, 68 prosentilla keskiasteen ja 17 prosentilla vähintään alimman korkea-asteen koulutus. (Kuvio 42.) Kuvio 43. Työttömien palvelu- ja myyntityönhakijoiden koulutus ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa. Lähde: Toimiala Online 1310. Työnhakijat ammattiryhmän ja koulutusasteen mukaan kk:n aikana ELY-keskuksittain, [20.4.2016]. Työttömien myynti- ja palvelualojen työnhakijoiden koulutuksessa on huomattavia ikäryhmittäisiä eroja. Helmikuun aikana yli 50-vuotiaista alan työttömistä neljäsosa oli kansakoulun käyneitä (alempi perusaste) ja 12 prosenttia oli suorittanut joko keski- tai peruskoulun, ja keskiasteen suorittaneita oli 53 prosenttia työttömistä. Keskiasteen suorittaneita oli eniten nuorten ikäryhmässä, jossa 92 prosenttia oli suorittanut keski-asteen tutkinnon. Myös 25 49-vuotiaista huomattavalla osalla (72 %) oli keskiasteen koulutus. (Kuvio 43.) 62