Kriminalistiikka Luentosarja Lapin yliopistossa 20.-22.10.2014 Kimmo Himberg 1 21.10.2014
Luennoitsijasta FT (analyyttinen kemia, HY) PGCert (Criminal Justice Management, University of Birmingham, UK) erikoistutkija, VTT, 1984-1990 laboratorionjohtaja, prof., KRP rikostekninen laboratorio 1991-2011 resident project manager, Euroopan Neuvosto, Turkki 2004-2006 dosentti (laadunhallinta), HY 2002- external examiner, Strathclyde University (UK) 2007-2009 visiting professor, Universiteit Amsterdam (NL) 2009-2011 senior lecturer, Istanbul Üniversitesi (TK) 2004-2005 Chairman, European Network of Forensic Science Institutes 1999-2000, 2003-2005 asiantuntijatehtäviä Interpolille, CEPOLille, UNODClle ja ICClle
Kurssista tavoitteena verraten yleissivistävä esitys kriminalistiikasta eli rikostutkintaopista vahva painotus teknisessä rikostutkinnassa (kriminaalitekniikassa); lyhyt katsaus silminnäkijähavaintojen luotettavuuteen tutustuminen yleisimpiin esitutkinnassa käytettäviin laboratoriotutkimuksiin asiantuntijatodistelun ominaisuuksia erittäin vähän viittauksia lainsäädäntöön
Vähän rikostilastoista 6 21.10.2014
Vähän rikostilastoista 2008 2013 Ilmoitettuja rikoksia yht. 877 000 853 000 RL-rikoksia 539 000 481 000 Omaisuusrikoksia 257 000 239 000 Pahoinpitelyjä 35 000 36 000 Seksuaalirikoksia 2 900 3 200 Henkirikoksia 130 100 - yrityksiä 360 260 7 21.10.2014
Rikostilastoja (II): selvitysprosentteja 2008 2013 Rikoslakirikokset (pl. liikenne) 50 % 49 % Pahoinpitelyt 78 % 76 % Omaisuusrikokset 38 % 37 % Rikokset joissa ei epäiltyä ilmoitettaessa: Rikoslakirikokset (pl. liikenne) 16 % 16 % Pahoinpitelyt 39 % 37 % Omaisuusrikokset 13 % 13 % 8 21.10.2014
Selvitystasot: kansainvälistä vertailua Paul. R. Smit & al. 9 21.10.2014
Rikoslaboratorion juttuja 25000 20000 15000 10000 5000 0 1998 2003 2008 2013 crimes lab cases 10 21.10.2014
Thefts *) case transferred to prosecutor and closed in police files
Manslaughter *) case transferred to prosecutor and closed in police files
Rikostapaus 1 13 21.10.2014
TAPAHTUMAINKULKU: kaksi miestä käy vaatekaupoilla kehitysvammaisen erakko Martti Kaunismäen (74) luona Ilmajoen Nopankylässä miehet palaavat ryöstämään Kaunismäkeä, joka surmataan rikospaikkatutkinnassa löydetään tulipesästä savukkeen tumppi, josta määritetään DNA-tunniste tunniste ei Kaunismäen, ei rekisterissä neljä vuotta myöhemmin: DNA-rekisteriosuma esitutkinta käynnistyy uudelleen, käräjäoikeus tuomitsee tekijät
MIKSI RIKOS RATKESI? Onnistunut, huolellinen näytteenotto Hyvin toimiva DNArekisteri ja -rekisteröinti Hyvin toimiva, luotettava DNA-analyysimenetelmä
Vähän tieteenfilosofiaa: luonnontieteistä forensiseen tieteeseen ja tekniseen rikostutkintaan 17 21.10.2014
KRIMINOLOGIA Kriminaalietiologia Kriminalistiikka Kriminaalisosiologia Kriminaaliantropologia Kriminaalitaktiikka Kriminaalitekniikka Kriminaalipsykologia Kriminaalisomatologia Rikostilastot KRIMINAALIPOLITIIKKA Katila 1968 (perustuu: Gross 1904, Hagemann 1931)
Tekninen rikostutkinta - forensinen tiede? tekninen rikostutkinta: rikospaikkaan, rikoksentekovälineisiin, tekijäksi epäiltyyn, uhriin tai muuhun asianosaiseen kohdistuva dokumentointi, näytteenotto ja -käsittely, sekä näiden näytteiden laboratoriotutkimukset forensinen tiede: teknisten, luonnon- ja muiden tieteiden soveltaminen rikostorjuntaan, erityisesti rikosten esitutkinnan yhteydessä tehtävät laboratoriotutkimukset ja niiden tiedeperusta
Forensic science refers to the examination of scenes of crime, recovery of evidence, laboratory examinations, interpretation of findings and presentation of the conclusions reached for intelligence purposes or for use in court. The activities range from instrumental analysis with unequivocal results to comparison work, which is largely subjective in nature but which, with training, can produce consistent outcomes between different forensic scientists. ILAC G19:2002 Guidelines for forensic laboratories KRP, rikostekninen laboratorio
Ts. forensinen testaus / tiede / tutkimus tuottaa rikoksen tutkintaa tukevaa materiaalista tietoa ja rikosoikeudellista näyttöä esitutkinta- ja oikeusprosessin eri vaiheisiin tiedontuotannossa suuri joukko metodologialtaan erilaisia menetelmiä (eksakteja vs. subjektiivisia) usein kyse henkilöidentifioinnista rikosjälkien perusteella (sormenjälki, DNA, muu biometria) KRP, rikostekninen laboratorio
Tiedeperusta - tieteellinen - tiede? Tieteenfilosofi Karl Popperin mukaan teorian tieteellisen tason kriteeri on sen vääräksi osoitettavuudessa, kumottavuudessa ja testattavuudessa. Conjectures and refutations, 1963
Yleisen käsityksen mukaan tieteellinen tutkimus on objektiivista julkista kriittistä itseään korjaavaa autonomista edistyvää
suurin osa akateemisen tutkinnon suorittaneista ei työskentele akateemisen tutkimuksen parissa tiedeperusteista koulutusta on kuitenkin tarkoitus soveltaa myös muissa tehtävissä monet akateemisen t. tieteellisen tutkimuksen periaatteet ovat sovellettavissa myös tällöin
Tieteenala (discipline; field of science) tutkimusaihe tai -kohde tutkimusmenetelmä tutkijat / tutkijayhteisö, oppiaineet, tieteelliset seurat, kongressi- ja julkaisusarjat
Teknisen rikostutkinnan ja forensisen tieteen tehtävä näytön tuottaminen rikostutkinnan, syyteharkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn tarpeisiin identifiointi ja individualisointi käytetään lukuisia eri menetelmiä, hyödynnetään eri tieteenaloja
"Locardin periaate" "Jokaisesta kontaktista jää jälki." "Kukaan ei voi tehdä rikosta siihen tarvittavalla voimalla jättämättä jälkeensä lukuisia merkkejä siitä: joko rikoksentekijä on jättänyt merkkejä rikospaikalle tai toisaalta hän on vienyt mukanaan kehossaan tai vaatteissaan jälkiä siitä, missä on ollut tai mitä tehnyt." Edmond Locard (1877-1966): L enquête criminelle et les méthodes scientifiques, 1920 28 21.10.2014
Identifiointi ja individualisointi Identifiointi yleensä = absoluuttinen tunnistaminen, so. yksilöinti (esim. henkilön tunnistaminen) teknisessä rikostutkinnassa usein = kohteen sijoittaminen tutkimusten perusteella rajoitettuun luokkaan Individualisointi alkuperän / yhteisen alkuperän toteaminen tutkimus edellyttää kahden tai useamman kohteen vertailua 29 21.10.2014
Forensisen tieteen paradigma 1. Siirtymä: materiaalin vaihto kahden kohteen välillä (Locard!) 2. Identifiointi todistusaineiston fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien määrittely 3. Luokittelu / individualisointi todistusaineiston alkuperän selvittäminen 4. Yhteys henkilön yhdistäminen rikospaikkaan 5. Rekonstruktio tapahtumainkulun selvittäminen Inman & Rudin 2001 30 21.10.2014
Asiantuntijalausuntojen tyyppejä 1. Faktiset ilmaistaan analyysi-, mittaus- tai muulla menetelmällä saatu tulos sellaisenaan 2. Kvantitatiiviset ilmaistaan kvantitatiivisen mittauksen tulos (tai tilastollinen tulos) sellaisenaan 3. Kvalitatiiviset ilmaistaan tutkijan arvio näytteiden yhteensopivuudesta 4. Subjektiiviset ilmaistaan tutkijan asiantuntijamielipide ('qualified opinion' ) Rudram 1996, Himberg 2002 31 21.10.2014
Teknisen rikostutkinnan 100-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo, Helsinki 26.11.2008
Keskeisiä toimintaperiaatteita: rikoksesta epäillyn henkilön syyttömyyttä / syyllisyyttä tukeva ns. näyttö kootaan useista eri osista ja tutkimuksista tutkijoiden ja tutkimusalueiden tuottamia havaintoja ja tuloksia arvioidaan ristiin nykysuuntauksena nimenomaan kehittää monitieteisiä tutkintaryhmiä erityisesti vakavimpien rikosten tutkintaan mukana myös statistista näytönarviointia
Keskeisiä toimintaperiaatteita (2): eri alojen tutkijat työskentelevät yhteistyössä (kemisti sormenjälkitutkija; materiaalitutkija geneetikko; foneetikko signaalinkäsittely-insinööri jne.) sama periaate pätee niin kehittämiseen kuin toimeksiantotutkimukseen laajenevat kompetenssivaatimukset: oman tutkimusalan teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen lisäksi kasvava tarve projektiosaamiselle ja erinomaisille yhteistyötaidoille
Teknisen rikostutkinnan kehitystä ajavat voimat silminnäkijätodistelun merkityksen väheneminen lisääntynyt [kansainvälinen] yhteistyö [materiaalisen] näytön arvioinnin kehittyminen tieteen ja teknologian edistyminen
36 Rikospaikkatutkinnasta
Rikospaikkatutkinta Suomessa Pääosan tavanomaisesta rikospaikkatutkinnasta tekevät ns. ensipartiot (järjestyspoliisin partiot) Vaativasta teknisestä rikostutkinnasta vastaavat Tekniset rikostutkimuskeskukset, joita on kaikkien poliisilaitosten yhteydessä RT-yksiköissä työskentelee 170 päätoimista rikospaikkatutkijaa ja tutkimusavustajaa 3-20 henkilöä / yksikkö tilat ja välineet: rikospaikkatutkintaan näytteiden esillehakuun ja taltiointiin laboratoriotutkimusten valmisteluun Keskusrikospoliisi, Rikostekninen laboratorio
Keskusrikospoliisi, rikostekninen laboratorio