Ruununmyllyn ala-aste Lausuntoraportti sisäilmanäytteistä Päivätty 21.4.2016 Ardiko Oy Vehnämyllynkatu 8 33630 TAMPERE
Sisäilmanäytetulosten tulkinta Tutkimuskohde Ruununmyllyn ala-aste Ruununmyllyntie 32 13270 Hämeenlinna Työn tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan tilapalvelut-liikelaitos 13100 Hämeenlinna Yhteyshenkilö Mika Metsäalho 03 6215331 mika.metsaalho@hameenlinna.fi Tutkija Ardiko Oy Vehnämyllynkatu 8 33560 TAMPERE Yhteyshenkilö Markus Fränti 050 3029988 Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
1 Yleistä 1.1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Sisäilman mikrobimittauksilla tutkitaan yleisesti sisäilman bakteeri ja sieni-itiöpitoisuuksia. Tuloksia verrataan tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon. Kosteusvauriolajistojen ja sukujen esiintyminen näytteissä talviaikaan voi viitata rakennusperäiseen epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Tulosten luotettavuuden kannalta ulkoilman kontaminaatio huomioidaan käyttämällä mittausajankohtana pakkasjaksoa (ulkoilma steriili) tai käyttämällä ulkoilmasta kerättyä vertailunäytettä. Maaliskuun alussa 2016 rakennukseen suoritettiin sisäilmamittauksia kuusivaiheimpaktoria käyttäen. Sisäilmanäytteiden kerääminen oli osa rakennuksen korjaustoimien jälkeistä laadunvarmistustoimintaa. Työn tarkoituksena oli selvittää rakennuksen sisäilmaston mikrobikanta ja -kokonaisitiöpitoisuudet hetkellisesti. Näytteitä kerättiin yhteensä 8kpl kivikouluosan uudelta ja vanhalta puolelta. Kasvatusalustat olivat seuraavat: - THG (tryptoni-hiivauute-glukoosiagar) Elatusalusta bakteereille ja aktinomykeeteille - MA-2 mallasuuteagar: Perusalusta hiiva- ja homesienille - DG-18 (dikloraani-18%-glyseroliagar): Alustatyyppi kuivissa olosuhteissa viihtyville hiiva- ja homesienille 1.2 Virhelähteet ja tulosten luotettavuus Sisäilmanäytteenotto on tutkimusmenetelmänä epäsuora. Tästä syystä näytteenottoon liittyy luotettavuuden kannalta huomioonotettavia tekijöitä: 1. Näyte edustaa vain hetkellistä mikrobimäärää ja kantajakaumaa sisäilmassa. 2. Aktiivisuusvaihtelua ei saada tuloksissa näkyviin, kuin keräämällä tietoa usealla näytteenottokerralla. Suositeltavaa on kerätä näytteitä 2-4krt /tila. Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurioita rakennuksessa 3. Rakennuksessa työskentelevät henkilöt ja toiminnot ovat luotettavuutta heikentävä tekijä. Vaatteiden mukana tapahtuva kulkeuma on merkittävin ihmistoiminnasta aiheutuva epäluottavuuslähde. Ihmisperäisen virhelähteen minimoimiseksi tutkimusajankohtana on käytetty normaalin koulutyöskentelyn ulkopuolisia mittausajankohtia. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
1.3 Viitearvot Raportin käytettävät viitearvot ovat yhtenäiset analyysivastauksessa ilmoitettujen viitearvojen kanssa (Laboratorio: Turun Yliopisto -aerobiologian yksikkö). Viitearvot: Aktinomykeetti-itiöpitoisuus yli 10cfu/m³. Kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeetti-itiöpitoisuus asunnon sisäilmassa taajama-alueella sijaitseville rakennuksille. Yli 50 cfu/m³ sieni-itiöpitoisuus koulurakennuksen tiloissa viittaa selkeästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso bakteeripitoisuudelle on 600cfu/m³ 600 cfu/m³ bakteeripitoisuus on korkein normaaliksi katsottava pitoisuus toimitoja kouluympäristössä. Viitearvon edellytyksenä on, että tilat eivät ole henkilökuormitettuja mittauksen aikana. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
2 Tulokset 2.1 Uusi osa Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 2.3.2016 Ulkoilman lämpötila: -4 C Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Näytteet: RMA-1: Liikuntasali RMA-4: Tila OT 3 RMA-5: Tila OT 2 RMA-6: Tila 78 RMA-7: Tila OT-4 RMA-8: Liikuntasali RMA-1 Näyte on mitattu liikuntasalista olosuhdetilanteella, jossa salin ilmanvaihto on kokonaan pysäytetty 2h ennen mittauksen suorittamista. Mittauksen tarkoituksena oli poistaa näytteenotosta ilmanvaihdon aiheuttama tilan huuhtelu, jolloin mahdolliset rakenteelliset mikrobivauriot saadaan paremmin näkyviin. Tila on mitattu myös ilmanvaihdon ollessa normaalisti toiminnassa. Ks. näytetulkinta RMA-8 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus 59cfu/m³ on matala. Aktinomykeetti itiöpitoisuus jää THG alustalla alle analysoitavan määritysrajan. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 alustalla esiintyy pienenä pitoisuutena, mutta ainoana lajistona Acremonium kosteusvaurioindikaattoria. Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuuden ollessa alhainen, viitettä epätavanomaisesta rakenteellisesta mikrobivauriosta ei ole. DG-18 alustalla kokonaisitiöpitoisuudet ovat alhaiset ja lajisto koostuu sisäilmassa tavanomaisesta homesienestä, Penicilliumista. RMA-4 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on alhainen 12cfu/m³. Aktinomykeetti itiöpitoisuus jää THG alustalla alle analysoitavan määritysrajan. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 ja DG-18 alustoilla ei ole määriteltyä lajistoa, koska mikään yksittäinen homesieni ei ylitä havaintorajaa 3cfu/m³. Näyte edustaa tavanomaista puhtaampaa tulosta, vaikka pakkasjakso taustatekijänä huomioidaan. RMA-5 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on matalalla tasolla. Aktinomykeetti itiöpitoisuus ei ylitä havaintorajaa. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
MA-2 alustalla esiintyy ainoana eriteltynä lajistona kosteusvaurioindikaattoria Aspergillus Versicoloria. MA-2 elatusalustan alhaisen kokonaisitiöpitoisuuden ja muiden kosteusindikaattoreiden puuttumisen perusteella näyte ei viittaa epätavanomaiseen mikrobikasvuun rakennuksessa. Kserofiilisten sienten kasvatusalustalla DG-18 kokonaisitiöpitoisuus on matala, ja alustalla ei esiinny kosteusvaurioindikaattoreita. RMA-6 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus 38cfu/m³ on matalalla tasolla. Aktinomykeetti itiöpitoisuus jää THG alustalla alle analysoitavan määritysrajan. Alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 alustalla ei esiinny kosteusvaurioindikaattoreiksi luokiteltavia homesieniä. Alustan kokonaisitiöpitoisuus on alhainen. DG-18 elatusalustan lajisto koostuu steriilistä rihmasta, ja kokonaisitiöpitoisuus on hyvin pieni. Näytteessä ei ole viitteitä rakennusperäiseen epätavanomaiseen mikrobikasvuun. RMA-7 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus 111cfu/m³ on lievästi koholla huomioiden, että tilaa ei ole henkilökuormitettu useaan päivään loma-ajasta johtuen. THG alustan aktinomykeettiitiöpitoisuus jää näytteessä alle havaintorajan. Mesofiilisten sienten elatusalustalla MA-2 on analysoitu Aspergillus fumigatus kosteusvaurioindikaattoria. Itiömäärän ollessa alhainen, ja muiden indikaattorilajistojen puuttuessa näyte ei viittaa epätavanomaiseen mikrobikasvuun rakennuksessa. DG-18 alustalla mikään lajisto ei ylitä havaintorajaa. RMA-8 Näyte on mitattu liikuntasalista ilmanvaihdon ollessa normaalilla asetuksella (tehostustoiminto pois päältä). Ilmanvaihto kytkettiin takaisin päälle RMA-1 näytteenoton jälkeen, ja koneet olivat päällä 5 tuntia ennen RMA-8 mittauksen suorittamista. Tila oli huuhtoutunut tässä ajassa noin 5 kertaa ilmanvaihtoluvulla 1/h, jolloin näytteen edustavuutta ilmanvaihdollisella mittaustavalla voidaan pitää hyvänä. Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on alhainen 12cfu/m³, ja on selkeästi matalampi, kuin RMA-1 mittaustavalla. Aktinomykeetti-itiöpitoisuus jää näytteessä alle havaintorajan. THG alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 ja DG-18 alustoilla ei esiinny kosteusvaurioindikaattoreita ja kokonaisitiöpitoisuudet ovat matalat 3cfu/m³. Näytteessä ei ole viitettä epätavanomaiseen mikrobikasvuun. YHTEENVETO NÄYTEKOKONAISUUDESTA Koulurakennuksen uuden osan puolelta otetuissa näytteissä ei ole sisäilmanäytteiden perusteella viitteitä rakennusperäisestä, epätavanomaisesta mikrobikasvusta. Muutamassa näytteessä esiintyy alhaisena pitoisuutena yksittäistä kosteusvauriosukua, mutta kokonaisitiöpitoisuuksien ollessa hyvin alhaiset ja muun indikaattoriryhmän puuttuessa tulokset eivät viittaa epätavanomaiseen mikrobikasvuun. Tulee myös huomioida, että talviaikaankin pieninä Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
pitoisuuksina yksittäisiä kosteusvaurioindikaattoreita voi esiintyä esimerkiksi taustavaikuttimien vuoksi. 2.2 Vanha osa (1.kerros) Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 2.3.2016 Ulkoilman lämpötila: -4 C Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Näytteet: RMA-2: Tila OT-6 RMA-3: Tila OT-5 RMA-2 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on alhaisella tasolla 18cfu/m³. Aktinomykeetti-itiöpitoisuus jää näytteessä alle havaintorajan. THG alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 ja DG-18 alustoilla ei ole määriteltyä lajistoa, koska havaintoraja 3cfu/m³ ei ylity. Näytte edustaa tulokseltaan normaalitasoa matalampia kokonaisitiöpitoisuuksia. RMA-3 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on alhaisella tasolla 24cfu/m³. Aktinomykeetti-itiöpitoisuus jää näytteessä alle havaintorajan. THG alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. MA-2 elatusalustalla ei esiinny kosteusvauriolajistoa ja kokonaisitiöpitoisuus on alhainen. DG-18 alustalla mikään yksittäinen lajisto ei ylitä havaintorajaa. YHTEENVETO NÄYTEKOKONAISUUDESTA Koulurakennuksen vanhan osan puolelta kerätyissä näytteissä ei esiinny kosteusvaurioindikaattoreiksi luokiteltavaa lajistoa. Myös kokonaisbakteeri- ja sieni-itiöpitoisuudet ovat hyvin alhaiset. Näytteiden tulokset eivät anna viitettä rakennusperäiseen, epätavanomaiseen mikrobikasvuun. Näytteistä tulee huomioida, että ne eivät edusta kattavasti vanhan osan mikrobikannan kokonaiskuvaa, koska tutkitut luokkahuoneet ovat kerätty uuden ja vanhan osan rajalta. Ilmayhteys on näiden luokkien osalta avoin uuden ja vanhan osan kohdalla, toisin kuin muualla vanhan osan tiloissa. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
3 Tulosten vertailua aikaisempaan mittaushistoriaan Rakennukseen on suoritettu vuonna 2015 sisäilmamittauksia osin samoihin tiloihin, kuin nyt suoritetussa mittauksessa. Olosuhteet rakennuksessa ovat pysyneet muutoin ennallaan, mutta liikuntasalin lattiarakenteesta kuntotutkimuksen yhteydessä löytyneet kosteusvauriot ovat korjattu kesällä 2015. Myös ilmanvaihtolaitteistoa on puhdistettu ja liikuntasalissa olevan kostutinlaitteiston toimintaa uudistuettu. Näiden tekijöiden avulla rakennuksen sisäilman laatua on pyritty parantamaan. Alla olevassa taulukossa on vertailtu vuoden 2015 ja 2016 kokonaisbakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksien eroavaisuuksia. Tuloksissa tulee huomioida suppea vertailuaineisto. Aktiivisuusvaihtelun ja ympäristön vaikuttimien huomiointi vaatisi noin 4-8 mittauskertaa, jotta tulosten johtopäätökset olisivat luotettavammat. Taulukko 1. Tulosvertailua vuoden 2015 ja 2016 välillä NÄYTE (pvm) Kokonaisbakteeripitoisuus THG Kokonaisitiöpitoisuus MA-2 Kokonaisitiöpitoisuus DG-18 10.2.2015 Liikuntasali 886 113 107 4.2.2015 Iltapäiväkerho 59 4 2 4.2.2015 OT 4 208 50 19 4.2.2015 OT 2 410 65 12 IV-Tekniikan puhdistus + liikuntasalin kosteusvauriokorjaukset 2.3.2016 Liikuntasali 59 3 3 2.3.2016 OT 6 18 - - 2.3.2016 OT 5 24 3-2.3.2016 OT 3 12 - - 2.3.2016 OT 2 12 3 3 2.3.2016 Tila 78 38 3 3 2.3.2016 OT 4 131 3-2.3.2016 Liikuntasali 12 3 3 Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
Verrattaessa 2015 ja 2016 mittaustuloksia liikuntasalin osalta, voidaan todeta kosteusvaurioindikaattorien määrän selvästi pienentyneen. Myös liikuntasalin kokonaisitiöpitoisuuksissa on selkeä alenema. Näytteiden välillä on poikkeavuutta kokonaisbakteeripitoisuuden osalta. Vuoden 2015 korkeampi kokonaisbakteeripitoisuus viittaa tilan epätäydelliseen huuhtoutumiseen käytön jälkeen ennen mittauksen suorittamista. Korkeampaa kokonaisbakteeripitoisuutta ei tule yhdistää paikalliseen kosteusvaurioon tai viitteeksi epätavanomaisesta mikrobikasvusta. Muutoin näytteiden osalta todetaan, että vuoden 2016 mittauksissa puuttui kokonaan aktinomykeetti-itiökasvu, jota vuoden 2015 näytteissä esiintyi pieninä määrinä kaikissa tutkituissa tiloissa. Vuoden 2016 näytteissä on kauttaaltaan pienemmät kokonaisitiö- ja bakteeripitoisuudet. Mahdollisesti ilmanvaihdon puhdistuksella on ollut vaikutusta rakennuksen sisäilman mikrobikantaan. Laajemman vertailuaineiston puuttumisen vuoksi näytteet eivät suoraan tue päätelmää parantuneesta sisäilman laadusta. Voidaan kuitenkin todeta, että kosteusvaurioindikaattoreiden lähes täydellinen puuttuminen vuoden 2016 näytteistä on sisäilman laadun kannalta positiivinen merkki. 3.1 Jatkotoimenpidesuositukset Uuden osan opetustilojen välillä havaittiin paine-erovaihtelua sisäilmamittauksen aikana. Koska tarkkaa tietoa ei loma-aikana ilmanvaihtokoneiden mahdollisesta pudotustoiminnosta ollut, suositellaan erityisesti OT4, käsityöluokka ja OT 2 tila paine-eroseurattavaksi. Mittausjakson pituutena tulisi käyttää vähintään kahta viikkoa. Liiallisella alipaineella voi olla vaikutusta sisäilman laatuun, mikäli alipaine johtaa rakenneilmavuotoihin. Muutoin rakennukseen ei suositella jatkotoimenpiteitä. Liitteet Tampereella 21.4.2016 Ardiko Oy Markus Fränti LIITE 1: Kerroskohtaiset tutkimuskartat LIITE 2: Laboratorion analyysivastaukset 2016: Nro: 020316 LIITE 3: Laboratorion analyysivastaukset vuonna 2015 Nro: 040215 ja 100215 Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 8 2.krs Ruununmyllyn ala-aste 3007 33560 Tampere Ruununmyllyntie 32 Y-tunnus: 2717615-3 13270 Hämeenlinna
LIITE 1 Kerroskohtaiset tutkimuskartat - Kerros 1 Uusi osa - Kerros 1 Vanha osa
LIITE 2 Laboratorion analyysivastaus - Nro. 020316
TESTAUSSELOSTE (1 / 13; liiteosa 3 ss.) ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä tunniste: RuununmyllynAla-aste_Ilma_Ardiko_020316 PC-seloste, Pessi, 27.11.2015 Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Ardiko Oy / Markus Fränti Kissanmaankatu 19 A1, 33530 Tampere Hämeenlinnan kaupunki Linnan tilapalvelut liikelaitos, Mika Metsäalho, PL 1000, 13101 Hämeenlinna markus.franti@ardiko.fi Menetelmä: Ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu mˉ³ ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 24 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: HK 10 Kohde: Ruununmyllyn ala asteen koulu Näytteenottaja: Markus Fränti Näytteenottopvm: 2.3.2016 Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila 4 C. RH 70,5%. Saapumispvm: 3.3.2016 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1. 3. RMA 1 Aq227 Aq229 Sarjat 4. 6. RMA 2 Aq230 Aq232 Sarjat 7. 9. RMA 3 Aq233 Aq235 Sarjat 10. 12. RMA 4 Aq236 Aq238 Sarjat 13. 15. RMA 5 Aq239 Aq241 Sarjat 16. 18. RMA 6 Aq242 Aq244 Sarjat 19. 21. RMA 7 Aq245 Aq247 Sarjat 22. 24. RMA 8 Aq248 Aq250 Analysoijat: Tuija Häkkilä, Anna Mari Pessi, Satu Saaranen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Koulu taajamassa, koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu osin näihin, osin Asumisterveysohjeessa / Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 2/13 (liite 3 ss.) Sarjat 1. 3. RMA 1 (Aq227 Aq229) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 18,5 C, RH 15,5% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 59 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Homesienet: Acremonium *ª 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Homesienet: Penicillium 3 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 3/13 (liite 3 ss.) Sarjat 4. 6. RMA 2 (Aq230 Aq232) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 11,5% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 18 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 4/13 (liite 3 ss.) Sarjat 7. 9. RMA 3 (Aq233 Aq235) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 12% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 24 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Homesienet: Penicillium 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 5/13 (liite 3 ss.) Sarjat 10. 12. RMA 4 (Aq236 Aq238) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 11% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 12 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 6/13 (liite 3 ss.) Sarjat 13. 15. RMA 5 (Aq239 Aq241) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 19 C, RH 14% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 12 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Homesienet: Aspergillus versicolor *ª 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Homesienet: Penicillium 3 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 7/13 (liite 3 ss.) Sarjat 16. 18. RMA 6 (Aq242 Aq244) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 20 C, RH 11,5% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 38 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Homesienet: Acrodontium 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Muut ryhmät: steriili rihma 3 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 8/13 (liite 3 ss.) Sarjat 19. 21. RMA 7 (Aq245 Aq247) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 20,5 C, RH 11,2% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 111 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Homesienet: Aspergillus fumigatus *ª 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: alle havaintorajan (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus alitti havaintorajan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 9/13 (liite 3 ss.) Sarjat 22. 24. RMA 8 (Aq248 Aq250) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/mˉ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu mˉ³ Olosuhteet: lämpötila 18,5 C, RH 13,5% Tulokset: cfu mˉ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 12 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Homesienet: steriili rihma 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Hiivasienet: 3 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 3 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä RuununmyllynAla aste_ilma_ardiko_020316 10/13 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2 3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 18.3.2016 Raisa Ilmanen FM, projektitutkija Anna Mari Pessi FM, erikoistutkija
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaihe impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käytetty menetelmä on ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä otettuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimittauksilla selvitetään ovatko tutkitun tilan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimittauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellaritilassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta itiöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisätiloihin. Näytteenotto Ilmanäytteen ottoon on käytetty 6 vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat tiedot ovat raportin sivulla 1. Analysointi Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitettyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni hiivauute glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva ja homesienet, basidiomykeetit dikloraani 18% glyseroliagar (DG 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkubointilämpötila 25 C inkubointiaika 7 vrk (kokonaisbakteeri ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7 14 vrk, aktinomykeettien tyypitys 10 14 vrk. Tulokseen vaikuttavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole ottanut näytteitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä ja lopullinentulkinta, jossa on huomioitutulokseen vaikuttavat tekijät on näytteenottajan vastuulla. Tuloksen toistettavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2 3 näytettä). Mitattu matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home tai lahovaurion mahdollisuutta rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasti huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polttopuita, ilmanäytteen tutkiminen ei todennäköisesti kuvaa luotettavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialtistusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja määrän vertailuun.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaihe impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 2/3 Tulkinnan perusteetsosiaali ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) aktinomykeetti itiöpitoisuus, yli 10 cfu mˉ³: kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeetti itiöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama alueellasijaitsevillerakennuksille. muiden bakteerien kuin aktinomykeettien kohonnut kokonaispitoisuus ( > 4500 cfu mˉ³): asuntojen sisäilmassa ei viittaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puutteellisestailmanvaihdosta. sieni itiöpitoisuus, yli 500 cfu mˉ³: kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava sieni itiöpitoisuus taajama alueella sijaitsevissa asunnoissa. sieni itiöpitoisuus, 100 500 cfu mˉ³: kohonnut sieni itiöpitoisuus taajama alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos lajistossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näytteet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri tilassa otetussa näytteessä tai useiden eri indikaattorimikrobien esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tiettyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) itiöiden yksittäisiäkin pesäkehavaintoja ilmanäytteessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesti toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä ª. Muut tilat kuin asuintilat Tuotannolliset tilat Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti. Koulurakennukset Selvitettäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäyttein voidaan tulosten tulkinnassa käyttää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumis terveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin ja koulurakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieniitiöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoista otettujen näytteiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa yksittäisten näytteiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulu rakennuksen sisäilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri tiloista otettua näytettä (Meklin ja muut, 2007). Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuutta ole, yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyihin kriteereihin.
Testausseloste, ilmanäyte 6 vaihe impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 Toimistotilat Toimistotiloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu mˉ³ sieni itiöpitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu mˉ³ (Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla, 2009). Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytettäessä aerobiologisia ilmanäytteitä kontrolloimaan puhdastilojen mahdollisia kontaminaatioita verrataan tuloksia asumis terveysohjeiden raja arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin tilaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. Altistumisesta saattaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Lisätietoa Asumisterveysoppaassa (2009) on lisätietoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liittyvistä mittauksista sekä korjausten yleisperiaatteista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purettaessa vapautuu ympäristöön runsaasti mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT kortissa 80 10712 "Rakennuksen kosteus ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen" ja Ratu työmenetelmäkortissa 82 0239 "Kosteus ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät." Viitteet Asumisterveysohje.Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys lehti, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. http://urn.fi/urn:isbn:978 952 00 2812 1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu rakennusten kosteus ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82 0239 kortti: Kosteus ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2000. RT 80 10712 kortti: 'Rakennuksen kosteus ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with multiple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127 131
LIITE 3 Vuoden 2015 laboratorion analyysivastaukset - Nro. 040215 - Nro. 100215
Liite 2 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 8; liiteosa 2 ss.) Tunniste: Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Menetelmä: WSP Finland Oy /Markus Fränti Uimalankatu 1, 33540 Tampere sama markus.franti@wspgroup.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 9 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa Kohde: Ruununmylly Näytteenottaja: WSP Finland Oy/ Markus Fränti Näytteenottopvm: 4.2.2015 Olosuhteet ulkona: Maanpinta ei jäässä, ei lumipeitettä. Ulkolämpötila - 2 C. RH 86%. Saapumispvm: 6.2.2015 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1.- 3. Ruununmylly IP Aj250 - Aj252 Sarjat 4.- 6. Ruununmylly 1.1 Aj253 - Aj255 Sarjat 7.- 9. Ruununmylly 1.2 Aj256 - Aj258 Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä, Raisa Ilmanen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Kerrostalo (koulurakennus) taajamassa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus- ja home- vauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa/Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 2/8 (liite 3 ss.) Sarjat 1.- 3. Ruununmylly IP (Aj250 - Aj252) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 27,4% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 59 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Homesienet: Aspergillus versicolor *ª 2 Muut ryhmät: steriili rihma 2 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 4 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Homesienet: Penicillium 2 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 2 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 3/8 (liite 3 ss.) Sarjat 4.- 6. Ruununmylly 1.1 (Aj253 - Aj255) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21,5 C, RH 24% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 208 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 2 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Homesienet: Penicillium 31 Oidiodendron * 10 Alternaria 2 Muut ryhmät: steriili rihma 7 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 50 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Homesienet: Penicillium 14 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 19 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 4/8 (liite 3 ss.) Sarjat 7.- 9. Ruununmylly 1.2 (Aj256 - Aj258) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21,5 C, RH 26% Tulokset: cfu m - 3 Bakteerit (THG - elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 410 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 7 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Homesienet: Penicillium 29 Cladosporium 5 Tritirachium * 5 Hiivasienet: 21 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 65 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Homesienet: Penicillium 5 Cladosporium 2 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 12 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 5/8 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 2.3.2015 Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 6/8 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyteky menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpaklokerääjällä otekuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimikauksilla selvitetään ovatko tutkitun llan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimikauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellarillassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta ilöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisälloihin. NäyZeenoZo Ilmanäykeen okoon on käyteky 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat ledot ovat raporln sivulla 1. Analysoin[ Näykeen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyteky Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitekyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liikyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjaku käykäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, aklnomykeelt 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeelt dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiakjivisuusvaajmus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboinllämpölla 25 C inkuboinlaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, aklnomykeet- len tyypitys 10-14 vrk. Tulokseen vaikuzavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole okanut näykeitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkikuja näykeitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikukavat tekijät on näykeenokajan vastuulla. Tuloksen toistezavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näykeitä tulisi okaa useita (vähintään 2-3 näytekä). Mitaku matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuuka raken- nuksessa. Muissa sisälloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksikäisessäkin näykeessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuokavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesl vaikukavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasl huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polkopuita, ilmanäykeen tutkiminen ei todennäköisesl kuvaa luotekavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobiallstusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä Ruununmylly_ILMA_WSP_040215.xlsb 7/8 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäykeeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäykeiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) aklnomykeeo- ilöpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viikaava aklnomykeeo- ilöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin aklnomykeeoen kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei viikaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puukeellisesta ilmanvaihdosta. sieni- ilöpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon viikaava sieni- ilöpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- ilöpitoisuus, 100 500 cfu/m 3 : kohonnut sieni- ilöpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaisesl poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näyzeet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäykeeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäykeiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viikaavina on tässä raporlssa esiteky mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesl ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viikaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksikäisen kosteusvaurioon viikaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri llassa otetussa näykeessä tai useiden eri indikaakorimikrobien esiintyminen samassa näykeessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tiekyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) ilöiden yksikäisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäykeessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesl toksisina eli myrkkyjä tuokavina. Tämä merkitsee sitä, ekä mainitun mikrobiryhmän (esim. aklnomykeelt) ledetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien ledetään tuokavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut [lat kuin asuin[lat Tuotannolliset [lat Tuotannollisissa lloissa on mahdollista, ekä lloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman ekä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdikava llannekohtaisesl. Koulurakennukset Selvitekäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäykein voidaan tulosten tulkinnassa käykää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvikämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liikyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- ilöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista otekujen näykeiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksikäisten näykeiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-