Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys- ja alueosasto Muistio 9.6.2016 Liite 1 Kärkihanke: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) 1. Taustaa Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista. Pyrkimyksenä on saada Suomen erilaiset voimavarat hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016 2018 (keskimäärin 10 miljoonaa euroa vuosittain). Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin. Työ- ja elinkeinoministeriö käyttää vuosittain 1-2 % AIKOvaroista kansalliseen AIKO-toimenpiteen seurantaan, arviointiin sekä alueiden välisen yhteistyön tukemiseen. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtion ja kaupunkiseutujen väliseen sopimuskokonaisuuteen kuuluvat myös MAL-aiesopimukset, jotka laaditaan erikseen Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimilla, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen (resilienssi). Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. 2. AIKO-valmistelu Hallitus linjasi tavoitteet sopimuksellisen politiikan toteuttamiselle talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa (TALPOssa) 20.10.2015. Työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolla valmisteltiin AIKO-rahoituksen käyttö ja hakumenettely. Suurimpien kaupunkien kanssa pidettiin kasvusopimuksia ja kasvuvyöhykkeitä koskeva työpaja 9.10.2015, ja 11.11.2015 maakuntien edustajien kanssa työpaja ERM-toimista sekä varautumissuunnitelmasta osana AIKOtoimenpidettä. Työ- ja elinkeinoministeriö avasi 23.11.2015 haun kasvusopimusmenettelyyn sekä ohjeisti maakuntien liittoja ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmien laatimisesta.
Kasvusopimukset Kasvusopimusten ja kasvuvyöhykkeiden haku päättyi 29.1.2016 johon mennessä esityksen jättivät 12 kaupunkia (Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta-Imatra, Oulu, Pori, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa), neljä vyöhykettä ja kaksi teemakohtaista kaupunkiverkostoa. Kasvusopimusten valmistelua, seurantaa ja arviointia varten 11.2.2016 asetettu poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä (TEM, YM, LVM, VM, STM, OKM ja Tekes) valmisteli hakemusten arvioinnin pohjalta ehdotuksen TEM:lle jatkoneuvotteluihin valittavista esityksistä. Kilpailukykykärkihankkeen ministereitä kuultuaan elinkeinoministeri Olli Rehn linjasi neuvotteluihin valittavat kuusi kaupunkia, kaksi vyöhykettä ja kaksi teemakohtaista kaupunkiverkostoa. Tarkentavat neuvottelut käytiin maalis-huhtikuun aikana työ- ja elinkeinoministeriön johdolla Joensuun, Lappeenranta-Imatran, Oulun, Tampereen, Turun, Vaasan sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen, Suomen kasvukäytävän ja Seutukaupunkiverkoston kanssa. MAL-verkoston kanssa sovittiin kirjallinen menettely. Sopimusten sisällöt on viimeistelty huhtikuun aikana yhteistyössä sopijaosapuolten kesken TEM:n ehdotusten pohjalta. Kasvusopimukset allekirjoitetaan 9.6.2016 yhdessä MAL-aiesopimusten kanssa (pl. PKS kasvusopimus joka allekirjoitettiin 25.5.2016). Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kasvu- ja MAL-sopimuskokonaisuudesta 19.5.2016. Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimet TEM sai 29.2.2016 mennessä kaikilta maakunnilta (18 kpl) ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmat (jatkossa ERM-suunnitelma). ERM-suunnitelmat arvioitiin TEM:n yritys-ja alueosaston virkatyönä. Maakunnan AIKO-rahoituksen suuruutta arvioitiin ERM-suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden kannalta, keskittyen erityisesti ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimintatapaan, suunniteltujen toimenpiteiden verkostomaisuuteen ja osallistavuuteen sekä suunnitelman tavoitteellisuuteen.
3. Varojen jakoesitys ja perustelut 2016-2018 Kasvusopimukset Kasvusopimusten arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteereitä Arvioitavat kriteerit: Ehdotusten kansallinen merkittävyys Elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen Kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien ja kansainvälisen tason referenssialueiden muodostaminen Kumppanuus elinkeinoelämän ja oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa Innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttajien osaamispotentiaalin hyödyntäminen sekä monipuolinen osallisuuden edistäminen Kasvuvyöhykkeiden ehdotusten arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteereitä: Arvioitavat kriteerit: Digitalisaation ja olemassa olevan liikenneverkon hyödyntäminen työvoiman liikkuvuuden kasvattamisessa Kasvuvyöhykkeen valitsemat strategiset painopisteet ovat sellaisia, jotka kehittävät kestävästi ja kokonaisvaltaisesti vyöhykkeen toiminnallisuutta Kasvuvyöhykkeellä on edellytykset toimia tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa Kasvuvyöhykkeen koordinaatiosta vastaavan tahon resurssit, kokemus ja osaaminen verkostojen johtamisessa Teemakohtaisten kaupunkiverkostojen ehdotusten arvioinnissa käytettiin seuraavia kriteereitä: Arvioitavat kriteerit: Ehdotuksen arvioinnissa suurin painoarvo on teeman kansallisella merkittävyydellä ja siihen ehdotettujen kehittämistoimien omaleimaisuudella ja uudenlaisella lähestymistavalla Verkoston vetäjätahon resurssit, kokemus ja osaaminen verkostojen johtamisessa Kaupunkiverkoston laajuus Hakemuksissa kaupungit, vyöhykkeet ja verkostot esittivät tarvittavan rahoituksen määrän. Tämä esitys oli varojen jaon pohjana.
Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimet ERM-toimenpiteissä AIKO-rahoituksen myöntämisen pohjana on maakunnassa laadittu varautumissuunnitelma. Varautumissuunnitelman tulee olla osa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa (TOPSU). Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmat arvioitiin alla olevilla kriteereillä ja painoarvoilla. Jokainen suunnitelma on arvioitu asteikolla 0-5 jokaisen kriteerin kolmen alakohdan osalta. Suunnitelman arviointi (=70 %): Ennakoidun rakennemuutoksen toimintatapa 38 % Verkostot ja osallistavuus 16 % Tuloksellisuus ja tavoitteet 16 % Lisäksi käytettiin kahta taustamuuttujaa (=30 %): Väkiluku 5 % Työttömyysaste 25 % Korkeimmat pisteet arvioinnissa saivat Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Uusimaa ja Pohjamaa. Heikoimmat arviot saivat Kanta-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois- Savo ja Kainuu. Varojen jako 2016-2018 AIKO-rahoituksen jako on indikatiivinen niin, että noin 1/3 rahoituksesta jaettaisiin alueille vuonna 2016 ja toinen 1/3 vuonna 2017. Vuoden 2018 valtuus jaettaisiin tulosperusteisesti ja voisi siten joko alittaa tai ylittää aiempien vuosien valtuudet. AIKO-määrärahat jaetaan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Kasvusopimusten osalta liitto ei käytä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, vaan arvioi ainoastaan hankkeen lain- ja sopimuksenmukaisuuden.
Taulukko 1. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) indikatiivinen varojen jako 2016 2018 (esitys) Maakunta/ kaupunki/verkosto ENNAKOIVA RAKENNEMUUTOS KASVUSOPIMUS YHTEENSÄ Uusimaa/PKS 1 056 508 2 500 000 3 556 508 Kanta-Häme 609 436 609 436 Päijät-Häme 867 860 867 860 Kymenlaakso 702 757 702 757 Etelä-Karjala/LPR-IMATRA 770 351 1 170 000 1 940 351 Varsinais-Suomi/TURKU 909 544 1 860 000 2 769 544 Satakunta 902 215 902 215 Pirkanmaa/TAMPERE 878 413 1 800 000 2 678 413 Keski-Suomi 934 326 934 326 Pohjanmaa/VAASA 830 369 1 725 000 2 555 369 Etelä-Pohjanmaa 889 492 889 492 Keski-Pohjanmaa 604 696 604 696 Pohjois-Pohjanmaa/OULU 1 056 007 1 200 000 2 256 007 Lappi 831 451 831 451 Kainuu 688 239 688 239 Pohjois-Karjala/JOENSUU 969 595 1 500 000 2 469 595 Etelä-Savo 693 778 693 778 Pohjois-Savo 654 963 654 963 POHJOINEN KASVUKÄYTÄVÄ 900 000 900 000 SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ 1 485 000 1 485 000 SEUTUKAUPUNKIVERKOSTO 270 000 270 000 MAL-VERKOSTO 297 000 297 000 TEM 150 000 293 000 443 000 YHTEENSÄ 15 000 000 15 000 000 30 000 000
4. Varojen jako 2016 Alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014) 9 :n nojalla jaetaan vuoden 2016 valtion talousarviossa momentille 32.50.40 (Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen, siirtomääräraha 3 v) budjetoidusta 15 000 000 euron määrärahasta 9 000 000 euroa käytettäväksi lain (8/2014) 6 :n ja 7 :n mukaisiin toimenpiteisiin seuraavasti: Maakuntien liitoille, jotka toimivat alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 5 :n 2 momentin mukaisina aluekehittämisviranomaisina, yhteensä 8 869 000 euroa. Lisäksi määrärahasta osoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön 131 000 euroa. 32.50.40 Ennakoitu rakennemuutos Kasvusopimukset YHTEENSÄ Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000 183 000 Päijät-Hämeen liitto 261 000 261 000 Kymenlaakson liitto 211 000 211 000 Etelä-Karjalan liitto 231 000 351 000 582 000 Varsinais-Suomen liitto 273 000 558 000 831 000 Satakuntaliitto 271 000 271 000 Pirkanmaan liitto 264 000 629 000 893 000 Keski-Suomen liitto 281 000 281 000 Pohjanmaan liitto 249 000 518 000 767 000 Etelä-Pohjanmaan liitto 266 000 81 000 347 000 Keski-Pohjanmaan liitto 182 000 182 000 Pohjois-Pohjanmaan liitto 317 000 360 000 677 000 Lapin liitto 249 000 249 000 Kainuun liitto 206 000 206 000 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 291 000 450 000 741 000 Etelä-Savon maakuntaliitto 208 000 208 000 Pohjois-Savon liitto 196 000 196 000 Työ- ja elinkeinoministeriö 44 000 87 000 131 000 YHTEENSÄ 4 500 000 4 500 000 9 000 000
Kasvusopimukset Uudenmaan liitto: Etelä-Karjalan liitto: Varsinais-Suomen liitto: Pirkanmaan liitto: Pohjanmaan liitto: Etelä-Pohjanmaan liitto: Pohjois-Pohjanmaan liitto: Pääkaupunkiseudun kasvusopimus 750 000 euroa, Suomen kasvukäytävä 446 000 euroa ja Pohjoinen kasvukäytävä 270 000 euroa. Lappeenranta-Imatran kasvusopimus 351 000 euroa. Turun kasvusopimus 558 000 euroa. Tampereen kasvusopimus 540 000 euroa ja MAL-verkosto 89 000 euroa. Vaasan kasvusopimus 518 000 euroa. Seutukaupunkiverkosto 81 000 euroa. Oulun kasvusopimus 360 000 euroa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Joensuun kasvusopimus 450 000 euroa.