Toriparlamentin istunto...s.2 Virkistävä naistenpäivän aloitus...s.3 Kunnianosoitus mestaripianistille...s.4 Pikavene Kuokkalan pellolla...s.

Kuokkalan Asukkaat ry:n kulttuuri- ja tiedotuslehti www.kuokkala.org Huhtikuu 2012 26. vsk Kuokkanen Kuokkasen tässä numerossa ELNAZ Toriparlamentin istunto...s.2 Virkistävä naistenpäivän aloitus...s.3 Kunnianosoitus mestaripianistille...s.4 Pikavene Kuokkalan pellolla...s.5 -mainos Polttolinja 1. Olemme siinä Siltakadun puolella. OSTAMME KULTAA hyvään hintaan käteisellä -- joka päivä -- Virpin Kulta www.virpinkulta.fi KELJON PRISMA KYLMÄLAHDENTIE 8, JYVÄSKYLÄ FORUM ASEMAKATU 7, JYVÄSKYLÄ OSTAMME MYÖS HOPEAA PRISMA PALOKKA PALOKANORSI 1, JYVÄSKYLÄ www.pizzeriarosief.fi Kaikki PIZZAT alkaen 6,50 Kotiin kuljetettuna 6,50 kun tilaat vähintään kaksi annosta. Lounasaikaan (klo 10:30-14:30) listan annokseen sisältyy 0,4l limsa, salaatti ja kahvi. Paikan päällä! LA ROSE KEBAB PIZZERIA Arkisin buffet 10.30-15.30 Myös kotiinkuljetus 6,50 puh. 014-620 961, Polttolinja 7d. Syö ja juo niin paljon kuin haluat Kebabit 6,00 Pizzat 3 täytteellä 6,00 Pizzat 4 täytteellä 7,00

2 Aarre Mäkelä päätoimittaja Pääkirjoitus SÄÄSTÖÄ SÄÄSTÖÄ Edellinen Kiviniemen-Kataisen hallitus tuhlasi ja nyt Kataisen- Urpilaisen hallitus yrittää säästää. Pääministeri julisti, että kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin. Arvonlisäveron korotus tuo rahaa valtion kassaan kaikkein helpoimmin. Yhden prosenttiyksikön korotus ei äkikseltään tunnu kovin suurelta, mutta kädestä suuhun elävälle lapsiperheelle sillä on huomattava merkitys. Nyt olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa ruokatottumuksiin jättämällä terveelliset ruokatuotteet korotuksen ulkopuolelle. Siirtyminen halvempaan ruokaan lisää yleensä väestön lihavuutta. Se taas näkyy terveydenhuollon menojen kasvuna. Kiinteistöveroa tullaan nostamaan monessa kunnassa. Jyväskylässä se on jo valtakunnan huipputasolla. Yhä useampi eläkeläinen joutuu luopumaan mummonmökistään veron noustua. Seurauksena on vanhushuollon kustannusten nousu. Hallitus uskalsi päättää suurituloisten solidaarisuusverosta. Tuskin siitä jää paljoa valtion pussiin tehostuvan verosuunnittelun jälkeen. Miten säästötalkoisiin Kuokkalan Asukkaat ry Hallitus 2012 - hallitus@kuokkala.org Aarre Mäkelä pj. Pirjo Jämsen-Ahonen, vpj Kauko Järvinen, sihteeri, rahastonhoitaja Laila Koivunen Raija Broman Pirjo Savolainen Jouko Savolainen Eini Tuupainen Kirsti Mäkelä Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2012: 10 Tili: FI96 1045 3000 1808 43 Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. Ilmoitusaineistovaatimukset 55Sanomalehtiasetuksin tehty painovalmis PDF-tiedosto. 55Fontit mukana (ei True Type kirjasimia) tai konvertoituna. 55Värit prosessi CMYK-muodossa (ei RGB:tä). 55Kuvat 300 dpi resoluutiolla.eps- tai.tiff-muodossa, ilman ICC-profiileja. 55Koottavista, korjattavista tai viallisista aineistomateriaaleista veloitetaan erikseen tarvittaessa 15 EUR/ilmoitus. Hintaan lisätään arvonlisävero 22%. 55Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Mediakortti nyt myös netissä: www.kuokkala.org/mediakortti. Voimassa 5.1.2012 alkaen. Päivitetty 4.1.2012. Kuokkanen-lehti Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan. Levikki 10.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: Erkki Metsä / 050-5857920. Toimitus Toimituksen sähköpostiosoite on toimitus@kuokkala.org, löydät tarkempia tietoja myös netistä: www.kuokkala.org Pasi Ikonen toimittaja pasi.ikonen@kuokkala.org, puh. 040-771 0981 Sivukorjaamo.com Taitto, ilmoitusvalmistus, mainosmyynti info@sivukorjaamo.com, puh. 050-518 3281 Erkki Metsä Jakelu erkki.metsa@kuokkala.org, puh. 050-585 7920 Taitto, mainos- ja sivunvalmistus. Aineisto sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@kuokkala.org Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Aineistopäivän jälkeen saapuneen aineiston julkaisua ei voida taata. Seuraava Kuokkanen ilmestyy kesäkuussa ja on jakelussa kuun alkupäivinä. osallistuvat iäkkäät vanhukset? Lääkkeiden hinta nousee ja eläkkeestä pidätettävä veroprosentti nousee. Ellei hallitus sitten vielä keksi jäädyttää parjattua eläkeindeksiä. Sitten ei valiteta alhaisesta indeksistä, kun se pudotetaan nollaan. Viimeisiä elinpäiviään saattohoidossa olevan säästökeinot ovat vielä auki. Ei liene sattumaa viime päivinä julkiseen keskusteluun noussut voimakas eutanasian puolustaminen. Säästöä tulee, kun letkut irrotetaan. Eutanasian sijasta tulisi vaatia vanhuksille niin hyvää hoitoa ja kivunlievitystä, etteivät ajatukset elämän ennenaikaisesta lopettamisesta tulisi mieleenkään. Kerran täältä kuitenkin erkanemme. Suurin pärinä on syntynyt sotaväen säästöistä. S u o m e n r u o t s a l a i s e t kauhistelevat, että heidän vesselinsä, joita on 1500?, joutuvat suomenkielisten kersojen vaikutuspiiriin asepalveluksen aikana, jos ruotsinkielinen varuskunta lakkautetaan. En olisi uskonut, että Suomessa on noin suuri nuorten ummikkojen määrä. Jyväskylä täytti kunniakkaat 175 vuotta. Kaupungilta on siksi syytä odottaa viisaita säästöpäätöksiä. www.kuokkala.org Vieraskirja Vuoden 2014 Jyväskylän asuntomessujen valmistelut ja työt etenevät Äijälänrannan alueella järjestetään 11.7. 10.8.2014 asuntomessut. Vuosittain asuntomessut on Suomen suurin maksullinen yleisötapahtuma. Edellisen kerran asuntomessut järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1985, jolloin paikkana oli Kuokkalassa sijaitseva Yrttisuon alue. Ä i j ä l ä n r a n n a n alueen asemakaava on hyväksytty Jyväskylän k a u p u n g i n v a l t u u s t o s s a 17.1.2011. Asemakaava luo edellytykset terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön muodostumiselle noin 800 1000 asukkaalle. Asemakaavaan sisältyvällä viheralueella on merkittäviä luonto- ja lintuarvoja, joten luonnon kanssa pyritään rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Äijälänrannasta löytyy myös vanhaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä. Asemakaavan tueksi ja sitä korostamaan on laadittu lähiympäristösuunnitelma, valaistuksen yleissuunnitelma ja taidekonsepti. Messualueelle rakentuu 37 omakotitaloa, 1 rivitalo tai Toriparlamentin istunto Pitkän työuransa jo tehneistä, aamuisin liikekeskuksen p i z z e r i a - k o n d i t o r i a s s a kokoontuvista miehistä koostuva toriparlamentti on ehtinyt parin kuukauden aikana keskustella monista aiheista. Pysyäkseen ajan hermoilla Kuokkasen toimitus lähti parlamentin istuntoon selvittämään mitä asioita kokouksissa on käsitelty viime viikkoina. Auto- ja kuljetusalan ammattiliiton ongelmia on käsitelty myös parlamentin keskuudessa. Miehet pohtivat, palaako Räty samalla tavalla johtoon viranomaistutkinnan päätyttyä. AKT:n saama huomio on kuitenkin vienyt parlamentin mielestä yleistä keskustelua pois Henkilökohtaista Sinä kolmen lapsen äiti, joka olit Rauhalahdessa lomalla viikolla 9, tapasit miehen, minut, ko. viikon torstaina. Olisi mukavaa tavata uudelleen. Puhelinnumeroni saat tämän lehden toimituksesta puh. 050-5183281. päiväkoti, 1 pienkerrostalokortteli Äijälänsalmen rantaan ja yksi Jyväsjärven rantaan tuleva 12-kerroksinen tornitalo. Alueelle tulee myös korttelileikkipuisto. Tornitaloja pienkerrostalokortteleista järjestettiin erilliset arkkitehtikilpailut. Messualueella teemoiksi valikoituivat Aalto, Puu tarha sekä Äijä. Aalto-teemalla haetaan kekseliästä arkkitehtuuria, tuunattua designia, arjen innovaatioita ja elämänlaatua. Puu tarha teemana tarkoittaa toisaalta esim. ekologista rakentamista ja puun käyttöä sekä toisaalta panostamista pihaan. Äijä-teema voi sisältää eri lailla käsiteltynä miehen tiloja rakennuksessa/tontilla, urbaania äijää, asumisen laatua, perhetutkimusta jne. Pientaloalueelle toteutettavien hankkeiden tulee ilmentää asuntomessujen teemoja. Teeman tehtävä on tukea alueen, rakennusten, pihojen ja asuntojen suunnittelua, rakentamista ja sisustamista. Teeman tulee olla tunnistettavissa toteutuksessa. lopullisessa muista tärkeistä aiheista, kuten Kreikan talouskriisistä. Keskustelu siirtyy Stefan Walliniin ja Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen. Parlamentti huomauttaa, että sinänsä ministerin oman puolueensa kantojen tukemisessa ei ollut mitään uutta. Missä hän teki virheen, oli asioiden pimittäminen ja väärien perusteiden esittäminen varuskunnan puolesta. Yleisesti varuskuntien lakkautuksista puhuttaessa joukko toteaa, että kyllä armeijaa tarvitaan, mutta jostain on valtionkin rahaa säästettävä. Tärkeimmäksi turvaksi Suomen kannalta tulevaisuudessa koetaan hyvin hoidettu ulkopolitiikka. On myös eri asia, puhutaanko varuskunnista sotilaallisen puolustuksen vai työllistämisen kannalta, eräs jäsen pohtii. Suomen hallituksen esittämän kuntauudistuksen ryhmä arvioi heikentävän julkisia palveluita, kun välimatkat kasvavat. He miettivät toisaalta, kuinka aiemminkin useat kuntalaiset ovat joutuneet kulkemaan pitkän matkan terveyskeskukseen. Mutta jos matkat palveluihin Asuntomessujen eräänä tavoitteena on asumisen kehittäminen. Äijälänrannassa tätä tavoitetta tuetaan myös erillisprojektein. Pilottiprojektina kehitetään vihertehokkuustyökalu, jota sovelletaan yhdessä omakotitalokorttelissa. Erillisprojektina toteutetaan myös esteettömyyden edistäminen yhteystyössä Suomen Asuntomessujen ja Kynnys Ry:n kanssa.. Parhaillaan on käynnissä 32 omakotitontin hakuaika. Hakuaika päättyy 31.5.2012. Rakentamaan alueelle pääsee viimeistään toukokuussa 2013. Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle on jo käynnistynyt. Alueen rakentumisen yhteydessä valmistuu Jyväsjärveä kiertävän rantaraitin puuttuva osuus. Rantaraitilla on laskettu liikkuvan kuukaudessa noin 90000 henkilöä. Raitin valmistuminen houkuttelee varmasti monia tutustumaan kauniisiin maisemiin ja Äijälänrannan alueeseen. Hyvien messujen rakentaminen ja toteutus vaatii monien eri tahojen yhteistyötä. Suomen Asuntomessut toimivat pidentyvät, se aiheuttaa vaikeuksia varsinkin vanhuksille, ryhmä tuumaa. Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa kuntien uudistaminen vaikuttaa kuitenkin välttämättömältä. Mikäli kuntauudistus menee tällaisena läpi, nähtäväksi jää, kuinka hyvin esimerkiksi Jyväskylä pystyisi huolehtimaan kaikista uusista kuntalaisistaan. Parlamentin keskustelu siirtyy pikkuhiljaa koko valtakuntaa vavisuttavista aiheista paikallisempiin teemoihin. Vuosina 1974 94 Jyväskylän kaupunginjohtajana toiminut Jaakko Lovén on viime aikoina esittänyt julkista kritiikkiä kaupungin nykyistä toimintaa kohtaan. Hänen puheistaan parlamentti arvioi, että vaikka jälkeenpäin onkin helppo huudella, on entisen johtajan sanoissa vinha perä. Erityistä huolta herättää k a u p u n g i n v a l t u u s t o n vähäinen päätösvalta monissa kaupunkilaisiin liittyvissä asioissa. He toivoisivat, että useammista kaupungille tärkeistä asioista pystyttäisiin päättämään valtuustossa sen sijaan, että y h t e i s t y ö k u m p p a n i n a vankalla ammattitaidollaan. Kaupungin oma organisaatio ja eri yhteistyötahot ovat innostuneita ja sitoutuneita messutyöhön, myös Jyväskylän elinkeinoelämä ja matkailuväki tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Näillä eväillä tulemme saamaan kaupunkiin hienon messutapahtuman. Anu Hakala Äijälänrannan asuntomessujen projektipäällikkö yksittäisillä viranhaltijoilla olisi niin paljon valtaa. Päätösvallalla parlamentin jäsenet viittaavat esimerkiksi kaupungin tytäryhtiöiden toiminnan ohjaamiseen. Nyt monet kaupunkilaisten kannalta tärkeät asiat eivät ole mukana poliittisessa päätöksenteossa, he toteavat. Tällöin asioista päättävät tahotkaan eivät ole samalla tavalla vastuussa kuntalaisille kuin kaupunginvaltuutetut olisivat. Mutta joukon kahvikupit ovat jo miltei tyhjät ja istunto lähestyy loppuaan. Onneksi aikaa riittää kuitenkin vielä kevyemmillekin puheenaiheille. Tällä kertaa juteltavaa ja asiantuntemusta piisaa ainakin urheilusta, sillä parlamentin kunniavieraaksi on saapunut vuonna 1955 Kypärämäen parhaaksi pesäpalloilijaksi valittu herrasmies. Tässä vaiheessa Kuokkasen toimitus kiitti parlamentaarikkoja ja poistui paikalta, sallien herroille avoimen keskustelun ilman lehdistön hiostavaa seurantaa. Teksti: Pasi Ikonen

Virkistävä naistenpäivän aloitus Kuva: Olli Karppanen aikana. Noin 70 prosenttia uimareista on naisia. Seuralla on noin tuhat jäsentä ja kuusi avantouintipaikkaa. Tikan lisäksi seuran avannot löytyvät Köhniöltä, Tuomiojärveltä, Palokasta, Tikkakoskelta ja Vaajakoskelta. J ä r j e s t ä y t y n e e n ä harrastuksena avantouinnilla on jo puolen vuosisadan mittaiset perinteet Jyväskylässä. Jyväskylän seudun avantouimarit ry perustettiin vuonna 1961. Helsingissä perustettu Talviuimarikerho aloitti toimintansa jo vuonna 1924. loppupäivän aikana palele tai tunne vetoisuutta. Hyvä ystävä houkutteli Karppasen avantouinnille reilu vuosi sitten. Savolainen on käynyt uimassa kolmena talvena. Hän on löytänyt uintiseuraa myös kotitalonsa asukkaiden joukosta. Tänä talvena naiset ovat käyneet uimassa lähes joka päivä. 25 astetta pakkasta alkaa olla minulle vähän liian kylmä sää, mutta jotkut käyvät silloinkin avannossa, Savolainen kertoo. 3 Karppanen ja Savolainen suosittelevat tätä edullista harrastusta kaikille perusterveille ihmisille. Harrastaakseen ei tarvitse hankkia uimapuvun lisäksi kuin hanskat ja tossut sekä maksaa seuran vuosimaksu. Teksti: Pasi Ikonen Kuva: Juhani Starczewski Paula Hilden, Anna-Liisa Raatikainen, Pirjo Savolainen, Pirjo Laine ja Sisko Karppanen nauttimassa virkistävästä aamu-uinnista. Maaliskuun 8. päivän aamuna joukko naisia oli lähdössä tavalliseen tapaansa Tikan rantaan avantouinnille. Tällä kertaa he eivät olleet ensimmäisinä rannalla, sillä paikalle oli jo ennen heitä saapunut talkooporukka. Tikan päiväkodin Peukaloiset tekivät 8.3.2012 pilkkiretken Tikan rantaan Pohjanlahden Valon Olli Karppanen ja Alpi Kylmänen sekä Jyväskylän seudun avantouimarit ry:n Eino Pynnönen tarjosivat naistenpäivän kunniaksi avantoon uskaltautuneille ja muillekin paikalle siunaantuneille lämmintä jäälle Päijänteelle. Sää oli loistava, lämmin ja aurinkoinen ja niin olivat kaksitoista 1 4-vuotiasta pilkkijääkin! Fiilinki oli korkealla, vaikka syötit koukuista hävisivät jään alla parempiin suihin ja saalis jäi odottamaan seuraavaa kertaa. Lapset olivat tilanteesta sitä mieltä, että ovat ahvenat sitten seuraavalla kerralla isompia! Paluumatkalla näimme Naistenpäivän avantouimareita ja saimme mehut ja keksit miehiltä, jotka niitä tarjosivat avantoon uskaltaneille naisille! Pilkkiminen on kalastusmuoto, jossa kaloja ongitaan talvella järven tai meren jäähän kairalla poratun reiän kautta. Pilkkiä voi myös kesällä, esim. veneestä tai laiturilta. juotavaa ja pikkupurtavaa. Aamuinen uintireissu jäiseen järveen on monelle säännöllinen tapa. Tikan rannassakin käydään Jyväskylän seudun avantouimarit ry:n kävijätilastojen mukaan yli 4000 kertaa yhden talvikauden Minkä lapsena oppii, sen vanhana taitaa pilkkimisenkin! Vasemmalta: Rafael Erkkilä (vasemmalla), Rosanna Partti, Aamu Hiukka, Seela Laitinen, Milena Myllylä, lastentarhanopettaja Juhani Starczewski, Vilja Hämäläinen, Luca Rämö, Peppi Parkkonen, Ilona Laitala, Anna Njie, Patrik Könönen, lastenhoitaja Heli Joutsen, Enna Ahonen ja kameran takana lastenhoitaja Sirpa Palmu Lastenhoitaja Sirpa Palmu näytti, miten 25v vanha kaira meni jäähän kuin voihin. Pilkkivälineet olivat hänen miehensä Jussin ja huippuluokkaa! Kairausihmettä seuraavat Rosanna Partti, Aamu Hiukka ja Seela Laitinen. Enna Ahonen 1v näyttää mallia oikeaoppiseen pilkkimiseen! Teksti ja kuvat: Juhani Starczewski Hyvän olon shokki Päivittäin aamu-uinnilla käyvät Sisko Karppanen ja Pirjo Savolainen kertovat, kuinka uiminen virkistää mukavasti: Kaikki kolotukset ja vaivat jäävät järveen, naiset toteavat. Pirjo kuvailee uimisen aiheuttamaa tunnetta hyvän olon shokiksi. Avannossa käyminen on tuonut heille jokapäiväisen liikuntamuodon, joka tukee terveyttä. Avannossa piipahtaminen myös virkistää kehoa siinä määrin, ettei koko Vanhainkodit vallattiin ystävänpäivän kunniaksi Kuokkalan ja Lutakon palvelutalojen asukkaat kokivat ystävänpäivänä mukavan yllätyksen, kun puolenpäivän aikaan heille saapui vieraita. Jyväskylän a m m a t t i k o r k e a k o u l u n hoitotyön opiskelijat ja Suomen Punaisen Ristin Campusosasto järjestivät Vallataan vanhainkodit -tempauksen, jonka tarkoituksena oli tarjota vanhuksille henkilökohtainen hemmotteluhetki. Päivän ohjelma poikkesikin talojen normaaleista rutiineista. Aluksi leivottiin pullaa yhdessä opiskelijoiden kanssa, jonka jälkeen oli vuorossa käsien hoitamista ja hierontaa. Tapahtuma päätettiin mukavasti yhdessä laulaen. Palvelutalo Vuoroparin asukas Tyyne Vuonna 2014 Äijälänrannassa järjestettävien asuntomessujen pientalotontit tulivat hakuun maaliskuun alussa. Haku kestää 31.5.2012 saakka. Pientalotonttien hinta on 185 euroa kerrosneliömetriltä. Edullisimman tontin Alpi Kylmänen tarjoili lämmintä juotavaa uimareille. Hemmotteluhetki ilahdutti Tyyne Honkasta. Honkanen nautti järjestetystä tapahtumasta ja kertoi, kuinka iho tuntuu ihanan pehmeältä kynsi- ja käsihoidon jälkeen. Vierailu vanhainkoteihin on ollut jo useamman vuoden Asuntomessujen tonttihaku käynnissä hinnaksi tulee siten 33 300 euroa (rakennusoikeus 180 kerrosneliömetriä) ja kalleimman 74 000 euroa (rakennusoikeus 400 kerrosneliömetriä). Tonttien koot vaihtelevat 571 ja 1 823 neliömetrin välillä. Messualueelle rakentuu 37 yksi SPR:n ystävänpäivän tapahtumista. Tapahtumalla halutaan ilahduttaa vanhuksia ja tuoda laajemmin esille vanhusten hyvinvointiin liittyviä asioita. Tapahtuman järjestäjinä toimivat sosionomiopiskelija Heli Sipilä yhdessä hoitotyötä opiskelevien Sarianna Niittymäen ja Hannakaisa Kinnusen kanssa. Tapahtuman toteuttivat osana opintojaan ammattikorkeakoulun keväällä 2012 opintonsa aloittaneet hoitotyön opiskelijat. Teksti ja kuva: Pasi Ikonen Kuva: Jyväskylän kaupunki omakotitaloa, 1 rivitalo, 1 pienkerrostalo ja sekä yksi Jyväsjärven rantaan tuleva 12-kerroksinen tornitalo. Äijälänrannan asuntomessut järjestetään 11.7.-10.8.2014.

4 Kuokkanen Huhtikuu 2012 Kunnianosoitus mestaripianistille Juha Malmivaara ja Aleksandr Bagdasarov esiintyvät Hannikais-salissa 10. huhtikuuta. K u o k k a l a l a i s e n Aleksandr Bagdasarovin t o h t o r i n t u t k i e l m a a n Sairastetun aivoinfarktin vaikutus pianistin soittotapoihin ja harjoittelumetodeihin liittyvät konsertit jatkuvat huhtikuussa. Tällä kertaa luvassa on Kädet terästä sydän kultaa -niminen Kuva: Pasi Ikonen pianisteista ja säveltäjänä hän kuuluu myöhäisromanttisen tyylisuunnan merkittävimpiin nimiin. Aleksandr Bagdasaroville Rahmaninov on erityisen tärkeä henkilö. Rahmaninovin vaikutus Bagdasaroville on niin suuri, että se kuuluu kaikessa hänen soittamisessaan. Vaikka soittaisin Chopinin kappaleita, soitan niitä Rahmaninovin opettamana, pianisti kuvailee. Bagdasarov muistelee lapsuuttaan ja kuinka hän koulupoikana kuuli levykaupassa Rahmaninovin soittamia Paganinin teeman variaatioita. Musiikki jäi hänelle multimediaesitys Sergei heti mieleen. Bagdasarov on Rahmaninovista. Kuokkanen esittänyt uransa aikana monia tapasi konsertissa esiintyvät säveltäjän teoksia. Bagdasarovin ja sellisti Juha Malmivaaran. Muita suosikkeja Sergei Vasiljevitš Rahmaninov Bagdasarov ei pysty (1873 1943) oli venäläinen nimeämään Rahmaninovilta säveltäjä, pianotaiteilija ja yksittäistä teosta suosikikseen, kapellimestari. Häntä pidetään kaikki säveltäjän teokset yhtenä aikansa parhaista ovat hänen mielestään niin upeita. Rahmaninovin ohella Bagdasarov nauttii erityisesti Vladimir Horowitzin (1903 1989) musiikista. Horowitzin musiikkia Bagdasarov kertoo kuuntelevansa hyvin tarkkaavaisena, lähes hypnoottisessa tilassa. Millaisen musiikin soittaminen Bagdasarovia innostaa silloin, kun hän on erityisen iloinen? Vastaus löytyy hieman yllättäen klassisen pianomusiikin ulkopuolelta: 70-luvun soul ja ennen kaikkea Stevie Wonder (pitääkö laittaa vuosiluku?). Myös Earth, Wind & Fire ja Tom Jonesin musiikki miellyttävät pianistia iloisina hetkinä. Haikeampiin tunnelmiin sopivat ainakin Domenico Scarlattin (1685-1757) sonaatit. Haastava konsertti tulossa Miten tulevaan konserttiin valmistautuminen on sujunut? Bagdasarov toteaa, että mitä vanhemmaksi hän on tullut, sitä vaikeampaa on istua alas harjoittelemaan. Tuleva konsertti myös jännittää Bagdasarovia. Esitettävä teos on teknisesti vaativa ja Bagdasarov kummasteleekin, kuinka Rahmaninov pystyi Sergei Rahmaninov 1900-luvun vaihteessa säveltämään sellosonaattinsa vuonna 1901, 28-vuotiaana. Minulle sen soittaminen on vaikeaa vielä 55-vuotiaanakin. Kappaleen aikana ei ehdi hengähtämään sekunninkaan vertaa, Bagdasarov naurahtaa. Hänen kanssaan selloa soittavaa Malmivaaraa Bagdasarov kehuu erinomaiseksi soittajaksi, joka pysyy tahdissa, vaikka kukaan muu ei pysyisikään. Malmivaara itse arvostaa Rahmaninovin sellosonaattia, sillä se on kirjoitettu sellolle niin hyvin. Kappaleessa on paljon hyvältä kuulostavaa, soittimen keskirekisteristä soitettavaa laulavaa melodiaa. Tällaisissa isoissa sonaateissa tärkeintä on aina hakea sopivaa tasapainoa sellon ja pianon välillä, Malmivaaraa kuvaa kappaleen harjoittelemista. Teksti: Pasi Ikonen Lue lisää Aleksandr Bagdasarovista Kuokkasen numerosta 11/2006. Lehden löydät Kuokkasen lehtiarkistosta osoitteesta: www.kuokkala.org/ -> Kuokkanen -> Lehtiarkisto Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri konsertoi Kuokkalan kirkossa Jyväskylän yliopiston sinfoniaorkesteri eli tuttavallisemmin Sinfis tulee konsertoimaan Kuokkalan kirkkoon sunnuntaina 29.4. Orkesteria johtaa Eveliina Aijasaho. Solistivieraiksi Sinfikselle saapuvat viulisti Kreeta-Julia Heikkilä ja fagotisti Emil Fuchs. Orkesteri esittää Carl Nielsenin viulukonserton, op. 33, Franz Berwaldin sarjan fagotille ja orkesterille sekä Elgarin Romanssin fagotille ja orkesterille. Sinfis on vuonna 1993 perustettu Jyväskylän yliopiston edustusorkesteri. Sen soittajat ovat suurimmaksi osaksi opiskelijoita. Orkesteri on soittanut vuosien varrella monenlaisia konsertteja sinfonioista skiffle- ja elokuvamusiikkiin. Orkesteri on konsertoinut Kuokkalassa aiemminkin, vuoden 2010 marraskuussa. Tuolloin kyseessä oli myöskin solistikonsertti. Sinfiksen intendentti Susanna Nurmekselan mukaan Kuokkalan kirkko on soittajalle mukava paikka, sillä kirkossa on hyvä akustiikka ja siellä on helppo soittaa. Kuokkalan kirkossa yleisö pääsee lähelle orkesteria ja konserteissa on lämmin, intiimi tunnelma, Nurmeksela jatkaa. Sinfiksen konsertti järjestetään Kuokkalan kirkossa 29.4. kello 18.00. Liput konserttiin maksavat 10 / 7 euroa. Lippuja voi varata ennakkoon sähköpostilla osoitteesta sinfis. jyu@gmail.com. Teksti: Pasi Ikonen Kuva: Max Steffansson Luonto ja ympäristö Kuokkalan muuttuva linnusto Jo muutaman vuosikymmenen aikana on ollut nähtävissä muutoksia Kuokkalan linnustossa. On muutamia lajeja, jotka selvästi viihtyvät ihmisen läheisyydessä ja tavallaan turvautuvatkin ihmiseen paeten petoja. Aikoinaan koulupoikana Savossa oli vanhempien veljien kanssa tapana pitää kirjaa lintujen kevätmuutosta. Koko tilan alueelta yritettiin pitää pesintäkarttaa. Linnunpönttöjä oli enimmillään noin 150 pihassa ja metsissä. Lienen ollut ensimmäisiä koko maassa, joka teki suurpetolinnuille tekopesiä, kun naapurikylän pojat kaatoivat suoltamme kalasääsken pesäpuun. Välillä lintujen seuraaminen jäi vähemmälle. Metsänhoitajana tunnustan, että metsänhoito yksipuolistaa kasvillisuutta ja kuivattaa maita liikaakin ja vähentää lajien mahdollisuuksia selvitä, kun ravintoolot huononevat. Metsien avohakkuu ja maan vähäinenkin muokkaaminen tuhoavat metsistä mustikan ja tämä on suurin yksittäinen syy mm. metsäkanalintujen ja rastaiden vähenemiseen. Omissa metsissäni Savossa olen pitänyt huolen, että vaikka metsävirkamiehet yrittävät kieltää hyvin järeiden haapojen kasvattamisen lehtometsissä taimikkoalan ylispuina, kasvatin heidän kielloistaan huolimatta noita puita, jotka ovat nyt seudun suurimpia jättipuita monine koloineen, myös liitooravan asuinpuina. Pidin huolen myös siitä, että uudistusaloilla osa puustosta on pihlajia. Kun metsässä on pihlajia marjoineen rastaille syötäväksi, saavat teeret ja koppelot olla enemmän rauhassa kanahaukoilta ja huuhkajilta. Kun pari vuotta sitten aloin oppaaksi pitkille Pyhät Polut ry:n maastovaelluksille Itä- Suomessa, aloin taas seurata noiden siivekkäiden elämää. Yhtenä kohteena vaeltajille mm. Parikkalan Siikalahden niin rikkaat lintuvedet keväisin. Kun muuttolintujen runsain aalto tulee Suomenlahden itäpuolelta pohjoiseen, on lajisto muutossa niin runsas kuin olla voi. Mutta riittää lintuja muuttamaan Keski-Suomenkin kautta ja pesimään maakunnassa. Seuraavassa ylimalkaisia havaintoja Kuokkalan linnustosta. Pikkutikka on yksi Jyväskylän kaupungin nimikkolajeista ja ainoa lintulaji noissa nimikkolajeissa. Kuokkalan koivikot ovat sen asuinalueita, kuten valkoselkätikankin. Toivotaan, että tikat eivät tykänneet pahaa siitä, että kaupungin metsäosasto puhdisti niin tarkkaan noita lehtimetsiä poistaen niinkin paljon lahopuita. Vielä parikymmentä vuotta sitten näki metsissä pesintäaikaan palokärkiä, nyt ne ovat kaikonneet kauemmas. Kun Äijälään rakennetaan asuntomessualue, menettää siellä niityillä viime vuosina pesinyt leivonen pesintäpaikkansa. Kun lapsena liikuin heinäaikaan heinäpelloilla, oli uroskiurun liverrys se omalaatuinen taivaan ääni, jota lapsena ihmettelin poimiessani pientareilta ensimmäisiä mansikoita. Kuokkalan kaksi lintutornia Pitkäruohon ja Hämeenlahden ovat erinomainen paikka seurata kevätmuuton lintuja. Kun osuu jonkun kiihkobongaajan kanssa samaan aikaan tornille, saa tiedot monien lajien havainnoista pitkin maata, heillä kun on nuo tiedotusverkostonsa. Olen itse seurannut tornista, miten kalasääski iskee saaliskalaansa Hämeenlahdessa. Tiettävästi pesii Haukanmaan suunnassa. Yksi selvästi lisääntynyt laji on Jyväsjärvessä ja Päijänteen puolella on silkkiuikku. Jyväsjärvellä pesiviä pareja on jotain 4-5 kpl. Kovin on vaatimaton se ruoholautta, joka riittää tuon kauniin linnun pesänpohjaksi. Tourujoen suistossa on havaittu kuningaskalastaja, mutta vain vierailevana, ei pesivänä. Eikä siellä vieraileva meriharakkakaan ollut pesimässä. Jyvässeudun kalliomäkien pesimälinnustoon kuuluu pöllöistämme suurin, huuhkaja. Vanha kansa kutsui sitä myös hyypiäksi. Lievestuoreenjärven Hyyppäänvuori yhtenä pesintäpaikkana. En ole seurannut, onko Vuoritsalossa vielä keväisin huuhkaja pesimässä. Ristonmaalta hoitoon otettu huuhkaja Hulda on voinut olla tuota Vuoritsalon kantaa. Muuramesta tiedän viirupöllön vakituisen pesintäpaikan ikivanhassa, monihaaraisesa koivussa. Kehoitan olemaan menemättä suinpäin tuon ihmistä raatelevan pöllön poikaspesälle. Yksi luontomme komeimpia lintuja on kurki. Se on selvästi lisääntynyt maan keskiosissakin, vaikka niin suuri osa soista on ojitettu metsänkasvuun, mutta vetelimmät rimpisuot sentään ovat säästyneet sen pesäpaikoiksi. Kurki on tullut jatkuvasti jotenkin kesymmäksi eikä heti pakene näkemäänsä ihmistä. Syksyllä osuin Kuokkalan liikekeskuksessa katsomaan, miten pohjoisesta tuli kurkiparvi. Linnut huomasivat, että kaupuingin kohdalla oli voimakas nouseva ilmavirtaus. Pitkään parvi kiersi tuossa ilmavirrassa, koko ajan vain nousten ylös. Ja kun korkeutta oli jo tavattoman paljon, parvi lähti kohti etelää ja lasketteli varmasti Viron Matsalun lahdille saakka alamäkeä. Kesäpaikoillani Savossa seuraan aina, miten satapäinen kurkiparvi on alkanut viihtyä siellä pitkälle marraskuulle. Lapsuudessani sellaisia suurparvia ei koskaan näkynyt. Turun saaristosta on ensimmäinen havainto, että kurki on siellä pesinyt kallioluodoilla. Ei ole tarvinnut enää tavanomaista rimpisuotaan eikä sammakoita eikä karpaloitaan, vaan löytää ruokansa luodoilta. Savossa kurki alkoi pesimään aivan pellon laidalla kotitaloni lähettyvillä. Muuttuu siis suolinnusta ranta- ja peltolinnuksi. Oma käsitykseni on, että kurki on kohta pesimälintu Jyväsjärven Pitkäruohon ruovikoissa ja Hämeenlahdellakin, kun sille vain varataan pesintälauttoja. Luonnon siivekkäätkin pystyvät elinympäristövaatimustensa osalta mutaatioihin. Eiväthän ne muuten selviäsikään ihmisenkin toimien muuttamassa luonnossa. Kun Jyväskylässä on niinkin paljon näitä luontointoilijoita ja lintubongareita, varaan tämän palstan heille kirjoituspalstaksi. Ilmari Kosonen Metsänhoitaja

www.kuokkala.org 5 Pikavene Kuokkalan pellolla Oli myöhäinen syksy Veneen peräpressun alta pilkisti Kalasaaressa joskus kaksi miehen päätä. 1970-luvulla, veneilykauden lopettajaiset. Osa juhlijoista jäi yöksi saareen, osa halusi kaupunkiin, jonne lähdimme heitä pelastusaluksella viemään. Yö oli säkkipimeä, ja vastaan tulevien alusten ajosuunnat saattoi päätellä vain kiiluvista ajovaloista. Äijälän joki oli siihen aikaan kapea ja joen molemmilla rannoilla kasvoi tiheä lepikko. Puiden rungot olivat aika paksussa kunnossa. Äijälänjoen siltojen kohdalla on joessa mutka, joka hieman peittää näkyvyyttä ja vaatii Kalle Lehtivuori nuorena miehenä Poronselkä-aluksessa esittelemässä tarkkaavaisuutta. Olimme lehdistölle uutta sukeltajan lippua, juuri tulossa mutkasta ulos, joka varoittaa veneilijöitä pinnan alla palaamassa Kalasaareen, nokka olevasta sukeltajasta. Päijännettä kohti, kun poikittain edessämme vilahti punainen valo ja kuului melkoinen rysäys. Sitten tuli täysin hiljaista. Menimme katsomaan, mitä oli tapahtunut. Joenpenkan lepikossa oli aukko, joka erottui vaaleana taivasta vasten. Suuntasimme aukkoon valonheittäjän, jonka kirkkaassa keilassa näkyi Kuokkalan pellolla keltainen puolikatettu lasikuituvene. Ainolan mummo Missä ollaan? Kerroimme sijainnin ja suunnan kohti kaupunkia. Miehet hyppäsivät veneestä ja läksivät rivakasti kävelemään pellon reunaa osoittamaamme ilmansuuntaan. Vene jäi niille sijoilleen, kun jälleen käänsimme kokan kohti Kalasaarta. Naureskeltiin, että kohta on lehdessä ilmoitus, jossa tarjotaan halvalla hieman käytetty harvesteri-tyylinen Reilun puolentoista vuoden moottorivene. ikäinen lastenvaate- ja lahjatavaraliike Tirnukka Teksti: Kalle Lehtivuori Tähyilyä Päijänteelle Keväällä 1962 perustettu Pohjois-Päijänteen Järviosasto täyttää 50 vuotta ja julkaisee kesällä historiakirjan. Sen aineiston ovat koonneet Vesa Eronen, Jorma Raitio, Kalevi Korhonen ja Kalle Lehtivuori, joista kaksi jälkimmäistä asuu Kuokkalassa, kuten myös kirjan toimittaja Esa Sironen. Kuokkalaa sivuaa myös oheinen Lehtivuoren kirjaan laatima kainalojuttu. Järvipelastuksen ja sen moninaisten oheistapahtumien lisäksi kirjassa esitellään Päijänteen kiertolaisia, kuten entinen kaupunginarkkitehti Matti Hämäläinen, laivuri Hannu Hildén ja Fredriksonin suku. Teksti: Esa Sironen Ompelimo ja kahvila junanvaunun kupeessa Yrittäjä Sirpa Mannier uudessa Pöllö Café:ssa. muutti maaliskuun vaihteessa. Uusi liiketila sijaitsee entisen tapaan Polttolinja 1:ssä, nyt talon Polttolinjan puoleisessa kulmauksessa. Entinen tila kävi omistaja Sirpa Mannierin mukaan myymälälle ja ompelimopalveluille liian tiiviiksi. Nyt tilaa riittää, sillä puodin sisältä löytyy, kaiken muun lisäksi, 1940-luvulta peräisin oleva kokonainen junanvaunu. Uusi liiketila löytyi sattumalta aivan vierestä. Kun näin huoneen junanvaunuineen tiesin, että uusi paikka on löydetty, Mannier kertoo. Uusia palveluita ja ideoita tulevasta Suuremman tilan myötä myymälän yhteydessä onkin nyt reilusti tilaa myös kahvittelulle. Pöllö Café:ksi nimettyyn vanhanajan tunnelmaan sisustettuun kahvilaan voi tulla helposti myös lasten kanssa, sillä vanhan junanvaunun uumenista löytyy muun muassa asiakasmikro, leikkipaikka lautapeleineen sekä kahvilan asiakaspaikkoja. Lapsiperheiden käyttöön löytyy myös hoitopöytä. Tirnukan väki toivoo, että kahvilaan löytää myös uusia asiakkaita. Kunhan muuton aiheuttamasta ylimääräisestä kiireestä ja uusien ideioiden toteuttamisesta selvitään, Lilli Sirén ja Maiju Kuitunen työn touhussa. Mannier jatkaa, haaveena olisi myös, että ompelupalveluita voitaisiin tarjota yksityisille asiakkaille myös pikapalveluna. Housunlahkeiden lyhennyksiä voisi tällöin odotella kahvikupin äärellä. Uudet tilat soveltuvat hyvin myös erilaisten teemailtojen ja tuote-esittelyiden järjestämiseen. Kuitenkaan näin pian muuton jälkeen kaikkia ideoita ei ole vielä ehditty panna täytäntöön. Kiireestä huolimatta Tirnukan palveluntarjontaa on jo ehditty laajentamaan. Nykyisin liike tarjoaa ompelimopalveluita myös yrityksille ja tilauksia työvaatteista onkin jo tullut. Lisäksi Tirnukka on nykyään myös lauantaisin auki. Teksti ja kuvat : Pasi Ikonen Miten tuo aika hurahti, tuumasi lapsenlapsi, kun hiihtolomaviikko oli loppumassa. Hänen oli tarkoitus olla vain yksi päivä poissa päiväkodista, mutta Mummolassa olikin mukavampaa. Ajan kulumista saa usein ihmetellä. Viikot menevät kuin humaus ja iän lisääntyessä aika kuluu vuosi vuodelta nopeammin. Mielenkiintoista tekemistä olisi enemmän kuin toimintojen hidastuessa ehtii. Aamulla tehdyistä suunnitelmista ehtii iltaan mennessä toteuttaa korkeintaan puolet. Sanotaan, että vanhetessa unen tarve vähenee. Omalla kohdallani se ei pidä paikkaansa. Saan olla todella kiitollinen hyvistä unenlahjoistani. Tunnen paljon ihmisiä, jotka eivät saa unta ilman unenrohtoa, mikäli sittenkään. Nuorempana olisi saanut viedä patjan altani huomaamattani, ellei jokin murhe häirinnyt untani. Jyväsjärvelle saatiin sittenkin jäätä ja lunta. On se nautinto päästä aurinkoisella ilmalla ulkoilemaan hiihtäen, kävellen ja luistellen. Vaikka en enää aikoihin ole uskaltanut nousta luistimille, niin nautin toisten luistelusta. Opettelin luistelemaan vasta aikuisena, oman lapseni kanssa yhtä aikaa. Opetteluluistimina olivat miesten hokkarit. Saatuani sopivan kokoiset kaunokit, tuntui liikkuminen jäällä mukavalta. Kotimme oli rannassa, joten meillä oli luistelupaikka omasta takaa. Joskus ravimiehet aurasivat rantaamme hevosille harjoitteluradan, jossa oli ilo myös luistella. Punaiset luistimeni pääsivät, pitkän tauon jälkeen, hyväilemään jäätä virolaisen opiskelijatytön alla, hänen viettäessä lapsenlapseni kanssa ulkoilupäivää hiihtolomaviikolla. Olen nauttinut hiihtämisestä ja iloinnut pääsystäni ladulle. Useita entisiä, oman ikäisiäni, työtovereita ja tuttuja, makailee vuode- tai dementiaosastolla. Pitää muistaa olla kiitollinen omin avuin, ainakin toistaiseksi, ulkoilemaan pääsystä. Tänä talvena kyllä ulkoilijoita ilmat suosivat. Hanki kantaa, vaikka ei latuja olisikaan. Lapsuudesta muistan, miten aikuiset miehet lasten kanssa olivat hankiaisten aikaan mäkeä laskemassa. Kirkkoreki oli raahattu mäkeen ja alas mennessä se oli täynnä lapsia ja aikuisia. Miehet huolehtivat sen mäen päälle vetämisestä. Silloin olivat perheet isoja ja osattiin nauttia yksinkertaisista asioista. Ei ollut TV:tä, eikä edes radio kuulunut jokaiseen talouteen. Oli aikaa ulkoiluun ja muuhunkin kyläläisiä kokoavaan toimintaan. Olisi varmaan mukavaa nykylapsistakin, mikäli joku keksisi elvyttää vanhoja ulkoilumuotoja. Olen ihmetellyt kaupoissa tupakoiden pitämistä lukkojen takana. Samaan aikaa kaljaa ja siideriä saa ihan vapaasti valita avoimista hyllyistä. En tiedä, kumpi noista aiheuttaa enemmän vahinkoa käyttäjille ja yhteiskunnalle, mutta epäilen alkoholipitoisten juomien tekevän suurempaa tuhoa. Lapsuudessani olivat mökit kuin kaasukammioita, kylän ukkojen kokoontuessa iltaisin valehtelemaan ja kessua polttelemaan. En muista, että lapset olisivat siitä kärsineet. Ehken keuhkot tuulettuivat pitkillä koulumatkoilla ja ulkoiluleikeissä. Aikuisetkin joutuivat menemään ulos. Ei ollut sisävessoja, tai suihkuhuoneita. Oli huussi, sauna ja kaivo. Vesi tuli kantaen sisätiloihin, saunaan ja navettaankin. Lapset auttoivat kaikessa voimiensa mukaan. Valoisaan aikaan oltiin ulkosalla mahdollisimman paljon. Olen joskus ajatellut, miten haavoittuva nykyinen yhteiskunta on. Kaikki on niin viimeisen päälle sähköistetty, että kaikki toiminnat ovat seis, kun tulee sähkökatkos. Sain vapaalipun Rakennusmessuille. Vaikka en tarvitse rakentamiseen liittyvää tietoa, niin olihan mielenkiintoista huomata, sähkön olevan edelleen tärkeä kaikissa talojen lämmitysmuodoissa. Entäs sitten, jos ja kun kovilla pakkasilla sähköt olisivat poissa useita päiviä. Ainakin me kerrostaloasukkaat kuolisimme kuin russakat, joita sotaaikaan palellutettiin pakkasella maalaistuvissa, jättäen tupa www.kuokkala.org kylmäksi ja nukkumalla muutama yö sitä varten lämmitetyssä saunassa. Olen varannut itselleni kortteerin ystäväni omakotitalosta, mikäli joutuisin russakoiden tapaan pakkasella uhatuksi. Omaan talooni, mikäli sellaisen rakentaisin, laittaisin puilla lämmitettävän uunin ja takan, niin vanhanaikaiselta kuin se kuulostaakin. En ihan turhaan käynyt noillakaan messuilla. Yhdessä kohteessa voitin mukavan repun, valittuani kassakaapin lukkoon sopivan oikean avaimen. Puhelinlaskuunikin sain messualennusta, yllättäen ja pyytämättä, ilman operaattorin vaihtoa. Lisäksi löytyi erilaisia mainoskyniä, niitä keräilevän ystäväni kokoelmaan. Myös muutama mukava tapaaminen kuului ohjelmaan, joten matkailu ja osallistuminen erilaisiin tapahtumiin avartavat vanhanakin. Suosittelen lähtemistä ulos, niin kauan kuin on voimia ja nehän lisääntyvät liikkumalla. Revontulet ovat harvinaista katseltavaa täälläpäin. Olin edellisen kerran ihaillut niitä Levillä. Nyt ihailin niiden vihertävää loimua eräänä maanantai-iltana Jyväsjärven jäällä, kävellessäni Ainolaan kirjastosta. Harmi, että kaupungin valot estivät niiden paremman näkymisen. Muistan lapsuudesta, kun taivas hehkui purppuranpunaisena ylitaivaan loimuavista revontulista, joita me lapset pelkäsimme. Aikuiset näes ennustivat sellaisten revontulien ennustavan verenvuodatusta ja sotaa. Myöhemmin, kun työmatkani kulki isojen peltoaukeiden halki, revontulet näkyivät todella hyvin. Oli mukava katsella kauniita värejä iltavuorosta palatessa, autossa istuen, vieläpä ilman pelkoa. Kävimme hiihtolomaviikolla Kotakahvilassa, juomassa mehut ja syömässä kuohkeat korvapuustit. Kahvilaa pyörittää viidentoista opiskelijan ryhmä. He kartuttavat tällä tavalla maailmanympärysmatkaansa. Maukkaat korvapuustit olivat, ryhmään kuuluvan pojan perheleipomon tuotteita. Kodassa istuessa palautui muistoja lapsuudesta, jolloin syysiltoina paistoimme nuotiolla kalaa ja kasviksia keppien nenässä, syöden niitä rannan kivillä istuen. Miten nuo vaatimattomat, primitiiviset asiat jäävät mieleen. Aineellisesti puutteellisissa oloissa korostuu ihmisläheisyys ja omastaan jakaminen. Varallisuuden karttuessa, halutaan sitä lisää ja lisää, vieläpä mahdollisimman nopeasti. Lopulta toteutuu vanha sanonta: Ahneen silmät eivät täyty kuin mullalla. Kuolinpaidassa ei ole taskuja, eikä arkussa tallelokeroita ja kylmenneessä kädessä ei viedä mitään mukaan. Tiedän sen omakohtaisesti, sillä olen laittanut useita vainajia tuohon viimeiseen, maanpäälliseen vuoteeseen. Pääsin mukaan teatteriretkelle Kuopioon, katsomaan Katrinamusikaalin. Se on tarina Pohjanmaalta, varakkaasta talosta, Ahvenanmaalle köyhän merimiehen vaimoksi joutuneen naisen taistelusta, ennen kaikkea naisten puolesta, orjuuttamista ja alistamista vastaan. Kaikista menetyksistään huolimatta Katrina jaksoi uskoa rehelliseen työhön ja omiin taitoihinsa, joista uskalsi myös vaatia ansaitsemansa palkan rahana, eikä vanhoina vaatteina. Lopulta häntä alistaneet rikkaatkin alkoivat arvostaa tätä rohkeaa, työteliästä naista. Retkeen kuulunut mielenkiintoinen paikka oli vanha kahvila, Minna Canthin pihapiirissä. Samassa korttelissa on myös museo. Aikaa oli turhan vähän tällä reissulla kortteliin tutustumiseen. Tänään, kun kirjoitan tätä, liehuvat liput Minnalle ja tasaarvolle, jota Minna puolusti. Minna Canth liittyy myös Jyväskylään. Onhan täällä kirkkopuistossa Minnan patsas. Sen nähtyään ensimmäisen kerran, oli ystäväni vävy sanonut esikoistaan odottavalle vaimolleen: Jos lapsi on tyttö, hänen nimekseen tulee Minna. Tyttö tuli ja tytön nimi on Minna. Mukavaa, että Minnan patsas saa seisoa edelleen rauhassa. Iloitsen, että kirkkopuiston alle parkkihallin rakentaminen siirtyy toivottavasti siihen saakka, kun me puolustajat seuraamme yläilmoissa, joskus hulluilta tuntuvia suunnitelmia ja kaiken vanhan tuhoamista. Pysytään ystävällisinä ja iloisina, mutta uskalletaan myös itkeä yksin tai yhdessä jos on tarvetta. Pidetään huolta läheisistämme ja välillä muistakin. Rauhallista Pääsiäisen aikaa toivottelee Ainolan mummo.