PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut
PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 1 Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke
2 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Julia 2030 -hanke saa rahoitusta EU:n Life+ -ohjelmasta. LIFE07 ENV/FIN/000145 HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY puhelin: 09 15611 faksi: 09 1561 2011 www.hsy.fi Kansikuva: HSY / Karoliina Bärlund Edita Prima Oy Helsinki 2010
PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 3 1. Taustaa Julia 2030 on HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Keravan, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen EU Life + -hanke ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta Helsingin seudulla. Hankkeessa toteutetaan vuoteen 2030 ulottuvaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. Julia 2030 on kolmivuotinen (2009 2011) hanke ja sitä koordinoi HSY. Julia 2030 -hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen käytön ja hankintojen energiatehokkuutta. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan kaupunkien, kuntalaisten ja yritysten käyttöön. Hankkeessa valmistellaan myös pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Julia 2030 -hankkeeseen kuuluvan Toimitilojen käyttö -projektin tavoitteena on vähentää hankkeeseen valittujen pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 % vuosina 2009 2011. Päästövähennyksiin pyritään käyttötottumusten muutoksilla. Lisäksi projektissa kehitetään ilmastolaskuri pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Julia 2030 Toimitilojen käyttö -projektissa on mukana yhteensä 32 pilottikiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonummelta, Kauniaisista ja Keravalta. Pilottikiinteistöissä on mukana päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja, varikkoja ja terveysasema (kuva 1). Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu WWF Suomen kehittämällä ja ylläpitämällä ilmastolaskurilla, joka toimii osoitteessa www.ilmastolaskuri.fi. Ilmastolaskuria on kehitetty Julia 2030 -hankkeessa mm. lisäämällä siihen kustannusten seuranta, laajentamalla jäteosiota sekä parantamalla käyttäjäystävällisyyttä. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on otettu huomioon kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutuksen aiheuttamat päästöt, henkilöstön tekemien työasiointimatkojen aiheuttamat päästöt ja kopiopaperin kulutuksen sekä jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
4 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Kuva 1. Toimitilojen käyttö -projektin pilottikiinteistöt (numeroiden selitykset ovat taulukossa 1).
PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 5 Taulukko 1. Pilottikiinteistöjen työntekijöiden määrä ja kokonaispinta-alat. Kokonaispinta-alojen lähde: Seudullinen perusrekisteri SePe, HSY. Nro Pilottikiinteistö Kaupunki / kunta Työntekijöiden määrä Kokonaisala m 2 1 Espoon varikko Espoo 14 6 772 2 Friisilän päiväkoti Espoo 15 918 3 Granhultsskolan Kauniainen 50 6 328 4 Helsinge skola Vantaa 48 3 267 5 Helsingin ympäristökeskus Helsinki 94 8 621 6 HSY Opastinsilta 6 Helsinki 180 16 244* 7 Kaisaniemen ala-aste Helsinki 40 5004 8 Kasavuoren koulukeskus Kauniainen 85 8072 9 Kauniaisten kirjasto Kauniainen 12 1378 10 Kauniaisten uimahalli Kauniainen 9 2 358 11 Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko Kerava 25 474 12 Keravan keskustan päiväkoti Kerava 31 1 613 13 Kirkkonummen uimahalli Kirkkonummi 11 5 452 14 Kytöpuiston koulu Vantaa 40 5 058 15 Lauttasaaren ala-aste Helsinki 39 6 749 16 Leppävaaran terveysasema Espoo 130 4 804 17 Maarukan päiväkoti Vantaa 16 1 386 18 Martinkallion koulu Espoo 75 7 945 19 Meri-Rastilan korttelitalo Helsinki 80 4 942 20 Myyrmäen urheilutalo Vantaa 15 7 516 21 Pakilan yläaste Helsinki 60 6 190 22 Päiväkoti Kamomilla Helsinki 16 894 23 Päiväkoti Neulanen Helsinki 28 3 251 24 Päiväkoti Pikku prinssi Helsinki 24 1 038 25 Suutarilan monitoimitalo Helsinki 83 8 417 26 Tapiolan uimahalli Espoo 17 3 453 27 Tikkurilan kirjasto Vantaa 67 7 082 28 Tuomarilan päiväkoti Espoo 22 2 975 29 Vanttilan koulu Espoo 60 7 753 30 Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie Vantaa 150 23 933 31 Vartiokujan päiväkoti Vantaa 20 960 32 Veikkolan koulu Kirkkonummi 104 3 090 * = HSY:n osuus kiinteistön kokonaispinta-alasta on 3 307 m 2 ja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän osuus on 4 569 m 2. HSY:llä ja HSL:llä on lisäksi yhteiskäytössä olevia kokous- ja parkkitiloja. Kiinteistöllä toimii myös teatteri, ravintola, tuontiliike ja seurakunta.
6 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 2. Tiedonkeruu Tiedonkeruu on ollut keskeinen tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Tiedonkeruusta ovat vastanneet kaupunkien Julia 2030 -hankkeen toimitilojen käyttö -projektissa työskentelevät henkilöt sekä pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöt. HSY on yhdessä mukana olevien kuntien kanssa perehdyttänyt pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöt Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektiin tekemällä kiinteistökäynnin kaikissa 32 pilottikiinteistössä. Kiinteistökäyntien yhteydessä on myös käyty läpi energiansäästö- ja energiatehokkuuden parantamiskeinoja. Pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöille on lisäksi järjestetty koulutustilaisuuksia ilmastolaskurin käytöstä. Ilmastolaskurikoulutukset, joiden yhteydessä käsiteltiin vuoden 2009 tiedot, järjestettiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella vuoden 2010 alussa. Yhteensä ilmastolaskuritilaisuuksia pidettiin viisi kappaletta. Kauniaisissa ilmastolaskurin käyttöön on opastettu käymällä erikseen kaikissa pilottikiinteistöissä. 2.1 Energiankulutus Energiankulutuksen osalta ilmastolaskurissa on käytetty suoria, ei-sääkorjattuja kulutuslukuja. Sääkorjattuja kulutustietoja on tarpeen kuitenkin seurata pilottikiinteistöissä ja arvioida sitä kautta onko lämmitysenergian käytössä saavutettu tehostumista projektin aikana. Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasulaskentaa varten ilmastolaskuriin on syötetty tiedot kiinteistösähkön ja kulutussähkön kulutuksesta vuonna 2009. Ilmastolaskurissa on huomioitu erikseen joissakin kiinteistöissä oleva suora sähkölämmitys, sillä lämmityssähkön ja muun sähkönkäytön kasvihuonekaasukertoimet poikkeavat toisistaan. 2.2 Liikenne Liikennetietoja on kerätty liittyen työasiointimatkoihin eli kodin ja työpaikan välisiä matkatietoja ei ole huomioitu. Matkatietojen selvitys on aloitettu loppuvuodesta 2009, mistä johtuen tiedot perustuvat takautuvaan arvioon. Työasiointimatkoista on kerätty tietoja autolla tehdyistä matkoista, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ulottuvista linja-autoja junamatkoista, lentomatkoista sekä laivamatkoista. Pääkaupunkiseudun julkisella liikenteellä tehdyt työasiointimatkat on rajattu pois liikennetiedoista, sillä niiden osalta tietojen kerääminen olisi ollut lähes mahdotonta matkojen suuren määrän vuoksi. Lisäksi julkisen liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat pieniä verrattuna esimerkiksi lento- ja laivamatkoihin. Pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen osuus oli noin 9 % (126 kg/asukas) tie-, raide- ja laivaliikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2009. 2.3 Paperinkulutus Paperinkulutuksessa on huomioitu pilottikiinteistöissä vuoden 2009 aikana kulutettu kopiopaperi. Pilottikohteissa, joissa kopiopaperia on ostettu kerralla useamman vuoden tarpeisiin, vuoden 2009 paperinkulutustiedot ovat arvioita. 2.4 Jätteet Jätteiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa otettiin huomioon pilottikiinteistöissä vuonna 2009 syntyneet biojäte, keräyspaperi, keräyskartonki, pahvi, energiajae ja sekajäte.
PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 7 3. Tulokset Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat 10 510 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Pilottikiinteistöjen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kiinteistöittäin on esitetty kuvassa 2. Helsingin ympäristökeskus HSY Opastinsilta 6 Keravan tekn. tsto ja varikko Espoon varikko Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Kauniaisten uimahalli Tapiolan uimahalli Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsingeskolan Kytöpuiston koulu Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Martinkallion koulu Vanttilan koulu* Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Keravan keskustan pvk Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen Merirastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 tonnia CO 2 -ekv. Sähkönkulutus Lämmönkulutus Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Laivaliikenne Paperinkulutus Jäte Kuva 2. Pilottikiinteistöjen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009. Vanttilan koulu on ollut toiminnassa elokuusta 2009 lähtien. HSY:n toimiston tiedoista puuttuvat jätetiedot.
8 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 Tulokset osoittavat, että merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä on lämmönkulutus. Toiseksi merkittävin päästölähde on sähkönkulutus. Tuloksissa on kuitenkin huomattavia kiinteistökohtaisia eroja. Espoon varikolla tieliikenteen osuus on merkittävä, sillä kiinteistön toiminnassa käytetään paljon autoja. Kirjastoissa ja Leppävaaran terveysasemalla sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes yhtä merkittävät kuin lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt. Yläkouluissa sähkönkulutuksen ja lämmönkulutuksen päästösuhde on suurempi kuin alakouluissa. Tämä saattaa johtua siitä, että yläkoulujen tavallisissa luokkahuoneissa on enemmän sähköä kuluttavia laitteita. Lisäksi yläkouluissa on alakouluista poiketen kotitalouden ja teknisen työn luokat. Yksi selittävä tekijä sähkönkulutuksen suuremmalle osuudelle yläkouluissa voi olla myös pidemmät koulupäivät verrattuna alakouluihin. Lentomatkojen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä osassa pilottikiinteistöjä. Paperinkulutuksella ja jätteillä on puolestaan suhteellisen pieni osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä kaikissa pilottikiinteistöissä. Kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen lisäksi päästöt on laskettu työntekijää kohden (kuvat 3-6). Uimahallien osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden, sillä uimahalleissa työntekijämäärä ei korreloi kävijämäärän kanssa (kuva 6). Myyrmäen urheilutalo on rinnastettu uimahalleihin, sillä urheilutalossa toimii uimahalli. Päiväkodeissa ja kouluissa työntekijöiden määrä korreloi suhteessa päiväkotilasten ja oppilaiden määrään. Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Keravan keskustan pvk 2,58 Maarukan päiväkoti 3,73 Vartiokujan päiväkoti 4,31 Tuomarilan päiväkoti 2,70 Friisilän päiväkoti 6,71 Päiväkoti Kamomilla 2,56 Pvk Pikku prinssi 3,21 Päiväkoti Neulanen 1,76 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 tonnia CO 2 -ekv./työntekijä Kuva 3. Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuonna 2009. Koulujen kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Varia Tennistie 9,72 Veikkolan koulu 4,10 Helsingeskolan 7,29 Kytöpuiston koulu 8,02 Granhultsskolan 4,83 Kasavuoren koulukeskus 7,96 Martinkallion koulu 5,99 Vanttilan koulu 0,77 Kaisaniemen ala-aste 4,94 Lauttasaaren ala-aste 7,17 Pakilan yläaste 5,70 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 tonnia CO 2 -ekv./työntekijä Kuva 4. Koulujen kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuonna 2009. Vanttilan koulu on ollut käytössä vain osan vuotta 2009. Varia Tennistie on ammattiopisto, muut koulut ovat peruskouluja ja lukioita.
PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 9 Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Helsingin ymp.keskus HSY Opastinsilta 6 Espoon varikko Keravan tekn. tsto ja varikko Kauniaisten kirjasto 1,30 2,17 2,53 5,21 Tikkurilan kirjasto 5,10 Kuva 5. Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimita- Merirastilan korttelitalo 2,63 Suutarilan monitoimitalo 2,38 lojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt työntekijää Leppävaaran terv.asema 2,10 kohden vuonna 2009. 0 2 4 6 8 10 12 14 tonnia CO 2 -ekv./työntekijä 13,30 Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden Kirkkonummen uimahalli 0,0029 Myyrmäen urheilutalo 0,0044 Kauniaisten uimahalli 0,0036 Tapiolan uimahalli 0,0030 0 0,001 0,002 0,003 0,004 0,005 tonnia CO 2 -ekv./kävijämäärä Kuva 6. Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden vuonna 2009. Kävijämäärä Kirkkonummen uimahallissa ja muissa kiinteistön liikuntatiloissa on vuosittain noin 205 000, Tapiolan uimahallissa noin 315 000, Kauniaisten uimahallissa noin 118 000 sekä Myyrmäen urheilutalossa noin 282 000.
10 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 4. Johtopäätökset Vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöt osoittavat sen lähtötason, jolta pilottikiinteistöt lähtevät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Vuosien 2010 2011 tulokset tulevat osoittamaan, miten Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektin tavoite eli 10 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä, toteutui. Koko pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastostrategian mukainen tavoite on vähentää asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pilottikiinteistöjen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että projektissa mukana olevat kiinteistöt ovat toiminnoiltaan, kunnoltaan ja iältään toisistaan poikkeavia. Tämän vuoksi pilottikiinteistöjen vertailuun sekä kiinteistötyyppien kesken että saman kiinteistötyypin sisällä on suhtauduttava varauksella. Koska kasvihuonekaasulaskenta on tehty vuonna 2009 ensimmäistä kertaa, tuloksiin sisältyy vielä myös epävarmuutta. Erityisesti matkatietojen seuraaminen läpi vuoden parantaa tietojen luotettavuutta jatkossa. Kokonaisuudessaan kasvihuonekaasulaskennan tarkkuus paranee, kun projektiin osallistuvat ekotukihenkilöt ja tilakeskukset parantavat omia tiedonkeruujärjestelmiään.
PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 11 Julia 2030 Toimitilojen käyttö projektiryhmä HSY: ympäristöasiantuntija Miia Riihimäki, HSY Seututieto, p. 050 348 1885, miia.riihimaki@hsy.fi Helsinki: Vs. ympäristötaloussuunnittelija Johanna af Hällström, p. 09 310 32044, johanna.afhallstrom@hel.fi Espoo: Ympäristöasiantuntija Tuija Stambej, p. 09 8168 3531, tuija.stambej@espoo.fi Vantaa: Ympäristöasiantuntija Hanne Siikström, p. 09 839 23115, hanne.siikström@vantaa.fi Kauniainen: Julia ilmastohanke, projektityöntekijä Virve Luomaniemi, p. 050 360 7586, virve.luomaniemi@kauniainen.fi Kerava ja Kirkkonummi: Projektipäällikkö Marika Visakova, p. 050 308 6014, marika.visakova@hsy.fi
12 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009
Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi HRM Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi