SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET

1 SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET SATAKUNTALIITTO 2002 Sarja A:262

2 Satakuntaliiton monistamo Pori 2002 Painos 1000 kpl

3 SATAKUNNAN EDUNVALVONNAN KÄRKIHANKKEET Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 5 1.1 Satakunta tarvitsee edelleen kehityspanoksia... 5 1.2 Maakunnan kärkihankkeet edenneet... 7 1.3 Maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden tarkoitus... 7 2 SATAKUNNAN YLEISET ALUEPOLIITTISET TAVOITTEET... 8 3 KOULUTUS, TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN SIIRTO... 9 3.1 Yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus valtiolle... 9 3.2 Yliopistotasoisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen... 9 3.2.1 Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen... 9 3.2.2 Porin yliopistokeskuksen nykyisten koulutusalojen vahvistaminen... 10 3.2.3 Muut yliopistotasoisen koulutuksen hankkeet... 10 3.3 Satakunnan ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan edelleen vahvistaminen... 10 3.4 Osaamiskeskusten ja teknologiakeskittymien kehittäminen... 10 4 YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI... 12 4.1 Satakunnan Järvikeskus... 12 4.2 Selkämeren kansallispuisto... 13 4.3 Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuskeskus... 14 4.4 Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus Satakuntaan... 14 5 LIIKENNEHANKKEET... 15 5.1 Tampere Pori rautatien tasoristeysten poisto... 15 5.2 Tieverkon kehittämishankkeet... 15 5.2.1 Valtatie 8 Pori-Söörmarkku... 15 5.2.2 Valtatie 12 Rauman sisääntulo... 15 5.3 Tieverkon kokonaisrahoitushankkeet... 16 5.3.1 Valtatie 2 Pori-Vihti... 16 5.3.2 Valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Merikarvia... 16 5.3.3 Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki... 17 5.4 Meriväylät... 17 5.4.1 Rauman väylä... 17 5.4.2 Porin väylä... 17 6 VARUSKUNNAT... 19 6.1 Säkylän varuskunta... 19 6.2 Niinisalon varuskunta... 19 KÄRKIHANKE-ESITYKSET 2002... 20

5 1 JOHDANTO 1.1 Satakunta tarvitsee edelleen kehityspanoksia Satakunnan maakunnan kehittäminen edellyttää paitsi omaehtoista kuntien ja yritysten toimintaa myös valtion ja Euroopan unionin panostuksia. Satakuntaan kohdentuu valtion budjettitalouden toimintamenoista asukasta kohden laskettuna kolmanneksi vähiten kaikista maakunnista. Tehtävittäin valtion toimintamenoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että asuminen ja yhdyskuntapalvelut -nimikkeen alla Satakunta saa kaikkein vähiten rahoitusta. Liikenneministeriön toimiala kuuluu yhdyskuntapalveluihin. Satakunnan kehittäminen ei perustu valtion tukeen, mutta maakuntaan on kohdennettava oikeudenmukainen osuus voimavaroista. Valtion menot maakunnittain ilman investointeja vuonna 2000 Itä-Uusimaa Päijät-Häme SATAKUNTA Etelä-Karjala Kymenlaakso Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa KOKO MAA Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Kanta-Häme Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Ahvenanmaa 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 euroa / asukas Lähde: Tilastokeskus

6 Maakunnan keskeisimmät ongelmat ovat maan keskiarvoa korkeampi työttömyys ja muuttotappio. Myös bruttokansantuotteen kasvu hidastui vuonna 2001 ja ennusteiden mukaan tuotannon kasvu Satakunnassa on vuonna 2002 yksi prosentti, kun se koko maassa on kaksi prosenttia. Työttömät työnhakijat ja työttömyysaste Satakunnassa ja koko maassa v. 1991-2002 asti Vuosi Satakunta Koko maa Erotus Yht. % % %-yksikköä 1991 13 986 11,1 9,2 1,9 1993 25 479 21,7 19,6 2,1 1995 23 654 19,5 18,8 0,7 1997 21 287 18,1 16,4 1,7 1999 19 397 16,8 13,9 2,9 2001 16 861 14,7 11,7 3,0 Vuoden 2001 ja 2002 alkuvuoden aikana Satakunnassa työttömien määrä väheni hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin. Viime vuosina työttömien keskimääräinen lukumäärä on vuosittain vähentynyt runsaalla tuhannella. Vuoden 2001 aikana maakunnan muuttotappio lieveni 1400 asukkaan tappiosta 1100 tasoon. Maakunnan vetovoima on lisääntynyt, mikä ilmenee tulomuuton selvänä lisäyksenä. Korkea-asteen koulutuksen laajentuminen, yliopistollisten koulutuspaikkojen nousu ja moninaiset yliopistollisen toiminnan kerrannaisvaikutukset ovat osaltaan olleet vaikuttamassa näin nopeasti nähtävillä oleviin tunnusmerkkeihin. Väestönmuutokset ja väkiluku seutukunnittain 1995 ja 2001 Porin seutukunta Väestö Kokonais- Luonn. väestönmuutos Muuttoliike 31.12. muutos Synt. Syntyneet Kuolleet Kokonais- Maassamuutto enem. lkm lkm muuttol. Netto Kunnasta Kuntaan 1995 118 278-193 208 1 391 1 183-405 -425 4 484 4 059 2001* 115 861-393 -58 1 087 1 145-335 -432 5 630 5 198 Rauman seutukunta 1995 61 744-157 118 710 592-282 -278 2 331 2 053 2001* 59 482-386 -21 557 578-365 -370 2 703 2 333 Kaakkois-Satakunta 1995 32 828-277 -80 326 406-205 -212 1 133 921 2001* 31 195-363 -92 311 403-271 -346 1 588 1 242 Pohjois-Satakunta 1995 31 699-228 -80 319 399-158 -161 1 116 955 Satakunta 2001* 29 730-251 -84 278 362-167 -176 1 328 1 152 1995 244 549-855 166 2 746 2 580-1 050-1 076 9 064 7 988 2001* 236 268-1 393-255 2 233 2 488-1 138-1 324 11 249 9 925 * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Väestö 1996:8, 2002:1 Satakunnan sisällä seutukuntien ja kuntien keskinäiset erot useimmilla kehittyneisyyttä mittaavilla indikaattoreilla ovat verrattain suuret. Satakunta, jossa vientiteollisuuden asema on vahva, on altis kansainvälisille suhdanteille. Maakunnan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että Suomen valtio ja Euroopan Unioni panostavat Satakuntaan. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Satakunnassa vuosina 1995-2000 Aloittaneet Lopettaneet Erotus 1995 1 245 928 317 1996 1 066 993 73 1997 1 048 855 193 1998 944 862 82 1999 870 849 21 2000 942 752 190 Yhteensä 6 115 5 239 876 Vuoden 2000 lopussa oli Satakunnassa 11 025 yritystä.

7 1.2 Maakunnan kärkihankkeet edenneet Satakunnan keskeiset kehittämishankkeet ovat edenneet. Yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä oli merkittävä askel ylioppilaspohjaisen sisäänoton alkaminen teknillisellä, kauppatieteellisellä ja humanistisella alalla. Satakunnan ammattikorkeakoulu nimettiin vuonna 2001 yhdeksi neljästä aluekehityksen huippuyksiköstä. Porin ammattilentäjien oppilaitoksesta tehtiin myös päätös vuoden 2001 aikana. Porissa on alkanut myös Tampereen yliopiston alainen hyvinvointitutkimus. Satakunnan osaamiskeskus, jonka osaamisaloina ovat etäteknologia ja materiaalitekniikka, on toteuttanut projekteja noin 13,5 miljoonalla eurolla. Osana osaamiskeskuksen toimintaa on valmisteltu lähialueyhteistyöhön ja pohjoiseen ulottuvuuteen liittyen laaja hanke Kaliningradin alueen kanssa, johon liittyy IT -alan tutkija- ja opiskelijavaihtoa. Pohjoisen ulottuvuuden foorumi on vuoden 2002 syksyllä Porissa. Satakunnassa toteutetaan myös elintarviketalouden osaamiskeskusohjelmia osana Seinäjoen elintarviketalouden osaamiskeskusta (sivupiste Satafood Huittisissa) ja verkostoitunutta valtakunnallista elintarviketalouden osaamiskeskusta (solmukohta Pyhäjärvi-instituutissa Eurassa) Satakunnassa. Valtioneuvosto on nimennyt Porin ja Rauman seudut aluekeskuksiksi. Aluekeskuksien ohjelmatyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Myös muissa seutukunnissa eli Kaakkois-Satakunnassa ja Pohjois-Satakunnassa kuntien seudullinen yhteistyö on tiivistynyt. Merkittävä päätös oli myös hätäkeskuslaitoksen sijoittaminen Poriin. Päätös oli ensimmäinen valtion toimintojen uudelleen sijoittamispäätös Paavo Lipposen toisen hallituksen aikana. Liikennehankkeista valmistuu syksyllä 2002 valtatien 2 nelikaistaistus välillä Pori-Ulvila. Porin lentokentän kiitoradan pidennys valmistui vuonna 2001. Maakunnan varuskuntien rakennushankkeet ovat edenneet. Niinisalon varuskunnan uusi ruokalarakennus otettiin käyttöön. Maakunnan kärkihankkeista eivät ole edenneet tasoristeysten poisto Tampere-Pori -radalla (25 milj.euroa), valtatie 8 välillä Pori-Söörmarkku (14 milj. euroa) ja valtatie 12 Rauman sisääntulo (12 milj. euroa). 1.3 Maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden tarkoitus Satakuntaliitossa maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeilla tarkoitetaan sellaisia tavoitteita ja yksittäisiä hankkeita, joista päätetään maakunnan ulkopuolella lähinnä valtioneuvostossa, eduskunnassa ja Euroopan unionin päätöksentekoelimissä. Hankkeista päätetään poliittisella tasolla ja niiden toteuttamiseen pyritään myös vaikuttamaan paitsi asiaperustein myös poliittisin keinoin. Maakunnallisten edunvalvonnan kärkihankkeiden lisäksi maakunnassa toteutetaan osana aluekehitystyötä satoja pienempimuotoisia hankkeita alueviranomaisten ja Satakuntaliiton päätöksillä, kuntien ja yritysten omina päätöksinä sekä osana EU-ohjelmien toteuttamista. Kärkihankelistaukseen ei ole otettu mukaan aluekehitystyön piiriin kuuluvia hankkeita. Mm. useita kulttuuriin, matkailuun, ympäristöön ja teknologian siirtoon liittyviä hankkeita voidaan edistää ja toteuttaa aluekehitysvaroin. Satakuntaliitto on pyytänyt esityksiä maakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiksi jäsenkunniltaan, valtion alueviranomaisilta, oppilaitoksilta, elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöiltä sekä muilta sidosryhmiltä. Esityksiä tuli 1.3.2002 mennessä n. 50 eri taholta. Esitykset ovat tämän julkaisun liitteenä. Satakunnassa on käynnissä myös muita aluekehitykseen ja aluepolitiikkaan liittyvien ohjelmien valmistelua ja toteuttamista. Vuoden 2003 keväällä hyväksytään pitkän tähtäimen toimintalinjauksena maakuntasuunnitelma ja syksyllä 2003 uuden aluekehityslain mukainen maakuntaohjelma, jossa määritellään lyhemmän tähtäimen kehittämisen painopisteitä ja hankekoreja. Maakunnassa toteutetaan myös Porin ja Rauman seudun aluekeskusohjelmia sekä osaamiskeskusohjelmia, joiden rahoituksella osa esitetyistä hankkeista saadaan vireille. Kärkihankkeiden valintaa on valmisteltu Satakuntaliiton maakuntahallituksen asettamassa edunvalvontapoliittisessa neuvottelukunnassa, johon kuuluvat maakuntahallituksen poliittisten ryhmien edustajat sekä suurimpien puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Kärkihankkeista on lisäksi neuvoteltu seutukuntien edustajien kanssa erillisessä seminaarissa ja kahdessa neuvottelussa. Lisäksi maakuntahallitus on käsitellyt kärkihankkeiden valmistelua kolmessa kokouksessaan ja iltakoulussaan. Maakuntavaltuusto on käynyt kärkihankkeista evästyskeskustelun 31.1.2002. Kärkihankkeet hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 3.6.2002.

8 2 SATAKUNNAN YLEISET ALUEPOLIITTISET TAVOITTEET Satakunnan aluekehityksen tavoitteita ovat maakunnan työllisyyden parantaminen ja muuttotappion vähentäminen. Kehittämisen strategia perustuu osaamisen tason nostamiseen, teknologian siirtoon, ympäristön ja kulttuuripalvelujen parantamiseen sekä toimivaan liikenneverkkoon. Maakunnan kehitykselle on myös tärkeää toimivat tietoliikenneyhteydet. Alueelliseen kehitykseen voidaan vaikuttaa mm. alueviranomaisten päätöksin, EU-ohjelmilla sekä oppilaitosten, yritysten ja kuntien välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Vaikka aluekehitys ei ole nykyään valtion rahojen anelua, Satakunnalla on oikeus vaatia oikeudenmukainen osuus valtion määrärahoista. Merkittävä tavoite on, ettei valtion toimintoja ja olemassa olevaa koulutus- ja palveluverkkoa supisteta. Satakunnan maakunnan keskeisin tavoite aluepolitiikassa on sekä valtion että EU:n voimavarojen alueellisessa jaossa oikeudenmukainen osuus yhteisistä varoista. Tavoite koskee niin kuntien valtionosuuksia ja kunta-valtio suhdetta kuin yksittäisiin hankkeisiin ja toimintoihin liittyvää rahoitusta. Kansallisessa aluepolitiikassa Satakunnan tavoitteena on, että koko maakunta on tulevaisuudessakin kansallisten tukialueiden piirissä eli yritykset voivat hyödyntää täysimääräisesti yritystukia. Euroopan unionin alueja rakennepolitiikassa tavoitteena on, että vuoden 2006 jälkeen koko maakunnassa voidaan edelleen toteuttaa EU-osarahoitteisia hankkeita. Maatalouspolitiikassa keskeisin tavoite on turvata artikla 141 mukaisten kansallisten vakavien vaikeuksien tukien jatkuminen. Satakunnassa on myös valmiuksia ja tahtoa erilaisten toiminnallisten ja hallinnollisten kokeilujen käynnistämiseen. Kokeilut voivat liittyä yritysten välillisten työvoimakustannusten vähentämiseen, arvonlisäveron alentamiseen, tietoliikenteen kehittämismalleihin, uudenlaisiin aluehallintomalleihin tai kokeiluihin kuntien palvelutuotannossa. Kokeilut voivat liittyä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja työelämän tarpeiden tehokkaampaan ennakointiin. Yksittäiset kokeilut tulee suunnitella yhdessä kuntien, alueviranomaisten ja ministeriöiden kesken. Myös monet valtakunnalliset ratkaisut, kuten päättäminen energiatuotannon eri vaihtoehdoista, vaikuttavat Satakunnan kehittämiseen. Mikäli Suomeen rakennetaan lisää ydinvoimaa, on Satakuntaliitto esittänyt uuden voimalaitoksen sijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluotoa. Myös maakaasuverkon ulottaminen Satakuntaan on selvitettävänä. Maakunnan rannikko on myös erinomainen tuulivoiman sijoituspaikka. Merkittävä osa kuntien ja muiden tahojen esittämistä hankkeista voidaan toteuttaa EU-ohjelmien rahoituksella. Tällaisia hankkeita ovat useat yritystoimintaan, teknologiaan sekä kulttuuriin, matkailuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät hankkeet. Osa asioista taas päätetään eri viranomaisten ja tahojen omassa päätöksenteossa. Seuraavassa on valittu konkreettisia hankkeita, jotka perustuvat Satakuntaliiton kehittämisen painopisteisiin eli koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamiseen, ympäristöön, kulttuuriin, yhteysverkkoon ja varuskuntien kehittämiseen. Kansallisessa ohjelmallisessa aluepolitiikassa tavoitteena on Porin ja Rauman seutujen aluekeskusohjelmien tavoitteiden edistäminen ja Kaakkois-Satakunnan pääseminen yhdessä Vammalan seudun kanssa aluekeskusohjelman piiriin. Maakuntaohjelman mukaisten toteuttamissuunnitelmien esitysten tulee vaikuttaa myös käytännössä valtion talousarvion valmisteluun. Valtion hallinnon kehittämisessä tulee satakuntalaista aluehallintoa edelleen vahvistaa. Maakuntaan tulee perustaa oma ympäristökeskus, Satakunnan TE- keskukseen tulee perustaa kokeiluluontoisesti koulutusosasto ja perustaa maaseutuosaston yhteyteen kalatalousyksikkö. Valtion toimintojen uudelleen sijoittamisessa Satakunta tulee ottaa huomioon mm. Suomen ympäristökeskuksen, alueellisten museokeskusten, maaseutuviraston ja muiden mahdollisten toimintojen uudelleen sijoittamisessa.

9 3 KOULUTUS, TUTKIMUS JA TEKNOLOGIAN SIIRTO Satakunnan menestys perustuu ennen kaikkea osaamisen tason nostoon ja tutkimustiedon siirtämiseen yrityksille. Koulutuksessa ovat keskeisiä yliopistotasoinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja toisen asteen koulutus. Kaiken koulutuksen keskeisenä tavoitteena on kohdentua sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä työelämän tarpeisiin. Koulutuksen kehittämisessä on toisen asteen koulutuksella ja ammattikorkeakouluilla suuri merkitys. Yritysten ja julkishallinnon työvoiman tarpeiden turvaaminen sekä ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja tutkimustoiminta luovat edellytyksiä aluekehitykselle. Vaikka Satakunnan koulutuksen kärkihankkeet tässä asiakirjassa liittyvät korkeakoulutasoiseen koulutukseen, Satakuntaliitto korostaa toisen asteen koulutuksen merkitystä alueellisessa kehitystyössä. 3.1 Yliopistotasoisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus valtiolle Satakunnan yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä on vuoden 2001 aikana edetty merkittävällä tavalla. Porin yliopistokeskuksessa käynnistyi ylioppilaspohjainen koulutus DI-koulutuksessa (sisäänotto 60 opiskelijaa) Tampereen Teknillisen korkeakoulun toimesta, kauppatieteiden maistereiden koulutuksessa (35 opiskelijaa) Turun Kauppakorkeakoulun toimesta ja humanistinen koulutus (41 opiskelijaa) Turun yliopiston toimesta. Lisäksi yliopistokeskuksessa on muuntokoulutusta sekä vireää täydennyskoulutustoimintaa. Lisäksi Porissa ja Raumalla toimii Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus sekä Porissa Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, joita on kehitetty EU-osarahoitteisin hankkein. EU-ohjelmilla on tuet-u myös Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimusta Porissa. Opetusministeriön korkeakoulujen alueellisen kehittämisen työryhmä on esittänyt joulukuussa 2001, että nykyisin pääosin kuntien ja EU-ohjelmien rahoituksella toteutettava Porin yliopistokeskuksen koulutus siirtyy valtion kustannettavaksi vuonna 2004. Vuosina 2002-2003 on tärkeää, että opetusministeriölle irrotetaan tavoite 2 -ohjelmasta riittävät myöntövaltuudet yliopistotasoisen koulutuksen rahoitukseen, kuten Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmä on esittänyt. Satakuntaliiton keskeisin tavoite on, että Satakunnassa toteutettava yliopistotasoinen koulutus rahoitetaan valtion vuoden 2004 talousarviosta emäkorkeakoulujen talousarvioissa ja asiasta sovitaan opetusministeriön ja emäkorkeakoulujen tulossopimuksissa. Tavoite koskee Tampereen teknillisen korkeakoulun DIkoulutusta, Turun kauppakorkeakoulun KTM - koulutusta, Turun yliopiston humanistista koulutusta, Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimusta ja Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskusta. 3.2 Yliopistotasoisen koulutuksen laajentaminen ja kehittäminen Yliopistotasoisen koulutuksen kehittämisessä on tavoitteena ensisijaisesti vahvistaa olemassa olevaa koulutusta ja tutkimusta ja toissijaisesti käynnistää uusia koulutusaloja. 3.2.1 Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittäminen osana valtakunnallista ja alueellista osaajaverkostoa edellyttää, että oppilaitoksella on valmiudet reagoida ja vastata ajankohtaisiin koulutus- ja tutkimustarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Yhtenä osana kehittämistyötä on pätevöittämiskoulutus, jota järjestetään lastentarhanopettajille. Pätevien erityislastentarhan-opettajien vaje on suuri ja tarve pysyvä. Tähän samoin kuin käsityön tutkijakoulun käynnistämiseen ja käsityön verkkomuotoisen sivuaineopetuksen tarjoamiseen on varauduttu Turun yliopiston ja opetusministeriön tulossopimuksessa vuosille 2001-2003. Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus- ja tutkimushankkeen avulla pyritään vastaamaan mm. valtakunnalliseen liikunnanopettajien vajaukseen. Suunnitelmiin sisältyy liikunnan sivuaineopintojen käynnistyminen, mikä liittyy tavoitteeseen perustaa kasvatustieteiden, lääketieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sekä Paavo Nurmi keskuksen yhteistyönä lasten ja nuorten liikunnan ja terveellisen elämäntavan tutkimusyksikkö. Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutus- ja tutkimushankkeelle on haettu opetusministeriön hankerahoitusta vuodelle 2003. Rauman opettajankoulutuslaitoksella on lisäksi lukuisia muita hankkeita, joiden edistämiseen tarvitaan taloudellista tukea. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tar-

10 koituksenmukaista on esimerkiksi kehittää yhteistyö niin Turun yliopiston muiden tiedekuntien kuin Satakunnassa toimivien toisten yliopistojen kanssa. Tätä tulee tehdä mm. sivuaineopintojen osalta. EU-osarahoituksen turvin on käynnissä opetus- ja kasvatusalan kehittämiskeskuksen toimintamahdollisuuksia selvittävä projekti. Rauman opettajankoulutuslaitoksen kehittämis- ja tutkimushankkeisiin tulee vuosittain varata valtion talousarvioon riittävät määrärahat. 3.2.2 Porin yliopistokeskuksen nykyisten koulutusalojen vahvistaminen Yliopistotasoisessa koulutuksessa on lisäksi tavoitteena opiskelijoiden sisäänoton lisääminen teknillisellä, kaupallisella ja humanistisella alalla, tutkijakoulutuksen lisääminen sekä taideteollisen korkeakoulun toiminnan laajentaminen Satakuntaan. Teknillisessä koulutuksessa on tavoitteena materiaalitekniikan opetus- ja tutkimustoiminnan käynnistäminen Porin yliopistokeskuksessa. Yhteiskuntatieteellisessä koulutuksessa on tavoitteena käynnistää Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden avoin korkeakouluopetus ja myöhemmin tutkintoon johtava koulutus. 3.2.3 Muut yliopistotasoisen koulutuksen hankkeet Virtuaaliyliopistotoiminnan mahdollisuuksia Pohjois- Satakunnassa selvitetään yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. Esiselvityksen valmistuttua tehdään konkreettisia toimenpide-esityksiä. Satakunnan tavoitteena on myös lääkärien perusterveydenhuollon ja erikoistumiskoulutuksen aloittaminen ja opetusterveysaseman perustaminen Poriin, josta on sovittu Turun yliopiston kanssa. Teknillisen tutkimuksen puolella tavoitteena on Tampereen teknillisen korkeakoulun Rauman tutkimusyksikön toiminnan vakinaistaminen ja puettavan teknologian professuurin perustaminen Kankaanpään puettavan teknologian tutkimuskeskuksen yhteyteen. Maakunnan tavoitteena on myös vahvistaa geologista tutkimusta maakunnassa. Ympäristötutkimuksessa tavoitteena on vahvistaa Satakunnan ympäristöntutkimuskeskusta lisäämällä vakituisessa virkasuhteessa olevien tutkijoiden määrää ja lisäämällä tutkimuskeskuksen kansainvälisiä hankkeita. Tavoitteena on lisäksi taiteen kandidaatin tutkintoon tähtäävän koulutuksen aloittaminen avoimen yliopistokoulutuksen periaatteella Nakkilassa Länsi-Suomen TVja elokuvakeskus Villilässä yhteistyössä Lapin Yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. 3.3 Satakunnan ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan edelleen vahvistaminen Satakunnan ammattikorkeakoulu nimettiin vuonna 2001 yhdeksi neljästä aluekehityksen huippuyksiköstä Suomessa. Ammattikorkeakoulun toimiminen viidellä paikkakunnalla vaikuttaa välittömästi eri seutujen yritysten ja julkisyhteisöjen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulussa ovat käynnistyneet myös ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden sekä hyvinvointiteknologian jatkotutkinnot, joihin liittyy myös erillisiä kehittämishankkeita. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä (SAMK ja DIAK) tavoitteena on jatkotutkintojen määrän lisääminen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen vahvistaminen. Jatkotutkintokoulutusta pyritään saamaan erityisesti kaupan ja hallinnon alalle. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamisessa on lähtökohtana Satakunnan maakunnallinen teknologiastrategia, Porin ja Rauman aluekeskusohjelmat, muut seudulliset strategiat sekä Satakunnan Makropilotin jatkotoimiin liittyvät hankkeet. Ammattikorkeakoulu on vahvasti sitoutunut maakunnallisiin ja seudullisiin strategioihin. Satakunnan ammattikorkeakoulun kehittämisen painopisteitä ovat automaatio, elektroniikka, energia- ja ympäristö, tietoliikenne, gerontologia, hyvinvointiteknologia, kuvataide, kansainvälinen liiketoiminta, sähköinen kaupankäynti ja verkkoliiketoiminta sekä yrityskiihdyttämö. 3.4 Osaamiskeskusten ja teknologiakeskittymien kehittäminen Satakuntaan on vuonna 2001 hyväksytty laajapohjaisesti valmisteltu teknologiastrategia, jonka mukaan teknologian siirrossa keskitytään erityisesti informaatio- ja tietoliikenneteknologian mukaan lukien hyvinvointiteknologian, automaation ja elektroniikan tuotantoteknologian hyödyntämiseen teollisessa toiminnassa. Satakunnassa toimii osaamiskeskittymiä, joissa yliopistot, ammattikorkeakoulut, aluehallinto, kunnat ja yritykset yhdessä kehittävät huippuosaamista maakunnassa. Prizztech hallinnoi Satakunnan etäteknologian ja

11 materiaalitekniikan osaamiskeskusta, joka on valtioneuvoston nimeämä osaamiskeskus. Osaamiskeskuksen siemenrahoitus rahoitetaan EU:n tavoite 2 -ohjelmasta. Satakunnassa on määrätietoisesti kehitetty maakunnan innovaatioympäristöä. Teknologian siirtoon ja osaamiskeskuksiin liittyvää kehittämistoimintaa on rahoitettu pääosin EU-ohjelmilla. Osaamiskeskusten vahvistamiseen ja teknologian siirtoon tarvitaan tulevaisuuspaketin kaltainen alueellinen teknologiaraha, jolla maakunnan ja seutujen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Seudullisesti Porin seudulla on painopisteenä hyvinvointi-teknologia ja automaatio, Rauman seudulla automaatio- ja elektroniikka, Kaakkois-Satakunnassa elintarvikkeiden tuotekehitys ja ympäristöteknologia sekä Pohjois-Satakunnassa puettava teknologia. Aluekeskusohjelmassa on konkreettisina tavoitteina Rauman seudulla eri toimialojen yritysklinikoiden kehittäminen, joista päätöksiä on jo tehty metallin ja elintarviketalouden osalta. Seinäjoen elintarvikealan osaamiskeskuksella on toimintoja Kaakkois-Satakunnassa, jossa Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satafood ry kehittävät elintarviketalouden osaamista. Satakunta on mukana myös verkostoituneessa elintarvikealan osaamiskeskuksessa ( ELO), jossa solmukohtana on Pyhäjärvi-instituutti Eurassa. Elintarvikealan osaamisen kehittäminen perustuu myös pääsääntöisesti EU-rahoitukseen. Tuotekehityksen kautta on syntynyt maakunnan yrityksiin uusia tuotteita ja huippuosaamista. Osana Tampereen Teknillisen Korkeakoulun tutkimustoimintaa on Raumalla käynnistynyt uutta teknologiaa (elektroniikka) edustava sulautettujen järjestelmien tutkimusyksikkö. Toiminnan käynnistämiseen on myönnet-ty avustuksia tulevaisuuspaketista ja EU:n tavoite 2 ohjelmasta. Satakuntalaisten osaamiskeskittymät ovat jo vaikuttaneet yritystoiminnan kehitykseen ja mm. TEKES in tutkimusrahoitus on lisääntynyt maakunnassa. Pitkäjänteiselle kehittämiselle on kuitenkin esteenä vuosittaiset EUrahoituspäätökset, joiden varassa useimpien yksiköiden toiminta on. Teknologian kehittämiselle ja erilaisten osaamiskeskittymien toiminnan turvaamiseksi tulisi valtion talousarvioon varata erillinen määräraha. Satakunnan tavoitteena on, että Satakunnan ja muiden kasvukeskusten ulkopuolisten maakuntien osaamiskeskittymiä varten valtion talousarvioon varattaisiin erillinen 20 miljoonan euron määräraha, josta Satakuntaan kohdistetaan vuosittain 2 miljoonaa euroa osaamiskeskusten ja osaamiskeskittymien perusrakenteiden ylläpitämiseen. Määrärahan käytöstä yksityiskohtaiset päätökset tekisi maakunnan liitto. Satakunnan keskeisenä tavoitteena on lisäksi osaamiskeskusohjelman osaamisalojen laajentaminen biotekniikkaan ja ympäristöön. Maakunnassa varsinaisia toimijoita ovat Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti, jotka verkottuvat alan yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Satakunta on ollut myös saumattomien hoitoketjujen kokeilualue. Makropilotti - hankkeessa pyrittiin tietotekniikan avulla etsimään uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja terveydenhuollossa. Saumattomien hoitoketjujen kehittämistyötä jatketaan maakunnassa Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Prizztech:in yhteistoimintana. Satakunta on verkottunut sosiaalialan osaamiskeskuksessa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa. Sosiaalialan osaamiskeskuksella on yhtymäkohtia Tampereen yliopiston hyvinvointitutkimukseen, saumattomien hoitoketjujen kehittämiseen ja Turun yliopiston Rauman Opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatukseen. Kankaanpäässä on käynnistynyt puettavan teknologian kehitysyksikkö, joka on perustunut erityisesti Reima- Tutta OY:n ja Kankaanpään kaupungin yhteistyöhön. Älyvaatteiden tuotekehitysyksikön perustamiseen ja toimintaan on myös myönnetty EU-osarahoitteisia avustuksia.

12 4 YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Viihtyisä, virikkeellinen ja turvallinen asuinympäristö on maakunnan vetovoiman ja samalla aluekehityksen avaintekijöitä. Maailmanperintökohteiden ja muiden kansainvälisesti arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonympäristöjen merkitys maakunnan vetovoimaisuuden, identiteetin sekä matkailun kehittämisessä tunnustetaankin yleisesti ja niiden kunnossapitoon, kehittämiseen ja markkinointiin panostetaan. Vesistöjen tilan parantamiseksi on solmittu ohjelmasopimus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakunnan TE -keskuksen ja Satakuntaliiton kesken. Kulttuuriin, matkailuun ja ympäristöön liittyviä hankkeita on edistetty erityisesti EUohjelmilla. Suomessa on viisi sellaista yleismaailmallista arvoa omaavaa kulttuuriperintökohdetta, jotka on liitetty UNESCO:n maailmanperintölistalle. Kohteista kaksi sijaitsee Satakunnassa ja ne ovat Sammallahdenmäki Lapissa ja Vanha Rauma. Maailmanperintökohteiden hoito ja kunnostus kuten myös opastusrakenteiden ja monikielisten esitteiden tuottaminen ovat Satakunnassa pääsääntöisesti olleet maailmanperintökohteiden sijaintikuntien vastuulla. Museovirasto on voinut osallistua kuluihin Sammallahdenmäen kohdalla vain omien toimintamäärärahojensa puitteissa. Kohteiden kunnostukseen ja jatkuvaan hoitoon kaivataan valtion erillisrahoitusta. 4.1 Satakunnan Järvikeskus Vesistöjen rehevöityminen on ongelma, joka myrkyllisten leväkukintojen, haju- ja makuhaittojen sekä järvien virkistyskäyttöarvon laskun myötä muuttuu yhä konkreettisemmaksi. Lähivuosina yhä useampi vesistö on kunnostuksen ja vesiensuojelutoimien tarpeessa. Hankkeet tarvitsevat koordinointia, neuvontaa, koulutusta, apua rahoituksen hakemisessa, näkemystä vesistöjen kokonaisvaltaisesta suojelusta, tietoa vesistötutkimuksesta sekä apua paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten aktivoimisessa vesiensuojelutyöhön. Tarpeet neuvonnalle ja sisävesiin liittyvälle osaamiselle lisääntyvät tulevaisuudessa, kun ympäristönsuojelulaki ja valmisteilla oleva haja-asutuksen jätevesiä koskeva asetus velvoittavat kuntia entistä tehokkaampaan hajaasutuksen jätevesien käsittelyyn. Lisäksi EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa viranomaisia tarkkailemaan vesistöjen biologisia muuttujia. Satakunnan Järvikeskus on osaamiskeskittymä, jossa voidaan hyödyntää Pyhäjärven suojeluprojektin pitkää kokemusta vesistöjen kokonaisvaltaisesta kunnostus- ja suojelutyöstä. Pyhäjärven suojelurahasto perustettiin vuonna 1995 ja parhaillaan on meneillään toinen toimi-

13 kausi 2000-2006. Rahaston tehtävänä on turvata Pyhäjärven rehevöitymiskehityksen pysäyttävät suojelutoimet. Suojelutoimien jatkumiseen ja jo saavutetun, kansainvälisessä mittakaavassakin merkittävän ydinosaamisen pysymiseen ja jatkohyödyntämiseen on panostettava tulevaisuudessa. Pyhäjärven kokemuksia voidaan hyödyntää Satakunnan muissa vesistöjen kunnostushankkeissa, joissa neuvonnan ja ohjauksen tarve on suuri. Tähän tarkoitukseen ollaan perustamassa Satakunnan Järvikeskusta. Se on merkittävä käytännön toimija Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton ja Satakunnan TE -keskuksen organisoimassa Satakunnan vesistöjen parantamisohjelmassa. Satakunnan järvikeskuksen toiminnan painopistealueet ovat rehevöityneiden vesistöjen kokonaisvaltainen kunnostus, asukaslähtöinen vesiensuojelutyö ja neuvonta (mm. valtakunnallinen vesiensuojelukummiverkosto, joka on käynnistetty vuonna 2001), tutkimustoiminnan edistäminen, eri toimijatahojen välisen yhteistyön lisääminen sekä koulutus. 4.2 Selkämeren kansallispuisto Selkämeren kansallispuistoehdotus käsittää ulkosaariston nauhan Kustavin Seksmiilarin vesiltä Luvian Säppiin sekä lisäksi Rauman kaupungin omistamaa sisäsaaristoa Rauman edustalta. Selkämeren saariston luonto vaihtelee karuista ulkoluodoista sisäsaariston reheviin lehtoihin. Selkämeren kansallispuiston perustamiseen tähtäävän hankkeen tavoitteena on merkittävän luontonähtävyyden esilläpito sekä luontotuntemuksen ja harrastuksen lisääminen. Tällaisena sillä on tärkeä rooli etenkin Rauman, Eurajoen ja Luvian matkailun kehittämisessä. Kansallispuistostatus ja puistoon kuuluvat palvelut ovat matkailuelinkeinon edistämisen väline samalla kun puiston suojelua ohjelmoidaan suotuisalle tasolle. Alueella on paikallisesti panostettu ja panostetaan edelleen kansallispuistotasoisten palveluiden luomiseen. Selkämeren kansallispuistohanke on ympäristöministeriön valmistelussa ns. ratkaisua odottavien kohteiden listalla. Järvikeskuksen toimintaa valmistellaan Euran kunnan hallinnoimassa esiselvityshankkeessa ja toiminta käynnistyy sekä täsmentyy aluksi hankerahoituksella asteittain vuonna 2002.

14 4.3 Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston opastuskeskus Kokemäen ja Huittisten kaupunkien alueella sijaitseva Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto käsittää laajoja Rannikko-Suomen keidassuovyöhykkeeseen kuuluvia suoalueita ja matalan, rehevän Puurijärven. Kansallispuisto on erityisen tunnettu linnuistaan. Alue kiinnostaa niin asiantuntijoita kuin matkailijoitakin. Metsähallitus on rakentanut kansallispuistoon useita lintutorneja ja kulkuyhteyksiä, mutta Metsähallituksen käytettävissä olevat niukat resurssit eivät ole riittäneet alueella tarvittavan opastuskeskuksen rakentamiseen. Opastuskeskuksella olisi maakunnan ja seudun matkailua kehittävä vaikutus. Keskuksen toiminnan ylläpitäjiksi on tarkoitus etsiä eri toimijoita ( yritykset, kunnat ). Tavoitteena on, että valtion lähivuosien investointiohjelmaan voitaisiin ottaa mukaan tarvittavat määrärahat Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston kehittämiseen liittyvän opastuskeskuksen rakentamiseen alueelle. 4.4 Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus Satakuntaan Verkosto koostuisi mm. seuraavista yksiköistä: - Rauman OKL - Satakunnan hyvinvointikeskus - Porin korkeakouluyksikön humanistinen koulutus - Satakunnan ammattikorkeakoulu - Länsi-Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu - Pori Dance Company - Porin Taidemuseon lasten päivähoidon työpaja - Rauman Taidemuseon lastenkulttuuriprojekti - Kulttuuritalo Annankatu 6 - TALLI-projekti - Satakunnan Elävän Kuvan Keskus - Kulttuuritalo TOIVO - Euran esihistoriahanke Lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus toteutetaan määräaikaisena verkostomuotoisena hankkeena. Hankkeen toteuttamiseksi esitetään myönnettäväksi määrärahat Satakunnan taidetoimikunnalle. Hankkeen kustannukset kokonaisuudessaan ovat 1,5 miljoonaa euroa. Kulttuurin merkitys on ensisijaisen tärkeä ihmisten hyvinvoinnille. Se on myös keskeinen tekijä alueellisen vetovoiman kannalta. Lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen ja vahvistaminen on lisäksi merkittävä osa kasvatustyötä. Lastenkulttuurityön pitää rakentua kahdelle tukipisteelle, jotka ovat harjoitettu yhteiskuntapolitiikka (lapsipolitiikka) ja kulttuuripolitiikka (laajasti ymmärrettynä sivistyspolitiikka). Satakunnassa on eri toimijoiden piirissä syntynyt huomattavan monipuolista lastenkulttuuriosaamista, jota voidaan hyödyntää eri puolella Suomea. Osaamista on perinteisen taide- ja kulttuurikasvatuksen piirissä sekä innovatiivisilla hoito- ja sosiaalialaa sivuavilla ja alueellista identiteettiä elvyttävillä alueilla. Verkostomaisen lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskuksen toiminta-ajatuksena on, että Satakunnan lastenkulttuurin kehittämis- ja tutkimuskeskus olisi verkosto, joka koostuu alueella toimivista koulutus- ja tutkimusyksiköistä, kulttuurilaitoksista ja eri taiteenalojen toimintayksiköistä. Satakunnan taidetoimikunnan tekemässä alustavassa lastenkulttuuri-kartoituksessa lähes 20 Satakunnan kuntaa on ilmoittanut halukkuutensa osallistua hankkeeseen.

15 5 LIIKENNEHANKKEET Liikenneverkko on keskeinen tekijä maakunnan, sen asukkaiden ja yritystoiminnan kannalta. Satakunnassa on aivan viimeisten vuosien aikana saatu kehitetyksi verkkoa kohtalaisen hyvin verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Seuraavassa on esitelty maakunnan keskeiset rautatie-, maantie- ja meriväylähankkeet. Maantieliikenteen tavoitteet on esitelty valtion talousarviokäytännön mukaisesti kahdessa osassa; kehittämishankkeet ja kokonaisrahoitushankkeet. Näiden ohella on turvattava riittävä rahoitus myös alemman asteen tiestölle. Erityisesti suurehkojen seututeiden rahoitus on ongelmallista, koska ne ovat valtakunnallisiksi kehittämishankkeiksi pieniä ja toisaalta tiepiirien perustienpidon nykyisiin rahoitusraameihin liian kalliita. Alemman asteen tiestöä koskevat tavoitteet on esitetty Turun tiepiirin ja Satakuntaliiton yhteisessä maakunnan tieverkon kehittämissuunnitelmassa, joka tarkistetaan ajan tasalle v. 2002-2003. 5.1 Tampere Pori rautatien tasoristeysten poisto Tampere-Pori/Rauma radalla on saatu valmiiksi useita vuosia kestänyt suurimittainen perusparannus- ja sähköistystyö. Rataosa on valtakunnallisesti erittäin merkittävä metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden sekä satamien kuljetusväylä. Sähköistys mahdollistaa teoriassa jopa 220 km/t nopeuden mutta nykyinen ratageometria alentaa tätä nopeutta. Kallistuvakorista Pendolino -junaa käytettäessä voidaan nopeutta kuitenkin nostaa perinteisiin juniin verrattuna. Tampere-Pori -rataosa on Rataverkko 2000 selvityksen mukaan v. 2010 osa nopean liikenteen rataverkkoa. Matka-aika Helsinki-Pori on tuolloin 2.30 tuntia. Nopean liikenteen aloittamisen myötä tulee tarkasteltavaksi myös henkilöliikenteen käynnistäminen uudelleen välillä Rauma-Kokemäki. Liikenneturvallisuuden korostaminen on entistä tärkeämpää junaliikenteen nopeutuessa. Nopeuksien nostamisen edellytyksenä on, että rataosan tasoristeykset on muutettava eritasoristeyksiksi tai poistettava. Tasoristeysten poistuminen mahdollistaa näin investointien täysimääräisen hyödyntämisen nopealla liikenteellä saavutettavien aikavoittojen myötä ja parantaa merkittävästi tie- ja junaliikenteen turvallisuutta. VR on tehnyt v.1995 selvityksen pääratasuuntien tasoristeysten poistamisesta Sen mukaan Tampere-Pori -rataosalla on 91 poistettavaa risteystä. Tuolloisen tilanteen mukaan Satakunnan alueella välillä Kokemäki-Pori oli 52 tasoristeystä, yleisten teiden risteyksiä näistä oli yhdeksän. Perusparannuksen ja sähköistystöiden myötä joitakin tasoristeyksiä on poistettu. Koko Tampere-Pori -rataosan nopeuden noston kustannukset ovat noin 25 milj. euroa. Ratahallintokeskuksen tarkistetun rataverkko 2020-suunnitelman mukaan ei radanpidon nykyisellä rahoitustasolla ole kuitenkaan mahdollista saada junaliikenteen nopeuttamista toteutetuksi aiempien aikataulujen mukaisesti. 5.2 Tieverkon kehittämishankkeet 5.2.1 Valtatie 8 Pori-Söörmarkku Satakunnassa tärkein kohde valtatiellä 8 on välityskyvyn lisääminen välillä Pori-Söörmarkku. Tieosa on voimakkaasti kuormittunut, n. 12.000 autoa/vrk. Tieosa välittää myös Järvi-Suomen suunnan valtatieliikenteen (Vt 23). Ruuhkien vähentämiseksi rakennetaan nykyisen valtatien länsipuolelle uusi yksiajoratainen valtatieosuus. Hanke on ollut pitkään vireillä ja siinä on vuosien mittaan suunniteltu useita erilaisia vaihtoehtoja. Nyt toteutettavaksi valittu malli on kustannuksiltaan alle puolet kalleimmasta versiosta. Hankkeen kustannusarvio on noin 14 miljoonaa euroa ja se tulee toteuttaa omana kehittämishankkeenaan. Tämä osuus sisältyy tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman toiseen hankekoriin (toteutusajankohta v. 2006 jälkeen). 5.2.2 Valtatie 12 Rauman sisääntulo Valtatie 12 Raumalta Huittisten kautta Tampereelle ja edelleen Itä-Suomeen on mm. Rauman sataman maakuljetusyhteys, puunjalostusteollisuuden kuljetusväylä ja yhteys Pori-Helsinki valtatielle 2. Tien merkitystä tärkeänä kuljetusreittinä kuvaa suuri raskaan liikenteen osuus. Tiestä on osa parantamatta, tiepiirin tarveselvityksen mukaan se ei täytä nykyaikaiselle valtatielle asetettuja teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Tyypillisiä puutteita ovat tien kapeus ja mäkisyys; liikenteen sujuvuus kärsii jo nykyisillä liikennemäärillä. Rauman puoleisesta päästä se on ruuhkautunut. Valtatiellä 12 tulee rakentaa lisäkapasiteettia Raumalla sisääntuloväylälle ja kunnostaa Eura-Raijala osuus. Koko tieosuudella Rauma-Tampere-Kouvola tulee rakentaa ohituskaistoja ja eritasoja sekä riista-aitoja. Huittisten Sammun liittymän parantaminen sisältyy jo valtakunnalliseen eritasopakettiin, Sahkon liittymä toteutetaan perustienpidon rahoituksella.

16 Kiireellisin osuus on Rauman sisääntulon nelikaistaistus ja sataman maayhteyden parantaminen kaupungin läpi valtatielle. Kustannukset ovat noin 12 milj. euroa. 5.3 Tieverkon kokonaisrahoitushankkeet 5.3.1 Valtatie 2 Pori-Vihti Valtatie 2 on Satakunnan ja pääkaupunkiseudun välinen pääväylä, joka yhdistää Satakunnan, lounaisen Hämeen ja Uudenmaan. Tielle on välille Pori-Vihti laadittu kehittämisselvitys, joka tähtää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä ympäristöhaittojen vähentämiseen. Kehittämisselvityksessä mainittujen hankkeiden toteuttamisella säilytetään valtatie kahden liikenteellinen tilanne tyydyttävänä seuraavan 15 vuoden ajan, vaikka liikenteen arvioidaan tällä aikaa kasvavan keskimäärin noin 20-25%. Tavoitteena on 1950 - luvulla rakennetun valtatien modernisointi liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi. Yhteysväliä on tarkasteltu kokonaisuutena ja vaikutusalueensa runkoväylänä. Toteutettavia parantamistoimia ovat mm. eritasoliittymät, risteysjärjestelyt, ohituskaistat sekä kevyen ja joukkoliikenteen järjestelyt. Tarkoitus on kokeilla myös uusia, liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, joiden kokemuksia hyödynnetään muulla päätieverkolla. Tällaisia ovat keskikaiteelliset ohituskaistat, uudet poikkileikkaukset, hirvivaroitusjärjestelmät ja muuttuvat nopeusrajoitukset. Parantamistöiden kustannusten arvioidaan olevan enintään 35 milj. euroa. Hanke sisältyy tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäiseen koriin (toteutusajankohta 2003-2006) ja se on tarkoitus toteuttaa kokonaisrahoitus-hankkeena. 5.3.2 Valtatie 8 Turku-Rauma-Pori- Merikarvia Valtatie 8 yhdistää Pohjanlahden rannikon kaupungit Turusta Rauman ja Porin kautta Ouluun. Tien varrella olevien satamien kautta kulkee noin 40% Suomen tuontija vientikuljetuksista. Näin ollen tie on tärkeä raskaan liikenteen väylä varsinkin kun rannikon koko mitalla ei ole rautatieyhteyttä. Tie on myös tärkeä FinWest -alueen matkailureitti, jonka satamien kautta kulkee paljon ulkomaan matkustajaliikennettä. Tie kuuluu maamme pääteiden runkoverkkoon, jonka laatutasoa parannetaan yhtenäisin periaattein tavoitteena turvata tasalaatuiset liikenneolosuhteet. Tie tulee saada myös koko mitaltaan Turusta Ouluun eurooppalaiseen TEN -verkkoon. Tien parantamistoimenpiteitä on tarkasteltu koko yhteysvälillä. Tielle tulee Satakunnan alueella rakentaa sekä Turku-Rauma että Rauma-Pori-osuuksille mm. ohituskaistoja ja riista-aitoja. Suurena yksittäisenä osiona yhteysvälihankkeessa Satakunnan alueella on Eurajoen ohikulkutie. Hankkeen kehittämisselvitys kustannusarvioineen on tekeillä.

17 5.3.3 Kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää- Kauhajoki Kantatie 44 kulkee halki itäisen ja pohjoisen Satakunnan Vammalan seudulta Kankaanpään ja Honkajoen kautta Kauhajoelle. Tie ei täytä koko mitaltaan kantatietasoiselle tielle asetettuja vaatimuksia. Tie on kapea ja sen geometriassa on puutteita lähinnä Kankaanpäästä pohjoiseen. Tielle on tehty välille Ala-Honkajoki-Vaasan läänin raja parantamissuunnitelma, joka sisältää mm. tien suuntauksen parantamista, leventämistä, siltojen uusimista ja uusia järjestelyjä. Tämän osion kustannukset ovat arviolta 8,4 milj. euroa. Kiireellisimpänä toteuttamiskohteena on valtatien 23 ja kantatien 44 risteyksen uusiminen Kankaanpäässä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan paikalle on tarkoitus rakentaa joko hajautettu liittymä (kustannusarvio 3,4 milj. euroa) tai kiertoliittymä (kustannusarvio 1,7 milj. euroa). Risteysjärjestelyjä on suunniteltu myös Kiikoisten ja Lavian taajamien kohdille. 5.4 Meriväylät Suomen sijainti merimatkan takana keskiseen Eurooppaan nähden asettaa kovat haasteet maamme ulkomaanliikenteen hoidolle, satamille ja väylille. Toisaalta vahva merenkulkuelinkeino antaa runsaasti mahdollisuuksia tuottoisaan toimintaan ja työmahdollisuuksia. Porin ja Rauman satamilla on merkittävä vaikutus Satakunnan elinkeinoelämässä. Niiden välitön työllistävä vaikutus on noin 1660 htv. ja välillinen vajaa 400 htv. Sidonnaiset vaikutukset ovat n. 4600 htv. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman meri- ja sisävesiväylien pitkän tähtäimen kehittämisohjelmassa maakunnan molempiin keskeisiin satamiin on kaavailtu uutta väylää. Toteutus on ajoitettu ohjelman jälkimmäiselle kaudelle eli vuoden 2006 jälkeen. 5.4.1 Rauman väylä Raumalle johtaa kaksi väylää, Valkeakarin 7,5 metrin ja Rihtniemen 10 metrin väylät. Rauman satamaa ollaan jatkuvasti laajentamassa. Erityisesti paperirahtaukset edellyttävät entistä suurempaa laivakokoa, minkä edellytyksenä puolestaan on kuitenkin nykyistä syvempi, joko 11 tai 12 metrinen väylä. Väylätöiden kustannusarvio on valittavasta vaihtoehdosta riippuen joko 19 milj. euroa (Valkeakari) tai 21 milj. euroa (Rihtniemi). Sataman osalta kustannukset ovat samat 1,9 milj. euroa.rauman osalta ei ole vielä päätetty, kumpi nykyisistä väylistä syvennetään. 5.4.2 Porin väylä Porin Mäntyluodon väylä tulee syventää nykyisestä 10 metristä 12 metriin. Outokumpu Harjavalta Metals on laajentamassa tuotantoaan ja se edellyttää raaka-aineen tuonnin lisäämistä. Väylän syventämisen ohella myös satamassa on tehtävä ruoppaustöitä. Väylätöiden kustannusarvio on 16 milj. euroa ja sataman osalta 5 milj. euroa. ESITYS LIIKENNEHANKKEISTA Seuraavassa on esitetty Satakunnan keskeiset liikennehankkeet: rataverkon kehittäminen 31.40.77 Tampere-Pori rautatien tasoristeysten poisto kustannusarvio 25 milj. euroa tieverkon kehittäminen 31.24.77 valtatie 8 Pori-Söörmarkku kustannusarvio valtatie 12 Rauman sisääntulo kustannusarvio 14 milj. euroa 12 milj. euroa tieverkon jälkirahoitus ja kokonaisrahoitushankkeet 31.24.79 valtatie 2 Pori-Vihti kustannusarvio valtatie 8 Turku-Rauma-Pori-Merikarvia 35 milj. euroa kantatie 44 Äetsä-Kankaanpää-Kauhajoki väyläverkon kehittäminen 31.30.77 Rauman väylä kustannusarvio Porin väylä kustannusarvio 19-21 milj. euroa 16 milj. euroa

18

19 6 VARUSKUNNAT Satakunnassa on kaksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävää kehitettävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa oleva Säkylän varuskunta ja Pohjois- Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Rakennushankkeiden ohella kummallakin varuskunnalla on suunnitelmia osaksi jo toteutuneenakin harjoitusalueiden laajentamiseksi. 6.1 Säkylän varuskunta Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati kuuluu maamme kehitettävien varuskuntien joukkoon. Prikaati on Läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymä ja kansainvälinen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä ja Satakunnassa. Vuosittain prikaatin joukkoja käy harjoituksissa myös ulkomailla. Säkylän Varuskunta tarvitsee edelleen taloudellisia resursseja vaatimusten mukaisen toimivan infrastruktuurin rakentamiseksi. Prikaati saa hyvin runsaasti materiaalia tehtävänsä suorittamiseen. Henkilöstön, materiaalin ja ajoneuvokaluston lisääntyminen merkitsee myös peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeita. Uuden keskusvaraston rakentaminen on käynnistynyt keväällä 2002. Lähiaikojen uudisrakennuskohteita ovat vielä tänä vuonna huoltoasema, ensi vuonna (2003) kansainväliset tukikohdat ja v. 2004 helikopteritukikohta ja korjaamo. Saneerausrakentamisen tärkein kohde on muonituskeskus v. 2003. Kaikkien näiden kustannusarvio on yhteensä n. 10 milj. euroa. 6.2 Niinisalon varuskunta Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat: Tykistöprikaati, Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus, Koeampumalaitos, Satakunnan lennoston tutka-asema, Niinisalon rakennustoimisto ja Metsähallituksen Niinisalon toimisto. Niinisalon varuskunta kuuluu kehitettävien varuskuntien joukkoon. Sillä on huomattava kansainvälinen merkitys siellä toimivien Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen, Koeampumalaitoksen ja Pohjankankaan- Hämeenkankaan harjoitusalueen vuoksi. Varuskunnassa vierailee vuosittain kymmenien eri kansallisuuksien edustajia. Niinisaloon on keskitetty valmiusyhtymän tykistöjoukkojen koulutus ja Puolustusvoimien lentotiedustelutoiminta. Tykistöprikaatiin kuuluva Tykistökoulu antaa korkeakoulutasoista aselajikoulutusta osana Maanpuolustuskorkeakoulun koulutusjärjestelmää. Lisääntyvä henkilömäärä, nykytekniikka ja arvokas kalusto edellyttävät varuskunnan rakennuskannan uusimista ja saneeraamista voimakkaasti lähivuosina. Tärkeimmät rakennushankkeet ovat keskusvarasto ja varastotilan muutos korjaamoksi, valmiusyhtymän uuden tykistöasejärjestelmän Pr2005 varastointi-, koulutus- ja huoltotilat sekä ajoneuvosuojat. Kustannukset ovat noin 16 milj. euroa. ESITYS VARUSKUNTIEN HANKKEISTA Puolustusministeriön tulee hyväksyä em. hankkeet toteutettaviksi varuskuntien suunnittelemalla tavalla yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

20 KÄRKIHANKE-ESITYKSET 2002 Seuraavassa kuntien ja muiden tahojen tekemät esitykset maakunnan kärkihankkeiksi: Euran kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihanke-esitykset, joista erityisesti - Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden osaamiskeskuksena - Satakunnan Järvikeskus-hanke - Carrefour-toimiston perustaminen - Liikenne, vt 12 peruskorjaus osuudella Eura-Raijala ja seudullisen tien Lappi-Hinnerjoki peruskorjaus - Yliopistotasoisen arkeologian tutkimus- ja koulutuspisteen perustaminen Euraan osana Satakunnan humanistista koulutusta - Elintarviketalouden kehittämisedellytysten turvaaminen EU:n ja kansallista alue- ja maatalouspolitiikkaa uudistettaessa Eurajoen kunta 1. Kolmas ydinvoimalayksikkö Eurajoen Olkiluotoon 2. Vuojoen kartano koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- ja matkailukeskukseksi 3. Eurajoen ohikulkutie keskustaajaman kohdalla 4. Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki seututien rakentaminen välillä Eurajoki-Panelia 5. Rauman seudun kuntien esitykset Harjavallan kaupunki 1. Valtatien 2 Pori-Helsinki yhteysvälihankkeen toteuttaminen ja mm. Torttilan eritasoliittymän toteuttaminen Harjavallassa 2. Itsenäisen suoriutumisen palvelu- ja tutkimuskeskuksen toteuttaminen Satalinnassa Harjavallassa 3. Valtionhallinnon virastojen ja laitosten hajasijoittaminen Satakuntaan. Esim. ympäristötieteen laitos Harjavaltaan. 4. Yliopistollisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen ja lisääminen Satakunnassa 5. Tampere-Pori radan tasoristeysten poistaminen 6. Maakunnan vetovoimaisuuden lisääminen kulttuurin, liikunnan ja matkailun yhteistyönä. Honkajoen kunta 1. Kantatie 44 - perusparantaminen kantatietasoiseksi - Kiikoisten risteysjärjestelyt - Kankaanpään risteysjärjestelyt 2. Niinisalon varuskunnan kehittäminen - uusi keskusvarasto, uudet ajoneuvosuojat - uusien toimintojen sijoittaminen 3. Niinisalo-Ikaalinen välisen tieyhteyden perusparantaminen 4. Pohjois-Satakunnan virtuaaliyliopistohanke Huittisten kaupunki 1. Satafoodin toiminnan vakinaistaminen 2. Satakunnan luontokeskuksen perustaminen 3. Liikennehankkeet - Vt 2 (Helsinki-Pori) kehittäminen liikenteen ja ympäristön tarpeita vastaavaksi - Mauriala-Vuorenmaa maantien perusparannus - Eura-Raijala ja Huittinen-Vammala osuudet, lähinnä ohituskaistojen rakentaminen, valtatie 12

21 Jämijärven kunta 1. Niinisalo-Kilvakkala tien peruskorjaus sisältäen kevyen liikenteen väylän Jämintien risteyksestä Kauppilantien risteykseen 2. Jämijärven kk-jämi kevyen liikenteen väylä sisältäen pistoväylän Mertiörannan kurssikeskukseen 3. Niinisalon varuskunnan kehittämis- ja rakentamishankkeet Kankaanpään kaupunki 1. Kankaanpää-Ikaalinen maantien 261 tason korjaaminen 2. Valtatie 23:n ja ns. Pohjanmaantien (Kantatie 44) risteysjärjestelyt Kankaanpäässä sekä kantatie 44:n saattaminen kokonaisuudessaan kantatietasoiseksi 3. Niinisalon varuskunnan kehittäminen ja jatkoinvestoinnit 4. Virtuaaliyliopistotoiminnan kehittäminen Pohjois-Satakuntaan 5. Kuntien välisen yhteistyön tukeminen 6. Taidetie Karvian kunta 1. Maantien 273 kunnostaminen Karvian kirkonkylältä pohjoiseen Jalasjärven rajalle 2. Suomijärven kunnostaminen 3. Karvianjärven ja Karvianjoen vesistöjen parantaminen Karvian alueella Kiikoisten kunta 1. Kantatie 44:n perusparannus kokonaisuudessaan kantatietasoiseksi ja tien risteysalueiden kehittäminen, joista Kiikoisten risteysalue (vt 11 ja kt 44) ympäristöineen kehitetään hyvän palveluvarustuksen sisältäväksi SataMaan Portiksi 2. Maaseudun kulttuuriperinteen tutkimus-, koulutus- ja esityskeskus Kiikoisten Purpuri-instituutin perustaminen ja toiminnan käynnistäminen 3. Niinisalon varuskunnan edelleen kehittäminen 4. Valtatie 11:n perusparantaminen ja kehittäminen Kiukaisten kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihanke-esitykset, joista erityisesti - Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden ja teollisuuden tutkimus- ja koulutuskeskuksena - Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Satakunnassa - Satakunnan järvikeskuksen kehittäminen vesiensuojelun ja tutkimuksen keskukseksi Kodisjoen kunta 1. Samat kuin Rauman seudun kunnanjohtajien kärkihake-esitykset, joista erityisesti - Yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen vahvistaminen - Osaamiskeskus - Liikenne, vt 8:n parantaminen ja perustienpidon hankkeet Lappi-Hinnerjoki, Rauma-Kodisjoki, Säkylä-Virttaa, Eurajoki-Panelia, kt 43Laitila-Harjavalta, Kodisjoki-Lappi - Satakunnan Järvikeskus-hanke - Carrefour Satakunta, maaseudun EU-Tietokeskuksen perustaminen Kokemäen kaupunki 1. Yliopistollisen koulutuksen laajentaminen sekä osaamis- ja teknologiahankkeet 2. Valtatien 2 saaminen valtion vuoden 2004 talousarvioon ml. Peipohjan eritasoristeys 3. Tampere-Pori radan tasoristeysten poistaminen 4. Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston palveluvarustuksen kehittäminen ja opastuskeskuksen rakentaminen 5. Sääksjärven virkistyskäytön parantaminen 6. Kokemäenjoen virkistyskäytön lisääminen 7. Elintarvikealan osaamiskeskus 8. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 9. Sosiaali- ja terveystoimen kehittämis- ja jatkohankkeet