VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ

VAUVA ON PARASTA PÄIHDETTÄ - Raskaudenaikainen päihteiden käyttö ja syntyvän lapsen tulevaisuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Kevät 2007 Härmä Seija Leppinen Anna-Maija Mänttäri Hanna Rasinen Carita

Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma HÄRMÄ, SEIJA, LEPPINEN, ANNA-MAIJA, MÄNTTÄRI, HANNA & RASINEN, CARITA: Vauva on parasta päihdettä. Raskaudenaikainen päihteiden käyttö ja syntyvän lapsen tulevaisuus Sairaanhoitaja AMK, opinnäytetyö, 43 sivua, 6 liitesivua Kevät 2007 Ohjaaja: Helena Sillanpää TIIVISTELMÄ Yhä useampi nainen käyttää päihteitä raskaudenaikana. Opinnäytetyömme teoriaosuus käsitteleekin huumeiden, alkoholin ja lääkkeiden vaikutuksia sikiöön ja syntyvään lapseen. Työssämme käsittelemme päihteitä käyttävän odottavan äidin hoitopolkua Lahden alueella sekä Päijät-Hämeen keskussairaalassa sijaitsevan HAL -poliklinikan toimintaa. HAL -poliklinikka on Päijät- Hämeen keskussairaalan äitiyspoliklinikan yhteydessä toimiva erityispoliklinikka päihteitä käyttäville raskaana oleville äideille. Käsittelemme työssämme myös auttamistahoja, joista äiti saa lisätietoa päihteettömyyteen ja kuntoutumiseen raskauden aikana ja sen jälkeen. Teimme hankkeistettuna opinnäytetyönä opaslehtisen HAL -poliklinikan toiveesta asiakaskäyttöön. Opaslehtisen työstämisprojekti toteutettiin yhdessä Päijät-Hämeen keskussairaalassa lastentautien yksikön hallinnoiman Päihdeperheeseen syntynyt, Sosiaalipediatrisen toiminnan mallintaminen -hankkeen työntekijöiden kanssa. Opaslehtisen on tarkoitus tulla HAL -poliklinikan käyttöön ja jaettavaksi päihteitä käyttäville äideille. Lisäksi opaslehtisestä on tarkoitus tehdä sellainen, että se olisi saatavissa Päijät-Hämeen keskussairaalan intranet -sivuilta. Sähköisessä muodossa oleva opaslehtinen voidaan helposti päivittää tietojen muuttuessa ja sen voi tulostaa muun muassa Lahden alueen neuvoloissa. Opinnäytetyömme on kaksiosainen käsittäen teoriaosuuden ja projektin etenemisen kuvauksen. Projektimuotoisen opinnäytetyön teon aikana pidimme päiväkirjaa, joka kuvasi opaslehtisen etenemisen vaiheita. Opaslehtinen valmistui joulukuussa 2006. Avainsanat: opaslehtinen, päihteet, riskiraskaus, päihdeongelmainen äiti, hoitotyö, sikiö

Lahti University of Applied Sciences Department of Social and Health Care Degree Programme in Nursing HÄRMÄ, SEIJA, LEPPINEN, ANNA-MAIJA, MÄNTTÄRI, HANNA & RASINEN, CARITA: A Baby is the Best Drug. The use of intoxicants during the pregnancy and future of the coming baby Bachelor`s Thesis, 43 pages, 6 appendices Spring 2007 Advisor: Helena Sillanpää ABSTRACT More and more women use intoxicants during pregnancy. The theoretical part of this bachelor`s thesis discusses the effects of alcohol and drugs on the unborn foetus and the coming baby. In this project we have explained how a pregnant woman, who uses intoxicants, is treated in Lahti region and we also introduce the operation of the HAL-policlinic, which is located in Päijät-Häme Central Hospital. The HAL-policlinic is a special policlinic for mothers who use any kind of intoxicants and it is attached to the maternity policlinic. We have also dealt with other places where a mother might get help if intoxicants are controlling her life and further information on the rehabilitation during pregnancy or afterwards. The HAL-policlinic wanted us to make a leaflet. This leaflet was realized together with a plan called Born in the Drug Dependent Family, The Modelling of Social Paediatric Activity, supervized by the pediatric unit in Päijät-Häme Central Hospital. The HAL-policlinic will use the leaflet and it will be given both to mothers who use intoxicants and also to pregnant women in maternity clinics. In addition, the leaflet should also become available in the intranet of Päijät-Häme Central Hospital. The electric leaflet can easily be updated if information changes and it can be printed out in maternity clinics in Lahti region. Our bachelor`s thesis consists of two parts: the theoretical part and the description of how the project was accomplished. During the project we wrote a diary in order to describe how the leaflet progressed. The leaflet was ready in December 2006. Key words: leaflet, intoxicants, risk pregnancy, drug dependent mother, nursing, foetus

SISÄLLYS: 1 JOHDANTO 1 2 PROJEKTIN TAUSTA 3 3 PROJEKTI 4 4 TARKOITUS, TAVOITE JA KESKEISET TEEMAT 5 5 PÄIHDEONGELMAINEN ÄITI 5 6 ALKOHOLIN AIHEUTTAMIA RASKAUSKOMPLIKAATIOITA JA SIKIÖVAURIOITA 7 7 HUUMEIDEN AIHEUTTAMIA RASKAUSKOMPLIKAATIOITA JA SIKIÖVAURIOITA 9 8 LÄÄKKEIDEN AIHEUTTAMIA SIKIÖVAURIOITA 11 9 RASKAUDENAIKAISEN ALKOHOLINKÄYTÖN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN 11 9.1 Fetaalialkoholisyndrooma (FAS) 11 9.2 Imeväisikäinen fetaalialkoholisyndroomainen lapsi 13 9.3 Leikki- ja kouluikäinen fetaalialkoholisyndroomainen lapsi 14 9.4 Fetaalialkoholisyndroomaan liittyvät keskushermostohäiriöt 15 9.5 Fetaalialkoholisyndroomaan liittyvät poikkeavat ulkonäölliset piirteet 15 9.6 Fetaalialkoholisyndroomaisen lapsen ennuste 15 9.7 Päihdeongelmainen äiti, lapsi ja varhainen vuorovaikutus 16 10 RASKAUDENAIKAISEN HUUMEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUS SYNTYVÄÄN LAPSEEN 18 11 PÄIHDEONGELMAISEN ÄIDIN HOITO NEUVOLASSA 20 12 PÄIHDEONGELMAISEN SYNNYTTÄJÄN HOITO PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 22 12.1 HAL -poliklinikka 22 12.2 HAL -poliklinikan sosiaalityöntekijän seurantakäynnit 23 12.3 Päihdeongelmaisen synnyttäjän hoito synnytysosastolla 24 12.4 Päihdeongelmaisen äidin ja vastasyntyneen lapsen hoito ja kotiutus 24 12.5 Lastensuojelu 26 13 AUTTAMISTAHOJA PÄIHDEÄIDIN TUEKSI 27 14 HYVÄN OPASLEHTISEN KRITEERIT 29 14.1 Lehtisen sisältö 29 14.2 Tekstin ulkoasu 30

15 PROJEKTIN TOTEUTUS 31 16 PROJEKTIN TUOTOS 34 17 POHDINTA 35 LÄHTEET 39 LIITTEET 1

1 1 JOHDANTO Päihteiden käyttö raskauden aikana on tänä päivänä yleistyvä ongelma Suomessa. Etelä - Suomen alueella alle 25 -vuotiaiden raskaana olevien päihteiden käyttö on lisääntynyt keskimäärin 20 prosentilla ja yli 25 -vuotiaiden päihteiden käyttö on lisääntynyt noin viidellä prosentilla. Etelä - Suomen lääninhallitus selvitti terveydenhoitajille kohdistetussa kyselyssä päihteitä käyttävien raskaana olevien äitien hoitoa. Kyselystä ilmeni, että 84 % kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista kannattaa runsaasti alkoholia raskaudenaikana käyttävien äitien pakkohoitoa. (Nuoret äidit käyttävät aiempaa enemmän päihteitä 2007.) Tammikuussa 2006 Päihdeperheeseen syntynyt, Sosiaalipediatrisen toiminnan mallintaminen -hankkeen työryhmän jäsenet tulivat kertomaan Lahden sosiaalija terveysalan laitoksen HOI04K luokalle hankkeestaan. Hankkeen tavoitteena on luoda toimintamalli päihdeperheeseen syntyneiden lasten kehityksen seurannalle sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnille. Hankkeen työryhmän jäsenillä oli toiveena saada opiskelijoita tekemään hankkeeseen liittyvää opinnäytetyötä. Opinnäytetyöryhmä kiinnostui tällöin aiheesta asian ajankohtaisuuden vuoksi ja otti yhteyttä Sosiaalipediatrisen toiminnan mallintaminen -hankkeen työryhmän jäseniin. Yhteisessä tapaamisessa sovittiin, että opinnäytetyöryhmä tekee hankkeistettuna projektimuotoisen opinnäytetyön. Projektin konkreettisena tuotoksena kootaan opinnäytetyön teoriaosioista opaslehtinen, joka on mahdollisimman selkokielisesti koottu tietopaketti päihteiden aiheuttamista vaaroista sikiölle ja syntyvälle lapselle. Opaslehtisessä kerrotaan Päijät- Hämeen keskussairaalassa toimivasta HAL -poliklinikasta, joka on erityispoliklinikka huume-, alkoholi- ja lääkeongelmaisille raskaana oleville äideille. Poliklinikalla kartoitetaan äidin päihdeongelman tilannetta, arvioidaan hoidon tarvetta sekä annetaan tietoa päihteiden haitoista ja vaikutuksista raskauteen, sikiöön ja synnytykseen. Opaslehtinen esittelee myös päihdeongelmaiselle äidille Lahden alueella toimivia auttamistahoja, joista äiti saa apua päihteiden hallitessa elämää raskauden aikana sekä tukea kuntoutumiseen.

2 Opaslehtisen on tarkoitus tulla asiakasjakeluun Lahden HAL -poliklinikalla ja myös tulostettavana muotona Päijät-Hämeen keskussairaalan intranet -sivuilta. Intranetissä saatavissa olevan opaslehtisen pdf -muoto takaa sen, että opaslehtistä voi päivittää tarpeen tullen ja esimerkiksi Lahden alueen äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat voivat tulostaa opaslehtisen käyttöönsä. Toiveena on, että opaslehtisen avulla terveydenhoitajien olisi helpompaa lähestyä päihteitä käyttäviä raskaana olevia äitejä ja ottaa päihteidenkäyttö puheeksi neuvolakäynneillä. Tällöin äidin jatkohoitoon ohjaaminen voisi tapahtua nopeammin. Kaikkein tärkeintähän on kuitenkin pyrkiä turvaamaan syntyvän lapsen tulevaisuus.

3 2 PROJEKTIN TAUSTA Tammikuussa 2006 Sosiaalipediatrisen toiminnan mallintaminen -hankkeen työryhmän jäsenet tulivat kertomaan Lahden ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan laitoksen hoitotyön koulutusohjelman HOI04K luokalle hankkeestaan. Heidän toiveenaan oli saada opiskelijoita tekemään opinnäytetyötä, joka toteutettaisiin yhteistyössä hankkeen kanssa. Tällöin opinnäytetyöstä tulisi projekti, jonka organisaatioon kuuluisi Sosiaalipediatrisen toiminnan mallintaminen -hanke, HAL -poliklinikka, Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalanlaitos sekä opinnäytetyön tekijät. Sosiaalipediatrisen toiminnan mallintaminen -hanke on Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien yksikön hallinnoima. Hanke toteutetaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntien sosiaali- ja terveystoimen, lastenpsykiatrian, sairaalasosiaalityön, lastenneurologian ja sairaalapsykiatrian kanssa. Se on jatkoa kahdelle aikaisemmin toteutetulle päihdeongelmaisten synnyttäjien hoidon toteuttamishankkeelle. Etelä-Suomen läänihallitus on myöntänyt rahoituksen kyseiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on luoda toimintamalli päihdeperheeseen syntyneiden lasten kehityksen seurannalle sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnille. Hanke alkoi 1.8.2005 ja päättyy 31.10.2007. Neljä opiskelijaa luokasta HOI04K, eli tämän työn tekijät, tapasivat Sosiaalipediatrisen toiminnan mallintaminen -hankkeen työryhmän jäsenten, myöhemmin tekstissä käytetään nimitystä yhteistyökumppanit, kanssa ja keskustelivat mahdollisista opinnäytetyön aiheista ja heidän toiveistaan niiden suhteen. Heidän ensisijaisena toiveena oli saada opaslehtinen raskaana oleville päihdeongelmaisille äideille. Idea opaslehtisen teosta oli kaikkien opiskelijoiden mielestä mielenkiintoinen ja haastava. Työryhmän jäseniltä kyseltiin mahdollisuutta saada myös toinen opinnäytetyöaihe, sillä tarkoituksena oli tehdä opinnäytetyöt pareittain. Hankkeen työryhmän jäsenten mielestä opaslehtisen tekeminen tulisi kuitenkin olemaan liian suuritöinen kahdelle hengelle, joten opinnäytetyö päätettiin toteuttaa neljän hengen ryhmässä.

4 Opaslehtisen sisällöksi ajateltiin hoidon porrastusta, ensi-infoa päihdeongelmaisille äideille, tietoa apua tarjoavista paikoista ja siitä miksi riskiraskauksia seurataan. Opaslehtinen tulisi toteuttaa sellaisessa muodossa, että se olisi tallennettavissa pdf -tiedostoksi, jolloin sen saisi auki myös Päijät-Hämeen keskussairaalan intranet - sivuilta. Tällöin lehtistä voisi päivittää tarpeen tullen eikä se muunneltavuutensa vuoksi jäisi vain yhdeksi lehtiseksi muiden kaltaistensa joukkoon. Opaslehtisen painon kustannuksista vastaa HAL -poliklinikka. 3 PROJEKTI Projekti on tavoitteellinen prosessi, joka kestää vain tietyn ajan, se voi olla osa isompaa hanketta tai tähdätä johonkin kertaluontoiseen tulokseen. Projekti rakentuu erilaisista perusvaiheista, joita ovat tavoitteiden määrittely, projektin suunnittelu, sen toimeenpano ja päättäminen. Määrittelyvaiheessa analysoidaan kyseisen projektin tarve. Tällä tavalla vastataan tiettyihin projektille asetettuihin kysymyksiin, kuten esimerkiksi kenelle projekti tehdään ja ketä se mahdollisesti palvelee. Suunnitteluvaiheessa mietitään erilaisia strategioita ja keinoja projektin toteuttamiseksi. Toimeenpanovaihe on projektin varsinainen näkyvin vaihe. Tällöin projektia viedään konkreettisesti eteenpäin. Päätäntävaiheessa arvioidaan kriittisesti projektin toteutumista ja sen tulosten saavuttamista. (Virtanen 2000, 73-77.) Projektityyppiseen opinnäytetyöhön kuuluvat suunnitelma, väliraportti ja loppuraportti. Suunnitelmassa selvitetään projektin tausta ja lähtötilanne. Suunnitelmassa tuodaan esille myös projektin tarkoitus, tavoite, rajaukset ja kohderyhmä. Väliraportti antaa kuvan siitä, miten projekti on edistynyt. Tämä esitellään ohjaajalle ja muille opiskelijoille seminaarissa. Projektin loppuraportti, jossa kerrotaan projektin tausta, tavoitteet, aikaansaannokset sekä työn kulku ja johtopäätökset, esitellään loppuseminaarissa. Loppuraportti sisältää myös arvioinnin. (Vilkka & Airaksinen 2003, 48-49.)

5 4 TARKOITUS, TAVOITE JA KESKEISET TEEMAT Opinnäytetyö on hankkeistettu projekti, jossa tarkoituksena on tehdä opaslehtinen päihteitä käyttäville raskaana oleville äideille, jotka käyvät HAL -poliklinikalla. Opaslehtinen tehdään HAL -poliklinikalla työskentelevien työntekijöiden toiveiden mukaisesti. Opinnäytetyön ja opaslehtisen tavoitteena on lisätä raskaana olevien päihteitä käyttävien äitien tietoutta päihteiden vaikutuksista raskauteen, sikiöön, synnytykseen ja syntyvän lapsen tulevaisuuteen. Opinnäytetyössä esitellään teoriapohja opaslehtisessä käsiteltäville asioille ja kuvataan projektin eteneminen. Opaslehtisessä ja opinnäytetyössä kerrotaan päihteiden vaikutuksista, Lahden alueella toimivista auttamistahoista, joista odottava äiti saa informaatiota päihteettömyyteen ja kuntoutukseen sekä HAL -poliklinikan toiminnasta. Tarkoituksena on tehdä äidin tunteita ja ajatuksia herättävä opaslehtinen, joka on mahdollisimman selkeä, helposti ymmärrettävä ja luettava tiivis tietopaketti. Päihdeongelmaisen äidin tunnistaminen ja hoitoon motivoiminen ei ole helppoa ja raskauden hoito ja hoitoon hakeutuminen voivat olla puutteellisia. Hoidon laiminlyönti voi vaikuttaa sikiön kehitykseen ja raskauden normaaliin kulkuun. (Posa, Belt, Backman, Hämäläinen, Savenius & Ylä-Soininmäki 2002-2003, 5.) Tässä opinnäytetyössä onkin keskeisinä teemoina päihdeongelmainen äiti sekä raskaudenaikaisen alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käytön vaikutukset ja vaarat raskauteen, sikiöön ja syntyvään lapseen. Teemat on valittu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, koska nämä asiat nousivat tärkeimmiksi käsiteltäviksi asioiksi opaslehtisessä ja sen vuoksi myös opinnäytetyössä. Opinnäytetyössä käsitellään myös äidin hoitoa neuvolassa ja Päijät-Hämeen keskussairaalan HAL - poliklinikalla. Näiden pääkäsitteiden jälkeen kerrotaan hyvän opaslehtisen kriteereistä. 5 PÄIHDEONGELMAINEN ÄITI Päihteitä käyttävät naiset tulevat äideiksi yleensä vahingossa. Ritva Nätkin (2006, 28-29) kirjoittaa artikkelissaan Äitiys ja päihteet kertomus ja politiikka, että huumeiden tai alkoholin käytön takia kuukautiset ovat saattaneet loppua kokonaan

6 tai ne eivät tule oikeaan aikaan ja tämän vuoksi nainen ei arvaa olevansa raskaana. Myös ehkäisyn laiminlyönti lisää raskaaksi tulemisen riskiä. Raskaus paljastuukin usein vasta niin myöhään, että niin sanotut aborttiviikot eli raskauden ensimmäiset 12 viikkoa ovat menneet umpeen. Päihdeäidillä voi olla myös tietoinen halu saada lapsi tai päätös pitää lapsi, vaikka raskaus olisikin vahinko. Noin kuudella prosentilla synnyttävistä äideistä on arvioitu esiintyvän alkoholi-, lääke- tai huumeongelmia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa syntyy noin 3500-5000 lasta vuosittain päihteistä riippuvaisille äideille. (Anderson 2005.) Sikiövaurioista kärsii vuodessa noin 300-500 lasta ja äidin huumeiden käytön aiheuttamista vieroitusoireista kärsii noin 80 lasta (Nätkin 2006, 6). Huumeille altistuneiden lasten määrä on lisääntynyt viime vuosina, kuitenkin alkoholi on äitien käyttämistä päihteistä yleisin ja aiheuttaa eniten sikiövaurioita, kun taas huumeiden käyttö aiheuttaa enemmän somaattisia ongelmia äidille. (Nätkin 2006, 6; Pajulo 2001, 26.) Osa päihteitä käyttävistä raskaana olevista naisista ei pysty missään raskauden vaiheessa asettamaan sikiön etua oman päihderiippuvaisuutensa edelle. Hoidosta kieltäytyminen sekä sikiön vaaraan asettaminen on aina tietoinen valinta, jonka seurauksia äiti joutuu kantamaan lopun ikäänsä. (Autti-Rämö 2001, 1099-1100.) Päihteitä käyttävän äidin tunnistaminen ja hoitoon motivoiminen ei ole helppoa, sillä äidit pyrkivät kieltämään ongelmansa ja äärimmäisessä tapauksessa päihdeongelma havaitaankin vasta synnytyssairaalassa (Nätkin 2006, 19, 26). Vaikeasti päihdeongelmainen äiti ei pysty olemaan ilman päihteitä raskauden aikana ja tyypillistä onkin raskauden puutteellinen hoito ja hoitoon hakeutumiseen liittyvät ongelmat. Päihteitä käyttävillä äideillä voi olla vakavaa masennusta ja ahdistusoireita muita useammin. Äidillä voi olla huono kyky hyväksyä ja ymmärtää äitiys, esimerkiksi päihteiden käytön aiheuttaman psykososiaalisten ja neurologisten vaurioiden vuoksi. (Posa ym. 2002-2003, 5.) Äidin motivaation päästä eroon päihteiden liikakäytöstä vauvan hyväksi on todettu olevan suurempi raskauden aikana ja heti synnytyksen jälkeen kuin muulloin. Tällöin jokainen äiti on erityisen herkistyneessä psyykkisessä tilassa ja motivoitumista olisikin hyvä kaikin tavoin hyödyntää ja tukea. (Andersson 2005.)

7 6 ALKOHOLIN AIHEUTTAMIA RASKAUSKOMPLIKAATIOITA JA SIKIÖVAURIOITA Suurin osa naisista vähentää alkoholinkulutustaan tai lopettaa sen nauttimisen kokonaan epäillessään tai saatuaan tiedon raskaudestaan. Alle kaksi alkoholiannosta viikossa ei haittaa raskauden kulkua eikä sikiön tai äidin terveyttä. Nykyään ei kuitenkaan ole määritelty minkäänlaista turvallista tasoa äidin alkoholin käytölle missään raskauden vaiheessa. (Pajulo 2001, 27.) Keskenmenon vaara on yleisempää alkoholin suurkuluttajilla kuin kohtuukäyttäjillä. Alkoholinkäyttö lisää verenvuotoja ja voi aiheuttaa sekä varhaisen että myöhempien kolmannen - viidennen raskauskuukausien keskenmenon. Viimeisten kolmen raskauskuukauden aikainen alkoholinkäyttö altistaa verenvuodoille ja istukan ennenaikaiselle irtoamiselle, mitkä ovatkin loppuraskauden vakavimpia komplikaatioita. Istukan ennenaikaisen, osittaisen tai täydellisen irtoamisen riski on kymmenkertainen alkoholin suurkuluttajilla, verrattuna raittiisiin äiteihin. Yksi tai kaksi päivittäistä alkoholiannosta raskauden alussa kaksinkertaistaa ja kolme päivittäistä alkoholiannosta kolminkertaistaa keskenmenoriskin. Hoitamattomana tilanne voi johtaa sikiön kuolemaan, ja verenvuodon ollessa runsas myös äidin henki on vaarassa. (Halmesmäki 1999, 15; Halmesmäki 2005, 8.) Alkoholi lisää myös infektioriskiä jopa viisinkertaiseksi ja näin ennenaikaisen synnytyksen riski kolminkertaistuu. Yleisempiä infektioita ovat hengitystie- ja virtsatieinfektiot sekä emätin- ja kohtutulehdukset. Infektioita aiheuttavat muun muassa huono yleiskunto ja hygienia, vaihtuvat partnerit, yksipuolinen ravinto ja hidas hoitoon hakeutuminen, nämä ovat yleisiä huumeita ja alkoholia käyttävillä äideillä. (Halmesmäki 1999, 13-14.) Alkoholinkäyttö onkin parempi jättää pois kokonaan, sillä alkoholi pääsee istukan läpi esteettä ja leviää tasaisesti sikiöön ja sikiön veren alkoholipitoisuus on nopeasti sama kuin äidin. Alkoholi kulkeutuu myös sikiön virtsan, keuhkojen ja/tai ihon läpi myös lapsiveteen ja taas takaisin sikiöön, kun sikiö nielee lapsivettä. Alkoholi palaa istukan läpi lopuksi takaisin äitiin, jonka maksa eliminoi sen. (Halmesmäki 1999, 6, 11; Halmesmäki 2005, 7.) Kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana sikiön maksan kyky polttaa alkoholia on vain kolmesta neljään

8 prosenttia ja vastasyntyneellä 50 % aikuisen maksan vastaavasta kyvystä (Koponen 2005, 9). Alkoholin suurkuluttajan raskautta voidaan kutsua riskiraskaudeksi. Suurkuluttajat eivät itse välttämättä tiedosta juomisen vaarantavan sikiön terveyttä, joten heidät tulisikin tunnistaa ja ohjata välittömästi tehostettuun seurantaan ja neuvontaan äitiyspoliklinikalle. Raskauden aikana alkoholin suurkulutuksena pidetään yli 10 alkoholiannosta viikossa ylittävää kulutusta. (Halmesmäki 1999, 7, 17.) Äidin juodessa 8-10 viikoittaista alkoholiannosta, yhden alkoholiannoksen ollessa pullollinen keskiolutta, 12 cl viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa, saattaa sikiön kasvu hidastua. Esimerkiksi gestaatioiältään eli sikiöiältään 12 -viikkoinen sikiö vastaa kooltaan vain 10 viikon ikäistä sikiötä. Jos äiti jatkaa alkoholinkäyttöään, sikiön kasvu hidastuu yhä enemmän ja pahimmillaan täysiaikainen lapsi saattaa painaa alle kaksi kiloa. Alkoholin suurkuluttajan sikiön kasvu saattaa hidastua jo ensimmäisen - kuudennen raskauskuukauden aikana, mikä näkyy kohdun kasvun hidastumisena. (Halmesmäki 1999, 13,14.) Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa sikiölle epämuodostumia muun muassa luustossa ja sydämessä. Keskushermosto on herkin vaurioitumaan alkoholialtistuksen vuoksi ja oireet voivat ilmetä vasta kouluiässä. Erityisen vaarallista on humalahakuinen juominen, vaikka se olisi satunnaista. Yhden humaltumiskerran raskauden aikana ei kuitenkaan ole osoitettu aiheuttavan sikiövaurioita. (Halmesmäki 1999, 12; Halmesmäki 2005, 8-9; Koponen 2005, 9.) Neljännen - kymmenennen raskauskuukauden aikainen runsas alkoholinkäyttö johtaa sikiön aivojen alikehittymiseen ja pienipäisyyteen. Myös sikiön vatsanympärys ja reisiluunpituus jäävät alle odotuskasvun. Sikiön vaurioitumiseen vaikuttavat myös äidin ja lapsen geneettinen perimä, äidin saama ravinto ja yleinen terveydentila. (Koponen 2005, 9.) Runsas alkoholinkäyttö lamaa sikiön liikkeitä ja etenkin humalassa olevan äidin sikiön liikkeet hidastuvat, mutta palautuvat normaaleiksi humalatilan jälkeen (Halmesmäki 1999, 14).

9 7 HUUMEIDEN AIHEUTTAMIA RASKAUSKOMPLIKAATIOITA JA SIKIÖVAURIOITA Huumeita käyttävälle äidille raskaus voi merkitä positiivista mahdollisuutta muuttaa elämänsä ja motivoitumaan huumeista sekä niihin liittyvistä elämäntavoista irrottautumiseen. Lapsi voisi mahdollistaa normaalin elämän ja hänet nähtäisiin pelastajana ja onnellisuuden takeena eli äitiys olisi tavoittelemisen arvoista. Mutta arki voikin osoittautua aivan muuksi, siihen voi liittyä turhautumista, pettymyksiä ja oman rajallisuuden kohtaamista. (Nätkin 2006, 101.) Huumeista amfetamiini nostaa sekä verenpainetta, että kohdunsisäistä painetta ja lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon riskiä. Myös istukan ennenaikaisen irtoamisen vaara kasvaa. Istukan ennenaikaisen irtoamisen riski on kolminkertainen ja muut verenvuodot ovat yleisiä myös kokaiinin ja crackin käyttäjillä. (Halmesmäki 1999, 30.) Keskenmenot ja ennenaikaiset synnytykset ovat tavallisia myös LSD:tä käyttävillä raskaana olevilla naisilla (Holopainen1998, 42). Opiaattien käyttäjillä on merkittävästi enemmän raskaudenaikaisia verenvuotoja kuin muilla synnyttäjillä. Istukan ennenaikaisen irtoamisen riski on kymmenkertainen verrattuna normaaliväestön riskiin ja ennenaikaisen lapsivedenmenon sekä synnytyksen riski on suuri (Halmesmäki 1999, 28). Amfetamiinia käyttävä synnyttäjä ei välttämättä huomaa lapsiveden tihkumista tai ei reagoi siihen, jolloin kohdun ja sikiön infektioriskit kasvavat moninkertaisiksi. Infektio onkin useimmiten laukaisevana tekijänä, kun amfetamiinin käyttäjä synnyttää ennenaikaisesti. Helsingin naistenklinikalla on saatu kokemusta siitä, että jo kaksi tai kolme peräkkäistä päivää kestänyt amfetamiinin käyttö voi laukaista lapsivedenmenon ja synnytyksen käynnistymisen hyvin usein jo noin kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa ja näin johtaa lapsen syntymään keskosena. Mikäli ennenaikaisesti syntyneellä lapsella on myös infektio, ovat lapsen elämän alkuvaikeudet huomattavat ja vieroitusoireet ovat tavallisia. Erityisesti maksatulehdus, mutta myös HI -virus voivat siirtyä äidistä sikiöön ja syntyvään lapseen synnytyksen yhteydessä. Myös opiaattien käyttöön liittyy kohonnut infektioiden riski. (Halmesmäki 1999, 28; Pajulo 2001, 27-28.)

10 Kannabisvalmisteiden kuten hasiksen vaikuttava aine tetrahydrokannabinoli (THC) läpäisee istukan helposti, sitä paremmin mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Se voi aiheuttaa epämuodostumia isoina annoksina, mutta sen ei katsota lisäävän keskenmenoriskiä. Sen haitalliset vaikutukset raskauteen ovat mitä ilmeisimmin samantyyppisiä kuin tupakan, mutta runsas tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen ja istukan irtoamisen riskiä. Tupakan häkä voi aiheuttaa epämuodostumia, myös keskenmenot ja synnytyshäiriöt ovat yleisempiä kuin tupakoimattomilla äideillä. (Halmesmäki 1999, 27; Holopainen 1998,45.) Pieninäkin annoksina käytettynä kannabistuotteet häiritsevät sikiön kehitystä, sillä ne kertyvät solurakenteisiin, kuten aivoihin, keuhkosoluihin, sukusoluihin ja rasvakudokseen (Holopainen 1998, 44). Poltettu THC sisältää hiilimonoksidia ja tervaa viisi kertaa enemmän kuin tupakka, joten se supistaa napanuoran verenvirtausta ja heikentää sikiön ravinnonsaantia (Holopainen 1998, 44). Myös amfetamiini heikentää napanuoran verenvirtausta ja näin ollen sikiön ravinnonsaantia. Sikiön kasvun huomattava hidastuminen on tavallista amfetamiinin käytön jatkuessa läpi raskauden. (Halmesmäki 1999, 28.) Amfetamiini vie näläntunteen pois, mikä johtaa helposti niin synnyttäjän kuin sikiönkin aliravitsemukseen (Pajulo 2001, 28). Amfetamiini läpäisee istukan kaikissa raskauden vaiheissa ja sitä käyttävän äidin sikiöllä on kuvattu aiheutuvan sydänvikoja, pienipäisyyttä ja myöhemmin ilmenevää henkistä jälkeenjääneisyyttä. Näiden vaikeusaste riippuu äidin amfetamiinin käyttömääristä raskausaikana. Opiaatteja käyttävien äitien sikiöiden kasvu hidastuu, myös kokaiinin ja crackin käyttäjien sikiöiden pienipainoisuuden sekä kasvun hidastumisen riski lisääntyy. Joka kolmas - neljäs kokaiinille raskaudenaikana altistunut lapsi syntyy ennenaikaisesti. (Halmesmäki 1999, 28, 30.) Opiaattien käyttö raskauden aikana on äidin ja sikiön henkeä uhkaava, mutta myös sikiön normaalia kehitystä vaikeuttava riskitekijä. Opiaatteja käyttävien äitien sikiöt kärsivät normaalia useammin hapenpuutteesta, joka voi johtaa ääritapauksissa sikiön kuolemaan. Hapenpuute saatetaan huomata vasta synnytyksen aikana, jolloin yleensä joudutaan tekemään keisarinleikkaus, koska sikiö ei kestäisi alatiesynnytyksen aikaista stressiä. Opiaatit läpäisevät istukan helposti ja voivat

11 aiheuttaa sikiölle myös virtsateiden ja aivojen kehitysanomalioita ja synnynnäisiä sydänvikoja. (Halmesmäki 1999, 29.) 8 LÄÄKKEIDEN AIHEUTTAMIA SIKIÖVAURIOITA Rauhoittavien lääkkeiden, erityisesti bentsodiatsepiinien, kuten diatsepaamin ja oksatsepaamin, vaikutus syntymättömän lapsen ennusteeseen on hyvin samanlainen kuin alkoholin, mutta astetta lievempi. Näiden lääkkeiden käyttö normaaliannoksina ei aiheuta sikiölle epämuodostumia, mutta säännöllisen ja runsaan käytön jatkuessa sikiön kasvu voi hidastua. Bentsodiatsepiinien runsas käyttö voi aiheuttaa epämuodostumia ja keskushermoston toimintahäiriöitä. Lisäksi on todennäköistä, että bentsodiatsepiinien ja alkoholin yhteiskäyttö lisää sikiön vaurioitumisriskiä. Lääkehaitta voi epämuodostumien lisäksi ilmetä esimerkiksi keskenmenona, kasvun hidastumisena, sikiökuolemana tai myöhemmin esiin tulevina ongelmina, esimerkiksi oppimisvaikeuksina (Lindroos & Lehmusvaara 2005). Ylipäätään raskauden aikana kannattaa olla varovainen lääkkeiden suhteen, erityisesti reseptilääkkeiden. Myös tavalliset särkylääkkeet voivat lisätä alkuvaiheen keskenmenoja. Normaaliin raskauteen, ilman erityisiä altistavia tekijöitä, liittyy noin kolmen prosentin riski, että syntyvällä lapsella todetaan joitain poikkeavuuksia. Kaikista kehityshäiriöistä kuitenkin vain muutaman prosentin arvioidaan liittyvän lääkkeiden käyttöön. Lähes kaikki lääkkeet läpäisevät istukan ja siirtyvät sikiöön (ks. Liite 1). (Lindroos & Lehmusvaara 2005.) 9 RASKAUDENAIKAISEN ALKOHOLINKÄYTÖN VAIKUTUKSET SYNTYVÄÄN LAPSEEN 9.1 Fetaalialkoholisyndrooma (FAS) Fetaalialkoholisyndrooma on vastasyntyneen lapsen syndrooma, mikä johtuu äidin raskaudenaikaisesta runsaasta alkoholinkäytöstä läpi koko raskauden tai nel-

12 jännen kymmenennen raskauskuukauden aikana. On kuitenkin tutkittu, että kriittisin aika on raskauden kolme ensimmäistä kuukautta ja varsinkin hedelmöittymisen ajankohta. FAE eli fetal alcohol effects diagnoosi on lievempi versio FAS:sta. 1990 -luvun puolivälissä Suomessa laskettiin syntyneen vuosittain noin 1,2 /1000 FAS -lasta ja 2,3 /1000 FAE -lasta ja näin ollen Suomessa arvioitiin tällöin syntyneen 100 alkoholin vaikeasti ja pysyvästi vammauttamaa lasta ja 200 lievemmin vammautunutta lasta vuodessa. (FAS -lapsen kehitys 1. ikävuoden aikana 1999.) Lapsella voidaan todeta FAS, mikäli hänellä on oireita kaikista kolmesta ryhmästä: 1. Pre- ja postnataalinen eli ennen syntymää ja syntymän jälkeinen kasvunhidastuminen. Syntymäpaino, -pituus ja päänympärys <10 normaali persentiilikäyrän eli kasvukäyrän arvon 2. Keskushermoston toimintahäiriö: neurologisia oireita, kehityksen viivästymistä ja/tai henkistä jälkeenjääneisyyttä 3. Tyypilliset kasvonpiirteet, ainakin kaksi seuraavista a. pienipäisyys b. pienisilmäisyys ja/tai kapeat luomiraot c. huonosti kehittynyt philtrum eli ylähuulen pystyvako, ohut ylähuuli ja/tai matala yläleuka. Aiemmin FAS diagnoosin jäädessä vajaaksi, voitiin lapselle antaa FAE diagnoosi, tämän täyttäessä kaksi kolmesta edellä mainitusta kriteeristä. Medicine instituutin uudistaessa diagnosointia vuonna 1996 FAE -diagnoosi jäi kokonaan pois, koska sen käytössä oli ollut niin paljon vaihtelevuutta. (Koponen 2006, 22.) Tämän tilalle tulivat Partial FAS -diagnoosi (PFAS), jolloin lapsella on kasvuun liittyviä puutteita ja/tai fetaalialkoholisyndroomaan liittyviä kasvonpiirteitä. Lapsi kärsii usein myös keskushermoston toimintahäiriöistä. Alcohol Related Neurodevelopmental Disorders -diagnoosi (ARND) annetaan lapselle, jolla ilmenee keskushermoston toimintahäiriöitä. Nämä diagnoosit vaativat varman tiedon äidin alkoholin käytöstä raskauden aikana. (What is the FAS DPN?.) Uudistuksen myötä FAS -diagnoosi on voitu antaa myös sellaiselle lapselle, joka täyttää kaikki kolme FAS kriteeriä, mutta äidin raskauden aikaisesta alkoholinkäytöstä ei voida

13 olla täysin varmoja. Vuonna 2005 diagnosointia uudistettiin jälleen ja sen myötä myös PFAS -diagnoosi voidaan antaa lapselle ilman varmaa tietoa äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. Uudistuksen myötä termi Fetal alcohol spectrum disorders (FASD) otettiin käyttöön kuvaamaan koko alkoholinaltistuksen aiheuttamaa vaikutusten kirjoa. (Koponen 2006, 22.) Joka vuosi noin 40000 lasta maailmassa syntyy jonkin FASD -diagnoosin saaneena (What is the FAS DPN?). FAS -diagnostiikka on ollut jossain määrin epäselvä ja siihen on saattanut liittyä myös ideologisia näkökulmia. FAS -lapsia väitettiin löytyneen 90 -luvulla runsaasti muun muassa entisen Neuvostoliiton seuduilta, joissa kehitysvammaisuutta on pidetty paljolti vanhempien huonon elämäntyylin syynä. Myös Yhdysvaltojen eräillä alueilla väitettiin jopa 10 %:n lapsista kärsivän jonkinasteisista FAS - oireista. Tämä tieto kuitenkin perustui vain kouluissa tehtyyn selvitykseen, jossa lähtökohtana olivat opettajien havainnot oppilaiden oppimisvaikeuksista ja heidän perhetilanteista. (Viitapohja 2005.) 9.2 Imeväisikäinen fetaalialkoholisyndroomainen lapsi Fetaalialkoholisyndroomaisen lapsen kasvu on syntymän jälkeen hidasta, eikä lapsi tule myöhemminkään kuromaan kiinni kasvuvajaustaan. Lapsen kasvuun vaikuttaa myös se, että hän imee huonosti tai ei lainkaan huonosti kehittyneen imemisrefleksin takia. FAS -lapsien vakavin konkreettinen löydös syntymän jälkeen on mikrokefalia eli pienipäisyys, jolloin on odotettavissa, että lapsi tulee olemaan henkisesti ja fyysisesti hyvinkin jälkeenjäänyt. Myöskään pienipäisyys ei korjaannu lapsen varttuessa, vaan lapsi tulee aina olemaan pienipäinen. (Halmesmäki 1999, 21.) Raskauden aikana käytetyn alkoholin määrä vaikuttaa neurologisten oireiden sekä henkisen ja fyysisen jälkeenjääneisyyden vaikeusasteeseen. Yleisemmin FAS - lapset ovat kärsimättömiä, he ärtyvät helposti sekä ovat levottomia ja ylivilkkaita. Vastasyntyneet lapset ovat hyvin usein myös huomattavan velttoja. (Halmesmäki 1999, 22.) Ensimmäinen merkki keskushermoston toimintahäiriöstä on tottumat-

14 tomuus ympäristön ärsykkeisiin kuten valoon ja ääniin (Koponen 2006, 24). Ensimmäisinä elinkuukausina FAS -lasten liikunnallinen kehitys on viivästynyt ja se näkyykin myöhäisenä kääntymis-, istumis- ja ryömimistaidon oppimisena, myös puheenkehitys viivästyy jopa 80 %:lla lapsista. Kuulovaurion mahdollisuus pitää myös poissulkea kuulotutkimusten avulla. (Halmesmäki 1999, 22.) 9.3 Leikki- ja kouluikäinen fetaalialkoholisyndroomainen lapsi Leikki- ja kouluikäiset FAS -lapset kärsivät usein tarkkaavaisuushäiriöstä, joka haittaa lapsen oppimista. Tarkkaavaisuushäiriö ei häviä lapsen varttuessa, vaan vain yksi viidestä FAS -lapsesta selviytyy koulussa ilman erillisiä tukitoimenpiteitä tai siirtoa erityisluokalle. (Halmesmäki 1999, 22.) FAS -lasten kehityksen seuranta on leikki- ja kouluiässä todella tärkeää sillä tänä aikana tehdyt tai tekemättä jätetyt kuntoutus sekä terapiaratkaisut vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen. FAS - lapset antavat usein itsestään paremman kuvan, kuin mitä testit tuovat ilmi. Tämän vuoksi on tärkeää, että näille lapsille tehdään neuropsykologinen tutkimus, joka määrittelee lapselle sopivan koulumuodon. (Holopainen 1998, 32.) Fetaalialkoholisyndroomaisten lasten levottomuus näkyy edelleen leikki- ja kouluiässä, myös sosiaalinen kontaktinotto ja suhteiden ylläpito tuottavat näille lapsille vaikeuksia (Halmesmäki 1999, 22). Leikki-ikään mennessä lapsen liikkumisen kehityksen viivästymät ovat tasoittuneet, mutta ongelmia ilmenee usein puheenkehityksessä. Kehitys on viivästynyttä, sanasto on niukkaa, lauseet ovat lyhyitä ja lapsi saattaa usein toistaa muiden puheita kaiunomaisesti. (Holopainen 1998, 32.) Ongelmia esiintyy usein myös vihanpuuskien kontrolloimisessa, visuaalisessa havainnoinnissa, lyhytmuistissa ja loogisten johtopäätösten teossa (Koponen 2006, 24). Lievässä tapauksessa FAS -lapsella esiintyy oppimisvaikeuksia, ennen kaikkea matemaattisissa ja hyvää muistia vaativissa tehtävissä sekä hahmotustehtävissä (Halmesmäki 1999, 22).

15 9.4 Fetaalialkoholisyndroomaan liittyvät keskushermostohäiriöt Fetaalialkoholisyndroomaisen lapsen älykkyysosamäärä on matalampi kuin normaalisti lapsilla. Älykkyysosamäärä on myös sellainen tekijä, joka ei muutu iän myötä. Vaikeimmin sairaat FAS -lapset ovat syvästi kehitys-, kuulo- ja näkövammaisia ja sijoittuvatkin näin ollen usein laitoshoitoon. (Halmesmäki 1999, 22.) FAS -lasten aivovauriot syntyvät, kun sikiökautinen alkoholialtistus häiritsee normaalia aivosolujen liikkumista ja tuotantoa, mikä taas puolestaan aiheuttaa aivojen kehityksessä rakenteellisia poikkeavuuksia. Sikiökautinen alkoholialtistus aiheuttaa häiriöitä myös aivojen sähköfysiologisessa ja neurokemiallisessa tasapainossa, aiheuttaen näin viestien kulkemisen tehottomuutta ja tarkkaamattomuutta. Tällaisessa tilanteessa aivojen viestireseptorit eivät siis toimi kunnolla ja aiheuttavat näin ollen lapselle vaikeuksia varastoida ja muistaa vanhoja kokemuksia sekä käyttää niitä nykyisessä toiminnassa. Tämä muistamattomuus ahdistaa FAS - lasta ja aiheuttaa usein hermostumista ja käytöshäiriöitä. (Koponen 2006, 21.) 9.5 Fetaalialkoholisyndroomaan liittyvät poikkeavat ulkonäölliset piirteet Fetaalialkoholisyndroomaisen lapsen kasvojenpiirteet ovat hyvin poikkeavat normaalista ja leimaavatkin lapsen herkästi. FAS -lapsen pää on pieni, otsa ja yläleuka ovat matalat sekä hänen luomirakonsa ovat kapeat. Nenänselkä on huomattavan leveä, nenänpää on pystyssä, eikä nenän ja kapean ylähuulen välissä ole pystyvakoa eli philtrumia. Lapsen korvat saattavat sijaita epäsymmetrisesti toisiinsa nähden tai ne voivat olla huomattavan matalalla. FAS -lapsen kasvonpiirteet eivät ole vastasyntyneenä kovinkaan helposti erotettavissa, mutta jo muutaman viikon tai kuukauden iässä ne näkyvät jo selkeästi. (Halmesmäki 1999, 22-23.) 9.6 Fetaalialkoholisyndroomaisen lapsen ennuste Ulkonäköön liittyvät ja fyysiset poikkeavuudet saattavat hieman lieventyä kasvun myötä, mutta neuropsykologiset, psyykkiset ja sosiaalisen elämän ongelmat säily-

16 vät. Koponen viittaa Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys -tutkimuksessaan Streissguthin tutkimukseen, jossa tarkasteltiin aikuisia ihmisiä, jotka ovat altistuneet sikiökautena alkoholille. Tutkimuksessa tuli ilmi, että kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat kärsineet jossain elämänsä vaiheessa psyykkisistä ongelmista. Monen tutkittavan koulunkäynti oli keskeytynyt ja osa oli ajautunut rikollisuuteen, myös päihdeongelmat olivat yleisiä. Vain harva tutkittavista kykeni elämään itsenäistä elämää aikuisena. (Koponen 2006, 25.) Normaalisti lapsen syntyessä, hänellä on ainakin yksi läheinen hoivaaja, joka täyttää hänen tarpeensa ja muodostaa vauvan ja itsensä välille turvallisen kiintymyssuhteen. Jos tällaista hoivaajaa ei löydy, ei lapsi voi selviytyä hengissä, sillä hän ei voi itse vastata tarpeisiinsa. Lapsella katsotaankin olevan luontainen taipumus kiintyä häntä hoivaavaan henkilöön. (Koponen 2006, 12.) FAS -lapsen ennuste riippuukin näin ollen paljolti kasvatusympäristöstä. Usein äidin tai molempien vanhempien päihteiden käyttö on niin runsasta, että he eivät pysty hoitamaan lasta kunnolla, vaan lapsi altistuu fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle deprivaatiolle eli puutostilalle. (Halmesmäki 1999, 23.) Lapsella katsotaan olevan syntymästään asti kyky toimia vuorovaikutuksellisessa suhteessa niin älyllisellä kuin tunteellisellakin tasolla toisen ihmisen kanssa. Hoitajan tunnetilat välittyvät lapseen hoitajan kosketuksen, äänensävyn ja katseen kautta. Näihin tunnetiloihin lapsi vastaa esimerkiksi pelolla, itkulla tai mielihyvällä. (Koponen 2006, 12.) Ruotsalaisen selvityksen mukaan FAS -lapsen ennuste on parhaimmillaan silloin, kun lapsi on sijoitettu tasapainoiseen perheeseen alle kuuden kuukauden iässä, myös suomalainen tutkimus tukee tätä. FAS -lapsi tulee tarvitsemaan paljon apua kehityksensä tukemiseen, muun muassa erilaiset kuntoutukset ja terapiat ovat hyviä keinoja tukea lapsen kehitystä. (Halmesmäki 1999, 23.) 9.7 Päihdeongelmainen äiti, lapsi ja varhainen vuorovaikutus Äidin käyttäessä päihteitä hänen ja lapsen välinen varhainen vuorovaikutus vaikeutuu. Tämän vuorovaikutuksen toteutuminen on tärkeää, sillä lapsen kehityksen ydin tapahtuu juuri tässä vuorovaikutussuhteessa. Päihteiden lisäksi myös äidin

17 omat huonot varhaiset hoivakokemukset vaikeuttavat äidin kykyä hoivata lastaan ja huolehtia hänestä erityisesti odotusaikana, mutta myös myöhemmin. (Niemelä, Siltala & Tamminen 2003, 327-328.) Alkoholi- ja huumeriippuvainen äiti joutuu turvautumaan lapsensa kanssa puutteellisiin vanhemmuuden keinoihin, joiden lähtökohta on äidin omassa lapsuudessa ja omissa hoivakokemuksissa (Andersson 2001, 137). Huoli lapsen terveydestä, syyllisyys, pelko sosiaaliviranomaisten suhtautumisesta, väkivaltainen tai toimimaton suhde lapsen isään vaikeuttavat äidin ja lapsen yhteistä alkua. Lapsesta johtuvia vuorovaikutusta vaikeuttavia tekijöitä ovat lapsen somaattinen sairaus tai vammautuminen ja niihin liittyvät hoidot ja toimenpiteet tai lapsen keskosuus, jolloin lapsi voi tarvita syntymän jälkeen tehohoitoa ja joutua aluksi erilleen äidistään. Erityinen vuorovaikutuksellinen riski lapsille on vieroitusoireyhtymä, jolloin he kärsivät erilaisista vieroitusoireista ja ovat näin erittäin vaikeahoitoisia, koska lapset ovat yliherkkiä ympäristön ärsykkeille ja hylkivät saamaansa hoivaa. (Niemelä ym. 2003, 327-328, 331-332.) Päihteitä käyttävät äidit saattavat ajatella lapsen muuttavan heidän elämänsä paremmaksi ja päihdeongelman katoavan äidiksi tulemisen yhteydessä, näin odotukset vauvan saamisesta muovaavat hänen suhdettaan lapseen tasavertaiseksi. Tällöin vastuu lapsen hyvinvoinnin huolehtimisesta saattaa jäädä toisarvoiseksi ja lapsi ei saa riittävää huolenpitoa. (Niemelä ym. 2003, 330.) Tutkimushavaintoja päihdeäitien vuorovaikutustaidoista on vielä vähän, mutta on todettu, että aloitteellisuus vuorovaikutukseen on heikkoa eikä kovin luovaa ja äidit ilmaisevat vain vähän nautintoa ja iloa lapsen kanssa olosta (Niemelä ym. 2003, 330). Äideillä saattaa olla korkeat odotukset lapsen ja äitiyden suhteen, mutta alhainen pettymyksen sietokyky ja masentuneisuus johtavat helposti pettymykseen ja turhautumiseen todellisen lapsen kanssa. Äiti - lapsi suhteen kehittymiselle on riskitekijänä äidin jääminen yksin äitiyden kanssa. Tiivis suhde päihdeongelmaiseen mieheen vaikeuttaa usein omaa selviytymistä ja äiti saattaa herkästi eristäytyä kaikista sosiaalisista suhteista ja jäädä yksin. (Andersson 2001, 137-138.)

18 10 RASKAUDENAIKAISEN HUUMEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUS SYNTYVÄÄN LAPSEEN Huumeille sikiökautena altistuneen lapsen oireita kutsutaan NAS -oireyhtymäksi eli neontal abstinence syndrome. NAS -lapset ovat usein syntyneet ennenaikaisesti ja sen vuoksi heillä on hengitysvaikeuksia. Yleisesti ottaen NAS -lapsi kärsii varhaislapsuutensa aikana paljon kasvu- ja kehitysongelmista. Vieroitusoireista kärsivää lasta hoidetaan usein keskolassa eli vastasyntyneiden teho-osastolla. (Holopainen 1998, 45.) Keskushermostoa lamaavien aineiden, kuten kannabistuotteista hasiksen ja marihuanan vaikuttavana aineena on tetrahydrokannabinoli (THC). THC:n katsotaan voivan aiheuttaa sikiön kasvun hidastumista, jolloin lapsen syntymäpaino voi olla keskimäärin 79 grammaa pienempi ja pituus 0.5 senttimetriä lyhyempi, suhteessa raskauden kestoon. (Halmesmäki 1999, 26-27.) Tupakka vaikuttaa myös syntyvän lapsen painoon, jolloin lapsen syntymäpaino voi olla 200-250 grammaa normaalia alempi. On todettu, että raskauden aikana tupakoivien äitien syntyvillä lapsilla on pienempi keuhkojen tilavuus kuin muilla lapsilla. Lapsi voi synnyttyään kärsiä myös nikotiinin vieroitusoireista. (Holopainen 1998, 45.) Keskushermostoa stimuloivista huumeista äidin amfetamiinin käyttö raskaudenaikana voi aiheuttaa syntyvälle lapselle sydänvikoja sekä raskaudenaikaisen alkoholin käytön tavoin, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä, jonka vaikeusaste määräytyy raskausaikana käytetyn amfetamiinin määrän mukaisesti. Amfetamiinille sikiöaikana altistunut lapsi kärsii usein syntymänsä jälkeen vierotusoireista. Noin joka toisella lapsella on kohonnut verenpaine, poikkeava itkuääni, imemisvaikeuksia ja oksentelua. Kolmella neljästä lapsesta on tärinää, vapinaa ja unihäiriöitä. Vieroitusoireet kestävät useamman päivän ajan. Vieroitusoireiden kestoon vaikuttavat myös muut lapsen yleiskuntoon vaikuttavat tekijät. (Halmesmäki 1999, 27-28.) Bentsodiatsepiinin käyttö raskauden loppuvaiheessa aiheuttaa sikiön päihtymystilan, jota kutsutaan veltto vauva syndroomaksi, eli vauva muun muassa imee huonosti (Pajulo 2001, 28). LSD:tä raskauden aikana käyttäneiden äitien syntyvät

19 lapset ovat usein alipainoisia. Lapsilla esiintyy myös epämuodostumia ja erilaisia vammoja, joista yleisin on sokeus. (Holopainen 1998, 42.) Toinen yleisimmistä keskushermostoa stimuloivista huumeista on kokaiini, joka voi vaikuttaa syntyvän lapsen kokoon. Joka kolmas kokaiinia raskauden aikana käyttäneiden äitien lapsista on syntyessään pienipainoinen, suhteessa raskauden kestoon. Vastasyntyneellä kokaiiniin altistuminen sikiökautena voi aiheuttaa kouristuksia, sydämen rytmihäiriöitä ja sydämen pysähdyksen, näitä komplikaatioita saattaa lapsella ilmetä vielä kolme viikkoa syntymän jälkeen. Kokaiinin käyttäjien lapsilla on todettu monia näkökykyä haittaavia tekijöitä, kuten näköhermon surkastumista, karsastusta ja taittovirhettä. Lapsi saattaa kärsiä näiden lisäksi vatsanpeitteiden sulkeutumishäiriöistä. (Halmesmäki 1999, 30.) Opiaateille, kuten morfiinille tai heroiinille altistuneet lapset alkavat usein kärsiä vierotusoireista 24 tunnin sisällä syntymisestään. Vieroitusoireet saattavat kestää jopa kaksi tai kolme viikkoa. Vastasyntyneet ovat tällöin levottomia ja tuskaisia, heillä esiintyy vapinaa ja tärinää sekä sydämen rytmihäiriöitä ja imemisvaikeuksia. Jos lapsi kärsii vakavista vierotusoireista, tulee lapselle antaa esimerkiksi morfiinia laskevin annoksin poistamaan vierotusoireita. Vakavin vierotusoireiden aiheuttama komplikaatio on vastasyntyneen äkillinen sydänpysähdys, joka saattaa tulla lapselle vasta kolmen tai neljän viikon iässä. Amerikkalaisten lasten kuolemien tilastoissa opiaatteja käyttävien äitien lasten kätkytkuolemat ovatkin yliedustettuina. Opiaateille raskausaikana altistuneilla lapsilla tavataan myöhemmin usein henkistä ja fyysistä jälkeenjääneisyyttä sekä oppimisvaikeuksia. (Halmesmäki 1999, 29-30.) Heidän on vaikea vastata ympäristön ärsykkeisiin, joita aiheuttavat muun muassa valot ja äänet. Tällaisilla lapsilla on usein ongelmia myös vuorovaikutussuhteissa. (Koponen 2006, 43.) Osan näistä ongelmista katsotaan kuitenkin johtuvan myös syntymän jälkeisistä tekijöistä, kuten hoitajan tarjoaman hoidon ja turvallisuuden puutteesta (Halmesmäki 1999, 29-30). Metadoni ja buprenorfiini korvaushoitoa annetaan raskaana oleville opiaatteja käyttäville äideille, mutta metadoni korvaushoitona saattaa aiheuttaa vastasyntyneelle vieroitusoireita, jotka voivat olla hankalia, pitkäkestoisia ja vaikeita hoitaa. Subutex vieroitushoito aloitettuna heti raskauden alusta, vähentäen tai lopettaen

20 ennen synnytystä, voi aiheuttaa syntyvälle lapselle vieroitusoireita, mutta nämä oireet ovat usein lieviä ja helppohoitoisia. (Halmesmäki 1999, 31.) On vaikea arvioida eri aineiden tarkkoja vaikutuksia sikiöön, koska useat käyttäjät ovat sekakäyttäjiä, mutta Koposen 2004 tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pääasiassa huumeita käyttäneiden äitien lasten kognitiiviset vauriot olisivat lievempiä, kuin heidän, jotka ovat käyttäneet pääasiassa alkoholia. Lapsen kognitiiviseen kehitykseen näyttää kuitenkin olevan vaikutusta opiaattien ja amfetamiinin raskaudenaikaisella käytöllä. Aineiden sekakäyttö lisää lapsen vaurioriskiä ja vauriot ovat sitä vakavammat, mitä pidempään huumeiden käyttö on jatkunut raskauden aikana. (Koponen 2005, 10.) Raskauden aikana huumeille altistuneiden lasten ennuste on verrattavissa alkoholille raskauden aikana altistuneiden lasten kanssa, sillä lapsen tulevaisuuteen vaikuttaa eniten hoitajasuhteen muodostuminen ja sen toimivuus. Hyvä kasvuympäristö parantaa lapsen psyykkistä hyvinvointia, mutta se ei vaikuta kognitiiviseen kehitykseen tai neuropsykologisiin ongelmiin. (Koponen 2006, 29.) 11 PÄIHDEONGELMAISEN ÄIDIN HOITO NEUVOLASSA Äitiysneuvolan palveluihin sisältyy olennaisena osana seuloa päihteiden käyttäjien riskiraskaudet ja antaa tietoa päihteiden käytön haittavaikutuksista raskaudelle ja kehittyvälle sikiölle. Neuvola lähettää päihdeongelmaiset odottavat äidit HAL - poliklinikalle ja kertovat sen hoitokäytännöistä. Neuvolassa pyritään luomaan päihdeongelmaiseen äitiin hyvä ja luottamuksellinen hoitosuhde. Neuvolaseurannan tulisi olla tiheää ja terveydenhoitajan tulisi jakaa tietoa äidin vastaanottokyvyn mukaan raskauden eri vaiheissa. Äidille kerrotaan HAL -poliklinikan hoitokäytännöistä ja päihteiden vaikutuksesta sikiöön. Jos äiti kieltäytyy HAL - poliklinikan hoidosta, on päätavoitteena äidin motivoiminen ja yhteistyö muiden erityistyöntekijöiden kanssa. (Posa ym. 2002-2003, 7.) Kun äidin päihteiden väärinkäyttö havaitaan, edellytetään terveydenhoitajalta hyvää vuorovaikutussuhdetta äitiin, jotta väärinkäyttöön voidaan puuttua. Väärät

21 sanat voivat johtaa neuvolakäyntien välttämiseen, mutta oikeat sanat saattavat rohkaista äitiä arvioimaan elämäänsä uudelleen ja tavoittelemaan päihteetöntä elämää. Ensitapaaminen on tärkeä avoimen keskustelun aikaansaamiseksi. Päihteiden käyttö tulisi olla yhtä helppoa ottaa puheeksi kuin kysymys tupakoinnista, sillä päihteiden käyttö saattaa olla monelle odottavalle äidille vaikeasti myönnettävä asia. Asian puheeksi ottamista helpottaa esimerkiksi AUDIT haastattelulomake, jossa kysellään alkoholin käyttöön liittyviä asioita. (Autti- Rämö 2001, 1099-1100.) Ongelmana ovat päihteiden suurkuluttajat, jotka eivät itse tiedosta päihteiden käytön vaarantavan sikiön terveyttä. Tällaiset päihteitä käyttävät odottavat äidit tulisi tunnistaa ja ohjata mahdollisimman nopeasti tehostettuun seurantaan ja neuvontaan HAL -poliklinikalle. (Halmesmäki 1999, 8, 17.) Päihdeongelmaisen raskaana olevan äidin motivoiminen tarkoittaa kannustamista ottamaan vastuuta sekä huolehtimaan itsestään ja terveydestään. Neuvolassa äitiä kannustetaan vanhemmuuteen ja siihen sitoutumiseen, lapsen tarpeiden vastaamiseen, avun vastaanottamiseen ja parisuhteen sekä sosiaalisen tukiverkoston ylläpitämiseen. Riittävän tiheät neuvolakontaktit lapsen syntymän jälkeen pyrkivät tukemaan ja vahvistamaan hyvään äiti-lapsi -suhteeseen. (Posa ym. 2002-2003, 7.) Neuvolassa keskustellaan äidin kanssa päihteiden vaikutuksesta sikiöön ja raskauteen, kuten ennenaikaisen synnytyksen riskeistä, sikiön kasvu- ja kehityshäiriöistä, vieroitusoireista, keskosuudesta sekä psykososiaalisista riskeistä. Äidin HAL - poliklinikalle lähettämisen tarkoituksena on äidin ja sikiön voinnin seuranta, riskien kartoitus ja seuranta, perheen auttaminen ja tarvittaessa päihdehoidon järjestäminen. Neuvolassa kerrotaan äidille HAL -poliklinikan erityisseurannan hoitokäytännöt ja siihen liittyvät säännölliset ultraäänitutkimukset, laboratorionäytteet, huumeseulat sekä yhteistyössä toimivat erityistyöntekijät. (Posa ym. 2002-2003, 7.) Lähete HAL -poliklinikalle tehdään, jos raskauden aikana on ilmennyt humalahakuista juomista, päihdeaineiden sekakäyttöä, lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttöä ja jos pitkäaikaisesta päihteiden käytön lopettamisesta on kulunut alle vuosi tai silloin kun äidin psykososiaalinen elämäntilanne on hyvin epävakaa, vaikka käytön lopettamisesta olisi pidempikin aika. HAL -lähetteen sisältö koos-

22 tuu muun muassa raskauden kuvauksesta ja niiden lukumääristä, viimeisistä kuukautisista ja kuukautiskierrosta. Lähetteeseen merkitään myös kartoitus asiakkaan päihteiden käytöstä, kuvaus psykososiaalisesta tilanteesta sekä käsitys asiakkaan hoitomotivaatiosta. Lähetettä HAL -poliklinikalle ei tehdä, jos äidillä on ollut vuosia sitten päihteiden kokeiluja, ongelmakäytöstä on jo useita vuosia tai alkoholin käyttö on vähemmän kuin kaksi alkoholiannosta viikossa. (Posa ym. 2002-2003, 8.) 12 PÄIHDEONGELMAISEN SYNNYTTÄJÄN HOITO PÄIJÄT-HÄMEESSÄ 12.1 HAL -poliklinikka HAL -poliklinikka on erityispoliklinikka huume-, alkoholi- ja lääkeongelmaisille raskaana oleville äideille, jossa selvitetään heidän päihdeongelmansa tilannetta, arvioidaan hoidon tarvetta sekä annetaan tietoa päihteiden haitoista ja vaikutuksista raskauteen, sikiöön ja synnytykseen. HAL -poliklinikalla motivoidaan äitiä raittiuteen ja häntä tuetaan moniammatillisin keinoin. HAL -poliklinikalla päihdeongelmaisten synnyttäjien raskaudenaikaisesta hoidosta huolehtivat lääkäri, kätilö ja sosiaalityöntekijä. (Posa ym. 2002-2003, 10.) HAL -poliklinikan tarkoituksena on ohjata ja motivoida lasta odottavaa perhettä päihdehoitoon, huolehtia raskauden seurannasta sekä valmentamisesta vanhemmuuteen. (Posa ym. 2002-2003, 7.) Kaikki informaatio raskauden kulusta ja päihteiden vaikutuksista sikiöön tulisi antaa neutraalisti ja syyttelemättä. Työntekijän omat mahdolliset negatiiviset tunteet eivät saisi välittyä odottavalle äidille. Sen sijaan tulisi keskittyä korostamaan päihdeongelmaiselle odottavalle äidille, kuinka hän voisi taata lapselle hyvät kasvuolosuhteet kohdussa, mikäli hän onnistuu lopettamaan päihteiden käytön raskauden aikana. (Halmesmäki 1999, 18.)