Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Verkkopäivä 20.8.2009 Marina Congress Center
Fingrid huolehtii Suomen tärkeimmästä infrastruktuurista Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava sähkön siirto Luotettava ja tehokas infrastruktuuri Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen
15 600 MVA 3 450 MVA 1 900 MVA Fingridin voimajärjestelmä selkärankana Suomen sisäiselle sähkönsiirrolle sekä rajasiirrolle Voimajohdot (km) Sähköasemat (kpl) Muuntajat (kpl) 400 kv 4 000 35 220 kv 2 350 19 110 kv 7 500 52 Yhteensä 14 000 106 39 5 22 600 MVA tasasähköyhteys Suomen ja Ruotsin välillä Nopeana häiriöreservinä käytettävät varavoimalaitokset 615 MW
Voima äly - kauneus Maisemapylväiden historiasta tänään uusi kirja ulos Mistä kaikki sai alkunsa? Voimajohtopylväitä pidettiin aika rumina. Myönnettiin, että voisivat ne nätimpiäkin olla. Alettiin pohtia, voisiko pylväät suunnitella paremmin omaan maisemaan sopiviksi. Kuka suostuisi tekemään sellaista taidetta, jossa tekniikka sanelisi säännöt? Pylväiden muotoilijoina sisustusarkkitehdit Julkaisu kertoo tarinan 1990-luvun Suomen ensimmäisistä kantaverkon maisemapylväistä nykypäivään. Maisemapylväät ovat Fingridin käyntikortti!
Toimintaympäristössä merkittäviä muutoksia viimeisen vuoden aikana Suomen ilmasto- ja energiastrategia syksyllä 2008: Tuotantokapasiteetin mitoitus: omavaraisuus - ydinvoimaa ja 2000 MW tuulivoimaa Syöttötariffit, tehoreservijärjestelmän jatko Taloudellinen taantuma: Sähkön kysynnän lasku Korkojen lasku ja alentuneet raaka-ainehinnat EU:n kolmas energiapaketti Fingridin omistusrakenne muuttuu Nordel lakkautettu, ENTSO-E:n toiminta käynnistetty EU:n Itämeristrategia Itämeren alueen verkkosuunnitelma ja Baltian sähkömarkkinoiden avaaminen Komission elvytyssuunnitelma => mahdollinen Estlink 2 tuki Lähde: Kemijoki Oy KUVIA?? Lähde: TVO
Komissiolta "lunta tupaan" kesäkuussa Komissiolta viralliset huomautukset 25 jäsenmaalle laiminlyönneistä sähkön rajakauppa-asetuksen noudattamisessa. Suomen saamista huomautuksista osa koskee myös Fingridiä: Suunnitelma kokonaissiirtokapasiteetin laskemisesta Sähkön kulutuksen kuukausi- ja vuosiennusteet Yhteinen pullonkaulahallinnan menetelmä ja kapasiteetin laskenta Pohjoismaiden ja Saksan/Puolan välillä Joidenkin historiatietojen puuttuminen Ei ole haitannut markkinoiden toimintaa! Asiat korjataan pikaisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa
Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyö tiivistyy 1.7.2009 Komissio Merkittävä kehitysaskel: Toiminta kattaa koko Euroopan Kantaverkkoyhtiöiden päätehtävät saman katon alla ENTSO-E ACER
Infrastruktuurin kehittäminen keskeistä EU:n tavoitteiden saavuttamiselle Eurooppa Euroopan sähköverkko Eurooppalainen toimitusvarmuus Eurooppalaiset sähkömarkkinat Itämeren alue Sähköverkko: "Baltic Ring" Sähkömarkkinat osana eurooppalaisia sähkömarkkinoita Venäjä EU-Venäjä rajapinta sähkökaupassa
Eurooppalainen sähköverkko syntymässä NO FI Baltic Sea North Sea SE EE LV NI DK LT RoI UK BE NL DE PL Continental CE LU CZ SK Continental CS Continental SW FR CH AT SI HR HU RO IT BA ME RS FYROM BG PT ES AL GR Continental SE CY
Itämeren alueen sähkömarkkinoiden kehittäminen osa EU:n energiastrategiaa Yhteinen verkkosuunnittelu 2007 alkaen: yhteydet Baltian maihin. Baltian sähkömarkkinoiden avaamisen suunnittelu 2007 alkaen: ensimmäinen askel hinta-alue Estlink 2010. Baltic Energy Market Interconnection Plan: High Level Group aloitti marraskuussa 2008 presidentti Barroson aloitteesta Baltian pääministereiden kokous Vilnassa huhtikuussa 2009 Memorandum of Understanding kesäkuussa 2009
EstLink 2 on osa Itämeren alueen sähkömarkkinoiden kehittämistä 650 MW 300 milj HVDC 150 km nopeutettu valmistuminen 2014 Mahdollinen EU-tuki 100 milj edellyttää muutoksia Viron sähkömarkkinalakiin ja EstLink1:n sääntöihin
Suomen ilmasto- ja energiastrategian mahdollistava voimajärjestelmän kehitysohjelma 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 1. vaihe Yllikkälä - Huutokoski Ulvila - Kristinestad Hikiä - Forssa Varavoima 2. vaihe 3. RAC Ventusneva - Pyhänselkä 3.vaihe 4. vaihe Lieto Forssa Keminmaa Pyhänselkä Uuden tuotannon edellyttämät voimajohdot Varavoima = Ympäristövaikutusten arviointimenettely
1925-1929 1930-1934 1935-1939 1940-1944 1945-1949 1950-1954 1955-1959 1960-1964 1965-1969 1970-1974 1975-1979 1980-1984 1985-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2009 2010-2014 2015-2019 Pituus [km] Uusi luku Suomen sähköverkon kehitystarinassa "Rautarouva": sähkönsiirto itälänsi suunnassa Vesivoiman siirtäminen kuluttajille Sähkön kulutuksen kasvu - suuret tuotantoyksiköt (hiili- ja ydinvoima) verkkoon Suurten yksikköjen - ydinvoiman ja keskittyneen tuulivoiman - liittäminen verkkoon. Ikääntyvän verkon uudistaminen. 2500 Lähde: Fortum 2000 Lähde: TVO 1500 1000 500 Lähde: Fortum 0 110 kv 220 kv 400 kv 20.8.2009 Jukka Ruusunen Lähde: ilmasto.org
14 Miten rahoitamme investoinnit? Kantaverkkotariffilla Hankkimalla lisärahoitusta kotimaisilta ja kansainvälisiltä raha- ja pääomamarkkinoilta % KVS2005 KVS2008 100 nimellinen 80 60 reaalinen // 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20.8.2009 Jukka Ruusunen
Fingridin osuus kuluttajahinnasta vain 2 % Arvonlisävero 18 % Sähköverot 7 % Sähkön hankinta 37 % Jakeluverkkosiirto 27 % 1.6.2009 yht. 12,39 snt/kwh Alueverkkosiirto 1 % Sähkön myynti 7 % Kantaverkkosiirto 2 % Lähde: Energiamarkkinavirasto
Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää Siirtää toimintavarmasti sähköä Edistää sähkömarkkinoita Arvot avoimuus tasapuolisuus tehokkuus vastuullisuus
Valot päällä valtakunnassa