BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston



Samankaltaiset tiedostot
CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy

PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA Jaakko Jokinen

METSÄTEHO 70 VUOTTA METSÄTEOLLISUUDEN MUUNTUMINEN Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Metsätalouden näkymät

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa joulukuu Puun tuonti päätyi lähes ennätyslukemiin vuonna Metsäteollisuustuotteiden

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

PTT-ennuste: Metsäsektori

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2007

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

puusta 44 prosenttia oli koivua. Raaka- ja jätepuuta vietiin tammikuussa ulkomaille 0,1 miljoonaa kuutiometriä. Vienti oli pääasiassa havupuuta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Äänekosken biotuotetehdas

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

METSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti,

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2008

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Venäjä metsänaapurina

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2008

Tuontipuu energiantuotannossa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

METSÄSEKTORIN SEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Metsäntutkimuslaitos Riitta Hänninen* ja Jari Viitanen. *

METSÄTEOLLISUUDEN MERKITYS SUOMELLE. Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry Toimitusjohtaja Timo Jaatinen

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, marraskuu 2008

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Biotalouden edelläkävijä

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2011

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Transkriptio:

BIOTUOTTEET VIENNIN, KAUPPATASEEN JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN NÄKÖKULMASTA Pöyry Management Consulting Oy, Jaakko Jokinen Kansallisen Metsäneuvoston kokous 25.11.214

MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN?

ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu on tehnyt Suomen kansantalouteen vuodesta 22 lähtien noin 2.5 miljardin euron vuosittaisen loven, joka pitäisi paikata vientiä lisäämällä. Mikäli lasku maksettaisiin esim. sellun viennillä, olisi vientiä kasvatettava noin 3.5 miljoonaa tonnia. 15 12 9 Öljytuotteiden nettotuonti Suomeen 1 9 8 7 6 1 t 6 5 4 MEUR 1 t MEUR 3 3 2 Öljylasku on kallistunut huolestuttavasti. 1 2 22 24 26 28 21 212 214

PUUNJALOSTUKSEN AIKAKAUDET SUOMESSA Viime vuosien murros on vaihtumassa bioteollisuuden aikakauteen 187 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 METSÄTEOLLISUUDEN KUKOISTUS Massa-, paperi- ja sahateollisuuden voimakas kasvu 214 MURROS Paperiteollisuuden kriisi, metsäenergiasektorin kehitys BIOTEOLLISUUDEN AIKAKAUSI Puuta jalostavan teollisuuden elpyminen Uusien puupohjaisten tuotteiden kehittyminen

MUUTOKSEN MERKKEJÄ ON ILMASSA Tulevaisuuden puuvarojen kestävään hyödyntämiseen pohjautuva teollisuus koostuu eri teollisen kehityskaaren vaiheissa olevista laitoksista Uusien biopolttoainelaitosten käynnistyminen Fortumin pyrolyysilaitoksen käynnistyminen 213 UPM:n biopolttoainelaitoksen käynnistyminen 214 Uusien materiaalien ja tuotteiden kehittäminen Lukuisia uusien ratkaisujen kaupallistamiseen tähtääviä hankkeita (esim. CrossCluster) Puuta jalostavan teollisuuden elpyminen UPM:n selluntuotannon laajennukset Pietarsaaressa 214 ja Kuusankoskella 215 Stora Enson selluntuotannon laajennus ja tuotantolinjan muutos Varkaudessa 215 Metsä Fibren uuden sellutehtaan suunnittelu 214 Sahateollisuuden tuotannon piristyminen Pakkauskartongin tuotantomäärien tasainen kasvu

RIITTÄVÄTKÖ PUUVARAT SEKÄ ILMASTOTAVOITTEIDEN SAVUTTAMISEEN ETTÄ PUUTA JALOSTAVAN TEOLLISUUDEN TARPEISIIN?

TULEVAISUUDEN SKENAARIO Puuvarojen riittävyyttä arvioidaan päättymässä olevassa CrossCluster-hankkeessa Pöyryn ja VTT:n mallinnuksella Laadittiin puun käyttöskenaariot vuonna 23, kun huomioidaan Metsäteollisuustuotannon odotettu kehitys Puun energiakäytön ja biopolttoaineiden tarve Verrattiin puun käyttöä puuvaroihin Metlan määrittämä suurin kestävä hakkuukertymä Keskeisimpiä vuotta 23 koskevia oletuksia Sellun tuotanto ja siihen liittyvien sivutuotteiden määrä kasvaa Paperin tuotanto ja siihen liittyvä energian käyttö laskee Päästökaupan ulkopuolisen sektorin (ml. liikenne) päästövähennystarve 32% Käytössä lisää ydinvoimaa yhden voimalan verran (OL3 +1) Päästöoikeuden hinta 4 EUR/tCO2 Kaikki puu hankitaan kotimaasta, skenaariotarkastelussa myös tuonti mukana

SUOMEN PAPERIN JA KARTONGIN SEKÄ MASSOJEN TUOTANTOSKENAARIO Pöyryn perusennusteen mukaan painopaperien tuotanto jatkaa laskuaan mutta pakkausmateriaalien tuotannon kasvu kompensoi osan laskusta. Massantuotanto kasvaa ennusteen mukaan nykytasosta mekaanisen massan tuotantomäärä laskee mutta kemiallisen massan tuotanto kasvaa. 12 Mt/a 14 12 Mt/a 1 8 Muut paperit ja kartongit Säkkipaperi Sisäpakkauskartongit 1 8 Liukosellu Kierrätyspaperi (keräys) Valkaisematon sulfaatti (UKP) 6 4 Lainerikartongit ja fluting Pehmopaperi 6 4 Valkaistu lehtipuusulfaatti (BHKP) Valkaistu havusulfaatti (BSKP) Puolikemiallinen massa 2 Paino- ja kirjoituspaperi Sanomalehtipaperi 2 Mekaaninen massa 212 23 212 23

PUUN KÄYTTÖ ENERGIAKSI VTT VTT:n Times-mallin mukainen puunkäyttö on arvioitu niin että vuonna 23 eipäästökauppasektorin päästövähenemä on 32%. Puun energiakäyttö nousee mallissa n. 47 TWh:sta tasolle 7 TWh vuoteen 23 mennessä. Valtaosa lisäyksestä syntyy merkittävästä uudesta puupohjaisten liikennepolttoaineiden tuotannosta. 8 TWh 7 6 5 4 3 2 1 Biopolttoöljyn valmistus Biobensiinin valmistus Biodieselin valmistus Maatalous Kotitalous- ja palvelusektori Teollisuus Energiasektori 21 22 23

PUUVAROJEN RIITTÄVYYS Kun otetaan huomioon sekä 23 edellä kuvatut ilmastotavoitteet ja metsäteollisuuden tuotantoennusteet, metsävarat riittävät tulevaisuudessa sekä metsä- että energiasektorin tarpeisiin 12 1 8 6 4 2 Milj. m³ sob. Hakkuupotentiaali Puun käyttö Kaikki puu kotimaista Energiapuu Lehtikuitupuu Havukuitupuu Lehtipuutukit Havutukit Havaintoja tuloksista Metsävarat mahdollistavat sekä sellun että biopolttoaineiden tuotannon kasvun ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Energiapuun käyttö ylittää tarjonnan 23 Lisähakkuumahdollisuudet ovat pääasiassa tukkipuussa ja kuitu ja energiapuu lähes täyskäytössä Kun huomioidaan lisäksi tuontipuun historialliset tasot voidaan todeta suomessa olevan noin mahdollista kasvattaa teollista puunkäyttö vielä noin 15 miljoonalla kiintokuutiolla uusiin biotuotteisiin vuoteen 23 mennessä 212 212 23 23

SUOMEN PUUSTOPÄÄOMA Norja on kartuttanut öljyrahastoa, Suomi puustopääomaa. Voisiko puustopääomaa purkaa bioteollisuuden tarpeisiin? 4 35 3 25 2 15 1 5 Suomen metsien runkotilavuus, miljoonaa m 3 Suomen puustopääoma on kasvanut, koska puuston kasvu on lisääntynyt enemmän kuin hakkuut Puustopääoma, jos jatketaan hakkuita viime vuosien tapaan Puustopääoma, jos hakataan suurinta kestävää hakkuukertymää* vastaava määrä Puustopääoma, jos sitä puretaan n. 3 miljoonaa m3 3:ssa vuodessa, eli hakataan väliaikaisesti yli suurimman kestävän hakkuukertymän 194 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Metla, Pöyry * Aines- ja energiapuun hakkuukertymä

AGGRESSIIVINEN SKENAARIO Mitä jos puupohjaisia tuotteita kuten sellua, energiaa, biopolttoaineita, biokemikaaleja tai vaikka tekstiileitä halutaan tuottaa vieläkin enemmän? Vaihtoehto Pidetään puun tuonti nykytasolla (n. 1 miljoonaa m 3 ) Puretaan kumuloitunutta puustopääomaa ylimenojakson ajan Vaikutus (sellu ja biopolttoaineet esimerkkituotteina) 2 uutta sellutehdasta (1 Mt/a) TAI 1 biopolttoainelaitosta (á 1 t/a) 2 uutta sellutehdasta TAI 1 biopolttoainelaitosta (n 3 miljoonaa m 3 3 vuodessa) = 4 uutta sellutehdasta TAI 2 biopolttoainelaitosta, puun korjuuseen ja kuljetukseen noin 4 työpaikkaa lisää Lisätuotannon arvo sellutehdasvaihtoehdossa nykyhinnoilla n. 3 mrd. euroa ja biopolttoainevaihtoehdossa (biodiesel) n. 2-3 mrd. euroa.

JOHTOPÄÄTÖKSET Metsävarat riittävät tulevaisuudessa sekä metsä- että energiasektorin tarpeisiin Metsävarat tarjoavat mahdollisuuden kasvattaa bioteollisuussektoria Suomessa Kysyntää tulee jatkossa olemaan niin perinteisille kuin uusillekin tuotteille Biopolttoaineilla lisää energiaomavaraisuutta sekä merkittäviä teknologian vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Metsien kasvava hyödyntäminen voi saada aikaan ns. hyvän kehän