1 (13) Valtioneuvoston periaatepäätös 6 päivänä toukokuuta 2010 Fortum Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta ja yksikön toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien laajentamisesta tai rakentamisesta Hakemus Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat 5.2.2009 päivätyssä hakemuksessaan pyytäneet ydinenergialain (990/1987) 11 :ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen sekä yksikön toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien laajentaminen tai rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Laitosyksikössä olisi lämpöteholtaan enintään 4 600 megawatin kevytvesireaktori ja yksikön nettosähköteho olisi 1 000-1 800 megawattia. Mikäli laitosyksikkö tuottaisi myös kaukolämpöä, sen sähköteho olisi 800-1 600 megawattia ja kaukolämpöteho olisi noin 1 000 megawattia. Laitosyksikkö sijoitettaisiin Fortum Power and Heat Oy:n omistamalle Loviisan Hästholmenin voimalaitospaikalle ja kyseessä olisi ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö. Uuden laitosyksikön suunniteltu tekninen toiminta-aika on kuusikymmentä vuotta. Hakemuksen mukaiseen hankkeeseen kuuluu myös uuden ydinvoimalaitosyksikön toimintaan samalla laitospaikalla liittyvien ydinlaitoksien laajentaminen tai rakentaminen. Näitä ydinlaitoksia tarvitaan tuoreen ydinpolttoaineen varastointiin, käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin sekä vähä- ja keskiaktiivisten jätteiden sekä purkujätteen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoittamiseen. Käytetyn polttoaineen on hakija esittänyt loppusijoitettavaksi Posiva Oy:n suunnittelemaan loppusijoituslaitokseen. Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat 30.11.2009 täsmentäneet periaatepäätöshakemustaan. Hakemusta on täsmennetty siten, että periaatepäätöstä ei pyydetä koskemaan muuta yhtiötä kuin hakijayhtiötä, joka on Fortum Power and Heat Oy. Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina voimalaitosyksikön rakentamiselle seuraavaa: Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan nykyisten voimalaitosyksiköiden käyttöluvat ovat voimassa vuoden 2027 (Loviisa 1) ja vuoden 2030 (Loviisa 2) loppuun. Periaatepäätös uudesta ydinvoimalaitosyksiköstä on tehtävä tässä vaiheessa pitkien luvitusprosessien ja toteutusaikojen sekä laitostoimittajien kapasiteetin varaamisen takia. Loviisa 3 -hanke on hallituksen ilmasto- ja energiastrategian mukainen ja luo mahdollisuuden korvata merkittävän määrän fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa. Ydinvoiman lisärakentaminen edustaa uutta hiilidioksidivapaata perusvoimaa, jota tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi ja kansallisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Loviisa 3 -hanke lisää hiilidioksidivapaan sähkön tarjontaa pohjoismaisille ja Itämeren alueen laajentuville sähkömarkkinoille, lisää kilpailua ja vähentää energiatuotannon hiilidioksidipäästöjä.
2 (13) Sähköä ja kaukolämpöä tuottava ydinvoimalaitosyksikkö mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen. Lisäksi lämpökuormitus mereen voimalaitospaikalla laskee merkittävästi. Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tuo alueelle usean vuoden ajaksi useita tuhansia rakentamiseen liittyviä työpaikkoja. Pysyvät työpaikat tuovat pysyvän lisäyksen koulutetun työvoiman määrään. Hankkeella on merkittävä vaikutus kuntaliitoksen seurauksena syntyvän uuden Loviisan kaupungin ja sen palvelurakenteen kehittymisessä. Hanke lieventää teollisen rakennemuutoksen vaikutuksia Kymenlaaksossa. Hakijayhtiö toteaa hakemuksessaan lisäksi: Hanke toteutetaan ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Hankkeen toteutuksessa voidaan hyödyntää Loviisan voimalaitoksen jo olemassa olevaa infrastruktuuria. Riittävä rahoitus on järjestettävissä. Fortum Power and Heat Oy hankkii Loviisa 3 - voimalaitosyksikön rahoituksen osana Fortum-konsernin rahoitusta. Fortum Oyj kykenee hankkimaan tarvittavan lainapääoman vahvan rahoitusrakenteensa ja liiketoiminnan tuoton ansiosta. Ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta on ennustettavissa ja vakaa. Polttoainekustannusten vaihtelut eivät vaikuta tuotetun sähkön hintaan, sillä pääosa kustannuksista muodostuu ydinvoimalaitoksen pääomakustannuksista. Ydinvoimalaitosyksikön alustava kustannusarvio on 4-6 miljardia euroa. Sähköä ja kaukolämpöä tuottava yksikkö ei ole juurikaan kalliimpi. Loviisa 3 -yksikkö suunnitellaan, toteutetaan ja sitä ylläpidetään ja käytetään siten, ettei vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheudu. Hanke toteutetaan niin, että se täyttää suomalaiset lainsäädännölliset vaatimukset ja viranomaisten määräykset. Uuden ydinvoimalaitosyksikön suunniteltu sijoituspaikka on hakijan kahden nykyisen voimalaitosyksikön vieressä. Alue on kaavoitettu ydinvoimalaitospaikaksi, se täyttää ydinvoimalaitospaikalle asetetut vaatimukset ja aluetta on käytetty ydinsähkön tuotantoon yli 30 vuoden ajan. Suunnitellun ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulokset ja saadut lausunnot otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Uuden ydinvoimalaitosyksikön polttoainehuolto on toteutettavissa hajautetusti useasta hankintalähteestä tai keskitetysti siten, että hankinnassa on mahdollista laaja kansainvälinen kilpailuttaminen ja riittävä toimitusvarmuus. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki vaiheet ovat sertifioituja kansainvälisten standardien mukaan, lainsäädäntöä ja kansainvälisten järjestöjen ohjeita ja menettelyjä noudatetaan. Ydinjätehuollossa on tarkoitus käyttää samoja suunnitelmia, menetelmiä ja jätehuollon laitoksia kuin nykyisten voimalaitosyksiköiden tapauksessa. Laitospaikalla on käytössä vähäja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustilat, jotka ovat laajennettavissa kattamaan myös uuden yksikön tarpeet.
3 (13) Käytetty polttoaine on tarkoitus loppusijoittaa Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n omistaman Posiva Oy:n suunnittelemalla loppusijoituslaitoksella Olkiluodossa. Sitä koskevissa Posiva Oy:n suunnitelmissa on otettu huomioon myös tässä hakemuksessa tarkoitetun uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetty polttoaine. Posiva on jättänyt erillisen hakemuksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi koskien käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamista siten laajennettuna, että sinne voidaan loppusijoittaa Loviisa 3:n tuottama käytetty polttoaine. Rakennettavan loppusijoituslaitoksen kokonaiskapasiteetti olisi tällöin 12 000 tonnia uraania. Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen valmistelun ja itse rakentamisen arvioidaan kestävän noin kymmenen vuotta. Kaupallisessa käytössä Loviisa 3 olisi vuonna 2020. Fortum Power and Heat Oy:n tekemien selvitysten mukaan markkinoilla on useita ydinvoimalaitosvaihtoehtoja, jotka ovat sellaisenaan tai toteutettavissa olevin muutoksin soveltuvia rakennettavaksi Suomeen. Uusi yksikkö voisi olla tyypiltään joko kiehutusvesireaktori- tai painevesireaktorilaitos. Suunniteltu voimalaitosyksikkö voi olla joko pelkästään sähköä tuottava lauhdevoimalaitos tai sekä sähköä että lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos. Ydinvoimalaitosyksikön suunnittelun, rakentamisen ja käytön lähtökohtana on ydinenergialain mukaisesti aikaansaada laadukas ydinvoimalaitosyksikkö, joka on turvallinen ja josta ei aiheudu vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö suunnitellaan täyttämään Suomessa voimassaolevat, kansainvälisesti edistykselliset turvallisuusvaatimukset. Suunnitellusta ydinvoimalaitosyksiköstä aiheutuvat välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisille, luonnolle ja rakennetulle ympäristölle on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on jätetty yhteysviranomaiselle huhtikuussa 2008. Loviisa 3 -hankkeella lisätään energiahuollon omavaraisuutta ja vähennetään riippuvuutta ulkomaisesta tuontienergiasta. Loviisa 3 -hanke korvaa vuoden 2020 jälkeen poistuvaa tuotantokapasiteettia, johon kuuluvat fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset ja Loviisan ydinvoimalaitokset. Fortum Power and Heat Oy:n tuottama sähkö on kaikkien sähkönostajien saatavilla. Loviisa 3 hankkeen toteuttaminen lisää kilpailua ja tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisen ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön tarjontaa markkinoille. Loviisa 3 yksikön energiantuotannolla on merkittävä rooli myös päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjen vähentämisessä. Fortum Power and Heat Oy:llä on pitkä kokemus ydinvoimatekniikasta, ydinvoimalaitosten suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta. Ydinvoimatoiminnot työllistävät yli 600 henkilöä.
4 (13) Hakemukseen on liitetty ydinenergia-asetuksen 24 :n mukaiset selvitykset: 1) kaupparekisteriote 2) jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja yhtiösopimuksesta sekä osakasrekisteristä 3) selvitys hakijan asiantuntemuksesta 4) selvitys ydinlaitoshankkeen yleisestä merkityksestä sekä sen tarpeellisuudesta, erityisesti maan energiahuollon kannalta sekä sen merkityksestä maan muiden ydinlaitosten käytön ja niiden ydinjätehuollon kannalta 5) selvitys hakijan taloudellisista toimintaedellytyksistä ja ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta 6) ydinlaitoshankkeen yleispiirteinen rahoitussuunnitelma sekä a) pääpiirteinen kuvaus suunnitellun ydinlaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista, b) selvitys noudatettavista turvallisuusperiaatteista, c) pääpiirteinen selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan omistus- ja hallintasuhteista, d) selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä, e) selvitys suunnitellun sijaintipaikan sopivuudesta tarkoitukseensa ottaen huomioon paikallisten olosuhteiden vaikutus turvallisuuteen, turva- ja valmiusjärjestelyt sekä ydinlaitoksen vaikutukset lähiympäristöönsä, f) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/94) mukaisesti laadittu arviointiselostus sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi, g) pääpiirteinen suunnitelma ydinpolttoainehuollosta, h) pääpiirteinen selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi. Hakemuksen käsittely ja päätöksen tekoa edeltäneet toimenpiteet Kuuleminen Ydinenergialain 13 :n mukainen yleinen kuuleminen Hakija on jakanut laatimansa, työ- ja elinkeinoministeriön tarkastaman ydinvoimalaitoshanketta koskevan yleispiirteisen selvityksen jokaiseen talouteen Loviisan kaupungissa ja sen naapurikunnissa sekä Pyhtään kunnassa. Yleispiirteinen selvitys on ollut yleisesti saatavilla paikoissa, jotka on mainittu työ- ja elinkeinoministeriön hanketta koskevissa julkisissa ilmoituksissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on 15.4.2009 kuuluttanut hankkeen vireilläolosta Loviisan kaupungin ja Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien ilmoitustauluilla. Lisäksi ministeriö on ilmoittanut hankkeen vireilläolosta seuraavissa lehdissä: Borgåbladet, Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Kymen Sanomat, Loviisan Sanomat, Uusimaa ja Östra Nyland. Tiivistelmä ministeriöön lähetetyistä kirjallisista mielipiteistä sisältyy tämän päätöksen liitteeseen 1. Tiivistelmät ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä esitetyistä lausunnoista ja mielipiteistä on liitetty työ- ja elinkeinoministeriön ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamaan yhteysviranomaisen lausuntoon.
5 (13) Ydinenergialain edellyttämä julkinen kuulemistilaisuus järjestettiin Loviisassa 19.5.2009. Tiivistelmät tilaisuudessa esitetyistä mielipiteistä sisältyvät tämän päätöksen liitteeseen 1.
6 (13) Periaatepäätöshakemuksesta pyydetyt lausunnot Työ- ja elinkeinoministeriö on hankkinut alkuperäisestä hakemuksesta ydinenergialain 12 :n mukaisesti lausunnon ympäristöministeriöltä, Loviisan kaupungin kaupunginvaltuustolta ja Loviisan naapurikunnilta. Ydinenergia-asetuksen 25 :n mukaisesti ministeriö on pyytänyt hakemuksesta lausunnon seuraavilta tahoilta: sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, Etelä- Suomen lääninhallitus, Itä-Uudenmaan Liitto ja Uudenmaan ympäristökeskus. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi pyytänyt lausunnon seuraavilta tahoilta: liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen ympäristökeskus, Loviisa 2010 järjestelytoimikunta, Pyhtään kunta, AKAVA ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ry, Fennovoima Oy, Fingrid Oyj, Helsingin Energia, Helsingin kaupunki, Huoltovarmuuskeskus, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Loviisan puolesta ry, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Miljöringen rf, Natur och Miljö rf, Posiva Oy, ProSaaristo, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK ry, Suomen Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Yrittäjät ry, Teollisuuden Voima Oyj, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Turvatekniikan keskus, Uudenmaan TE-keskus, Uudenmaan työsuojelupiiri, WWF Suomi. Kaikista saaduista lausunnoista on tehty tiivistelmät, jotka sisältyvät tämän päätöksen liitteeseen 1. Ilmoitus Ruotsin viranomaisille Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä 15.11.1976 tehdyn, maiden välisten rajojen läheisyyteen rakennettavien ydinlaitosten turvallisuuskysymyksiin liittyvän yhteydenoton suuntaviivoja koskevan sopimuksen (SopS 19/1977) mukaisesti on hankkeesta ilmoitettu Ruotsin viranomaisille. Näiden puolesta lausunnon antoi Strålsäkerhetsmyndigheten SSM, jonka lausuntoa on selostettu tämän päätöksen liitteenä 1 olevassa lausuntoyhteenvedossa. Alustava turvallisuusarvio Ydinenergialain 12 :n mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Säteilyturvakeskukselta hanketta koskevan, ydinenergia-asetuksen 25 :n 2 momentin mukaisen alustavan turvallisuusarvion. Säteilyturvakeskus on liittänyt antamaansa turvallisuusarvioon ydinenergialain 56 :n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan (ydinturvallisuusneuvottelukunta) lausunnon. Alustava turvallisuusarvio on tämän päätöksen liitteenä 4. Alustavan turvallisuusarvion mukaan laitosvaihtoehdon suunnittelutavoitteet ja -periaatteet vastaavat suomalaisia turvallisuusvaatimuksia ja uuden ydinvoimalaitosyksikön sijaintipaikalle ja sen ympäristölle on tehty periaatepäätöshakemuksen käsittelyä varten riittävät selvitykset. Sijaintipaikan olosuhteissa ei ole sellaisia piirteitä, jotka olivat esteenä uuden ydinvoimalaitosyksikön tai sen toimintaan liittyvien hakemuksessa mainittujen muiden ydinlaitosten rakentamiselle. Säteilyturvakeskus on antanut hankkeesta myös lausunnon, jonka tiivistelmä samoin kuin ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausunnon tiivistelmä ovat tämän päätöksen liitteenä 1 olevassa lausuntoyhteenvedossa.
7 (13) Muut selvitykset Periaatepäätöshakemuksen liitteenä Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat toimittaneet työ- ja elinkeinoministeriölle hanketta koskevan sijoituspaikalle laaditun, ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen arviointiselostuksen. Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentamisen ympäristövaikutuksien arvioinnin toteutukseen on osallistunut myös Pöyry Energy Oy. Laissa määriteltynä yhteysviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö on antanut selostuksesta ja sen riittävyydestä lausunnon sekä liittänyt sen periaatepäätöksen valmisteluaineistoon. Lausunnossa työ- ja elinkeinoministeriö totesi, että selostus kattaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen sisältövaatimukset ja se on käsitelty lain ja asetuksen vaatimalla tavalla. Ministeriö totesi edelleen, että eräät ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä käsitellyt asiakokonaisuudet vaativat lisäselvityksiä. Fortum Power and Heat Oy toimitti vaaditut selvitykset työ- ja elinkeinoministeriölle. Hallintolain 34 :n mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt hakijayhtiöltä vastineen hakemuksesta annetuista lausunnoista, mielipiteistä ja alustavasta turvallisuusarviosta. Vastineen tiivistelmä on tämän päätöksen liitteenä 1 olevassa lausuntoyhteenvedossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut periaatepäätöksen ratkaisemista varten valtioneuvostolle ydinenergia-asetuksen 26 :n 1 momentissa edellytetyn ydinjätehuoltoa koskevan katsauksen sekä ydinenergia-asetuksen 26 :n 2 momentissa edellytetyn selvityksen ydinvoimalaitosyksikön merkityksestä maan energiahuollolle. Katsaus on tämän päätöksen liitteenä 2 ja selvitys on liitteenä 3. Päätöksen tekoon sovellettavat lainkohdat Ydinenergialain 14 :n 1 momentissa säädetään, että ennen kuin valtioneuvosto tekee lain 11 :ssä tarkoitetun periaatepäätöksen, sen on todettava, että suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunta on lain 12 :ssä tarkoitetussa lausunnossaan puoltanut ydinlaitoksen rakentamista, ja että esiin ei ole tullut seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa ydinlaitosta siten kuin lain 6 :ssä edellytetään. Ydinenergialain 6 :n mukaan ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Ydinenergialain 14 :n 2 momentissa säädetään, että jos valtioneuvosto on todennut 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyneen, sen on harkittava periaatepäätöstä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja otettava huomioon ydinlaitoksesta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota 1) ydinlaitoksen tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta
8 (13) 2) ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan sopivuuteen ja ydinlaitoksen ympäristövaikutuksiin sekä 3) ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestämiseen. Periaatepäätöksen ennakkoedellytysten täyttyminen Loviisan kaupungin lausunto Loviisan kaupunginvaltuusto on antanut 13.5.2009 hankkeesta lausunnon, jossa se puoltaa hakemuksessa esitetyn ydinvoimalaitosyksikön rakentamista Loviisan voimalaitospaikalle. Kunnanvaltuuston päätös Loviisan kaupungin puoltavasta lausunnosta tuli lainvoimaiseksi 26.2.2010. Ydinenergialain 6 :n vaatimuksien täyttäminen Säteilyturvakeskuksen tekemässä alustavassa turvallisuusarviossa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole edellytyksiä saada periaatepäätöshakemuksessa esiteltyjä laitosvaihtoehtoja täyttämään suomalaiset turvallisuusmääräykset. Yksikään hakemuksessa esitelty laitosvaihtoehto ei kuitenkaan sellaisenaan täytä kaikkia turvallisuusvaatimuksia. Tarvittavien muutosten luonne ja laajuus vaihtelevat laitostyypeittäin huomattavasti. Joissakin laitostyypeissä riittävät verrattain vähäiset järjestelmätekniset muutokset, joissakin tarvitaan laajempia rakenteellisia muutoksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja täydennysselvityksen mukaan ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi eikä laitoksesta aiheutuisi terveydellistä haittaa ihmisille. Säteilyturvakeskuksen alustavaan turvallisuusarvioon, annettuihin lausuntoihin, ympäristövaikutusten arviointiin ja hakijan hakemukseen liittämiin, ydinenergia-asetuksen 24 :n mukaisiin selvityksiin nojaten valtioneuvosto toteaa, ettei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, että ei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa uutta ydinvoimalaitosyksikköä eikä laajentaa tai rakentaa yksikön toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavia ydinlaitoksia siten kuin ydinenergialain 6 :ssä edellytetään. Periaatepäätöksen harkinta Valtioneuvosto on todennut, että hakemuksen mukaisen hankkeen sijaintikunta Loviisa on puoltanut hankkeen toteuttamista oman kuntansa alueelle ja että ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, että hanketta ei voitaisi toteuttaa siten kuin ydinenergialain 6 edellyttää. Ydinenergialain 14 :n mukaisesti valtioneuvosto on harkinnut periaatepäätöstä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ja ottanut huomioon ydinlaitoksesta aiheutuvat hyödyt ja haitat. Uudessa ydinvoimalaitosyksikössä syntyvän käytetyn polttoaineen on hakija esittänyt loppusijoitettavaksi Posiva Oy:n suunnittelemaan loppusijoituslaitokseen. Tätä koskevasta Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksesta tehdään erillinen päätös.
9 (13) Periaatepäätös Uuden ydinvoimalaitosyksikön Loviisa 3:n rakentaminen ja sen toimintaan tarvittavien ydinlaitosten rakentaminen tai laajentaminen Loviisan Hästholmenin voimalaitospaikalle, sellaisina kuin hakemuksen kuvaus laitoksen keskeisiltä toimintaperiaatteiltaan ja turvallisuuden varmistamiseen liittyviltä ratkaisuiltaan, ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöksen perustelut Hankkeen vaikutus energiahuoltoon Valtiovallan Suomen avointen sähkömarkkinoiden toimivuudelle asettamat tavoitteet ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, sähkön hinnan pitäminen kohtuullisena, sähkönhankinnan riittävän omavaraisuuden turvaaminen sekä sähkön tuotannon ympäristövaikutusten pitäminen hyväksyttävinä. Tavoitteet perustuvat valtioneuvoston pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaan marraskuulta 2008, ilmasto- ja energiastrategian kysyntä- ja hankinta-arvioiden päivitykseen vuonna 2009 sekä teetettyihin selvityksiin ja hakemuksesta esitettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Erityisesti Suomen metsäteollisuuden rakenne- ja suhdannemuutoksien vuoksi sähkön kulutus laski vuonna 2009 noin 81 terawattituntiin. Sähkön kysynnän arvioidaan kuitenkin kasvavan tällä ja tulevalla vuosikymmenellä. Uusimpien päivitettyjen arvioiden mukaan sähkön kulutuksen arvioidaan nousevan siten, että sähkön hankintakapasiteetti voitaisiin mitoittaa vuoteen 2020 mennessä 98 terawattituntiin. Mikäli Suomi olisi sähkönhankinnan suhteen omavarainen, uutta sähköntuotantoa tarvittaisiin ilmasto- ja energiapolitiikan edistämiskohteina olevien tuulivoiman, biopohjaisen sähkönhankinnan ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi vuoden 2020 tilanteessa enintään kahden suuren ydinvoimalaitosyksikön verran. Enintään kahden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Suomeen lisää sähkön toimitusvarmuutta pitkällä aikavälillä, koska kotimaisella tuotantokapasiteetilla voidaan vähentää riippuvuutta sähkön tuonnista. Lisäydinvoiman rakentaminen auttaisi osaltaan pitämään sähkön hintaa kohtuullisena. Useamman kuin yhden uuden ydinvoimayksikön liittäminen sähköverkkoon edellyttää huomattavia lisäinvestointitarpeita kantaverkkoon ja ulkomaan yhteyksiin nykyisiin kantaverkkoinvestointisuunnitelmiin verrattuna. Useamman kuin yhden uuden ydinvoimayksikön rakentaminen edellyttää maan sisäiseen kantaverkkoon lisävahvistuksia Pohjois- ja Etelä-Suomen välille, jotta sähkömarkkinoiden toimintakyky ei heikkenisi nykyiseen verrattuna. Ulkomaan siirtoyhteyksien ruuhkautuminen edellyttää kahden uuden yksikön vaihtoehdossa siirtoyhteyskapasiteetin lisäämistä Etelä-Suomesta Ruotsiin. Baltian ja Skandinavian siirtoverkoissa ei ole varauduttu nykyisiin verkkosuunnitelmiin sisältyvien rajayhteyksien lisäksi uusiin merkittäviin siirtoyhteyksiin Suomesta naapurimaiden verkkoihin. Lisäinvestoinnit nostavat kantaverkkosiirron kustannuksia kaikille sähkönkäyttäjille. Vaihtoehtona verkkoinvestoinneille olisi sähkömarkkinoiden toiminnan olennainen heikentyminen. Ulkomaan yhteydet ruuhkautuisivat ja säätävästä kapasiteetista tulisi todennäköisesti pulaa. Maan sisäisen kantaverkon ruuhkautuminen aiheuttaisi riskin Suomen jakamisesta erillisiin hinta-alueisiin.
10 (13) Valtioneuvosto toteaa, että enintään kahden uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen auttaisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja edistäisi sähkömarkkinoiden toimivuutta. Sijaintipaikan sopivuus ja hankkeen ympäristövaikutukset Loviisan Hästholmenin saaren sopivuus ydinvoimalaitosten sijaintipaikaksi arvioitiin ja hyväksyttiin jo nykyisten kahden laitosyksikön rakentamispäätöksen yhteydessä. Sijaintipaikan sopivuutta uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen on tarkasteltu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Kaavoituksessa on varauduttu uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen. Säteilyturvakeskuksen mukaan Hästholmenille suunniteltavan uuden ydinvoimalaitosyksikön sijaintipaikkaa ja sen ympäristöä koskien on tehty periaatepäätöshakemuksen käsittelyä varten riittävät selvitykset alueen asutuksesta, maankäytöstä, kaavoituksesta sekä sijaintipaikan olosuhteista ja niiden vaikutuksesta suunnitellun laitosyksikön turvallisuuteen sekä turva- ja valmiusjärjestelyjen toteuttamiseen. Säteilyturvakeskuksen käsityksen mukaan sijaintipaikan olosuhteissa ei ole sellaisia epäedullisia piirteitä, jotka olisivat esteenä uuden ydinvoimalaitosyksikön ja sen toimintaan liittyvien, hakemuksessa mainittujen muiden ydinlaitosten rakentamiselle turvallisuusvaatimusten mukaisesti tai turva- ja valmiusjärjestelyjen toteuttamiselle. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on todettu hankkeesta aiheutuvien paikallisten ympäristöhaittojen jäävän vähäisiksi. Hankkeen näkyvin vaikutus olisivat jäähdytysvesistä johtuvasta sijoituspaikan ympäristön merialueen lämpenemisestä aiheutuvat muutokset. Työ- ja elinkeinoministeriö totesi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan yhteysviranomaisen lausunnossa, että Loviisa 3 ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiselostus kattaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen sisältövaatimukset ja se on käsitelty lainsäädännön vaatimalla tavalla. Ministeriö totesi kuitenkin lausunnossaan, että vaikka selostus on pääpiirteissään riittävä, vaativat eräät aihealueet lisäselvityksiä. Fortum Power and Heat Oy toimitti vaaditut selvitykset työ- ja elinkeinoministeriölle 26.11.2008. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tehdyt selvitykset riittäviksi. Lisäselvityksiä edellytettiin mm. seuraavista asiakokonaisuuksista: yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksen ympäristövaikutukset, usean reaktorin jäähdytysvesien yhteisvaikutukset ja Natura 2000 arvion tarkistaminen. Lausunnonantajista muun muassa ympäristöministeriö ja Uudenmaan ympäristökeskus pitävät tehtyjä selvityksiä riittävinä periaatepäätösvaiheessa. Edellä esitetyn perusteella valtioneuvosto toteaa, että esitetty Hästholmenin sijoituspaikka soveltuu hankkeen toteuttamiseen. Lisäksi valtioneuvosto toteaa, että suunnitellun sijoituspaikan etuna hankkeen toteuttamisen kannalta on laitosyksikön rakentamista, toimintaa ja turvajärjestelyjä tukeva, alueella jo sijaitseva ydinlaitoksia varten rakennettu infrastruktuuri. Uuden laitosyksikön vaatimat valmiusjärjestelyt ovat myös toteutettavissa jo olemassa olevia järjestelyjä täydentämällä ja laajentamalla.
11 (13) Ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon järjestäminen Valtioneuvosto katsoo, että ydinpolttoaineen hankinta voidaan hoitaa hyvällä varmuudella hakemuksessa esitetyllä hajautetulla useaan toimittajaan perustuvalla järjestelyllä. Ydinpolttoainehuolto ja siihen liittyvä ydinmateriaalivalvonta on järjestettävissä ydinenergialain ja Suomen tekemien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Ydinenergian käyttö edellyttää ydinenergialain mukaista lupaa ja lain mukaan luvanhaltijan on huolehdittava ydinenergian käytön turvallisuudesta. Samoin luvanhaltijan on huolehdittava kaikista käytön seurauksena syntyvien ydinjätteiden ydinjätehuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja näiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava toimenpiteiden kustannuksista. Valtioneuvosto teki vuonna 2000 periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeesta. Periaatepäätöksen mukaan laitoksessa voitaisiin käsitellä ja sinne loppusijoittaa Olkiluoto 1 -, Olkiluoto 2 -, Loviisa 1 - ja Loviisa 2 -laitosyksiköíden toiminnassa syntyvä käytetty ydinpolttoaine. Valtioneuvosto teki vuonna 2002 periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna siten, että laitoksessa voitaisiin käsitellä ja loppusijoittaa Teollisuuden Voima Oyj:n kolmannen ydinvoimalaitosyksikön (rakenteilla oleva Olkiluoto 3) käytetty ydinpolttoaine. Säteilyturvakeskuksen mukaan uuden ydinvoimalaitosyksikön käytöstä syntyvien vähä- ja keskiaktiivisten jätteiden sekä käytetyn ydinpolttoaineen käsittelylle turvallisesti ei ole ilmennyt esteitä nykyisellä laitospaikalla. Sama koskee uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyä siten kuin nykyisten laitosten osalta menetellään. Uusi laitosyksikkö voi myös suurelta osin tukeutua laitospaikalla olemassa olevaan infrastruktuuriin. Uusi ydinvoimalaitosyksikkö lisää Suomeen kertyvien ydinjätteiden määrää. Valtioneuvosto katsoo, että ydinjätteet voidaan kuitenkin turvallisesti käsitellä, varastoida sekä loppusijoittaa jo käytössä olevia menetelmiä käyttäen. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevasta Posiva Oy:n periaatepäätöshakemuksesta tehdään erillinen päätös. Hankkeen muut yhteiskunnalliset vaikutukset Valtioneuvosto toteaa, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisella ei ole suoria valtiontaloudellisia vaikutuksia, koska hankkeen toteuttaminen ei vaadi valtion rahoitusta tai tukea. Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen on mittava hanke vaatimuksiltaan, kooltaan ja kestoltaan. Rakentamisvaiheessa sen kymmenien tuhansien henkilötyövuosien suuruiset työllisyysvaikutukset ovat merkittävät erityisesti Loviisan seudun ja Kymenlaakson aluetalouden kannalta. Hankkeen käytön aikaiset taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ovat sijoituspaikkakunnalle ja ympäröivälle seutukunnalle myös merkittävät. Ydinturvallisuusvalvonta ja asiantuntemus Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen edellyttää valvontaviranomaisten, erityisesti Säteilyturvakeskuksen voimavarojen lisäämistä ja sen toimintaa tukevan tutkimuksen vahvistamista. Viranomaisvalvonnan kustannukset tulevat hankkeesta vastaavan kannettaviksi.
12 (13) Valtioneuvosto katsoo, että lainsäädännön ja turvallisuusvaatimusten ajanmukaisuuden sekä asiantuntemuksen riittävyyden kannalta Suomessa on yleinen valmius laajentaa ydinenergian käyttöä ja huolehtia sen tehokkaasta valvonnasta. Hakijan kyky toteuttaa hanke Säteilyturvakeskus toteaa lausunnossaan, että uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen on erittäin vaativa hanke ja edellyttää pitkäaikaista ja laajaa valmistautumista. Fortum Power and Heat Oy on onnistunut Loviisan kahden ensimmäisen yksikön käytössä, modernisoinnissa ja tehonkorotuksissa hyvin. Yhtiö panostaa määrätietoisesti henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Säteilyturvakeskus on tutkinut kriittisesti hakijan käytettävissä olevaa asiantuntemusta ja valmiuksia hallita Loviisa 3 -yksikön rakentamisvaihe. Tulevan laitoksen toimitustavasta riippuu suuresti se, miten paljon ja minkä tasoisesti hakijan oman organisaation asiantuntemusta tarvitaan. Valtioneuvosto katsoo, että Fortum Power and Heat Oy:lle on kehittynyt Loviisan nykyisten voimalaitosyksiköiden rakennuttamisen, käytön ja jo toteutettujen modernisointihankkeiden myötä laaja ydinenergia-alan asiantuntemus, joka on käytettävissä myös uudessa laitoshankkeessa. Fortum Power and Heat Oy hankkii Loviisa 3 -yksikön rahoituksen osana Fortum-konsernin rahoitusta lainoilla ja kassavirroilla. Ottaen huomioon yhtiön taloudellisen tilanteen periaatepäätöshakemuksen käsittelyn hetkellä valtioneuvosto katsoo, että ydinvoimalaitosyksikön rahoitus on järjestettävissä Fortum Power and Heat Oy:n esittämällä tavalla. Saatujen lausuntojen, tehtyjen selvitysten ja arviointinsa perusteella valtioneuvosto katsoo, että Fortum Power and Heat Oy:llä on edellytykset hakemuksen mukaisen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen. Yhteiskunnan kokonaisetu Valtioneuvosto toteaa, että hakijan nykyisen ydinvoimalaitoksen käyttö on ollut turvallista ja laitosyksiköiden toiminta on ollut luotettavaa ja että hakijalla on edellytykset hakemuksen mukaisen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen. Valtioneuvosto katsoo ottaen huomioon seuraavat seikat: ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei Fortum Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n hakemuksen mukaista uutta ydinvoimalaitosyksikköä voitaisi toteuttaa turvallisesti; ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat esitetyn ydinvoimalaitosyksikön sijoituspaikan soveltumattomaksi hankkeen toteuttamiseen ja ettei sijoituspaikan ympäristörasitusta voitaisi rajoittaa kohtuulliselle tasolle; uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen auttaisi saavuttamaan ilmasto- ja energiastrategian asettamat tavoitteet: turvata sähkön saatavuus, pitää sähkön hinta kohtuullisena, turvata sähkönhankinnan riittävä omavaraisuus sekä pitää sähkön tuotannon ympäristövaikutukset kohtuullisina; uuden ydinvoimalaitosyksikön tuottamat ydinjätteet voidaan turvallisesti käsitellä, varastoida sekä loppusijoittaa jo käytössä olevia tai suunniteltuja menetelmiä käyttäen;
13 (13) uuden ydinvoimalaitosyksikön normaalikäytön aikaiset ympäristövaikutukset ovat saavutettuihin hyötyihin nähden hyväksyttävät ja muiden vaihtoehtoisten tuotantomuotojen vaikutuksiin verrattuna pieniä; periaatepäätös uudesta yksiköstä ei ole ajankohtainen silmällä pitäen voimalaitoksen käytön jatkamista keskeytyksettä, sillä Loviisan voimalaitoksen nykyisten yksiköiden käyttöluvat ovat voimassa vuoden 2027 (Loviisa 1) ja vuoden 2030 (Loviisa 2) loppuun; Fortum Power and Heat Oy on Teollisuuden Voima Oyj:n osakasyhtiö ja saa tämän omistuksen kautta käyttöönsä merkittävän osuuden Olkiluodon ydinvoimalaitoksen uusien yksiköiden (Olkiluoto 3 ja 4) tuottamasta sähköstä; valtioneuvoston periaatepäätökset muista ydinvoimalaitoshankkeista, joiden tarkoituksena on tuottaa sähköä omakustannushintaan muun muassa suomalaisen elinkeinoelämän tarpeisiin, että Fortum Oyj:n ja Fortum Power and Heat Oy:n periaatepäätöshakemuksen mukaisen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen ja sen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitosten rakentaminen tai laajentaminen Hästholmenin voimalaitospaikalle ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Maksu Tästä päätöksestä on peritty 84 100 euron maksu, joka on määrätty ydinenergian käytön valvontaan kuuluvista valtioneuvoston päätöksistä suoritettavista maksuista annetussa asetuksessa (1474/2001). Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2010 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Yli-insinööri Jorma Aurela LIITTEET 1 Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä 2 Ydinjätehuoltoa koskeva katsaus 3 Lisäydinvoiman energiataloudellinen tarkastelu 4 Säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio
LIITE 1 29.4.2010 1 (22) Yhteenveto lausunnoista ja julkisessa kuulemisessa esitetyistä mielipiteistä Sisällysluettelo 1 Periaatepäätöshakemuksesta järjestetty lausuntokierros, tiedottaminen ja julkinen kuuleminen 2 Lakisääteiset lausunnot 3 Muut pyydetyt lausunnot 4 Työ- ja elinkeinoministeriöön kirjallisesti toimitetut muut lausunnot ja mielipiteet 5 Julkisessa kuulemistilaisuudessa Loviisassa 19.5.2009 esitetyt mielipiteet 6 Hakijan vastine
LIITE 1 29.4.2010 2 (22) 1 Periaatepäätöshakemuksesta järjestetty lausuntokierros, tiedottaminen ja julkinen kuuleminen Työ- ja elinkeinoministeriö on ydinenergialain 12 :n mukaisesti pyytänyt ympäristöministeriöltä, Loviisan kaupungilta ja sen naapurikunnilta (Lapinjärvi, Liljendal, Pernaja, Ruotsinpyhtää) lausunnot periaatepäätöshakemuksesta. Lapinjärven kunta ei antanut lausuntoa. Ydinenergialain 12 :n mukaisesti ministeriö on pyytänyt Säteilyturvakeskukselta hanketta koskevan alustavan turvallisuusarvion. Säteilyturvakeskus on toimittanut pyydetyn turvallisuusarvion ja lausunnon sekä lausunnon liitteenä ydinenergia-asetuksen 25 :n edellyttämän ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausunnon. Ydinenergia-asetuksen 25 :n mukaisesti ministeriö on myös pyytänyt hakemuksesta lausunnon seuraavilta: sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, Etelä-Suomen lääninhallitus, Itä-Uudenmaan Liitto ja Uudenmaan ympäristökeskus. Kohdassa 2 on esitetty tiivistetty lausuntojen sisältö. Työ- ja elinkeinoministeriö on lisäksi pyytänyt lausunnon seuraavilta tahoilta: liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen ympäristökeskus. Ministeriö on lisäksi lähettänyt periaatepäätöshakemuksen tiedoksi mahdollista lausuntoa varten seuraaville tahoille: AKAVA ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ry, Fennovoima Oy, Fingrid Oyj, Helsingin Energia, Helsingin kaupunki, Huoltovarmuuskeskus, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Loviisan puolesta ry, Länsi- Suomen ympäristölupavirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Miljöringen rf, Natur och Miljö rf, Posiva Oy, ProSaaristo, Suomen Ammattiliittojen Keskusliitto SAK ry, Suomen Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Yrittäjät ry, Teollisuuden Voima Oyj, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Turvatekniikan keskus, Uudenmaan TE-keskus, Uudenmaan työsuojelupiiri, WWF Suomi. Kohdassa 3 on tiivistetty lausuntojen sisältö. Seuraavat organisaatiot eivät antaneet lausuntoa: Fennovoima Oy, Helsingin Energia, Loviisan puolesta ry, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, Suomen ympäristökeskus, Toimihenkilöjärjestö STTK ry, Uudenmaan TE-keskus. Kuulutus periaatepäätöshakemuksesta julkaistiin 15.4.2009 Borgåbladetissa, Etelä-Suomen Sanomissa, Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Kymen Sanomissa, Loviisan Sanomissa, Uusimaassa ja Östra Nylandissa. Kuulutus ja periaatepäätöshakemus ovat työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla osoitteessa www.tem.fi Periaatepäätöshakemus oli yleisön nähtävillä 15.4. 15.6.2009 Loviisan kaupungin ja Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien ilmoitustauluilla. Hakija on jakanut laatimansa, työ- ja elinkeinoministeriön tarkastaman ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevan yleispiirteisen selvityksen jokaiseen talouteen Loviisan kaupungissa ja sen naapurikunnissa sekä Pyhtään kunnassa. Yleispiirteinen selvitys on ollut yleisesti saatavilla paikoissa, jotka on mainittu työ- ja elinkeinoministeriön hanketta koskevissa julkisissa ilmoituksissa. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti julkisen kuulemistilaisuuden 19.5.2009 Loviisassa. Siellä esitetyt viisi lausuntoa on esitetty kohdassa 5.
LIITE 1 29.4.2010 3 (22) Edelleen TEM lähetti Ruotsin ydinturvaviranomaiselle SSM:lle (Strålsäkerhetsmyndigheten) kirjeen, jolla se tiedotti ns. rajareaktorisopimuksen mukaisesti Suomessa käynnissä olevista viidestä periaatepäätösprosessista. Nämä ovat Fennovoima Oy:n, Teollisuuden Voima Oyj:n ja Fortumin voimalaitoshankkeet sekä Posivan kaksi käytetyn polttoaineen käsittelyn laajennushanketta. Ruotsin ydinturvaviranomaisen lausuntoa on selostettu kohdassa 3. 2 Lakisääteiset lausunnot Loviisan kaupunki Loviisan kaupunki puoltaa hanketta. Hanke sijoittuu alueelle, jossa toimii entuudestaan kaksi yksikköä ja alueelle on kaavallisesti ja toiminnallisesti mahdollista sijoittaa uusi yksikkö. Hanke vaikuttaa myönteisellä tavalla alueen työllisyyteen, väestörakenteeseen ja aluetalouteen. Loviisan kaupungin yhteisöverosta 80 % tulee nykyisten voimalaitosten seurauksena. Kaikista verotuloista nykyiset laitokset tuottavat 25 30 %. Uusi laitosyksikkö vahvistaisi entisestään alueen elinkeinoelämää ja taloudellista pohjaa. Kaupunginhallituksen esityksestä ja valtuuston päätöksestä jätettiin eriävät mielipiteet. Säteilyturvakeskus Säteilyturvakeskuksen (STUK) lausunnon mukaan hakemuksessa esitetyt laitosvaihtoehdot eivät sellaisenaan täytä suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. STUKin arvion mukaan laitosvaihtoehdot voidaan kuitenkin saada suunnittelumuutoksin täyttämään suomalaiset ydinturvallisuusvaatimukset. Tarvittavien muutosten luonne ja laajuus vaihtelevat laitosvaihtoehdoittain. Joissakin laitosvaihtoehdoissa riittäisivät verrattain vähäiset muutokset ja joissakin tarvittaisiin laajempia rakenteellisia muutoksia. Eräiden laitosvaihtoehtojen osalta tarvittavat tekniset ratkaisut ovat avoimia. STUK toteaa, että Fortum suunnittelee sähkön ja lämmön yhteistuotantoa Loviisa 3 yksiköllä ja että suunnitelma toteutuessaan tekisi laitoksesta maailman suurimman kaukolämpötuotantoyksikön. Kaukolämmön tuotannon ja siirron häiriöt ovat mahdollisia ja niiden vaikutuksia ydinvoimalaitoksen turvallisuuteen tulee tarkastella sekä ne tulee huomioida laitosyksikön perussuunnittelussa. STUKin käsityksen mukaan kaukolämmöntuotanto ja siirto voidaan toteuttaa niin, että ympäristön säteilyturvallisuus ja laitoksen ydinturvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Fortumilla on edellytykset luoda turvallisuuden ja laadun hallintaan sekä hyvään turvallisuuskulttuuriin tähtäävä johtamisjärjestelmä Loviisa 3 -laitosyksikön rakentamis- ja käyttövaihetta varten. Fortum on myös esittänyt hankkivansa riittävän määrän osaavaa henkilökuntaa Loviisa 3 -projektin toteutuksen eri vaiheisiin. STUK on arvioinut Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön suunnitellun sijaintipaikan soveltuvuutta tarkoitukseensa sekä turva- ja valmiusjärjestelyjen, ydinjätehuollon ja ydinmateriaalivalvonnan toteuttamisedellytyksiä. Sijaintipaikan arvioinnissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka olisivat esteenä uuden ydinvoimalaitosyksikön tai sen toimintaan liittyvien hakemuksessa mainittujen muiden ydinlaitosten rakentamiselle Loviisan Hästholmenille.
LIITE 1 29.4.2010 4 (22) Ydinenergialain 6 :n mukaan ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Alustavassa turvallisuusarviossa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa Loviisa 3 - ydinvoimalaitosyksikköä siten kuin ydinenergialain 6 :ssä edellytetään. Ydinturvallisuusneuvottelukunta Ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausunnossa todetaan, että viime vuosina ydinenergialainsäädäntöön on tehty tarvittavia muutoksia ja että lainsäädäntö on hyvin ajan tasalla ja kattava. Edelleen on neuvottelukunnan mielestä STUKin tekemässä Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön turvallisuusarviossa käsitelty hakemuksen kohteina olleita laitosvaihtoehtoja. Niiden keskeisimmät turvallisuuspiirteet on arvioitu. Turvallisuusarviossa tarkastellaan myös turva- ja valmiusjärjestelyjä, ydinjätehuoltoa sekä sijaintipaikan soveltuvuutta. Neuvottelukunnan mielestä STUKin turvallisuusarviointi on tehty kattavasti ja asiantuntevasti ja johtopäätökset turvallisuusvaatimusten täyttymisen edellytyksistä ovat hyvin perusteltuja ja riittäviä. Neuvottelukunta haluaa tuoda esiin, että ydinturvallisuuden takaamiseksi Suomessa tarvittavien asiantuntijaresurssien määrään vaikuttaa huomattavasti se, onko yhtä aikaa käynnissä useampia ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamishankkeita sekä se, ovatko rakennettavat yksiköt samaa vai eri tyyppiä keskenään tai aiempien yksiköiden kanssa. Eri tilanteisiin varautuminen ja tarvittava panostaminen on otettava huomioon hankkeiden suunnittelussa. Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön lausunnossa todetaan, että uuden ydinvoimalaitoskapasiteetin rakentaminen on perusteltua valtioneuvoston marraskuussa 2008 antaman selonteon "Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian" kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta. Hankkeen merkitystä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon myös muut ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet, jotka koskevat energiankäytön tehostamista, kokonaisenergiankäytön kasvun taittamista sekä uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet asettavat tietyt reunaehdot sekä hankkeen toteuttajan energiankäytön säästötoimille että ydinvoimalaitoskapasiteetin kokonaismäärälle Suomen energiantuotantojärjestelmässä. Fortum esittää hakemuksessaan toimia, joita se on toteuttanut ja aikoo toteuttaa energiatehokkuuden parantamisessa, uusien energiateknologioiden kehittämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä. Hakija esittää myös ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen kaukolämpönä. Hakijaa voidaan pitää tältä osin sitoutuneena ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden toteuttamiseen. Toisaalta ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole arvioitu yhteistuotantoon liittyviä ympäristövaikutuksia. Ympäristöministeriön näkemys on, että yhteistuotannon ja siihen liittyvän lämmönsiirtoyhteyden tekniset, taloudelliset ja ympäristölliset edellytykset tulee jatkossa selvittää yhdessä pääkaupunkiseudun energiayritysten kanssa. Ympäristöministeriö toteaa, että Fortum on esittänyt hakemuksessaan viisi laitosvaihtoehtoa, ja ministeriön käsityksen mukaan Fortum ei voi valita laitosvaihtoehtoa, joka ei olisi ollut tiedossa periaatepäätöshakemuksen käsittelyn aikana.
LIITE 1 29.4.2010 5 (22) Ympäristöministeriö toteaa, että jäähdytysvesien vaikutuksista tehdyt lisäselvitykset ovat riittäviä periaatepäätöksen käsittelyä varten. Perusteelliset jatkoselvitykset ovat kuitenkin tarpeen ympäristön kannalta parhaan jäähdytysvesijärjestelyn selvittämiseksi mukaan lukien useiden laitosyksiköiden yhteisvaikutukset. Ympäristöministeriö on ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa tuonut esiin, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaan tehty arviointi Hästholmenin lähellä sijaitseviin Natura 2000 alueisiin on tarkistettava jäähdytysvesimallinnukseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi. Selvitys on tarpeen, jotta lupia myöntävät ja suunnitelmia vahvistavat viranomaiset voivat luontodirektiivin 6 artiklan ja luonnonsuojelulain 66 :n edellyttämällä tavalla varmistua siitä, ettei hanke merkittävästi heikennä Natura 2000 alueen valinnan perusteina olevia luontoarvoja. Hankkeen monivaiheisen lupaprosessin kannalta on suositeltavaa, että nämä kysymykset on selvitetty mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hakija on ilmoittanut tarkistavansa tehdyn arvioinnin hankkeen suunnitelmien tarkentuessa. Tässä vaiheessa sen tulokset eivät ole käytettävissä. Tämä ei sinänsä ole este periaatepäätöshakemuksen käsittelylle valtioneuvostossa. Ympäristöministeriö muistuttaa, että hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat voidaan hyväksyä ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa arviointimenettelyä vain, jos objektiivisten seikkojen perusteella on selvää, ettei hankkeesta todennäköisesti aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Luvan saanti edellyttää, että kyseisellä arviointimenettelyllä varmistetaan, että tällaisia vaikutuksia ei esiinny. Meneillään olevan arvioinnin tuloksista riippuu, edellyttävätkö edellä mainitut viranomaispäätökset tämän hankkeen osalta luonnonsuojelulain 66 :n 2 momentin mukaista valtioneuvoston päätöstä hankkeen toteuttamisesta erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä. Kyseinen päätös edellyttää, ettei kyseessä olevalle hankkeelle ole muita vaihtoehtoja, ja että Natura 2000 - verkostolle aiheutuva heikennys kompensoidaan. Ympäristöministeriö muistuttaa vielä, että Natura 2000 -alueiden valinnan perusteina oleviin luontotyyppeihin on kohdistettava sellainen seuranta, jolla voidaan myöhemmin todentaa laadittavassa vaikutusten arvioinnissa tehtävien johtopäätösten oikeellisuus. Ympäristöministeriön mukaan voimassa olevat kaavat mahdollistavat uuden voimalaitosyksikön rakentamisen Hästholmenin saarelle. Ministeriön tiedossa ei ole seikkoja, joiden perusteella suunniteltu laitospaikka olisi alueidenkäytön näkökulmasta sopimaton. Ympäristöministeriöllä ei ole huomautettavaa hakemuksessa esitetystä ydinjätehuollon suunnitelmasta. Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että Fortum vaatii ydinpolttoaineen toimittajilta tiukat ympäristön- ja säteilysuojelutoimet. Ottaen huomioon tässä lausunnossa esitetyt kannat ympäristöministeriö ei näe estettä sille, että periaatepäätöshakemus viedään valtioneuvoston käsittelyyn. Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriöllä ei ole periaatepäätökseen merkittävää huomautettavaa oman toimialansa näkökulmasta. Ministeriön pelastusosasto esittää, että laitoksen sijoituspaikkaa harkittaessa tulee
LIITE 1 29.4.2010 6 (22) arvioida, onko tarkoituksenmukaista sijoittaa merkittävää sähköntuotantokapasiteettia lähelle toisiaan ja että keskittymästä onnettomuuden sattuessa aiheutuvat kerrannaisvaikutukset tulee huomioida hankkeessa. Sisäasiainministeriö pitää tärkeänä tiivistä yhteistyötä alueellisen pelastustoimen sekä pelastustoimeen osallistuvien tahojen välillä jo suunnitteluvaiheessa. Hankkeen tulee arvioida mahdolliset vaikutukset sekä rakentamis- että käyttövaiheessa pelastustoimen järjestelyihin ja mahdollisiin lisäresurssitarpeisiin, muuttuviin alueellisiin riskeihin sekä riittävän pelastustoimen palvelutason ja valmiuden ylläpitämiseen. Hankkeessa tulee huomioida väestön suojaaminen tai evakuointi onnettomuustilanteessa sekä näihin varautumisen ja toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset esimerkiksi liikennejärjestelyihin. Puolustusministeriö Puolustusministeriö pitää tärkeänä, että energiansaanti turvataan pitkäjänteisesti, taloudellisesti ja turvallisesti. Vireillä olevat periaatepäätöshakemukset liittyvät energiahuollon pitkäjänteiseen järjestämiseen. Puolustusministeriön lausunnossa todetaan, että ydinvoimalaitoshankkeiden tulee perustua ympäristön ja turvallisuuden kannalta parhaaseen tekniikkaan ja käytäntöihin sekä täyttää hankkeilta edellytettävät korkeat laatuvaatimukset koko elinkaaren ajan. Etelä-Suomen lääninhallitus Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa, että asiakirjojen mukaan liikenne lisääntyy nykyiseen verrattuna huomattavasti hankkeen rakentamisen ja vuosihuoltojen aikana. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että liikenneturvallisuutta parannetaan ennen rakentamisen aloittamista kevyen liikenteen osalta ainakin niillä tieosuuksilla, joilla raskaan liikenteen määrä lisääntyy merkittävästi. Itä-Uudenmaan Liitto Itä-Uudenmaan Liitto antaa lausunnon maakunnan aluekehityksen ja alueiden käytön näkökulmasta. Teknisistä kysymyksistä Liitto mainitsee käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan, joksi on valittu Eurajoen Olkiluoto. Liiton lausunnon mukaan maakunnan aluekehityksen kannalta uusi ydinvoimalaitosyksikkö olisi tervetullut Loviisan Hästholmeniin. Kaupungin yhteisövero-osuudesta arvioidaan Fortumin kautta tulevan noin 80 %. Uusi laitos vahvistaisi kaupungin verotulopohjaa. Loviisan kaupungin lisäksi koko Itä-Uudenmaan maakunta ja eteläinen Kymenlaakso hyötyisivät voimalaitosyksiköstä. Alueiden käytön näkökulmasta Itä-Uudenmaan Liitto pitää Hästholmenia soveltuvana ydinvoimalaitosyksikön sijoituspaikkana.
LIITE 1 29.4.2010 7 (22) Uudenmaan ympäristökeskus Uudenmaan ympäristökeskus tarkastelee lausunnossaan uuden ydinvoimalaitosyksikön jäähdytysvesiä ja niiden ympäristövaikutuksia sekä niihin liittyvää arviointia. Ympäristökeskus pitää jäähdytysvesistä käytettävissä olevia tietoja riittävinä periaatepäätöksentekoon, mutta korostaa kuitenkin, että perusteelliset jatkoselvitykset ovat tärkeitä mm. ympäristön kannalta parhaan jäähdytysveden otto- ja purkupaikan selvittämiseksi. Jatkoselvitysten perusteella edelleen tarkennettu vaikutusten arviointi on tarpeen Natura-arviointia ja ympäristölupakäsittelyä varten. Myös nykyisten voimalaitosyksiköiden jäähdytysvesijärjestelyjä on erittäin tärkeää tarkastella riittävän kattavasti yhdessä uuden yksikön jäähdytysvesijärjestelyjen kanssa. Ympäristökeskus katsoo, että tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella ei voida arvioida usean laitoksen tai laitosyksikön samanaikaisesta rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Yhteisvaikutusten arviointi edellyttäisi lisäselvityksiä. Ympäristökeskus katsoo, että sähkön ja lämmön yhteistuotanto on ympäristövaikutusten kannalta parempi ratkaisu kuin lauhdevoimalaitos. Sen avulla saadaan pienennettyä hiilidioksipäästöjä ja mereen johdettavaa lämpökuormaa, mutta sen toteuttaminen edellyttää runsaasti selvityksiä ja pääkaupunkiseudun kuntien osallistumista hankkeeseen. Ympäristökeskus toteaa edelleen, että sen tiedossa ei ole, miten kaukolämmön toimittaminen Loviisasta vaikuttaisi pääkaupunkiseudun nykyiseen kaukolämpöverkkoon, laitosrakenteeseen ja huoltovarmuuteen. Liljendalin kunta Liljendalin kunta puoltaa Fortum Power and Heat Oy:n hakemuksen mukaisen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista Loviisaan. Pernajan kunta Pernajan kunnanvaltuuston mukaan asukkailla seudullisesti on enemmän valmiutta hyväksyä uuden ydinvoimalan rakentaminen ja uudistaminen jo olemassa olevien yksiköiden yhteyteen. Pernajan kunnan mukaan ydinvoimatoimintaa ei tule laajentaa uusille alueille, koska sillä olisi negatiivinen vaikutus Itä-Uudenmaan saaristoon. Ruotsinpyhtään kunta Ruotsinpyhtään kunta puoltaa Fortum Power and Heat Oy:n periaatepäätöshakemuksen mukaisen uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista Loviisaan. Alueella toimii ennestään kaksi voimalaitosyksikköä ja seudulla on totuttu ydinvoimalaitoksen läsnäoloon. Hankkeella olisi alueelle myönteisiä taloudellisia vaikutuksia työllisyyden, elinkeinopoliittisten seurausten, väestörakenteen kehityksen ja verotuksen kautta. Hanke vahvistaisi tulopohjaa ja loisi mahdollisuuksia palvelujen järjestämiselle tulevaisuudessa. Alueelle on kaavallisesti ja toiminnallisesti mahdollista sijoittaa uusi laitosyksikkö.