VALTIONHALLINTO ELINVOIMA-ASIOISSA JA MUIDEN SEUTUJEN ELINKEINOSTRATEGIOIDEN TRENDIT. Seutufoorumi, Kotka 4.5.2016



Samankaltaiset tiedostot
ALUEIDEN ELINVOIMA - ELINVOIMATEKIJÖIDEN KUVAAMINEN JA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASEMOINTI. Seutustrategiatyöseminaari, Tampere 18.4.

Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle. Vierumäki

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa

Verkostoista virtaa. Tampere

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

Aluekehityksen ja edunvalvonnan isot trendit ja juureva toteuttaminen

yhteinen strategia asiakirja

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Kulttuuripalveluiden alueellinen saavutettavuus. Janne Antikainen

Maaseudun kehi3äminen 2020-luvulla

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

KUUMA:n valtuustokauden arviointi

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

ALUE%ENNAKOINNIN*JOHTORYHMÄ* Satakuntalii)o,,Pori,, ,

Miten väestöennuste toteutettiin?

Elinkeino-ohjelman painoalat

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

OSKE-vaikuttajapäivä Aluerahoittajan näkemyksiä

LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Kainuun elinkeinopolitiikan tulevia linjoja. Mitä tavoittelemme?

Kotka-Haminan seutu kuntakyselyn tuloksia

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.

Kainuun kuntarakenneselvitys. Käynnistystilaisuus

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Vanhusneuvostojen seminaari

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto

Rajaton seutu työpaja Synteesi- ja ohjelmointipaja

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

KUOPION SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA MUIHIN SUURIIN JA KESKISUURIIN KAUPUNKISEUTUIHIN. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Valviran strategia

SMART COUNTRYSIDE: MAASEUDUN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN JA MONIPUOLISTAMINEN DIGITALISAATIOTA JA KOKEILUJA HYÖDYNTÄMÄLLÄ. Katsanto hankkeeseen 2.5.

Avaimia työpajojen vaikuttamistyöhön

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Leena Rossi Kommentteja & Muistiinpanoja Tampereella

Ehdotus MAL-verkoston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2014 MAL-ohry projektipäällikkö Tero Piippo

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä

Tampereen raitiotiehanke Yleisesittely RIL Tietomallitoimikunnan vierailu Timo Kuusela, Raitiotieallianssi, Päällysrakenne

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET

Oulun seudun kuntajakoselvitys seututilaisuus. Selvityshenkilöt Janne Antikainen, Claes Krüger ja Markku Mölläri

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Miksi Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategian tavoitteisiin on kirjattu uudet oppimisympäristöt?

Pohjanmaan tulevaisuustyöpaja Vaasa

HALLITUSOHJELMAN VAIKUTUS KORKEAKOULUJEN RAKENTEISIIN

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Riittääkö seutukuntien vetovoima?

Proaktiivinen Keski-Pohjanmaa - me teemme huomista! Haasteita on, mutta yhdessä hyvän kehityksen kierrettä! Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula

Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja

Palvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat

Kehyskuntaverkoston toimintaa 2018 ja suunnitelmia vuodelle 2019

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Sopimuksellisen kaupunkipolitiikan vahvistaminen

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Tietyömaiden turvallisuus Maanrakennuskuljetus 2010 seminaari

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

EU:n rakennerahastokausi

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Alueiden kilpailukyky Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari

Johtava avoimen kul/uurin ja 2eteen hyödyntämisen väylä

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset ELY-keskuksissa Paula Lohikoski Pohjois-Pohjanmaan ELY

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi Aika

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

90 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Käsittelyjärjestys...3

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Transkriptio:

VALTIONHALLINTO ELINVOIMA-ASIOISSA JA MUIDEN SEUTUJEN ELINKEINOSTRATEGIOIDEN TRENDIT Seutufoorumi, Kotka 4.5.2016

Elinvoiman neliken;ä TYÖ JA TALOUS Kasvun luominen ElinkeinopoliRikka TOIMIVA ARKI Maankäy;ö, asuminen, liikenne Palvelut RAKENTEELLISET TEKIJÄT Saavute;avuus Osaaminen KOETTU JA TEHTY ELINVOIMA Elämykset ja alueen viehkouspalvelut AkRvismin mahdollisuudet

Muu;oliike 1952-2015e Muu;oliike 1952-2015e

Seli;eet Sarakkeissa vuodet, vasemmalla 1952, oikealla 2015 ennakkotieto Riveillä seudut, vanhalla seutukuntajaolla (1999) (ylimpänä Helsinki ja lähiseudut, suuret kaupungit, keskisuuret kaupungit, pienet kaupunkiseudut, keskilohko on kaupungin läheinen maaseutu, alin lohko maaseutumaiset seudut etelästä pohjoiseen) Tummansininen = Muu;otappio yli -1,5 % Vaaleansininen = Muu;otappio - 0,5 % - -1,5 % Valkoinen = Muu;otase + 0,5 % - -0,5 % Marjapuuron punainen = 0,5-1,5 % muu;ovoi;o Tummanpunainen = yli 1,5 % muu;ovoi;o

Ne;omuu;o 1952-2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e kaupunkiseutujen keskuskaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat maaseutumaiset seudut

Muu;o Kotkan seudulla -600-400 -200 0 200 400 600 800 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e Kotka seudun muut kunnat

Kotka-Hamina

Vyöhykemäiset työssäkäynralueet Kaupungeista kaupunkiseutuja (1970-2010), kaupunkiseuduista kaupunkiseutujen verkkoja ja vyöhykkeitä (2010 - ->)

Kehi;ämisen dynamiikka

ValRon toimenpiteet alueellisen elinvoiman vahvistamiseksi Hallinnolliset rakenteet: maakuntauudistus ja aluehallinnon uudistus (ja sitä kau;a kuntauudistus) kunren keskeisimmäksi tehtäväksi elinvoiman vahvistaminen Alueelliset rakenteet: infrapolirikka Strategiset ja Sopimukselliset rakenteet: sopimukset ja vyöhykkeiden kehi;äminen (AIKO alueelliset innovaarot ja kokeilut) Uudistuminen kokeilujen kau;a (VNK Kokeilutoimisto)

Mitä valro ei juurikaan tee elinvoiman vahvistamiseksi Seudullisen yhteistyön vahvistamista Verkostojen ja vertaiskehi;äminen vahvistamista (pyrkimystä on) Alueellisten osaamisten rakenteiden vahvistamista (tulossa?)

Muiden alueiden trendit kehi;ämisessä Kaikkialla elinvoiman vahvistamisen rooli pohdinnassa ja mitä tehdään kunta, seutu ja maakuntatasolla. Trendinä tehtävien siirto takaisin kunrin ( elinkeinoasiamiesten paluu ), seutujen supistumista Kolminkertaisen rakennemuutoksen (teollisuus, palvelut, osaaminen) jälkeen uudelleen elinkeinopoliidsta profiloitumista ja valintoja Saavute;avuus ja suuret kehi;ämiskohteet (infrapolirikka), MALPEpoliRikka, paikkaperusteinen kehi;ämispolirikka Kokeilut ja sa;umien mahdollistaminen palvelujen uusi työnjako Vieko;elustrategiat: elinvoimastrategiat ovat kaupunkiyhteisöstrategioita; 4. sektori käy;öön, akrvisrt uusin voimavara Viehkousstrategiat: mukavat kaupungit menestyvät, viehkouspalvelut ja tapahtumat

Aluekehi;ämisen historialliset kaaret - rakennemuutoksen 3-kierre päällä Teollisuus Palvelut Osaaminen Verkostot Paikallisuus VienRyritysvetoinen Teollisuusalueiden kehi;äminen Seutuistuminen Julkissektorivetoinen palvelujen kasvu Tietointensiiviset palvelut 90- pääkaupunkiseudulla Kansainvälistyminen Vetureina suuret yritykset alihankkijoineen, korkeakoulut (erityisesr AMK) akrivisiksi toimijoiksi Toimijoiden yhteen tuomista, strategisuu;a Glokaalisuus (globaali ja lokaali) Tekijöinä ihmiset, joukkoistaminen Inspiroivan ympäristön rakentaminen, mahdollisuuksia sa;umille - ja sa;umien salliminen 70 80 90 00 10 20

Kehi;ämisen sukupolvia ja tehtäviä 0. Sukupolvi Paikallinen kehi:äminen hallija ton<poli-ikalla 1. Sukupolvi Seudullinen elinkeinopoli-ikka 2. Sukupolvi Strategia- ja ohjelmatyö 3. Sukupolvi Verkostojohtajuus 4. Sukupolvi Kokeileva kipinämikkoilu 70 80 90 00 10 20 Lama EU Talouskriisi Maakunnat Alue- ja kuntauudistus Suomen seutuistuminen KaupunkiseutupoliRikan kultakausi Supistuvat resurssit (=resurssiviisaus :)

Kehi;ämisen Rmand SUUNTA Kyky tunnistaa (itsensä ja ympäristönsä oikein) Rohkeus tehdä valintoja valita suunta Innostaminen ja mahdollistaminen TAITO KASVAA Toimiva infra, saavute;avuus, MAL Profiili, terävät elinkeinopolirikan kärjet Osaamisen pohjan vahvistaminen TAITO KOOTA JA JAKAA Arvoketjut kuntoon - kehi;ämisen organisoituminen Kootut kehi;ämispanostukset Palvelukone balanssissa PERUSTA Yhteistyö- ja verkostoitumiskyky Kehi;ämisen kyvykkyys ke;eryys ja uudet tavat toimia Luo;amus

Paradigman muutos kehi;ämisessä? - 2008 2009 - Huippuosaamista Suuri on kaunista Valintojen viisautta Parhaiden politiikkaa Horisontaalisuutta Ketterää kehittämistä Joukkojen viisautta Paikkojen politiikkaa OECD (2012) Promoting Growth in all Regions

Kaava Suomen nousuun saa;amiseen 1 10 100 1000

www.mdi.fi Facebook www.facebook.com/ MDIfriends/ TwiAer @MDIfriends LinkedIn Aluekehi;ämisen konsuldtoimisto MDI

Kehityksen dynamiikka

Aluekehityksen tulkintakehikko VÄESTÖ Ne;omuu;o Luonnollinen väestömuutos TYÖ Työpaikkojen määrä ja muutos Työ;ömyysaste ALUETALOUS Alueellinen arvonlisäys Talouden muutos OSAAMINEN Osaajat (korkea-astekoulutetut) Osaamisen rakenteet

Väestönkehitys aluetyypei;äin 95-15 (95=100) Lähde: Tilastokeskus

Väestönkehitys maakuntaveturiseuduilla 95-15 (95=100) Lähde: Tilastokeskus

Väestönkehitys Kotkan-Haminan seudulla ja kunnissa 95-15 (95=100) Lähde: Tilastokeskus

Väestönkehitys osatekijöi;äin Kotkan- Haminan seudulla 95-14 Lähde: Tilastokeskus

Työpaikkojen määrän kehitys aluetyypei;äin 95-13 (95=100) Lähde: Tilastokeskus

Työpaikkojen määrän kehitys maakuntaveturiseuduilla 95-13 (95=100) Lähde: Tilastokeskus

Työpaikkojen määrän kehitys Kotkan-Haminan seudulla ja kunnissa 95-13 (95=100) Lähde: Tilastokeskus

Työ;ömien osuus työvoimasta aluetyypei;äin helmikuu 2006 - helmikuu 2016 % Lähde: TEM/ Tilastokeskus

Työ;ömien osuus työvoimasta maakuntaveturiseuduilla helmikuu 2006 - helmikuu 2016 % Lähde: TEM/ Tilastokeskus

Työ;ömien osuus työvoimasta Kotkan-Haminan seudulla ja kunnissa helmikuu 2006 - helmikuu 2016 Lähde: TEM/ Tilastokeskus

BKT:n kehitys aluetyypei;äin 00-13* (00=100) Lähde: Tilastokeskus

BKT:n kehitys maakuntaveturiseuduilla 00-13* (00=100) Lähde: Tilastokeskus

Korkea-astekoulute;ujen osuuden kehitys aluetyypei;äin 95-14 alempi ja ylempi korkeakoulutus sekä tutkijakoulutus, osuus 15-v. täy;äneistä Lähde: Tilastokeskus

Korkea-astekoulute;ujen osuuden kehitys maakuntaveturiseuduilla 95-14 alempi ja ylempi korkeakoulutus sekä tutkijakoulutus, osuus 15-v. täy;äneistä Lähde: Tilastokeskus

Muu;otase 08-15 Muu;otase: 2015 ne;omuu;o / 2015 väkiluku. Vuoden 2015 Redot ovat ennakkoretoja. Muu;otase: 2008-2015 ne;omuu;o / 2008-2015 väkilukujen keskiarvo * 1000. Vuoden 2015 Redot ovat ennakkoretoja.

Työ;ömyys 11/08-11/15