JyväsRiihen Nuotta-hanke



Samankaltaiset tiedostot
JyväsRiihen Leader-rahoitus

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE LOPPURAPORTTI

Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla

Hankeillat syksy Karkkila Lohja Salo Jaana Joutsen, hankeneuvoja, Ykkösakseli ry

Kimpsu-teemahanke. Hanke nro Loppuraportti

Kalustoa kylille -teemahanke LOPPURAPORTTI

JyväsRiihi NUOTTA-hanke

JyväsRiihen Leader-rahoitus

YHDISTYSTEN PIENET INVESTOINNIT

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Myönnetyt hanketuet

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

KIMPSU-teemahanke. Yhdistysten ja yhteisöjen pienhankinnat ja rakentaminen

Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Pirityiset ry Sivu

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

Elämää kylille Pieniä investointihankkeita

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma

Teemahankeinfo. Neuvontaa toteuttajille Jaana Joutsen

Mansikan teemahaut syksyllä 2016

ESISELVITYSHANKE YHTEISÖTALKKARI KESKI-SUOMEN NUORISEURAIN LIITTO YHTEISÖTALKKKARI ESISELVITYSHANKE Dnro: 1096/ Hanke: 10257

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

ELY- Laajakaistahankkeet

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Tilannekatsaus 9 / 2016

Konginkankaan IDEAILTA

Yleistä & ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Mikä on teemahanke? Mitä teemahankkeella tavoitellaan? TEEMAHANKKEIDEN HAKUOHJEET

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

MAATILOJEN INVESTOINTITUET Helmikuu 2016

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Aloituskoulutus Leena Karjalainen

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

Teemahankeinfo Neuvontaa toteuttajille Jaana Joutsen

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

Leader VIISARI ry LOPPURAPORTTI

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Hankekoulutus Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Kyläyhdistysten vuosiavustukset 110/ /2015, 178/02.05.

KIMPSU-teemahanke Koulutus alahankkeille. Leena Karjalainen

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Peräpohjolan kehitys ry

Yleishyödylliset investointihankkeet

TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu

Viisari. Saarijärven kyläilta

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yleistä maaseutuohjelmasta

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

KYLÄTOIMIJAKOULUTUS Ruovesi Kaisa Vihinen/PoKo ry

Nuorisoleader rahoitusvälineenä

OHJEET LUKEMAN KÄYTTÄJILLE

Sopimus yhteensovituksesta

Yhteenveto Sundsbergin asukkaiden toivomuksista virkistysalueen käytöstä. Yhteenveto kiinnostuksen kohteista - Vastausprosentti n.

Viisari. Saarijärven kyläilta

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Leader-info. Yhteisökeskus , Pori. karhuseutu.fi

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen

Laihian yhdistysilta

TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan tarkoitus

toiminta-aluettaan kehittämässä

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Nuorten näköistä toimintaa Kehittämisteemahanke Hakuaika

Vapaa-ajan asunto Kirkkonummi, Veikkola Kohdenumero h,k,kph,s,erill. wc, autokatos ja varastohuone, 87,0 m²/107,0 m² Kov.

Lahti Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021

KYLÄTALO NOUSULA RY KOKOUSPÄÄTÖKSET heinäkuu

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl)

Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta

Hankesuunnittelua Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla

Kampsu-teemahanke Koulutus alahankkeille. Leena Karjalainen

Kyläverkkokoulutus Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Ylä-Savon Veturi ry Tapahtumatonni teemahanke Maksuinfo kevät 2019

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Transkriptio:

JyväsRiihen Nuotta-hanke

2 Koordinointihanke Koordinointihanke on erityinen Manner-Suomen maaseutuohjelman mukainen hankemuoto, jonka päähakijana voivat toimia vain Leader-ryhmät. Koordinointihankkeella kootaan yhteen sellaisia pieniä yleishyödyllisiä kehittämis- tai investointihankkeita, jotka yksin jäävät alle tukimahdollisuuden (tuen osuus alle 5000 euroa) tai joiden toteuttajat eivät muuten pystyisi hanketta toteuttamaan. Koordinointihankkeessa on oltava vähintään kolme alahanketta, ja alahankkeiden tuki on vähintään 500, mutta enintään 20 000 euroa. Alahankkeiden haulle ja valinnalle laaditaan erillinen hakuohje ja valintakriteerit, joilla varmistetaan hakijoiden tasavertainen ja puolueeton kohtelu. JyväsRiihi käynnisti ensimmäisen Nuotta-koordinaatiohankkeensa syksyllä 2011. Hankkeella haluttiin edistää maaseutualueen yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen käyttöä, energiatehokkuuden tehostamista ja turvallisuutta. Alahankkeiden kautta yleishyödyllisillä yhteisöillä oli mahdollisuus hankkia kylän asukkaiden yhteiseen käyttöön irtaimistoa. Alahankkeiden hakuaika päättyi karkauspäivänä 2012 ja käsittelyyn jätettiin 20 alahankehakemusta, joista rahoitettavaksi valittiin 18 hakukriteerit täyttävää hanketta. Normaalista Leader-hankkeesta poiketen koordinointihankkeessa alahankkeiden toteutus ja maksatus etenevät yhdessä muiden alahankkeiden kanssa. Tämä käytäntö osoittautui toimivaksi hanketoimijoiden kannalta.

Rahoitetut alahankkeet mm. lisäsivät kylätalojen energiatehokkuutta ja turvallisuutta sekä paransivat kylän harrastusmahdollisuuksia. Alahankkeina kylien pienillä yhdistyksillä oli mahdollisuus hankintoihin, jotka hyödyttävät koko kylää. Tässä julkaisussa kerromme tarkemmin hankkeiden tuloksista. Hakijoiden kommentteja Nuotta-hankkeesta: - Hyvä paikka harjoitella hanketuen hakua, selkeä yksi investointi. - Vähensi paperisotaa ja madalsi kynnystä lähteä hanketyöhön mukaan. - Hakemukset järkeenkäypiä ja yllättävän helppoja täyttää, kun oli selkeä tarve. - Yhteiskoulutus antoi hyvän perustan ja materiaalin. Lisätarkennusta sai JyväsRiiheltä. - Aikataulut sopivat ja joustavat, hienoa että hakijat pääsivät vaikuttamaan alun koulutuksessa yhteiseen aikatauluun. - Hankinnan jälkeen yhdistyksen olisi hyvä saada tuki nopeasti, ettei tarvitse ottaa isoa lainaa. Maksuhakemuksen viiveet minimiin. Sisällys Koordinointihanke 2 Sisällys 3 Energiakulut laskuun 4 Kyläkeittiöt kuntoon 6 Sateen suojaan 8 Nuorille toimintaa 10 Kylätalovarustelua 12 Eräharrastuksia 14 3

Energiakulut laskuun Ei turhaan sanota, että kylätalo on kylän sydän. Kylätaloilla tehdään monenmoista, tiukoista kokouksista zumbatunteihin ja muksujumppaan. Kylätalot kokoavat kyläläisiä harrastamaan kaikista ikäluokista, seniorit humppaavat ja nuoriso pelaa biljardia. Kylätalojen haasteena on ylläpitokustannusten kattaminen. Rakennukset ovat yleensä iäkkäitä ja ne tarvitsevat isompaa ja pienempää remonttia. Lämmityskustannukset ovat yleensä suurin yksittäinen menoerä. Lämmityskulujen vähentämiseksi on moni yhdistys hankkinut kylätalolle ilmalämpöpumput. Näin tekivät myös Muuramen Nuorisoseura, n Tarvaalan kyläseura ja n Demarit Lievestuoreella. Tuloksena sähköä tai öljyä kuluu vähemmän ja rakennusten käyttöaika lisääntyy kesästä syksyyn ja kevääseen, jopa talveen. Tarvaalan seurantalon uudet ilmalämpöpumput lämmittävät taloa niin, että talolla päästään harrastamaan myös syksyin ja keväisin. 4 Toivolan työväentalolla pystytään nyt lämmittämään vain osaa taloa, joka mahdollistaa kahvion käytön kokouksiin.

Patrick tarkenee pelata Nuorisoseurantalo Tasankolassa nyt myös talvella. Toivolan työväentalo - Ilmalämpöpumput Kustannukset 4 400 e Tuen osuus 3 300 e Yksityinen rahoitus 1 100 e Nuorisoseurantalo Tasankola - Ilmalämpöpumput - Sähköpatterit - Kattotuulettimet Kustannukset 12 000 e Tuen osuus 9 000 e Yksityinen rahoitus 3 000 e Tarvaalan seurantalo - Juhlasalin ja keittiön ajastettavat lämmityslaitteet - Astianpesukone Kustannukset 8 810 e Tuen osuus 6 607 e Yksityinen rahoitus 2 203 e n Demarit ry, Muuramen Nuorisoseura ry, Muurame n Tarvaalan kyläseura ry, 5

Kyläkeittiöt kuntoon Kylätalojen keittiöissä pitäisi onnistua niin pienen kuin isonkin porukan kahvitus tai ruokkiminen. Nuotta-hankkeen avulla Kuohulla, Keljossa ja Vesangassa uudistettiin keittiöitä ja hankittiin sinne uusia laitteita. Nyt ruoat pysyvät lämpimänä, eikä tarvitse arpoa tiskivuoroja. Samalla hankittiin uusia pöytiä ja tuoleja, eikä tanssijoiden tarvitse enää pelätä sukkahousujen rikkoutuvan. Tuolit saadaan nyt myös helpommin kasaan pois tieltä. Vesangan kylätalossa kaikaa nyt tango, kun uudet karaokelaitteet on asennettu. Kaikki tämä lisää kylätalojen käytettävyyttä ja siten talojen käyttöä. 6 Vesangan kylätalo - Kylmiö, uuni ja hella - Turvakamerajärjestelmä - Pingis- ja minibiljardipöytä - Karaokelaite, videokamera, kamera, cd-soitin - Näyttämävalaistus Kustannukset 6 982 e Tuen osuus 5 236 e Yksityinen rahoitus 1 746 e Vesangan Kyläyhdistys ry, Jyväskylä Kuohun Kylätalo - Astianpesukone - Pöydät ja tuolit - Säilytyskaappi Kustannukset 12 000 e Tuen osuus 9 000 e Yksityinen rahoitus 3 000 e Kuohun Nuorisoseura ry, Jyväskylä Vesangan kylätaloon hankitut karaokelaitteet lisäävät myös talon houkuttelevuutta juhlapaikkana.

Keljon Nuorisoseurantalossa Tapiolassa pidetään päivätansseja, jotka houkuttelevat lattian täyteen tanssijoita. Keljon nuorisoseurantalo - Jääviileäkaappi, jääkaappipakastin ja mikroaaltouuni - Pöydät, kuljetuskärryt ja tuolit - Valkokangas ja jalusta - Pimentävät verhot Kustannukset 8 600 e Tuen osuus 6 450 e Yksityinen rahoitus 2 150 e Kuohun kylätalolla ei tarvitse jakaa enää tiskivuoroja. Keljon Nuorisoseura ry, Jyväskylä 7

Sateen suojaan Kesällä ulkotapahtumien järjestäminen on onnen kauppaa, jatkuva vesisade saattaa pilata tapahtuman kuin tapahtuman. ssa, Lievestuoreella ja Vihtavuoressa on hankittu telttoja, joilla pystytään suojautumaan sadekuuroilta. Savion lavalla osa tapahtumista on vaatinut enemmän tilaa ja ulos hankitut teltat mahdollistavat tapahtuman levittäytymisen joustavasti pihamaalle. Ulkotapahtumia elävöittävät myös hankitut grilli, pöytä ja tuolit. Vihtavuorella ja Lievestuoreella telttoja käyttävät kaikki kylien yhdistykset. Teltat kiertävät niin kesämarkkinoilla kuin jalkapalloturnauksissa tarjoamassa suojaa kioskille tai tulospalvelulle. Vihtavuoren Visaiset tarjosivat soppaa kyläseuran uuden teltan suojissa. 8

Lievestuoreella on aktiivinen yhdistystoimijoiden joukko, joka pitää esimerkiksi Lyhde-toria Lievestuoreen torilla pari kertaa vuodessa. Savion lavan uudessa grillissä teltan suojissa valmistuu vaikka kokonainen possu. Savion lava - Tapahtumateltat - Ilmalämpöpumput - Pöydät, tuolit ja vaunu - Astioita ja grilli - Varastokontti Kustannukset 12 000 e Tuen osuus 9 000 e Yksityinen rahoitus 3 000 e Katokset torille - Teltat ja kuljetuslaukut - Seinäpaketit ja vesirännit - Pöydät Kustannukset 2 000 e Tuen osuus 1 500 e Yksityinen rahoitus 500 e Tapahtumateltta - PopUp-teltta - Kuljetuslaukka + apupainot Kustannukset 1 424 e Tuen osuus 1 068 e Yksityinen rahoitus 356 e n Sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö ry, MLL Lievestuore ry, Vihtavuoren Kyläyhdistys ry, 9

Nuorille toimintaa Maaseudulla monet nuorten harrastusmahdollisuudet sijaitsevat kaukana. Skeittailu mielletään isojen kaupunkien touhuksi, mutta sitä voi hyvin harrastaa myös pienemmillä paikkakunnilla, kun siihen tarjotaan mahdollisuus. Uuraisilla rakennettu HalfPipe-ramppi houkuttelee alakouluikäisiä skeittaamaan. Muuramessa nuorten kanssa yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu skeittiparkki houkuttelee myös vanhempia alan harrastajia. Rampeissa on mahdollista myös temppupyöräilla ja -luistella. Oravasaaressa uimarannalle kaivattiin muutakin toimintaa lapsille ja nuorille kuin pelkkä uimaranta. Uuden leikkikeskuksen, pöytäryhmän ja lentopallokentän myötä alueesta tulee perheiden yhteinen vapaa-ajanviettopaikka. Muuramen skeittiparkissa käy päivittäin noin 50 kävijää. 10 Oravasaaren uimarannalle pystytettiin uudet varusteet talkoovoimin.

Skeittiramppi leikkipuistoon Muuramen skeittiparkki Pelivälineet Oravasaareen - Skeittirakenteet betonista - Sääntö- ja sponsoritaulut - Leikkikeskus + keinu - Pöytä&penkki-yhdistelmä - Lentopallokentän varusteet Kustannukset 4 000 e Tuen osuus 3 000 e Yksityinen rahoitus 1 000 e Kustannukset 7 000 e Tuen osuus 5 250 e Yksityinen rahoitus 1 750 e Kustannukset 3 000 e Tuen osuus 2 250 e Yksityinen rahoitus 750 e Lions Club Uurainen, Uurainen Muuramen Innola ry, Muurame Oravasaaren kyläyhdistys ry, Jyväskylä - HalfPipe-ramppi Näiden uuraislaisten poikien ei tarvitse matkustaa Jyväskylään päästäkseen skeittaamaan. 11

Kylätalovarustelua Kylien yhdistysten toiminnan elinehto on paikka, jossa kokoontua. Usein se on kylätalo. Kyynämöisellä kylätalosta puuttui kopiokone ja kopiointipalvelut jouduttiin ostamaan muualta. Oman kopiokoneen lisäksi kokoustoimintaa helpottaa uusi videotykki. Leppävedellä kunta antoi yhdistyksille tilan, jonka ehtona oli tilan kunnostaminen. Kokousvälineistöä hankittiin Nuotta-tuella. Tuloksena on kylän kaikkien yhdistysten käytössä oleva viihtyisä kokoushuone. Höytiällä haluttiin lisätä kylän turvallisuutta. Vuoden 2010 Veera-myrskyn höykytettyä Höytyää, kylälle haluttiin hankkia kaksi aggregaattia ja kaatosuuntaaja kaatuneille puille. Laitteet ovat koko kylän käytössä. Leppävedellä uusi kokoushuone on aktiivisessa käytössä. 12

Uuraisilla kokousten pito on helpottunut uusien Nuotta-hankintojen myötä. Aggregaatista on hyötyä mm. pitkien sähkökatkosten aikaan. Leppävedelle kokoushuone - Tietokone ja ohjelmat - Tulostin - Naulakko ja fl äppitaulu - Kahvin- ja vedenkeitin Kustannukset 1 200 e Tuen osuus 900 e Yksityinen rahoitus 300 e Leppäveden kyläyhdistys ry, Kylätalo Kynkkälä - Kopiokone ja videotykki - Pöydät ja tikkaat - Perkolaattorikahvinkeitin - Mikrofonitelineet Kustannukset 3 100 e Tuen osuus 2 325 e Yksityinen rahoitus 775 e Kyynämöisten seudun kyläyhdistys ry, Uurainen Höytiään turvallisuutta - Kaksi aggregaattia - Kaatosuuntaaja Kustannukset 5 800 e Tuen osuus 4 350 e Yksityinen rahoitus1 450 e Höytiän kyläyhdistys ry, Uurainen 13

Eräharrastuksia Metsästysseurojen ja partiolaisten toimintaan kuuluu olennaisena osana luonnossa liikkuminen ja eräretkeily. Vihtavuoren Visaiset halusivat laajentaa retkeilyä myös vesille ja hankkivat kaksi kanoottia omaan ja muiden Vihtavuoren ja Leppäveden yhdistysten käyttöön. Vehniällä uudistetussa lahtivajassa käsitellään seuran omien hirvenlihojen lisäksi kolarihirvet. Vajassa onnistuu myös alueen asukkaiden kotitarpeisiin kasvatetun lypsy- ja lihakarjan teurastus ja käsittely. Yleisesti käytössä oleva lahtivaja on alueellaan ensimmäinen. Rautahepokuljetin on mahdollistanut hirven ruhojen kuljetuksen kauempaakin metsästä, Hepo käy hyvin myös muiden yhdistyksen maastotapahtumiin, kuten pilkkikisoihin, suunnistuskisoihin tai ensiapukuljetuksiin. Rautahepo kulkee kevyesti maastossa, eikä riko kunttaa niin kuin mönkijät tai traktorit. 14 Uusilla leikkuulaudoilla lihan leikkaaminen on hygieenisempää.

Inkkarikanootteihin mahtuu lisäpenkin avulla kolme ihmistä. - Rautahepokuljetin hirvenkuljetuslavalla Inkkarikanootit - Kaksi inkkarikanoottia - Melat ja kanoottiliivit Kustannukset 1 600 e Tuen osuus 1 200 e Yksityinen rahoitus 400 e Vihtavuoren Visaiset ry, Lahtivaja - Kylmälaitteet - Lihankäsittelypöydät - Leikkuulaudat Kustannukset 9 012 e Tuen osuus 6 759 e Yksityinen rahoitus 2 253 e Vehniän Eräveikot ry, Rautahepokuljetin Kustannukset 8 690 e Tuen osuus 6 517 e Yksityinen rahoitus 2 173 e Valkolan Jahti ry, 15

JyväsRiihi ry www.keskisuomenmaaseutu.fi/jyvasriihi toimisto@jyvasriihi.fi 040 743 2114 Yritystuet ja maksatukset 040 868 1113 Hanketuet ja raportoinnit Kuvat: JyväsRiihi ja alahankkeet.taitto: Hanna Luoma 2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin