Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa Pyhäjoki 17.5.2016 Tuomo Huttunen Asiantuntija, sähköntuotanto Energiateollisuus ry
Energiateollisuus ry Energia-alan edunvalvontajärjestö edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja. Jäsenyrityksiä yli 250 Energiateollisuus edistää Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja alan mainetta osallistumalla energiamarkkinoiden kehittämiseen ja turvaamalla riittävän ja häiriöttömän energian saannin kotitalouksille ja elinkeinoelämälle.
Sähkön kokonaiskäyttö v. 2015 82,5 TWh TWh 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 0 20.1.2016 3
Sähkön kokonaiskäyttö 2015 (82,5 TWh) Metallinjalostus 10% Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5% Asuminen ja maatalous 27 % Teollisuus yhteensä 47 % (v. 2014 47%) Muu kulutus yhteensä 50 % (v. 2014 50 %) Metsäteollisuus 24 % Häviöt 3 % Palvelut ja rakentaminen 23 % 20.1.2016 4
Teollisuuden sähkönkäyttö TWh 60 50 40 30 20 10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 Metsäteollisuus Kemianteollisuus Metallinjalostus Muu teollisuus 20.1.2016 5
Sähkön hankinta energialähteittäin 2015 (82,5 TWh) Ydinvoima 27,1 % Jäte Turve 0,9 % 3,3 % Kivihiili 6,7 % Öljy 0,2 % Biomassa 13,0 % Maakaasu 6,1 % Tuuli 2,8 % Vesivoima 20,1 % Nettotuonti 19,8 % 20.1.2016 6
Sähköntuotanto energialähteittäin 2015 (66,2 TWh) Maakaasu 7,6 % Kivihiili 8,3 % Öljy 0,3 % Vesivoima 25,1 % Ydinvoima 33,7 % Tuulivoima 3,5 % Turve 4,1 % Uusiutuvat 45 % (v. 2014 39 %) Hiilidioksidivapaat 79 % (v. 2014 73 %) Kotimaiset: 50 % (v. 2014 44 %) Jäte 1,2 % Biomassa 16,2 % 20.1.2016 7
Tuulivoimatuotanto ja kapasiteetti MW ja GWh 2500 2329 2000 1500 1107 1000 500 0 774 481 494 1005 261 277 294 168 153 188 631 453 82 86 109 142 146 196 199 259 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW) Tuotanto (GWh) 20.1.2016 8
Sähköntuotannon CO 2 -päästöt vuosittain 1000 t CO2 25000 g CO2 / kwh(e) 300 20000 254 228 227 250 15000 163 183 182 160 200 10000 124 133 97 150 100 5000 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 Erillistuotanto Yhteistuotanto ominaispäästöt 20.1.2016 9
Bulgaria Unkari Malta Liettua Tsekki Viro Romania Kroatia Puola Slovakia Suomi Slovenia Norja Ranska Latvia Kreikka Luxemburg Ruotsi Kypros Alankomaat Itävalta EU-28 Iso-Britannia Belgia Portugali Espanja Irlanti Italia Saksa Tanska Senttiä / kwh Kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kwh vuodessa) 1. puolivuotiskausi 2015 35 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: Eurostat 20.1.2016 10
1.1.1998 1.1.1999 1.1.2000 1.1.2001 1.1.2002 1.1.2003 1.1.2004 1.1.2005 1.1.2006 1.1.2007 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 Lämmitysasiakkaan sähkön hintaosuuksien kehitys (kulutus 18 000 kwh/vuosi) 100 % 1.1.1998 26,5 % 90 % 80 % 70 % 1.1.2016 37,2 % 60 % 50 % 42,0 % 40 % 30 % 39,0 % 20 % 31,5 % 10 % 0 % 23,8 % Verot Energia Siirto Lähde: Energiavirasto 20.1.2016 11
Päästöoikeuden hintakehitys Lähde: SKM Syspower 20.1.2016 12
Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun
Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 2014
Mihin suuntaan sähköntuotantoamme pitäisi kehittää Kaikki vastaajat, n=1000 Nettoluku on laskettu vähentämällä lisätä %- osuudesta vähentää %-osuus Lisätä Sopiva Eos Vähentää Netto Aurinkosähkö 87 6 4 2 85 Tuulivoima 74 12 4 11 63 Puu- ja muu bioenergia 72 17 6 5 67 Vesivoima 54 34 5 7 47 Ydinvoima 33 25 6 37-4 Maakaasu 31 32 13 24 7 Turve 20 23 12 45-25 Sähkön tuonti ulkomailta 4 19 10 68-64 Kivihiili 2 8 9 80-78 Öljy 1 16 5 77-76 0 20 40 60 80 100 % 15
Ilmastonmuutos on todellinen ja äärimmäisen vakava uhka, jonka torjuntaan koko maailman tulisi ryhtyä välittömästi ja kaikin mahdollisin keinoin Kaikki vastaajat, n=1091 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Syksy 2015 50 33 9 5 2 76 Netto Syksy 2014 42 33 14 7 4 64 Syksy 2013 44 30 13 9 4 61 Syksy 2012 46 28 13 9 4 61 Kevät 2011 42 29 14 10 5 56 Syksy 2008 50 31 12 4 2 75 Syksy 2007 60 25 8 4 2 79 Nettoluku on laskettu vähentämällä samaa mieltä olevien %- osuudesta eri mieltä olevien %-osuus Syksy 2006 56 30 10 2 2 0 20 40 60 80 100 82 % 16
Ydinvoiman kannatuksen kehitys 1983 2016 Millainen on yleissuhtautumisenne ydinvoimaan energianlähteenä Suomen oloissa? 1983-2004 Gallup omnibus-kysely, 2006- puhelinhaastattelu 60% 50% 40% 30% 38% Myönteiset; 39 % 20% 10% 24% Kielteiset; 25 % 0% 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 TNS Gallup Oy Energiateollisuus ry 15.4.2016 17
Ennuste sähköntuotannon jakautumisesta Suomessa vuonna 2030 *) CO2-vapaata 85-90 % Uusiutuvaa 40-45% Ydinvoimaa 40-45% *) ET:n ennuste, perustuen markkinaehtouisuuteen ilman tuotantotukia, päästökauppa päätyökaluna päästöjen vähentämsiessä
Energia-alan muutokset yhteiskunnassa Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus Älyverkot Pientuotanto Päästöjen vähennykset
Markkinoiden kehittyminen samankaltaista pohjoismaissa 2006-2014 Teollisuuden sähkönkulutus Uutta tuettua tuotantoa -18 TWh + 23 TWh
Tehon riittävyys Talvella 2016 tehohuippu yli 15100 MW Kysyntään pystyttiin vastaamaan Ei häiriöitä tuotannossa eikä siirtoyhteyksissä Venäjältä oli saatavissa sähköä johtuen juhlapyhistä Tuulivoima tuotti kuitenkin hyvin vähän Lisääntyvä kapasiteetti ei takaa tehon riittävyyttä huippukulutustilanteessa Lauhdekapasiteettia poistunut markkinoilta
Huoltovarmuus Tuonnin osuus yli 20% kulutuksesta vuosittain Huippukulutuksen aikaan jopa 4200MW (lähes 30%) Suuri tuonnin osuus heikentää säätömahdollisuuksia, kun lähes koko tuontikapasiteetti jatkuvasti käytössä Merkitys kauppataseeseen puolen miljardin euron luokkaa Kokonaisuutena energiaa tuodaan n. 8mrd eurolla vuodessa Jatkossa: siirtoyhteydet pohjoismaista muualle Eurooppaan Riittääkö sähköä Suomeen ja mihin hintaan Ydinvoimalaitosten ennenaikaiset sulkemiset Ruotsissa
Investoinnit Tuettu, muuttuvilta kustannuksiltaan nollatasoinen tuotanto yhdessä päästöoikeuksien matalien hintojen ja sähkön kysynnän kanssa pitää hinnat alhaisina Sähkön matala hinta ei houkuttele markkinaehtoisia investointeja Päästöjen vähentäminen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla Liikenne Lämmitys osin