4 asuunakirja 1 Sisällysluettelo Alkusanat... 6 Hengitys... 7 Ensimmäiset harjoitukset... 10 Uusia vetoja ja ääniä... 13 Uusia rytmejä... 15 Keikkaiisejä pasuunalle... 18 Satu meni saunaan (Kansansävel)... 18 Lampaita (Kansansävel)... 18 Etana (Kansansävel)... ariisiin (Kansansävel)... Tuiki, tuiki tähtönen (Ranskalainen)... Ostakaa makkaraa (Englantilainen markkinalaulu)... Ukko Noa (Tuntematon)... Kieliharjoituksia... Ensimmäiset lämmittely-, kestävyys- ja voimaharjoittelut... 24 Ensimmäinen asteikko -duuri... 28 Neljä etydiä -duurissa... 29 Aura Lee (George R. oulton)... 30 Amazing Grace (Skotlantilainen)... 31 Rigadoon (Henry urcell)... 32 Ukot ja eukot (Saksalainen kansantanssi)... 33 Uusi sävellaji G-duuri... 34 Kymmenen etydiä G-duurissa... 35 Hämähämähäkki (Suomalainen)... 38 Kaanon kolmelle pasuunalle (Tuntematon)... 38 Uusia nuotteja ja rytmejä... 40 Rytmi-etydejä... 43 Uusi sävellaji B-duuri... 45 Das klinget so herrlich (W. A. Mozart)... 48 Tanssilaulu (Kreikkalainen)... 49 Uusi sävellaji G-molli... 50 Viisi etydiä g-mollissa... 50 Uusi sävellaji C-duuri... 52 Heissa, Kathreinerle (Saksalainen)... 53 Terve teille lintuset (Saksalainen)... 53 Marie-Louise (ranskalainen)... 53 Kookaurra (Australialainen kaanon)... 54 Uusi sävellaji A-molli... 55 Viisi etydiä a-mollissa... 55 Katselin taivaan tähtiä (Suomalainen)... 56 Uusi sävellaji D-duuri... 57 Hieman muoto-oppia... 59 Tuoll' on mun kultani (Suomalainen)... 59 réludi op. 28 n:o 7. (r. Chopin)... 59 18 19 19 19 19 20
asuunakirja 1 5 Uusi sävellaji H-molli... 60 Kieliharjoituksia... 62 Uusi sävellaji A-duuri... 64 Uusi sävellaji is-molli... 66 Uusi sävellaji Es-duuri... 68 Uusi sävellaji C-molli... 70 Neljä etydiä c-mollissa... 70 Uusi sävellaji As-duuri... 72 Andantino (ranz Schuert)... 73 Uusi sävellaji -molli... 74 Saraande (Arcangelo Corelli)... 76 Bourrée (ohann Krieger)... 77 Uusi sävellaji D-molli... 78 Kuusi etydiä d-mollissa... 78 Uusi sävellaji E-molli... 80 Vokaliisi e-mollissa... 81 Uusi sävellaji E-duuri... 82 Uusi sävellaji Cis-molli... 84 Sävellyksiä pasuunalle ja pianolle... 86 Ein Mädchen oder Weichen (W. A. Mozart)... Écossaise (L. van Beethoven)... Auld Lang Syne (Roert Burns)... Ol' kaunis kesäilta (Suomalainen)... Chant (Venäläinen)... 86 87 88 90 91 ouluajan musiikkia... 92 oulupuu on rakennettu (Suomalainen)... 92 ouluyö, juhlayö (ranz Gruer)... 93 Oi kuusipuu (Saksalainen)... 94 Maa on niin kaunis (Sleesialainen)... 95 Ding Dong Merrily On High (Thoinot Areau)... 96 Kuule kuinka joulun kellot (Kari Karjalainen)... 97 Es ist ein' Ros' entsprungen (Michael raetorius)... 98 asuunan soolonuotit pianosäestyksellisiin sävellyksiin... 99 asuunansoiton asteikot... Kromaattisen asteikon taulukko... 107 111
asuunakirja 1 59 Moderato 4 2 4 2 # Andantino Esitaite 4 3 4 3 1 #.. älkitaite Hieman muoto-oppia Tämä kaunis kansansävelmä on muodoltaan jonomainen sikermä. Kuten laulu muodostuu säkeistöistä, sikermä koostuu kahdesta tai useammasta lausekkeesta tai säkeistöistä, joista ainakin yksi on kokonainen lauseke. (Lauseke on pienin itsenäinen, sävelmänä tyydyttävä kokonaisuus). Sikermän osia sanotaan taitteiksi. Kerrattuna yhden kerran tässä laulussa on kaksi taitetta, kerrattuna kaksi kertaa laulussa on kolme taitetta, jne. Sikermä on yleinen rakenne sekä laulumusiikissa (säkeistölaulut, pop- ja viihdesävelmät) että lyhyissä soitinsävellyksissä. Tuoll' on mun kultani #. 3 1 #. # #.. Chopinin réludi on parisikermä. arisikermä koostuu kahdesta lausekkeesta (taitteesta), jotka liittyvät toisiinsa kuten kysymys ja vastaus, jännitys ja sen laukeaminen. arisikermän taitteita sanotaan esitaitteeksi ja jälkitaitteeksi. réludi etenee kahden tahdin säkeinä (raaseina), alkaen aina kohotahdilla. réludi, aiemmin alkusoitto, romantiikan ajasta lähtien myös itsenäinen, lyhyt, luonteeltaan sujektiivinen sävellys. Kaaret ovat raasikaaria. réludi op. 28 n:o 7. #. #. #. #. n Suomalainen sov. Kari Karjalainen rédéric rançois Chopin (1810-1849).. sov. Kari Karjalainen..
10 asuunakirja 1 Ensimmäiset harjoitukset Alkuun muutama sana itse soittimesta. Vetopasuuna koostuu kolmesta erillisestä osasta: suukappaleesta, luistista sekä kello-osasta. Ääni tulee ulos kello-osasta joka laajenee kellomaisesti, mistä nimikin on peräisin. Kellosta taaksepäin kaartuu putki u-kirjaimen muotoiseksi. Siellä sijaitsee myös viritysputki. Luisti liittyy kello-osaan mutterin välityksellä. Luistilla muutetaan äänen korkeutta liikuttamalla sitä edestakaisin. Luistin päässä on suukappale, johon puhalletaan ja saadaan huulet värähtelemään. Ensimmäiset nuottien ja taukojen aika-arvot sekä nuottiavain. -avain, määrittelee pienen oktaavin :n paikan viivaston neljännellä viivalla. Laske: 4 4 w kokonuotti 1 2 3 4 kokotauko 1 2 3 4 puolinuotti puolitauko 1 2 3 4 Ó neljäsosanuotti 1 2 3 4 Ó neljäsosa- ja puolitauko Ensimmäiseksi täytyy saada huulet värähtelemään. Ota keuhkot aina täyteen ilmaa. Huulet asetetaan samalla tavoin kuten sanottaessa "mum", tai kuten vihelletään. Huulten tulee olla tiiviisti yhdessä, puhallettaessa voimakkaasti ilmavirta synnyttää huuliaukon. Tavoitteena on, että ilmavirta kulkisi suoraan eteenpäin, tätä säädellään alaleualla ja kielen kärjellä. Huulilla "päristelyä" on harjoiteltava aina ennen suukappaleella ja instrumentilla suoritettavaa harjoittelua. Aluksi suukappale asetetaan keskelle ylä- ja alahuulta, mutta kannattaa kokeilla myös siten, että suukappale on enemmän ylä- kuin alahuulen puolella, tai päinvastoin. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa paikkaa suukappaleelle soittajan huulilla, luonteva kohta löytyy vain kokeilemalla ja harjoittelemalla. Suukappaleen oikea painopiste huulilla on tärkeää oppia mahdollisimman varhain. Ylähuuli toimii värähtelijänä, eli äänen tuottajana, alahuuli tukee suukappaletta ruuvipenkin lailla, jolloin suukappale ei pääse liikkumaan huulilla. Laulakaa ensin tehtävät, sen jälkeen soittakaa vahvalla äänellä. Voit aloittaa harjoituksen joko B-äänestä tai -äänestä. Suukappaleen painopisteen on aina oltava enemmän alakuin ylä- huulella. Tämä pätee jokaisessa rekisterissä, niin ala- kuin ylärekisterissäkin. Suukappaleen painaessa enemmän ylähuulta se tukkii ylähuulen värähtelyn. Tällöin soittaminen tulee vaikeaksi ja huulet väsyvät nopeasti. Opintojen alkuvaiheessa on matkiminen sopivin ja yksinkertaisin tapa oppia soittamaan. Soittamalla opettajan kanssa vuoronperään huuli-, suukappale- ja instrumentilla suoritettavia harjoituksia, saa oppilas parhaan mallin, kuinka soittaminen tulee aloittaa. Harjoituksia 1. vedolla (luisti kiinni). 1. 4 4 w Opettaja Oppilas w = (it.) voimakas, vahva, kova pienen oktaavin w w suuren oktaavin B (merkitään isolla kirjaimella)
20 asuunakirja 1 Kieliharjoituksia Kieliharjoitukset kuuluvat lämmittely-, kestävyys- ja voimaharjoitteluun yhtä oleellisesti kuin legatoharjoitukset. Kielen tehtävät pasuunansoitossa ovat erittäin moninaiset, sen avulla tehdään niin artikulaatiot, suuret intervallihypyt, legatot, sekä säädellään äänen värejä. Soita erilaisilla tempoilla ja nyansseilla. too - to - to -to -to - too 4 3 1. 4 3 2. # # # # 4 3.
24 asuunakirja 1 Ensimmäiset lämmittely-, kestävyys- ja voimaharjoittelut Soita päivittäin näitä harjoituksia äivittäiseen pasuunansoiton harjoitteluun liittyy monenlaisia äänentuottamiseen ja ansatsiin eli huuliotteeseen liittyviä harjoituksia. erusharjoittelussa täytyy keskittyä herkkyyden, kestävyyden, nyanssien ja voiman harjoittamiseen. asuunansoiton harjoittaminen on läheistä sukua urheilusuorituksen harjoittelulle, siinäkin harjoitetaan lukemattomilla toistoilla lihaksia kestämään enemmän ja enemmän. Kasvolihasten harjoittelu on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii soittamisen ohella myös paljon lepoa. Hyvä lähtökohta on: puolet soittoa ja puolet lepoa. Voimaa kehitetään lyhytkestoisilla, kohtuullisen rasittavilla harjoituksilla. Herkkyys parantuu parhaiten soittamalla hiljaisella nyanssilla. Kasvoissa on noin 40 lihasta, joista noin 30 on tahdonalaisia. Näitä lihaksia voidaan harjoittaa tietoisesti. Käytännön syistä ei ole mahdollista keskittyä yhtäaikaa kaikkien lihasten harjoittamiseen. Yksinkertaisuuden vuoksi on tehtävä jaottelu kasvojen M- ja I-lihaksiin. M-lihaksien nimi tulee siitä, että kun lausutaan /m/-oneemia, juuri M-lihakset ovat käytössä. Lausuttaessa /i/-oneemia ovat I-lihakset toiminnassa. M-lihakset ovat ylähuulen ja alahuulen alueet. I-lihakset ovat suuret poskilihakset suun molemmin puolin. I-lihasten kehittäminen on keskeinen tekijä voiman ja kestävyyden harjoittelussa. elkkien M-lihasten käyttäminen johtaa lihasten nopeaan väsymiseen. Ylähuuli toimii värähtelyn lähteenä eli äänen tuottajana, alahuuli on ansatsia tukeva osa, ikäänkuin ruuvipenkki, joka pitää suukappaleen tukevasti paikallaan. Suukappaleen painaessa vähemmän ylähuulta, pääsee ylähuuli värähtelemään paremmin. Soita huulilla pärisyttäen ja etsi sopiva aloitusääni. Sen ei tarvitse olla B, se voi olla esim. pienenoktaavin. Tämän jälkeen soita sama suukappaleella toistaen muutaman kerran. Tämä harjoitus on erinomainen siinä ongelmatilanteessa, jos huulten ja ikenien väliin menee ilmaa. Lihakset suukappaleen ympärillä alkavat pullistella jos huuliote on löysä. Huuliharjoitukset ovat mahdottomia toteuttaa löysillä huulilla. Harjoitukset 1 ja 2 ovat tarkoitettu soitettavaksi pelkästään huulilla ja suukappaleella. Soita pianolla tukiäänet, jos niitä tarvitset. 4 4 O O 1.. O. hoo too too O O O O. O O O. Suukappaleella soittaessasi aloita ilman artikulaatiota, soita aluke pelkällä ilmalla. O O O. O O O. no O O atka niin alas kuin mahdollista no. O On tärkeämpää harjoitella enemmän ala- kuin ylä-ääniä. Tämä siksi, että alaäänien soittaminen tiiviillä huuliotteella on hankalampaa. Helposti soitetaan löysillä huulilla, jolloin harjoituksesta ei ole hyötyä. Lihasten voima kasvaa näin harjoitellessa oikealla tavalla. Ylä-äänissä on vaarana, että "prässää," painaa liikaa ylähuulta ja pilaa näin lihasten oikean kehittymisen. 4 2. O O O. no O no. NO O O. # O O # O. O O O. O O O. no O O. n O O atka niin ylös kuin on mahdollista. Ei raakaa voimaa! O.
30 asuunakirja 1 asuunan soolonuotti on s. 99 & & & & Andantino q = 79 4 4 4 Gm7. Csus4 j C7 C Dm. B j B Bm.. Csus4 C... 2 x ei kertausta.. # n.. j A Dm7 #. # n A7/E 7/E. B Aura Lee Love Me Tender George R. oulton 1861 g #. A7/E # # 1. D.C. al ine g # n D+9 G+9 U. n n. G7 Gm7 N. Dm7 7/C g B6 g Bm6 2. ine. B7 Sov. Kari Karjalainen U n U j
40 asuunakirja 1 Nuottien aika-arvot Laske 4 4 w Uusia nuotteja ja rytmejä Nykyinen käytäntö nuotinkirjoituksessa vakiintui 1600-luvulla jolloin tahtiviivat otettiin käyttöön ja 1/4- nuotista tuli tyypillinen iskuyksikkö. Tällöin vakiintui myös yhtenäinen tapa esittää nuottien keskinäisiä suhteita, joka perustuu jakosuhteeseen 1:2. Tämä tarkoittaa, että siirryttäessä pidempikestoisesta aika-arvosta lyhempään aika-arvoon menee pidempään nuottiin kaksi lyhempää aika-arvoa eli kokonuotti sisältää kaksi puolinuottia, puolinuotti sisältää kaksi neljäsosanuottia jne. iste nuotin jälkeen pidentää nuotin aika-arvoa puolella, eli pisteelliseen neljäsosanuottiin menee kolme kahdeksasosanuottia. Tämä saattaa tuntua siltä että selkeä asia on sanottu hieman monimutkaisesti. Lopulta se ei ole sitä, vaan asia on erittäin yksinkertainen ja alla olevat esimerkit selkiyttävät annetut ohjeet lopullisesti. 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Kokonuotti = kaksi puolinuottia, kokonuottiin menee neljä 1/4-nuottia, kokonuottiin menee kahdeksan 1/8-nuottia w 1/8-nuottiin menee kaksi 1/16-nuottia 1/4-nuottiin menee neljä 1/16-nuottia puolinuottiin menee kahdeksan 1/16-nuottia kokonuottiin menee kuusitoista 1/16-nuottia Rytmejä on hyvä harjoitella myös laulamalla eli "tititoimalla". Soita näitä rytmejä myös soittimellasi. taa tam tam Lyö "rytmijalalla" lattiaan. ti - ti - ti - ti - taa tam ti - ri - ti - ri ti - ti tam ti - ti - ri ti - ti - ri ti - ri - ti - ri tam "Tititoi" ensin ja soita sen jälkeen rauhallisella rytmillä. tam ti - ti ti-ri -ti-ri tam ti - ti ti-ri -ti-ri ti - ti tam 4 1. ti-ri -ti-ri ti - ti ti-ri -ti-ri tam ti-ri -ti-ri ti-ri -ti-ri ti-ri -ti-ri tam Harjoittele etydi nro: 2 ensin kirjoittamalla "tititointi" -merkinnät mallin mukaan. Sen jälkeen laula harjoitus tititoimalla rytmi (ilman annettua sävelkorkeutta). Soita tämän jälkeen vaihtelevilla tempoilla rauhallisesti ja selkeästi artikuloiden. Kieliharjoitukset erilaisilla rytmeillä ja tempoilla ovat erittäin tärkeitä päivittäisiä harjoituksia. 2. ti ti ri tam 4 2 ti ri ti tam
asuunakirja 1 81 Vokaliisi on pieni, laulava soitinsävellys, jossa kehitetään äänenmuodostusta. Harjoittele sopivalla tempolla siten, että saat soitettua vaivattomasti ja hyvällä äänellä jokaisen säkeen (raasin). Säkeet on merkitty legatokaarella. Vokaliisi e-mollissa 4. 5. Andante cantaile # 4 3 # N N # - (it. cantare = laulaa), laulettava, esitysmerkintänä laulavasti. # #. #. Allegretto # 4 4. # #. # - -. - - - - -. # # a. #. N N # #. # # N # # # Etydi e-mollissa, # > >
C-duuri 4 asuunakirja 1 asuunansoiton asteikot Duuriasteikot.. 107 # G-duuri.. D-duuri.. -duuri.. B-duuri.. Es-duuri.. As-duuri.. # A-duuri.. E-duuri.. H-duuri #..