Palvelupaletti-hanke Aihe Projektiryhmän kokous 3/2012 Paikka ja aika Kauhavan terveysasema, Perkkalaisen entinen työhuone, maanantaina 26.3.2012 klo 10-11.55. Läsnä Marja-Liisa Somppi, puheenjohtaja Jussi Pahkajärvi, varapj. Reijo Kärnä Seija Teittinen pois Marita Neiro Eija Ala-Toppari-Peltola Marita Mattila, projektipäällikkö, sihteeri 1 Kokouksen avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Seija Teittinen oli ilmoittanut esteestä, hän ei päässyt mukaan kokoukseen. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja. Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin 28.2.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirja. 3 Kotihoito Kotihoidon kanssa käyty keskustelu 21.3.2012. Kotihoidossa toiminta painottuu yhä enemmän sairaanhoidolliseen toimintaan. Saattohoitoa ja pitkäaikaisia syöpäpotilaita on yhä enemmän kotihoidossa. Henkilökunta toivoisi lisää sairaanhoidollista koulutusta. Palvelupäiväkäytännöt ovat alueella vaihtelevat. Palvelupäivään sisältyy saunoitusta, ruokailu ja jonkin verran virkistystoimintaa. - Kanta-Kauhavalla palvelupäiviä on kolmena päivänä viikossa (10-20h). - Ylihärmässä kerran viikossa. - Kortesjärvellä kerran kuukaudessa. - Lappajärvellä myös jonkin verran ja toimintaan olisi tulossa väkeä lisää. - Alahärmässä ja Evijärvellä palvelupäiväkäytöntöä ei ole lainkaan. Jokaisella osa-alueella olisi olemassa tilat saunapäivän järjestämiseen. Kuljetukseen tulisi kiinnittää huomiota, koska palveluliikenne ei vastaa tähän tarpeeseen. Asiakkaat maksavat kuljetuksesta 5e. Kanta-Kauhavalla on virikeohjaaja, joka järjestää ohjelmaa palvelupäiviin. Virikeohjaaja työskentelee muun ajan omaishoitajien apuna. Nyt
virikeohjaajan työpariksi ollaan työkokeilun kautta saamassa toinenkin henkilö. Kotihoidon henkilöstö katsoo, että kauppa- ja apteekkiasioinnit eivät kuulu heidän varsinaiseen toimintaansa. Teknisistä apuvälineistä, turvapuhelimista ja ovihälyttimistä on työssä apua. Kotona asuvat tarvisevat monenlaist apua. Kotisairaanhoidon henkilöstö pyrkii neuvomaan sen tiedon varassa mikä heillä on. Ryhmäkalenteri ja Palveluopas ovat hyviä tiedon lähteitä. Tietoa ei kuitenkaan ollut esimerkiksi avusta, jota on saatavissa työpajatoiminnan kautta. Ateriapalvelu on hyvä lenkki kotihoidon toiminnassa. Ateriakuljettajat soittavat jos asiakkaalla on jokin hätä. Ateriakuljetukset hoidetaan yksityisten yrittäjien toimesta. Alahärmässä palveluntarjoajana on Itella. Myös sieltä on tullut yhteydenottoja jos asukas on ollut ulkona ilman päällysvaatteita ja ovi on ollut lukossa. Kotipalvelun väki kertoo, että monet vanhukset tuntevat turvattomuutta yksin asumisesta. Kun omaiset eivät voi tulla esimerkiksi yöksi, pyydetään kotipalvelun väkeä usein jäämään yöksi. Ystäväpalvelua tarvittaisiin lisää. Ystäväpalvelu on vapaaehtoistyön varassa eikä toimintaa ole koodinoitu, paitsi kanta-kauhavalla, jossa toimii lähimmäisystävätyöryhmä. Työryhmässä ovat edustettuina seurakunta, Aijoos-hanke, sosiaalipuolen työntekijä, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen sosiaalityöntekijä ja vanhuspalvelujen ohjaaja. Työryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi ja keskittyy lähinnä tukihenkilötoiminnan järjestämiseen. Asiakasta kotiutettaessa sairaalasta kotiin, viestit kyllä kulkevat, mutta aivan liian nopealla aikataululla. Työ on muuttunut todella hektiseksi, aikaisemmin näin ei ole ollut. Muutos tältä osin on ollut valtava. Kotihoidon asiakkaina on vanhusten lisäksi myös psykiatrisia asiakkaita ja alkoholisteja. Esitys: Sairaanhoidolliseen koulutukseen tulisi kiinnittää huomiota koulutusta järjestettäessä. Palvelupäivätoimintaa tulisi kehittää koko Kaksineuvoisen alueella samanveroiseksi vähintään kerran viikossa järjestettäväksi toiminnaksi. Palvelupäivän etuna on se, että palvelupäivän aikana pystytään huolehtimaan useamman henkilön palvelutarpeesta. Laitoksessa asuvat kokevat myös virkistävänä, että palvelupäivän asiakkaat
tulevat käymään. Kauppa-asioinnissa kauppiaitten valmiuksia tavaroiden toimittamiseksi voisi kartoittaa. Lappajärvellä ollaan aloittamassa monitoimibussitoimintaa. Toiminnan ideoinnissa olisi hyvä olla mukana. Kotihoidon henkilökunnalla tulisi olla jaettavissa erilaisia esitteitä. Ryhmäkalenterin ja Palveluoppaan lisäksi Junkin esitteitä ja hinnastoja tulisi toimittaa henkilökunnalle, jotta he voisivat jakaa sitä myös asiakkaille. Ystäväpalvelun koodinointitoimitaan tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi laajentamalla Kanta-Kauhavan lähimmäisystävätyöryhmän toimintaa ja mallintaa toiminta koko Kaksineuvoisen alueelle. Nykyistä suurempaa huomiota tulisi kiinnittää hoitoketjun saumattomuuteen asiakasta sairaalaosastolta kotiutettaessa. Marja-Liisa Somppi täsmensi käsitteet: nyt kysymys on vanhuspalvelujen kotihoidosta, johon kuuluvat terveyspalvelujen puolelta kotisairaanhoito, sosiaalipalveluitten puolelta kotipalvelu. Vanhuspalvelujen kotihoidon henkilökunnan koulutuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti myös sairaanhoidolliseen koulutukseen. Vs. vanhuspalvelujenjohtaja Marita Neiro täsmensi, että varsinaisia palvelu/kylvetyspäiviä ovat kanta-kauhavalla ja Kortesjärvellä järjestettävät päivät. Lappajärvellä ja Ylihärmässä on vastaavan tyyppinen kylvetyspäivä kerran viikossa. Kanta-Kauhavalla toiminta on lähtenyt pilottihankkeena ja työllistämistuen turvin on palkattu henkilö toimintaan. Resurssien vähäisyyden vuoksi palvelupäivätoimintaa ei ole pystytty laajentamaan. Eija Ala-Toppari-Peltola kertoi Alahärmän tilanteesta takavuosilta. Voltin vanhustenhuollon keskuksessa oli aikoinaan hyvin intensiivinen palvelupäiväkäytäntö. Konsulttiselvityksessä toimintaa nimitettiin mielihyväpalveluksi ja konsulttiselvityksen esityksen mukaisesti toiminta valitettavasti lopetettiin. Palvelupäivä/kylveytyspäviväkäytäntöä pidetään hyvänä. Projektiryhmän mielestä palvelupäivä/kylvetyspäivätoimintaa tulisi ryhtyä kehittämään koko alueelle talous- ja henkilöresurssit huomioiden. Ystäväpalvelu toimii vapaaehtoistyön varassa. Härmän SPR:n osasto on ilmoittanut, että heillä ystäväpalvelu toimii. Myös muilla SPR:n osastoilla on jonkin verran ystäväpalvelua. Kanta-Kauhavalla on lähimmäisystävätyöryhmä, jonka toimintaa tulisi laajentaa koko alueelle. Aijoos-hankkeen tehtävänä on ollut vapaaehtoistoiminnan selkeyttäminen ja
jäntevöittäminen. Marita Neiro jakoi projektiryhmän jäsenille tiedoksi alueittan kootun tukihenkilöryhmien yhteislistan. Kotihoidon työpisteisiin toimiteaan Ryhmäkalenterin ja Palveluoppaan lisäksi esitteitä työpajatoiminnasta, jotta henkilöstö voi jakaa niitä asiakaskäynneillä. Asiakasta kotiutettaessa kiinnitetään huomiota siihen, että tieto kotiutuksesta lähtee kotipalveluun hyvissä ajoin. Kiinnitetään huomiota myös kotiuttamispäivään ja katsotaan mikä päivä asiakkaan kannalta olisi hyvä. Kotihoito käy kaupassa vain sellaisille henkilöille, jotka muutenkin ovat kotihoidon asiakkaita, pääsääntöisesti erikseen kenellekään ei kaupassa käydä. Lappajärven monitoimiauto toteutessaan helpottaa lappajärveläisten osalta kauppa-asiointia. Muitten alueitten osalta selvitetään kauppiaitten mahdollisuutta palvella asiakkaita toimittamalla kauppa-asioita perille. 4 Laitoshoito ja palveluasuminen Keskustelu laitohoidosta ja palveluasumisesta 22.3.2012. Laitoshoidossa painotus ja paikkojen kysynnän tarve on siirtynyt tavallisesta laitosasumisesta tehostetun palveluasumisen suuntaan. Kotona asutaan yhä pidempään ja toimintakyvyn heikentyessä siirrytään tehostettuun palveluasumiseen. Muistisairaiden määrä on myös lisääntynyt. Vuorohoito-osaston toiminta on koettu hyväksi, mutta lisää resursseja tarvittaisiin myös lyhytaikaiseen vanhusten päivähoitoon. Muistisairaiden laitosasumisessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kodinomaisuuteen. Iso tila kauhistuttaa muistisairasta ja monesti he ovat "hukassa" itseltään, mutta konkreettisesti myös hukassa henkilökunnalta. Liikunnan merkitys korostuu niin muistisairailla kuin myös muillakin laitoksissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä asuvilla. Työntekijät nostivat esiin, että Kaksineuvoisen sivuille on kyllä merkitty kuntoutusvastaavien nimet, mutta toiminta ei näy käytännössä. Henkilökunta on myös saanut kunnonhoitajakoulutuksen, mutta käytössä ei ole minkäänlaisia apuvälineitä, kuntopyöriä tms. Eri yksiköt ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa lääkärikäyntien suhteen. Useimmissa yksiköissä lääkäri käy kerran viikossa, mutta on myös yksiköitä, joissa lääkäri käy vain kerran vuodessa. Vuositarkastuksien
kannalta henkilökunta näkee, että lääkärin käynti edes pari kertaa vuodessa olisi tärkeää. Henkilökunta antaa kiitosta ergonomiakoulutukselle josta on ollut todellista hyötyä, vaikka erilaisten apuvälineitten käyttöä esimerkiksi potilaiden nostelussa aluksi vierastettiin. Asiakaspalautteessa palveluasumisen ja laitoshoidon sektori sai hyvän arvion. Kehitettävistä asioista nousi esiin muun muassa yhteydenpito omaisiin. Yksiköissä on aloitettu omahoitaja-systeemi, jonka on koettu parantavan yhteydenpitoa. Laitos- ja palveluasumisen yksiköillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä alueella toimivien alan oppilaitosten (lähihoitajaopiskelijat) kanssa. Vuorovaikutusta oppilaitosten kanssa jatketaan edelleen. Mieshoitajia saisi olla enemmään, mummot tykkäävät ja papoillekin olisi puuhakaveria. Ylihärmässä on Senioripysäkki-toimintaa, Kaarina Järvenpää on käynyt Helsinki Mission koulutuksen toimintaan. Toimintamallia on pidetty hyvänä. Seinioripysäkki-toiminta on toimintaa, johon valitaan n. 10 henkilöä. Suljetussa ryhmässä heidän kanssaan kokoonnutaan ja keskustellaan noin 15 kokoontumiskerran ajan. Esitys: Sisustuksellisilla asioilla ja mahdollisesti pienillä muutostöillä tulisi asuinympäristöä laitoksissa ja palveluasumisessa tehdä viihtyisämmäksi. Kaksineuvoinen on vuokralla pääosin kaupungin tiloissa, joten toimenpiteistä tulisi neuvotella kaupungin kanssa. Tulisi selvittää voidaannko työaikajärjestelyin vaikuttaa siihen, että asukkaitten ulkoiluttamiseen olisi enemmän aikaa. Tulisi tutkia onko vapaaehtoistyön tai työkokeilun kautta mahdollista saada lisätyövoimaa asukkaitten liikuttamiseen. Kunnonhoitajakoulutuksen käytännön toteutusta pitäsi tukea välinehankinnoilla. Yksiköitten lääkäripalvelujen saantiin tulisi kiinnittää huomiota. Jokaisen yksikön tulisi saada lääkärikäynti vähintään pari kertaa vuodessa, jotta vuositarkastukset ehdittäisiin käydä läpi. Kysymys on ensisijaisesti ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Kaksineuvoinen järjestää laitoshoitoa ja palveluasumista vuokratiloissa. Erilaiset määräykset muun muassa huonekoosta säätelevät yhä enemmän asumista. Kodinomaisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota.
Kaksineuvoisella ei ole erikseen nimetty kuntotusvastaavia, sellainen toiminta vaatisi nykyistä huomattavasti suuremmat henkilöresurssit. Terveyspalveluitten fysioterapeutti on laitoshoidon käytössä konsulttina. Henkilökunta on kuitenkin saanut kunnonhoitajakoulutuksen ja yksiköitten tulisi muun muassa työaikajärjestelyin pyrkiä järjestämään aikaa asiakkaiden liikunnan ohjaamiseen ja järjestämiseen. Lääkäripalveluiden saatavuuteen kiinnitetään huomiota. Kuntayhtymässä on avoinna geriatrin virka. Ikäpoliittisessa ohjelmassa vuosille 2011-2015 on esitys henkilöstöserursseita ja muista toimista vanhustenhuollon osalta. Ohjelman käytännön toteuttaminen poistaa useita vanhusväestön elinoloissa olevia onglmakohtia. 5 Palvelusetelit Kauhavan kehityskeskuksen toimeksiannosta Suomen Yrittäjäopistossa on laadittu hankeaihio palvelusetelien käyttöönottamisesta Kauhavan alueella. Hankeaihio on lähetetty Kaksineuvoisen johtoryhmälle tiedoksi ja tutkittavaksi. Kehitysjohtaja Hannu Mars on ollut puhelinyhteydessä palvelusetelistä Palvelupaletti-hankkeeseen 19.3. Hän lähetti myös sähköpostin, josta käy ilmi, että hän on ollut yhteydessä asiasta E-P:n Liittoon. E-P:n Liitosta on todettu, että Palvelupaletti-hanke sivuaa myöa palveluseteliasiaa. Esitys: Projektiryhmän tulisi keskustella palveluseteliasiasta. Palvelusetelin käyttöönotto on kirjattu Ikäpoliittiseen strategiaan ja Kuntayhtymässä on jo aloitettu valmistelut palvelusetelin käytöönottamiseksi. Palveluseteliä lähdetään aluksi kartoittamaan kotihoitoon, lapsiperheiden kotipalveluun ja mahdollisesti myös perhe- ja ryhmäperhepäivähoitoon. Koulutustahona mukana on Promana Oy. Asiaa viedään eteenpäin ELY-keskuksen Kehittämisvalmennusohjelmia hoiva- ja sosiaalialan pk-yrityksille Etelä-Pohjanmaalle -toiminnan puittissa. Koulutus palvelusetelin käyttöönottamiseksi on jo käynnistynyt. Toiminnassa yhdyshenkilöinä ELY-keskuksessa on Eliisa Rissanen. 6 Seuraavat kokoontumiset. Seuraava projektiryhmän kokous on sovittu pidettäväksi tiistaina 3.4.2012 klo 8.30 Kauhavan terveysaseman kokoustilassa. Aiheena on terveyspalvelut.
Sovittuja idea- ja keskustelupalavereita ovat: - Aikuissosiaalityö ti 10.4. klo 9 sosiaalitoimiston tiloissa. - Vammaispalvelut pe 4.5. klo 9 sosiaalitoimiston tiloissa. - Kauhavan psykiatrisen polikninikan ja Ruusupuun toiminta 20.4. Merkittiin tiedoksi. 7 Muut mahdolliset asiat. Projektipäällikkö on osallistunut Kehittämisyhdistys Liiverin järjestämään Hoivapalvelu-seminaariin 13.3. Seinäjoella. Seminaarin aiheena olivat: huomisen hoivayrittäjyys, ikäihmisten palvelut ja vapaaehtoistyö sekä palveluseteli -yhteistyö. Projektipäällikkö on käynyt keskusteluja hyvinvointipalveluihin liittyvistä asioita 14.3. Hannu Ristanimemen kanssa / Kauhavan Vuokra-asunnot Oy sekä Kauhavan kaupungin kiinteistöpäällikkö Jorma Ylirinteen kanssa 19.3. Merkittiin tiedoksi. Allekirjoitukset Marja-Liisa Somppi puheenjohtaja Marita Mattila sihteeri