Työajanodotteet ja niiden erot



Samankaltaiset tiedostot
Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari

TYÖAJANODOTTEET. Markku Nurminen Helsingin Yliopisto MarkStat Consultancy. Eläketurvakeskus

Työajanodotteet Suomessa

2000-luvulla. Johdanto

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Työ ja ihminen. 2 / vuosikerta. Jatkavatko ja jaksavatko suomalaiset työelämässä nykyistä pidempään? Juhani Ilmarinen

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Työllisen ajan odotteet Suomessa 2000-luvulla. Noora Järnefelt ja Markku Nurminen. Johdanto

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

TILASTOKATSAUS 16:2016

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Väestötieteellinen tutkimus

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Ikääntyvien suomalaisten työajanodotteet kunta-alalla

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

01/2013. Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskus. Noora Järnefelt, Mikko Kautto, Markku Nurminen ja Janne Salonen

Kuolevuus Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa. Heikki Tikanmäki

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Tilastokatsaus 9:2014

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 4:2017

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

TILASTOKATSAUS 15:2016

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Perhevapaiden palkkavaikutukset

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Talouden näkymät Keva-päivä Martti Hetemäki

ELÄKEIKÄ JA TYÖURAT: työttömyys himmentää optimismia

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Muuttajien taustatiedot 2005

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

TyEL-kuolevuusperusteesta

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

TILASTOKATSAUS 5:2018

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

työkyvyttömyyseläkkeistä

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018

TEM-analyyseja 45/2012

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot


Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

TILASTOKATSAUS 7:2018

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Osaaminen osana työkykyä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019

KUKA SUOMESSA TEKEE TYÖT? FAKTA

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

Syöpä ja eriarvoisuus

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Kansantautien kanssa työelämässä

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Transkriptio:

Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006) uusi sana, tietynikäisen henkilön odotettavissa oleva aika työelämässä Synonyymi: työllisen ajan odote (ei ennuste) Tilastotieteellisesti: työuran pituuden odotusarvo Käsitteellinen analogia yleisessä väestötieteessä: Elinajanodote (Life Expectancy) Lasketaan elinajantauluista: Periodi-elinajantaulu (Period / Current Life Table) Kohortti-elinajantaulu (Cohort Life Table) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 2 1

MENETELMÄT Perinteinen (a) ja nykyaikainen (b) tilastotieteellinen tapa: a) Aktuaarinen laskenta työajantaulu (ei-parametrinen) b) Stokastinen prosessi monitilamalli (parametrinen) Etk:ssa on sovellettu kahta erilaista menetelmää: a) Sullivan (1971): aktuaarinen periodi-työajantaulu b) Davis (2001): hypoteettinen kohortti-monitilamalli Nurminen (2011). Working-life Expectancy in Finland: Development in 2000-2009 and Forecast for 2010-2015. A Multistate Life Table Approach. Finnish Centre for Pensions. Working Papers 06/2011 http://www.markstat.net/en/images/stories/career_length.pdf Markku Nurminen & Noora Järnefelt 3 TUTKIMUSASETELMAT Väestöpohja a. Dynaaminen väestö (koko vaihtuva): Suomessa asuva työikäinen (15-74v) väestö 2000-2010 b. Syntymäkohortit 1931-1980 (koko kiinteä, yksilöllinen seuranta): Ammatillinen liikkuvuus Suomessa http://www.markstat.net/en/images/stories/professional_transition.pdf Tutkimusotos a. Poikkileikkaus dynaamisesta väestöstä v. 2000...2010 b. Kohorttien seuranta v. 1995, 2000, 2004, 2005 Todennäköisyys a. Tietyssä tilassaolon todennnäköisyys b. Tilasta toiseen siirtymistodennäköisyys Markku Nurminen & Noora Järnefelt 4 2

AINEISTO TYÖVOIMATUTKIMUS 2000-2010: TYÖMARKKINA-ASEMA (TILASTOKESKUS) Työllinen Työtön - Aktiivinen työnhakija Kuollut Työvoiman ulkopuolella - Varusmies - Opiskelija - Hoitaa omaa kotitaloutta - Pitkäaikaistyötön - Työkyvyttömyyseläkkeellä, pitkäaikaisesti sairas - Eläkkeellä iän perusteella Markku Nurminen & Noora Järnefelt 5 MONITILAINEN REGRESSIOMALLI log{p j (x)/p 4 (x)} = Z(x,t)! p j = tilan j todennäköisyys j : 1 = työllinen 2 = työtön 3 = työvoiman ulkopuolella 4 = kuollut Z(x,t) = tutkimusmatriisi x = ikä t = vuosi! = parametrivektori e j (x) = työajanodote =?p j (x)dx, x= 15...64 Markku Nurminen & Noora Järnefelt 6 3

ODOTTEIDEN ESTIMOINTI Estimoinnissa kolme vaihetta: 1.Mallin parametrivektori 2.Tilojen todennäköisyydet p j 3.Tiloissa oloaikojen odotteet e j ja niiden varianssit Var(e j ) Varianssit lasketaan yleistettyjen estimoitiyhtälöiden avulla huomioiden kohorttien toistohaastattelujen autokorrelaatio (Liang-Zeger, Biometrika, 1986). Markku Nurminen & Noora Järnefelt 7 Väestön työmarkkinatilojen jakauma ja mallin todennäköisyydet, miehet 2010 1.0 0.8 Todennäköisyys 0.6 0.4 Työllinen Työtön Inaktiivi Kuollut 0.2 0.0 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä Markku Nurminen & Noora Järnefelt 8 4

Observed Probability Surface for Employed Males Cohort born during World War II: Lower prob. of employment later in life 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Probability 2000 1995 1990 Year Economic recession in early 1990s 1985 1980 20 30 40 50 60 Age 10 J of the Royal Statistical Society Series A: Statistics in Society Nurminen & al 2005 9 Fitted Probability Surface for Employed Males Cohort effect 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Probability 2000 Recession effect 1995 1990 Year 1985 1980 20 30 40 50 60 Age J of the Royal Statistical Society Series A: Statistics in Society Nurminen & al 2005 10 5

MENETELMILLÄ ON MERKITYSTÄ! kohortti (Davis) ja periodi (Sullivan) menetelmillä laskettujen työajanodotteiden välinen ero väestössä, 15-74 v, 2000-2010: miehet: max. 2,2 v 36 Period & Cohort Working-life Expectancies for Men 35 Expectancy, years 34 33 32 Period, mean = 33.3 y Cohort, mean = 34.9 y 31 30 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Year Markku Nurminen & Noora Järnefelt 11 NAISTEN ELINAJANODOTTEEN OSITUS Muutos 2000-> 2010 +2,2v +2,1v -1,6v -1,0v +2,7v 38,4% <- Työvuosien osuus elinijästä -> 40,0% Markku Nurminen & Noora Järnefelt 12 6

markstat.net/en/research/projects Working Life Expectancy Estimating Future Employment Time & Health State Transitions Markku M. Nurminen & Contributors Brett A. Davis, Christopher R. Heathcote, Tuula Nurminen, and Borek D. Puza. Finnish Institute of Occupational Health Helsinki, 2008 Markku Nurminen & Noora Järnefelt 13 Työajanodotteiden kehitys 2000-2010 Tutkimuksella 4 tavoitetta: 1) Työajanodotteen ajallisen muutoksen tarkastelu 2) Vastaavat muutokset työttömyydessä ja työvoiman ulkopuolella olossa 3) Väestön osaryhmien tarkastelu: sukupuoli, koulutustaso Markku Nurminen & Noora Järnefelt 14 7

Työajanodotteet 2000-2010 (15-, 25- ja 50-vuotiaille 64 ikävuoteen asti) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 15 Työajanodoteet 1980-2010 25-vuotiaille 64 ikävuoteen asti Lähde: Nurminen M, Heathcote CR, Davis BA, Pusa BD (2005). Working-life Expectancies: the case of Finland 1980-2006. Journal of the Royal Statistical Society Series A (Statistics in Society) 168:567-581. Järnefelt N & Nurminen M (2012). Working-life Expectancies in Finland: Trends and Differentials 2000-2010 (an on-going study). Markku Nurminen & Noora Järnefelt 16 8

Työttömyysajan odotteet 2000-2010 (15-, 25- ja 50-vuotiaille 64 ikävuoteen asti) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 17 Työvoiman ulkopuolella oloajan odotteet 2000-2010 (15-, 25- ja 50-vuotiaille 64 ikävuoteen asti) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 18 9

Yhteenveto havainnoista Työajanodotteissa yleinen nouseva trendi 2000-luvulla, naisilla selvempi kuin miehillä Työajanodotteiden noususta suurin osa johtuu vanhempien ikäluokkien työllisyyden paranemisesta (naisilla 40+, miehillä 45 +) Miesten työajanodotteen kehitystä heikentänyt herkkyys talouden suhdanteille Työkyvyttömyyden väheneminen ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden sulaminen näkyy työajanodotteiden nousuna Markku Nurminen & Noora Järnefelt 19 Koulutustaso ja työurat Koulutustaso on yhteydessä mm. Työllisyyden tasoon kaikissa ikäluokissa (Myrskylä 2012) Työttömyyden todennäköisyyteen (Myrskylä 2012) Työttömyysjaksojen pituuteen (Pyy-Martikainen & Rendtel 2009) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin (Leinonen et al. 2012) 50+ -vuotiaiden työssä pysymisen todennäköisyyteen (Järnefelt 2010) Nuorempien syntymäkohorttien koulutustaso on ollut systemaattisesti edellisiä syntymäkohortteja korkeampi Markku Nurminen & Noora Järnefelt 20 10

Työikäisten koulutusrakenne 2010 Miehet ja naiset 1-vuotisikäryhmittäin, 15-74-vuotiaat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet korkea-aste keskiaste perusaste 151923273135394347515559636771 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Naiset korkea-aste keskiaste perusaste 151923273135394347515559636771 Lähde: Työvoimatutkimus Markku Nurminen & Noora Järnefelt 21 Työajanodotteet koulutuksen mukaan 2010!" Markku Nurminen & Noora Järnefelt 22 11

Työajanodotteiden kehitys 2000-2010 Hanke jatkuu Loppuraportti syksyllä 2012 (syys-lokakuu) Working-Life Expectancies in Finland: Trends and Differentials in 2000-2010. Finnish Centre for Pensions: Reports. Markku Nurminen & Noora Järnefelt 23 12