-kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8



Samankaltaiset tiedostot
VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä

Kainuun maakuntaohjelman laatimisen käynnistysseminaari klo Bio Rex Kajaani

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa ja alueilla

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Terveyden edistämisen laatusuositus

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Muutos on mahdollisuus

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Koulutusasiainvaliokunta

Valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmän tehtävistä ja toiminnasta - ajankohtaista

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Lataa Kansan terveys on tahdon asia - Kimmo Leppo. Lataa

Terveys kansanterveysohjelmasta Julkaisuja 2001:4

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

YHTEINEN OTE alkoholi-, huume- ja

Mitä on kestävä kehitys

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Lataa Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Lataa

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Vuosittainen raportti

Rakennuspalikoita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja johtamiseen

Ajankohtaista koulutuspolitiikassa. Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 9.12.

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kestävän kehityksen toimikunnan rooli ja työ kaudella

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Avoimesti ja yhteisymmärryksessä. Lapin korkeakoulukonsernin innovaatio-ohjelma

Terveyserot ilmenevät kautta koko sosiaalisen hierarkian. Sosiaalinen eriarvoisuus tuottaa terveyden eriarvoisuutta

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 3/

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

MUUT MÄÄRITYKSET. Kunniavaltuuskuntaan kuuluu enintään 12 jäsentä. Kunniavaltuuskunnan jäsenet kutsuu ja sen puheenjohtajan nimittää edustajisto.

LUONNOLLISESTI TÖISSÄ Green Care

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

Blomster Göran varajäsen Yliluoma Satu varajäsen

Lataa Kansanterveys on tahdon asia - Kimmo Leppo. Lataa

ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Alkoholiohjelma

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Ikääntyvät arvokas voimavara työnantajalle ja yhteiskunnalle eläkevalmennus osaksi työhyvinvointitoimintaa

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

Julkaisujen avoimen saatavuuden edistäminen. Pekka Olsbo Julkaisupäällikkö Jyväskylän yliopiston kirjasto

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Työpaikka/työ- tai päivätoimintapaikka:

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

Työterveyshuollon muutokset

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Viestinnällä vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön viestinnän linjaukset

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

Jukka Louhija Sosiaali- ja terveyslautakunta

Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö. Johtaja Hannu Sirén Stivi-julkaisuseminaari Helsinki,

Lataa Kansainvälinen kemian vuosi: kemia osaksi hyvää elämää. Lataa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA

Yksi elämä -terveystalkoot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Miten jaksan omaisena?

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/ Nimi Tehtävä Läsnäolo Ryyynänen-Karjalainen toiminnanjohtaja, puheenjohtaja 1-7

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

Elinvoimaa lähiöihin. Kehittyvä Pansio-Perno. Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala. Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikäpoliittisen ohjelman linjaukset

Elinikäisen oppimisen avaintaidot ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Järjestöpäivät

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Kuntatuottavuus ja -tuloksellisuus seminaari

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Transkriptio:

Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Esitteitä 2001:8

Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa seuraavien 15 vuoden ajan. Ohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä. Sen taustana on Maailman terveysjärjestön WHO:n Terveyttä kaikille -ohjelma, jota on uudistettu vuonna 1998, ja se jatkaa Suomen kansallista Terveyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä -ohjelmaa. Ohjelmaa on valmistellut valtioneuvoston asettama Kansanterveyden neuvottelukunta. Valmistelussa on käytetty asiantuntijoiden kuulemista, selvityksiä, seminaareja ja työryhmätyöskentelyä. Monet toimijat rakentavat kansanterveyttä Terveys 2015 on yhteistyöohjelma, joka pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Se on tarkoitettu terveydenhuollon ohella erityisesti myös muille hallinnonaloille, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö, tuotteiden laatu sekä muut terveyttä tukevat ja vaarantavat tekijät. Jokapäiväisen elämän toiminnan kentät ja elämänkulku ovat ohjelmassa avainasemassa. Ihmisten arkielämän ympäristöissä, kuten kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, palveluissa ja liikenteessä voidaan edistää, mutta myös vahingoittaa terveyttä. Kunnilla on itsehallintonsa ja laajan toimivaltansa vuoksi hyvät mahdollisuudet ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Ihmiset itse, perheet ja erilaiset ihmisryhmät vaikuttavat päätöksillään ja toiminnallaan terveyteen.

Ikäryhmittäiset tavoitteet 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16 18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. Kaikille yhteiset tavoitteet 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna 2000. 7. Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.

Yhteiset tavoitteet kokoavat toimintaa Ohjelmassa esitetään kahdeksan kansanterveyttä koskevaa tavoitetta. Ne kohdistuvat keskeisiin ongelmiin, joiden korjaaminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Ne osoittavat tavoiteltavat tulokset elämänkulun eri vaiheissa. Lisäksi ohjelmassa on 36 toimintalinjausta, jotka sisältävät kansalaisten arkielämän ympäristöjä ja yhteiskunnan eri toimijoita koskevia haasteita ja linjauksia. Toimeenpano ja seuranta Terveys 2015 -ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa koordinoi kansanterveyden neuvottelukunta yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteiden toimeenpanossa ovat muut hallinnonalat ja eri tahot mukana laajasti. Neuvottelukunta on asettanut kaksi jaostoa tukemaan ja edistämään ohjelman tavoitteiden toimeenpanoa: horisontaalijaoston ja paikallistoiminnan jaoston. Jaostot rakentavat ohjelman tavoitteiden ja toimintasuuntien pohjalta eri tahoilla tehtävistä toimenpiteistä kokonaisuuksia. Neuvottelukunta ja sen jaostot seuraavat ja arvioivat tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden tuloksellisuutta. Tavoitteiden seurantaa varten valitaan ja kehitetään indikaattoreita. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan sosiaali- ja terveyskertomuksen yhteydessä nelivuotiskausittain. Ohjelma otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ohjauksessa. Järjestöjen toimintaa tuetaan muun muassa rahoittamalla terveydenedistämismäärärahoin ohjelman tavoitteita tukevia hankkeita. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on, että kansalaisten terveys otetaan tärkeäksi valintoja ohjaavaksi periaatteeksi kaikilla kuntien ja valtion tehtäväalueilla, samoin kuin yksityissektorilla ja ihmisten omassa toiminnassa.

Kansanterveyden neuvottelukunta Kansanterveyden neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 15 jäsentä ja pysyviä asiantuntijoita. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on kansliapäällikkö Markku Lehto ja varapuheenjohtaja ylijohtaja Kimmo Leppo. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina useat hallinnonalat, kuntakenttä, terveyspalvelujärjestelmä, kansalais- ja ammattijärjestöt sekä terveystutkimus. Kansanterveyden neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kansanterveyden kehitystä ja terveyspolitiikan toteutumista, ja kehittää valtakunnallista terveyspolitiikkaa ja rakentaa terveyttä edistävää yhteistyötä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken. Kansanterveyden neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan ministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnalla on päätoiminen pääsihteeri, ylitarkastaja Taru Koivisto. Lisätietoja Terveys 2015 -kansanterveysohjelma on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuna nro 2001:4, ruotsinkielisenä julkaisuna nro 2001:5 ja englanninkielisenä 2001:6. Julkaisuja voi tilata Editasta, puh. 020 450 05. Ne ovat saatavilla myös sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivuilla, www.stm.fi, sekä Terveys 2015 -ohjelman omilla kotisivuilla www.terveys2015.fi, joilta saa lisätietoa ajankohtaisista asioista ja ohjelman toimeenpanosta.

2001:8fin Sosiaali- ja terveysministeriö Kansanterveyden neuvottelukunta PL 33, 00023 Valtioneuvosto Neuvottelukunnan pääsihteeri, ylitarkastaja Taru Koivisto Puhelin (09) 16001 Sähköposti: terveys2015@stm.vn.fi Internet: www.terveys2015.fi ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1068-8