Ekotukitoiminta Oulun kaupungissa Hanna-Mari Koivukoski, Oulun seudun ympäristötoimi Keke-päivät 21.11.2012 Oamk, liiketalouden yksikkö
Ekotukitoiminta Ekotukitoiminnassa vapaaehtoisia kaupungin työntekijöitä koulutetaan ekotukihenkilöiksi. Ekotukihenkilöt opastavat ja kannustavat työkavereitaan ympäristötyöhön omissa työyhteisöissään. Toiminta näkyy työpaikoilla esimerkiksi energiansäästönä, jätteen synnyn ehkäisynä sekä kestävinä liikkumistapoina. Yksittäisen ekotukihenkilön taustalla toimii motivoitunut ja innostunut ekotukihenkilöverkosto. toiminta aloitettiin Oulun kaupungissa tammikuussa 2012 tähän mennessä koulutettu jo yli 90 ekotukihenkilöä! kattaa lähes kaikki kaupungin hallintokunnat ja liikelaitokset
Taustaa ekotukitoiminnasta Ekotukitoiminnan malli luotiin v. 2006 Helsingissä Toiminta levinnyt laajasti: Espoo, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi, Kauniainen, Hämeenlinna, Kotka, Tallinna, Tartto, Rakvere, Oulu, Tampere, Turku, Imatra, Kymenlaakso, Pietari yli 2 200 koulutettua ekotukihenkilöä Toiminnan levittäminen kaikkiin suuriin kaupunkeihin on yksi kuutoskaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteista (ilmastokannanotto elokuussa 2011) Oulussa toiminta käynnistetään osana Oulun seudun ympäristötoimen toteuttamaa ILMO Oulun seudun ilmastoportti -hanketta, johon saadaan EAKR-rahoitusta.
ILMO Oulun seudun ilmastoportti Työpaketti 1: Vuorovaikutteinen ilmastoportaali www.ouka.fi/ilmasto Työpaketti 2: Ekotukitoiminnan toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto - ekotukihenkilöt Työpaketti 3: Toiminnan vaikutusten mittaaminen ja seuranta - energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden toteutuminen Konkreettiset ilmastoteot - kasvihuonekaasupäästöjen laskenta - mittareiden ja seurannan kehittäminen - perustietopaketti (asukkaat, yritykset, kuntaorganisaatiot ) - käytännön esimerkit - vuorovaikutteisuus - sosiaalisen median hyödyntäminen
Oulun kaupungin ilmastosopimukset ja sitoumukset 1997 Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan liittyminen 1997 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikka 2001 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi 2006 Oulun kaupungin kestävän kehityksen politiikan päivitys Oulu kasvaa kestävästi 2005-2008 2007 Oulun kaupunkistrategia 2015 2007 Oulun kaupungin energiatehokkuussopimus vuosille 2008-2016 2009 Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma 2008-2016 2009 Oulun seudun ilmastostrategia 2009 Eurocities-ilmastojulistus 2009 Oulun kaupunkistrategia 2020 2010 ILMO Oulun kaupungin ilmasto-ohjelma 2010 Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka, Oulu kasvaa kestävästi 2011 Uuden Oulun energiapoliittiset linjaukset 2011 Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto 2011 Euroopan kaupunginjohtajien yleiskokouksen ilmastositoumus (Covenant of Mayors) 2012 ERA17 Energiaviisaan rakentamisen aika -tiekartta 2012 Kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelma (SEAP)
Minkä takia ekotukitoimintaa? Ekotukitoiminta on luotu edistämään Oulun kaupungin henkilöstön ympäristövastuullisuutta. Ympäristövastuullinen käyttäytyminen edellyttää ympäristötietoisuutta. Ympäristötietoinen henkilö ymmärtää oman toiminnan vaikutukset ympäristöön ja valitsee vaihtoehdon, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät. Tiedon lisäksi tarvitaan oikeaa asennoitumista ja tahtoa vaikuttaa. Ympäristövastuullinen työyhteisö ei synny hetkessä, muutos vie aikaa.
Miten ekotukihenkilöksi? Ekotukihenkilöt osallistuvat peruskoulutukseen, jossa käsiteltävät asiat ovat käytännön läheisiä ja ekotukihenkilön näkökulmasta katsottuja: jätteen synnyn ehkäisy ja lajittelu/käytännön kysymyksiä ja vastauksia työpaikan jätehuoltoasioihin energiankäytön tehostaminen ja energiankäyttö kaupungin kiinteistöissä faktaa tietotekniikasta ympäristöasioiden huomioiminen hankinnoissa kestävät liikkumisen valinnat. Kouluttajina toimivat kaupungin omat asiantuntijat Oulun jätehuollosta, Tilakeskuksesta, Oulun tietotekniikasta, Oulun Energialta, hankintatoimesta ja ympäristötoimesta.
Ekotukikoulutusten sisältö
Jätteen synnyn ehkäisy Yhden (jäte)raaka-ainekilon tuottamiseksi tarvitaan luonnonvaroja: Lasi 1-3 kg Puu 2-12 kg Paperi 3-15 kg Muovi 5-20 kg Puuvilla 20-160 kg Teräs n. 7 kg Kupari n. 250 kg Kulta n. 500 000 kg kahden gramman kultasormuksen valmistaminen vaatii noin tonnin luonnonvaroja Yli puolet kotitalouksien energiankulutuksesta on ns. välillistä kulutusta eli hankkimiemme tavaroiden valmistukseen kuluvaa energiaa. Kaatopaikoilla ja jäteveden puhdistamoilla syntyy 54 % Suomen metaanipäästöistä. Kaatopaikalle heitetty jäte on hukkaan heitettyä materiaalia, turhaa energiankulutusta ja turhia päästöjä.
Ekotehokkuusvertailuja MI/ materiaalia/astia S= käyttökertoja MIPS materiaalia/ käyttökerta Kahvikuppi Posliinikuppi 2 140 grammaa 2 500 0,86 Kartonkimuki 89,40 grammaa 1 89,40 Kahvilusikka Teräslusikka 126 grammaa 2 500 0,05 Muovilusikka (kertakäyttöinen) Puulusikka (kertakäyttöinen) 9,24 grammaa 1 9,24 3,15 grammaa 1 3,15
Onko lajittelulla merkitystä? Neitseellisen raaka-ainevirran ottaminen vähenee, talouden kiertoon jo valmiiksi jalostettuja raaka-aineita.
Energiankäyttö kiinteistöissä Energiatehokkuussopimus vuosille 2008-2016 Oulun kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön v. 2007 solmima sopimus Sitouduttu 16,64 GWh energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä Tavoite on 9 % vuonna 2005 toteutuneesta lämmön, sähkön ja liikennepolttoaineiden kulutuksesta Sopimuksen toteuttamiseksi on laadittu Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma 90 % kiinteistöistä tehdään Motivan energiakatselmus 80 % energiamittareista luetaan kuukausittain käyttöönottokatselmukset uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa energiansäästömahdollisuudet piha- ja ulkovalaistuksessa työajojen energiatehokkuuden parantaminen Tiedon levittäminen
Energiankäyttö kiinteistöissä Käyttötottumuksilla on merkitystä! Oulun koulujen energiansäästökilpailu v. 2011 Oulun Tilakeskus, Schneider Electric, Oulun Energia, Oulun kaupungin opetustoimi ja Oulun seudun ympäristötoimi tavoitteena oli saavuttaa säästöjä ja samalla opastaa koulujen oppilaita, opettajia ja henkilökuntaa järkevään sähkön ja veden kulutukseen Kilpailuun osallistui 45 ala-, ylä- ja yhtenäiskoulua Edelliseen vuoteen verrattuna saavutettiin 511 000 kwh säästö sähkössä ja 2300 m 3 säästö vedessä. Säästetyn energian rahallinen arvo on noin 46 000 euroa. Säästö vastaa 130 tonnin hiilidioksidipäästömäärää. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkönkulutuksen jakautuminen (Motiva) valaistus ja lamppujen valinta
Ympäristöasioiden huomioiminen hankinnoissa Tilaaminen Jätä ostamatta Tilaa noutamisen sijasta Tilaa sopimukselta, ei ohi-ostoja Suunnitelmallisuus ostoihin Tarjouspyyntö Pakkausmateriaalit: kertakäyttöiset pahvilaatikot vai kierrätettävät muovilaatikot Laitteiden elinkaaren aikana tuottama jäte: värikasetit ja hukkavärisäiliöt kierrätettävissä ja kerättävissä keskitetysti asianmukaiseen hävitykseen Luomutuotteet: luomutuotteita voidaan edellyttää sen sijaan lähiruokaa ei Laitteiden kierrätysaste elinkaaren jälkeen: paljonko laitteen osista kierrätetään ja paljonko joutuu kaatopaikalle Kuljetuspalvelut: kaluston ikä ja päästöt, kuljettajien taloudellisen ajon kurssit Melutaso
Tietotekniikka ja ympäristö Tietotekniikka käyttää merkittävät määrät sähköä ja siten myös tuottaa paljon hiilidioksidia kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja aiheuttaa haasteita tehokkaalle kierrätykselle sisältää ympäristölle ja ihmisille haitallisia aineita, kuten lyijyä Ympäristövaikutukset ovat globaaleja, joten tietotekniikan käyttäjät eivät välttämättä näe IT:n ympäristövaikutuksia Datakeskusten palvelimet tekevät laskutoimituksia ja tallentavat tietoa yksittäinen sähköposti tai Google-haku ei kuormita pelkästään Oulun kaupungin datakeskusta, vaan myös palvelun tarjoajan ja tietoliikenneoperaattoreiden datakeskuksia
Kestävää liikkumista työpaikalla Julkinen liikenne työsuhdematkalippu työpaikalle lainattavia matkakortteja Yhteiskäyttöpyörät, yhteiskäyttöautot Liikkumistarpeen minimointi sähköiset kokoukset, etätyö Työmatkapyöräily tai lenkkeily suihkutilat, varusteiden kuivaus pyörien säilytystilat tempaukset: Kilometrikisa, Pyörällä töihin- päivä, Auton vapaapäivä.. Kimppakyydit Taloudellinen ajotapa, ekotehokas autonkäyttö
Entäs sitten, miten eteenpäin? Ekotukitoiminnan käsikirja WSS-työtila Ympäristötoimen ja verkoston tuki Aloittaminen tee alkukartoitus työyhteisössäsi (alkukartoituslomake) etene vähitellen ja valitse kehittämiskohteet realistisesti aloita vaikka paperinsäästöstä! ohjeista selkeästi tee paperinsäästö helpoksi muillekin Ekotukitapaamiset hyvien käytäntöjen jakaminen vierailut Laanilan ekovoimalaitokseen ja Ruskon jätekeskukseen Jatkokoulutukset Kampanjat ekotukitoiminnan seinäkalenteri paperinsäästökampanja alkaa 2013
Ekotukitoiminnan vaikutusten arviointi
Ekotukitoiminnan vaikutusten arviointi Toiminnan vaikutusten mittaaminen haasteellista Ympäristö- ja taloudellisten vaikutusten arviointi -raportti 28.9.2011 / Gaia Consulting Oy arviointi kohdistui Helsingin kaupungin koordinoimaan ekotukitoimintaan tarkastelun kohteena toimintatapojen vaikutukset kohdistuen ympäristön tilan parantumiseen ja taloudellisten säästöjen saavuttamiseen perustui ekotukihenkilöille tehtyyn vuosikyselyyn (2007-2010) ekotukihenkilöiden määrä n. 720 ekotukihenkilöä
Ekotukitoiminnan vaikutukset ympäristöön Jätemäärät ja jätteiden lajittelukäytännöt jätteen lajittelun edistäminen on yksi konkreettisimmista asioista, joihin toiminnalla on pystytty vaikuttamaan 81 % ekotukihenkilöistä kokee onnistuneensa jätteiden vähentämisessä sekajätteen määrän väheneminen tuonut selkeitä rahallisia säästöjä paperinkulutuksen laskeminen 27 % (n. 5 kg/hlö) esim. ohjeistaminen kaksipuoliseen tulostukseen Energiankulutus 35 % kokee onnistuneensa sähkön säästössä hallintokuntakohtaisten säästötavoitteiden (2 % vuosittain) laatiminen ja toteuttaminen energiansäästökampanjoiden suunnittelu ja toteutus sähkön säästö valaistuksessa
Ekotukitoiminnan vaikutukset ympäristöön Liikkuminen 9 % kokee onnistuneensa kestävän liikkumisen edistämisessä oletetaan, että onnistuminen tarkoittaa 3 henkilön/ekotukihenkilö käyttävän julkista liikennettä tai polkupyörää liikkumissuunnitelmat, yhteiskäyttöautot, etäneuvottelut.. Hankinnat koetaan vaikeaksi vaikuttaa hinta määräävin tekijä
Ekotukitoiminnan taloudelliset vaikutukset Lajittelun ansiosta jätehuollon kokonaiskustannukset pysyneet kurissa vaikka jätehuollon hinnat ovat nousseet Paperinkulutuksen vähentymisen ansiosta säästö n. 30 000 Energiansäästösuunnitelmilla saadaan laskettua 2 % vuosittainen säästö
Ekotukitoiminnan kehittäminen / haasteet - organisaation sitoutuminen ympäristövastuullisuuden edistämiseen - ekotukihenkilöiden nimeäminen ja kouluttaminen - työkavereiden tuki ja asenne - ympäristöasioiden tilan selvittäminen ja vaikutusmahdollisuudet - energian- ja vedenkulutuksen sekä jätteen määrän vähenemisen todentaminen - ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa - kestävä liikkuminen osaksi työyhteisöä - ekotukitoiminta osaksi suunnittelua, toimintaa, arviointia - toiminnan jatkuvuuden varmistaminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää päivittäisten tottumusten muuttamista.