JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinnan uudistaminen Antti Jakobsson Maanmittauslaitos
JHS 160 tausta ja muutospaineet Julkaistu 2006 ja alunperin voimassa vuoteen 2009, nyt toistaiseksi JHS perustuu ISO 19113, 19114 ja ISO/TS 19138, jotka standardi ISO 19157 tulee korvaamaan. Se on nyt FDIS vaiheessa ja odotettu julkaisu on 2014-01 Lisäksi on julkaistu ISO/TS 19158:2012 Quality Assurance of Data Supply, joka käsittelee tuottajan kyvykkyyttä tuottaa haluttua laatua INSPIRE spesifikaatiossa on käsitelty joitakin laatuun liittyviä vaatimuksia lähinnä ATS:ien osalta. Lisäksi INSPIRE on julkaissut raportin aiheesta. ESDIN projektissa on esitetty yhtenäinen laatumalli keskeisille paikkatiedoille ja esitetty laadun automaattista validointia ELF (European Location Framework) projekti on toteuttamassa ESDIN projektin pohjalta laadun automaattista validointia keskeisille INSPIRE tiedoille Paikkatiedon terminologia on jo uudistettu laatukäsitteiden osalta perustuen uusiin standardeihin ISO 8000 Master Data Quality ja ISO 22745 koskettavat tiedon laatua
ISO 19157 Yhdistää ISO 19113, ISO 19114 ja ISO 19138 standardit Terminologia muutoksia mm. data quality scope, subelements ja elements ->data quality elements Usability elementti Uusi tulosten raportointitapa deskriptiivinen tulos Metaquality Aggregaatio (eri laatuelementtien yhdistäminen) ja derivaation (useiden tulosten yhdistäminen saman elementin sisällä) selostettu Purpose, usage ja lineage ->ISO 19115
ISO 19158 laadunvarmistus tietojen toimittamisessa Quality management system Customer Quality assurance Quality evaluation Tiedon tilaaja voi varmistua että tuottajaorganisaatiot ovat kykeneviä toimittamaan haluttua laatua Laatuvaatimukset keskeisessä osassa Miksi? Tilanteisiin jossa tilaaja/käyttäjä ei voi suoraan hallita tuotantoprosessia, laadunkorjaaminen jälkikäteen on kallista/mahdotonta, sertifiointi on kallista Customer requirements and product design Production/update Process Sub process Team Product Feedback Data Feedback Data Feedback Data Feedback Quality evaluation report (Metadata) Quality evaluation report (Metadata) Quality evaluation report (Metadata) Quality evaluation report (Metadata) Individual Data Quality evaluation report (Metadata) Feedback
Quality validation ELF data quality approach Usability requirements Users/Applications National Requirements ELF Data quality requirements Quality conformance Quality testing plans Rules Data Quality Geo Product Finder Quality testing Specification (ATS) Generalization Use cases? Metadata access Quality Metadata Metadata validation Results Out of Scope Data NMCAs Data validation Master level 0, 1, 2, Regional, Global ELF NMCAs Metadata Data corrections
JHS 160 toteutukset Suomessa Maanmittauslaitos ei ole uudistanut omaa laatumalliaan-> Maastotietokannan uudistus vuosina 2015-? Digiroad laatumalli on tehty JHS160 pohjalle JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen käyttää JHS 160
Paikkatiedon laadun nykytilanne Viranomaiset tuottavat edelleen Suomessa keskeiset paikkatiedot. Kansallisessa paikkatietostrategiassa vuosille 2010-2015 (2010) on asetettu tavoitteeksi laadukkaan, helposti saatavilla olevan paikkatieto lähtökohdaksi palvelujen parantamiselle ja uusille palveluille. Yhtenä alatavoitteena on asetettu tavoitteeksi julkisen sektorin panostus paikkatiedon laatuun, ajantasaisuuteen, kattavuuteen ja yhteentoimivuuteen. Toimenpiteinä on ollut paikkatietoaineistojen laadun kuvailu metatietojen avulla. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu yhteentoimivuuden testaaminen, yhteisten tietomallien ja muunnospalvelujen kehittäminen Tarkistetussa Paikkatietostrategiassa 2013-2015 Tavoite I Julkisen hallinnon ja yritysten paikkatieto on laadukasta, helposti käytettävissä ja se vastaa käyttäjien tarpeita. Varsinaisia toimenpiteitä laadunhallinnan kehittämiseksi ei ole esitetty.
Esimerkkejä laadusta (Paikkatietoikkunan avulla) Pellon reunaviiva Peltolohkoreki sterin mukaan (lila reunaviiva) Maastotieto kannan Pellon reunaviiva (keltainen täytetty alue)
Esimerkkejä laadusta Tiestö, Osoitenumerot ja rakennukset ovat keskeisiä tietoja esim. pelastuspalvelussa. Esimerkissä on Väestörekisterikeskuksen osoitepisteet (rakennukset), maastotietokannan rakennukset ja tiestö. Ainakin kahdelta lomaasunnolta puuttuu osoitepiste, maastotietokannan rakennus puuttuu vaikka rakennus onkin esitetty taustakartalla Osoite puuttuu Rakennus on maastotieto kannassa Maastotietokannan rakennus puuttuu (osoitepiste on)
Mikä merkitys laadulla on? Edellä kuvatut esimerkit on haettu satunnaisesti kuvaamaan esimerkkejä, joissa aineiston laatutiedoilla voisi olla merkitystä käyttäjän kannalta. Paikkatietoikkunan käyttäjä ei voi päätellä mitkä aineistot on ajan tasalla ja onko kyseessä virhe vai onko jokin aineisto vanhentunut. ->laatutiedon kuvaus/esitys puuttuu Metatietohakemistossa ei ole kuvattu laatutietoja. - >laatuvaatimukset puuttuvat Laaduarviointiprosessit ovat puutteellisia tai niitä ei ole toteutettu
Laatu ja paikkatietostrategiat Paikkatietostrategioissa on yleensä otettu lähtökohdaksi tietojen kerääminen silloin, kun se tehdään yhteiskunnan toimesta, yhteen kertaan ja päällekkäisen tiedon keruun välttäminen. Tämä edellyttää viranomaisten välisten tiedonkeruu ja - ylläpitoprosessien kehittämistä. Yleensä on päädytty ns. perusrekisterimäärittelyyn, jossa määritellään keskeiset rekisterit ja niiden käyttö pakotetaan lainsäädännöllä. Näin on tehty mm. Tanskassa ja Hollannissa. Suomessakin kehittämistarpeita on useamman viranomaisten ylläpitämien aineistojen harmonisoinnissa
Tanskan e-government Strategy 2011-2015
INSPIRE tietoryhmät joissa useita tuottajia Potentiaalisia laadunhallinnan kohteita
Miksi paikkatiedon laadunhallintaa tarvitaan Parempaa paikkatietojen laadunhallintaa tarvitaan erityisesti kun tietojen ylläpito on hajautettu eri toimijoille Mikäli halutaan siirtyä käytäntöön, jossa keskeisiä paikkatietoaineistoja ylläpidetään kerran ja kaikki viranomaistahot voivat liittää tuottamansa ominaisuustiedot näihin tietoihin, tarvitaan keskeisten paikkatietojen laadunhallintaa. Paikkatietokohteiden tulee olla yksilöitävissä ja muutostiedot hallittavissa. Niiden laatu tulee myös tietää.
Laadunhallinnan lähestymistavat Tietolähtöinen; Keräytyn paikkatiedon laadun arviointi ja sen esittäminen ->ISO 19157, ISO 8000 Prosessi- ja organisaatiolähtöinen: Organisaation, prosessin ja henkilöstön kyky tuottaa laatua ->ISO 9000, ISO/TS 19158, Organisaation paikkatietokyvykkyysmalli Käyttäjälähtöinen: Vastaako kerätty tieto tarvetta ja luottaako käyttäjä aineistoihin. -> Sertifiointi, akkreditointi, käytettävyyden arviointi, riskin arviointi
Paikkatiedon laadunhallinnan kärkihanke JH 160 korvaaminen uudella uusiin ISO 19157 ja ISO/TS 19158 standardeihin perustavan suosituksena on yksi tavoitteista. Tämä ei kuitenkaan välttämättä johda käytännön toimii kuten edellä olevasta nykytilasta käy ilmi. Tavoitteena pitäisi olla velvoittavien säädösten aikaansaaminen, jotta voidaan päästä nykytilasta laadukkaisiin peruspaikkatietoihin
Tavoitetila Peruspaikkatietojen (rekistereiden) laatu on tunnettu ja organisaatioiden kyky tuottaa laatua on varmistettu. Laatutiedot ovat käyttäjien saatavilla ja hyödynnettävissä. Tavoitetilassa peruspaikkatiedoille on asetettu minimilaatutasot, joiden toteutumista voidaan seurata tilaajan(yhteiskunnan) toimesta.
Hyötyjä erilaisten paikkatietojen integrointi osaksi valtakunnallisia ja lopulta EU tasoisia aineistoja mahdollistuu. Esimerkiksi INSPIRE tietotuotteet jossa tiedontuottajia on monta organisaatiota peruspaikkatietojen prosessit, joissa on useita tuottajia mahdollistuvat käyttäjät voivat hyväksikäyttää aineistojen laatutietoja käytettävyyttä arvioitavissa yhteiskunta säästää kun päällekkäinen tiedonkeruu voidaan poistaa (esim. kunnat/mml) ja operatiivisia prosesseja voidaan parantaa käyttäjäorganisaatioissa
Totetustapa Useita pilotteja, joissa selvitetään tärkeiden osakokonaisuuksien toteutusta. Esim. 1. Yhteisten peruspaikkatietojen laatutekijöiden ja vaatimusten määrittely -esim. INSPIRE ja perusrekisterien osalta, kuntien ja valtion tiedot ->yhteensopivat perusteet 2. Peruspaikkatietojen automaattinen testaus Luodaan menetelmät peruspaikkatietojen automaattiselle testaukselle. Lähtökohtana voi olla INSPIREn teemakokonaisuudet. ->säästöt laadunhallinnan kustannuksissa 3. Peruspaikkatietotuottajien laadunvarmistusprosessien luominen ISO 19158 mukaisesti- >säästöt tuotantokustannuksissa 4. Käyttäjien laatukriteerien määrittely ja automaattinen testaus -käyttöesimerkkien pohjalta -> palaute laatuvaatimuksiin -organisaatioiden kyvykkyys paikkatietojen käytössä -> paremmat peruspaikkatiedot jotka vastaavat käyttäjien vaatimuksia ->Pilottien pohjalta päivitetään JHS 160 suositus, helpompi toteuttaa käyttökokemusten perusteella
Suomen peruspaikkatietojen laadunvarmistus huipputasolle!