SLS:n työ Uralin rovastikunnassa Nimikkoraportti 2013, Venäjä

1 SLS:n työ Uralin rovastikunnassa Nimikkoraportti 2013, Venäjä Kumppani Raportoija Inkerin kirkko, IK:n Uralin rovastikunta ja sen seurakunnat Raportti ja kuvat Hannu Heikkilä, pastori, lähetystyöntekijä Hyvät Inkerin kirkon Uralin rovastikunnan tukijat! Anteeksipyyntö Olen pahoillani, että olette saaneet odottaa uutta informaatiota Uralin rovastikunnasta kovin pitkään. Uralin rovastikunnan raportin monesti kirjoittanut Juha Väliaho siirtyi vaimonsa Anun kanssa Viroon vuonna 2012. Tämä raportti koskee nyt koko vuotta 2013. Koska edellisestä raportista on jo aikaa, niin tällä kertaa palautan laajalla hankekuvauksella mieliinne, mistä on kysymys. Jos hankkeen pääpiirteet ovat säilyneet muistissa, niin voi siirtyä heti raportin toiseen osaan Hankkeen toiminnot vuonna 2013. 1. Hankekuvaus 1.1. Inkerin kirkko Inkerin kirkko on Venäjällä toimiva evankelis-luterilainen kirkko. Sillä on noin 80 seurakuntaa ja toiminnan piirissä arvioidaan olevan noin 15 000 henkeä. Seurakunnat ovat hajallaan ympäri Venäjää. Tiheimmin seurakuntia on Pietarin, Leningradin oblastin ja Karjalan tasavallan alueilla. Kirkon keskustoimisto on Pietarissa ja kirkkoa johtaa piispa Aarre Kuukauppi. Inkerin kirkkoon tutustuu parhaiten sen suomenkielisillä kotisivuilla (www.inkerinkirkko.fi). Kirkko julkaisee myös suomenkielistä Inkerin kirkko lehteä. Sen tilaus onnistuu kirkon kotisivujen kautta. 1.2. Uralin rovastikunta Inkerin kirkolla on seitsemän rovastikuntaa: Pietarin, Länsi-Inkerin, Karjalan, Moskovan, Volgan, Siperian ja Uralin rovastikunnat. Uralin rovastikunnan alueella on kymmenen seurakuntaa. Ne sijaitsevat Euroopan itäisimmässä osassa Uralin vuoriston länsipuolelle. Seurakunnat ovat kooltaan pieniä (10-50 seurakuntalaista) tai keskisuuria (50-150 seurakuntalaista). Venäjä on liittovaltio, joka muodostuu 83 hallintoalueesta. Niistä 21 on autonomista tasavaltaa, jotka on tarkoitettu etnisten vähemmistöjen kotialueiksi. Niillä on enemmän omaa päätösvaltaa kuin muilla hallintoalueilla. Uralin rovastikunnan kaikki seurakunnat sijaitsevat tasavalloissa, siis merkittävien vähemmistökansojen alueilla. Valtaosa niistä on suomalais-ugrilaisten kansojen

2 vanhoilla asuma-alueilla tai Venäjän muslimialueilla. Kaikilla alueilla venäläiset ovat kuitenkin enemmistönä tai lähes enemmistönä. 1.3. Uralin rovastikunnan seurakunnat Seuraavassa seurakuntien esittely. Niiden yhteystiedot, työntekijöiden nimet ja kuvat kirkoista ovat Inkerin kirkon kotisivuilla (Inkerin kirkko - Uralin rovastikunta) (www.inkerinkirkko.fi/seurakunnat/rovastikunnat/uralin-rovastikunta). Komin tasavalta Suomen-sukuisten komien perinteinen asuma-alue Pinta-ala 415 000 km2, asukkaita 900 000 Pääkaupunki Syktyvkar. A. Syktyvkarin Pyhän Johanneksen seurakunta Syktyvkarissa on pieni seurakunta, jolla on vanhasta asuintalosta remontoitu kirkko. Seurakunnalla ei ole pappia, mutta piispa on valtuuttanut Birskin seurakunnan lähetystyöntekijän, Nina Ribakovan, hoitamaan seurakuntaa toistaiseksi. Seurakunta on maantieteellisesti niin syrjässä, että sinne on ollut vaikea löytää vakinaista työntekijää. Kirkkorakennuksen lämmitysjärjestelmä ei ole kunnossa, joten varsinaista kirkkosalia voidaan käyttää vain kesäaikaan. Talvisin kokoonnutaan kirkon keittiötilassa. Seurakunta on aikeissa myydä nykyisen kirkkorakennuksensa ja ostaa kerrostaloasunnon kokoontumistilakseen. Seurakunta perustettiin vuonna 1998. Olen vieraillut vaimoni Elinan kanssa Syktyvkarissa vuosina 2010 ja 2012. Näillä kerroilla väkeä kertyi tilaisuuksiin noin 15 henkeä. Marraskuinen seminaaripäivä Syktyvkarin kirkon keittiössä. Vasemmalla Nina Ribakova ja Elina-vaimoni.

B. Troitsko-Petshorskin Kristuksen syntymän seurakunta Troitsko-Petshorsk on pieni maalaiskaupunki noin 500 km Syktyvkarista itään jo aivan Uralin vuorten kainalossa. Seurakunta syntyi sikäläisen nuoren miehen Vasilij Popovin ympärille. Hän kutsuu itseään leikkisästi ensimmäiseksi luterilaiseksi komiksi. Seurakunta perustettiin vuonna 1998 ja myös sillä on asuinrakennuksesta kunnostettu kirkko. Pastorina toimii edelleen Vasilij Popov. Seurakunta teki aikaisemmin aktiivista evankeliointi- ja sosiaalista työtä. Viime vuosina toiminta on kuitenkin hiipunut. Seurakunnan saama tuki on pienentynyt ja pastori joutuu tällä hetkellä olemaan kokopäivätyössä muualla. Olemme vaimoni Elinan kanssa olleet Troitsko-Petshorskissa kaksi kolmen päivän jaksoa. Se on syrjäisin paikka, missä olemme koskaan olleet. Pastori Popovin perheestä on tullut ystäväperheemme, koska olemme tavanneet heitä muissakin yhteyksissä. Kesän 2012 vierailullamme arki-illan tilaisuuteen kertyi noin 15 henkeä. Osa heitä oli paikallisia helluntailaisia, joilla on myös oma pieni seurakuntansa tässä noin 7 000 hengen maalaiskaupungissa. 3 Jumalanpalveluksen jälkeen. Pastori Popov toinen oikealta, rouva Popova keskellä. Mari Elin tasavalta Suomen-sukuisten marien perinteinen asuma-alue Pinta-ala 23 000 km2, asukkaita 700 000. Pääkaupunki Joshkar-Ola. C. Joshkar-Olan marilais-venäläinen seurakunta Rovastikunnan merkittävin seurakunta on Joshkar-Olassa. Se on perustettu vuonna 1993. Jäsenet ovat pääasiassa mareja. Seurakunnalla on kirkko, ruokala- ja toimistorakennukset sekä majoitustiloja sisältävä lähetyskoti. Seurakunnalla on kaksi pappia, diakoniatyöntekijä, kirjanpitäjä ja emäntä-siivooja. Ymmärtääkseni kaikki emäntä-siivoojaa lukuun ottamatta saavat päätoimentulonsa muista töistä. Seurakunnan kirkkoherra Vladimir Botshkov toimii myös rovastikunnan lääninrovastina.

4 Seurakunnalla on säännöllinen ohjelma, johon kuuluu 5-10 tilaisuutta viikoittain. Se julkaisee kahdesti vuodessa oman lehden. Majoitustilojensa takia seurakunta on tärkeä leirien ja seminaarien pitopaikka. Seurakunnalla on venäjänkieliset kotisivut (www.uralia.elci.ru). Sivuja ei kyllä ole taidettu päivittää vähään aikaan. Olemme Elinan kanssa vierailleet Joshkar-Olassa vuosittain. Vierailut ovat tuottaneet meille suurta iloa. Vaikkei seurakunnalla ole palkattua nuorisotyöntekijää, niin juuri seurakunnan nuoret ovat avoimuudellaan ja aktiivisuudellaan tuon iloa synnyttäneet. Seurakuntalaiset laulavat seurakuntansa tunnuslaulua elokuussa 20-vuotisjuhlassa. D. Shuarsola-Ljupersolan "Sorta" -Seurakunta Sortan seurakunta sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Joshkar-Olasta. Paikka on maalaiskylä, jonka vanhan kolhoosin pohjalle perustettu osuuskuntatila työllistää lähes kaikki kyläläiset. Seurakunta on syntynyt Joshkar-Olan seurakunnan lähetystyön tuloksena ja yhteydet Joshkar- Olaan ovat hyvin kiinteät. Esimerkiksi seurakunnan kirjanpidon ja talouden hoitaa Joshkar-Olan taloudenhoitaja. Seurakunnalla on pieni kirkko ja seurakunnan pappi on oman kylän poika Aleksandr Mitjakov. Seurakunta ei ole suuri, mutta sen pastori on nuori ja lähetystyössä ahkera. Vaimonsa Anjan kanssa heillä on näkyä ja ideoita siitä, miten työtä pitää kehittää. Mitjakovit kuuluvat myös meidän kanssamme Inkerin kirkon perhetyön työryhmään. Shuarsolassa olemme Elina kanssa käyneet kaksi kertaa. Tunnelma on ollut kuin vanhassa kotimaisessa elokuvassa. Jumalanpalveluksiin kokoontuu yleensä noin 10 kyläläistä.

5 Aleksander ja Anja Mitjakov. Oli heinäkuu ja heinänteon aika. Udmurtia tasavalta Suomen-sukuisten udmurtien perinteinen asuma-alue Pinta-ala 42 000 km2, asukkaita 1 500 000. Pääkaupunki Izevsk. E. Gurez-Pudgan Pyhän Pietarin seurakunta Inkerin kirkolla on Udmurtiassa yksi seurakunta, pienessä Gurez-Pudgan kylässä, noin 90 kilometrin päässä Izevskistä. Suomalais-virolainen aktioryhmä vieraili kylässä ensimmäisen kerran kesällä 1996. Seurakunta perustettiin 2001 ja se kunnosti itselleen vanhasta leipomosta kirkon, joka valmistui 2003. Seurakunta on pieni ja sillä oli pitkään vaikeuksia saada omaa pappia. Neljä vuotta sitten Kazanista kotoisin oleva Marat Fazlullin lupautui hoitamaan seurakuntaa. Monien ihmetykseksi tämä vuosia vankilassa istunut nuori mies on sopeutunut hyvin kylän hiljaiseen elämään. Monitaitoisena miehenä on luonut kirkkoon kotoisan ja lämpimän ilmapiirin, jossa myös nuoret viihtyvät. Elina kanssa olemme käyneet Gurez-Pudgassa kahteen otteeseen. Kyläläisiä kertyi kummallakin kerralla arki-illan jumalanpalvelukseen 15 henkeä.

6 Marraskuun ilta oli aika kylmä, mutta kyllä väkeä vain kertyi jumalanpalvelukseen. Bashkortostanin tasavalta Islaminuskoisten bashkiirien perinteinen asuma-alue Pinta-ala 143 000 km2, asukkaita 4 100 000 Pääkaupunki Ufa F. Birskin seurakunta Iivana Suuren valloitettua Marinmaan 1600-luvulla osa mareista pakeni kauemmas itään. Bashkiriassa heitä asuu nykyään noin 50 000. Maaseudulla he elävät edelleen omissa kylissään niin kuin bashkiirit, tataarit ja udmurtit omissa kylissään. Marilaisasutuksen keskus on Birskin kaupunki, jonka noin 40 000 asukkaasta 25 % on marilaisia. Birskiin perustettiin marilainen seurakunta vuonna 2003. Sillä on käytössään 3-kerroksinen hirsinen kirkkorakennus. Alimassa kerroksessa on keittiö, ruokailutila ja varastoja, toisessa kerroksessa on kirkko ja yläkerrassa pastorin asunto. Seurakunnalla on myös aika uusi tiilinen majoitustiloja sisältävä lähetystalo. Työntekijöitä seurakunnalla on pappi, kirjanpitäjä, vahtimestari-talonmies ja emäntä-siivooja. Birskin lisäksi seurakunnalla on toimintaa lähikylissä sekä Miskinon, Neftekamskin ja Ufan kaupungeissa. Vuonna 2012 seurakunta järjesti yhteensä 281 tilaisuutta. Väkeä niissä oli 5-30. Seurakunta on ottanut tehtäväkseen myös marinkielisen kristillisen kirjallisuuden painattamisen. Seurakunnan pastori on Vjatseslav (Slava) Abdullin. Seurakunnan yhteydessä toimi vuoden 2013 loppuun Uralin rovastikunnan seurakuntakoulu. Se järjestää maallikkokoulutusta ja kirjekursseja rovastikunnan seurakuntalaisille. Seurakuntakoulua johtaa ja sen opettajana toimii teologian maisteri Dina Korepova. Vuoden 2014 alussa koulun toiminnot siirrettiin Kazaniin, jonne opiskelijoiden kulkuyhteydet ovat paremmat.

Seurakunnan pastorin toinen ammatti on valokuvaaja. Alla osoitteita, joista löytyy hänen ottamiaan kuvia, joista valtaosa liittyy Birskin seurakuntaan. Uusimmat kuvat ovat marraskuulta 2013. http://vk.com/id169901310 http://vk.com/albums169901310 http://www.facebook.com/profile.php?id=100000779813104&sk=photos. 7 Olen vieraillut Birsksissä muistaakseni kolme kertaa. Syvimmälle on ehkä koskettanut se köyhyys, jossa kylien keskellä eletään. Tatarstanin tasavalta Islaminuskoisten tataarien perinteinen asuma-alue Pinta-ala 68 000 km2, asukkaita 3 700 000 Pääkaupunki Kazan Vasemmalla Slava-pastori ja vaimonsa. Yläkuvassa marialainen maalaisperhe, jonka luona saimme pitää jumalanpalveluksen. G. Kazanin seurakunta Kazanin seurakunta perustettiin vuonna 2002. Seurakuntalaisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 20:stä noin 100:aan. Seurakunnassa järjestetään samanlaista toimintaa kuin seurakunnissa yleensä. Tärkeimmällä sijalla on raamatunopetus, jota annetaan kolmessa eri ryhmässä: tiistaisin työssäkäyville, keskiviikkoisin kotiäideille ja eläkeläisille ja lauantaisin nuorille. Monitoiminen ja monipuolinen kirkkoherra Anatolij Pogasij toimii Protestanttisen kirkkokuntien neuvoston puheenjohtajana. 1,5 miljoonan asukkaan Kazanissa ei ole yhtään protestanttista kirkkorakennusta. Nyt sellaista Kazanin luterilaiselle seurakunnalle rakennetaan. Kirkkoherran unelma on saada uudesta kirkkorakennuksesta kristillisen uskon ja kulttuurin keskus, jossa eri taidemuotojen kuten musiikin, runon tai elokuvan kautta voidaan kertoa kristinuskon totuudesta. Kazan on islamin aluetta eikä suora evankeliointi ole mahdollista. Kazanissa on vuoden 2014 alusta toiminut Uralin rovastikunnan seurakuntakoulu.

8 Kazanin nuorten piiri kokoontuu Teologisessa Insituutissa opiskelevan Natalja Shirjajevan (oik.) johdolla. Tshuvassian tasavalta Turkinsukuisten tshuvassien perinteinen asuma-alue Pinta-ala 18 000 km2, asukkaita 1 300 000 Pääkaupunki Tsheboksari. H. Tsheboksarin Pyhän Apostoli Jaakobin seurakunta Seurakunnan syntyhistoria on erikoinen. Juha Väliaho on kirjoittanut, kuinka helmikuussaa 2000 Joskar-Olan kirkkoon ilmestyi kaksi tuntematonta miestä. He esittäytyivät kertoen tulevansa noin 100 kilometrin päästä Tsheboksarista, Tshuvassian pääkaupungista ja haluavansa tutustuaa luterilaisuuteen. Heidän oli pakko tulla Joshkar-Olaan, koska Tshuvassaissa ei ollut yhtään luterilaista kristittyä. Miehistä toinen oli ehtinyt jo olla ortodoksisessa luostarissa ja tutustua niin helluntailaisuuteen kuin babtisteihinkin. Ne eivät kuitenkaan tuntuneet kodilta ja niinpä hän oli jatkanut etsintäänsä. Hän oli ystävystynyt muiden samalla tavalla ajattelevin kanssa. He olivat perustaneet kotiraamattupiirin, mutta eivät olleet löytäneet kirkkoa, johon olisivat halunneet liittyä. Joshkar-Olasta he sellaisen löysivät. Tsheboksarin luterilainen seurakunta perustettiin vuonna 2002. Sillä ei ole omaa kirkkoa, vaan se kokoontuu asuntohuoneistossa. Seurakunta ei ole kasvanut alkuajoista juurikaan, mutta on toiminnassaan uskollinen. Ikävää on kuitenkin se, että muutama vuosi sitten seurakuntaan tuli henkilöongelmia, minkä seurauksena osa seurakuntalaisista muodosti oman pienen luterilaisen ryhmän. Mordvan tasavalta Suomen-sukuisten mordvalaisten perinteinen asuma-alue Pinta-ala 26 000 km2, asukkaita 830 000 Pääkaupunki Sharanski

9 I. Saranskin moksha-ersäläinen seurakunta J. Saranskin velmeman (ylösnousemuksen) seurakunta Ainoat rovastikunnan seurakunnat, jotka eivät ole SLS:n tuen piirissä 2. Hankkeen toiminnot vuonna 2013 A. Syktyvkarin Pyhän Johanneksen seurakunta Jumalanpalveluksia pidettiin 45. Se on edellisiä vuosia enemmän, koska jumalanpalvelukset aloitettiin talven jälkeen jo maaliskuussa ja niitä jatkettiin vuoden loppuun. Jumalanpalveluksiin osallistujia oli yhteensä 380. Osallistujamäärä vaihteli neljästä kahteenkymmeneen keskiarvon ollessa kahdeksan henkeä. Ilahduttavaa oli, että yksi jumalanpalvelus järjestettiin yhdessä paikallisen saksalaisen luterilaisen seurakunnan kanssa. Silloin vietettin myös ehtoollista. Muutenhan seurakunnan oli tyydyttävä sanajumalanpalveluksiin, koska seurakunnassa ei ole pappia. B. Troitsko-Petshorskin Kristuksen syntymän seurakunta Seurakunnan toiminta keskittyi sunnuntaihin. Jumalanpalveluksia pidettiin 50. Jokaisen jumalanpalveluksen jälkeen oli raamattupiiri. Jumalanpalveluksen edellä pidettiin pyhäkoulu 30 kertaa ja rippikoulua 20 kertaa. Arkisin pidettävä raamattupiiri kokoontui 24 kertaa, osa kokoontumisista oli luonteeltaan ekumeenisia helluntailaisten kanssa. Osallistujamääristä en saanut tietoja. Arvioisin osallistujia olleen suunnilleen saman verran kuin Syktyvkarissakin. Seurakunnassa jatkettiin myös evankelioimistyötä. Viime vuonna järjestettin tilaisuuksia eikirkollisissa tiloissa 17 kertaa. Lisäksi kirkkoherra käytti evankelioimiseen skypea 40 kertaa tunnin ajan. Valitettavasti en tiedä tämän kiinnostavan toimintatavan tarkkaa sisältöä. C. Joshkar-Olan marilais-venäläinen seurakunta Seurakunnan toiminta oli hyvin suunnitelmallista. Seurakuntaneuvosto kokoontui yhdeksän kertaa ja työntekijöiden kesken pidettiin 44 suunnittelukokousta. Työllä oli selkeä viikkorytmi. Jumalapalveluksia, joissa oli aina ehtoollinen, pidettiin 57. Niihin osallistui keskimäärin 37 henkeä. Ennen jumalanpalvelusta oli aina papin tunti rippiä ja sielunhoitoa varten. Pyhäkoulu pidettiin 39 kertaa. Jumalanpalveluksen jälkeen kokoontui naisten piiri 23 kertaa, osallistujia oli keskimäärin kahdeksan. Viikko-ohjelmassa oli tiistaisin rukouspiiri, johon osallistui keksimäärin 12 seurakuntalaista. Keskiviikon raamattutunti pidettin 49 kertaa osallistujia ollessa keskimäärin kuusi. Torstaisin pidettiin raamattupiiri kesää lukuunottamatta.

10 Kokoontumisia kertyi 30 ja osallistujia oli keskimäärin yhdeksän. Viikottain kokoontui myös Maria -kerho yhteensä 36 kertaa. Nuoret kokoontuivat tiistaisin ja perjantaisin yhteensä 90 kertaa. Vuoden aikana konfirmoitiin neljä, kastettiin kolme ja haudattiin kaksi. Kahdessa lähikylässä pidettiin 44 jumalanpalvelusta tai muuta tilaisuutta. Väkeä ei ollut paljon, yleensä 4-5 henkeä. Seurakunnassa oli runsaasti erillistapahtumia: Rovastikunnan lähetysleiri (kolme päivää, 90 osallistujaa) Rovastikunnan raamattuseminaari (kolme päivää, 35 osallistuja) Koko maailman rukouspäivä (yksi päivä, 22 osallistujaa) Diakoniaseminaari (kaksi päivää, 21 osallistujaa) Isovanhemmat-lastenlapset -leiri (kaksi päivää, 27 osallistujaa) Sadonkorjuujuhla (yksi päivä, 37 osallistujaa) Äiti-lapsi -leiri (yksi päivä, ei osallistujamäärää) Joululeiri (kaksi päivää, ei osallistujamäärää) Nuorten leiri (kaksi päivää, 15 osallistujaa) Rovastikunnan nuorten leiri (kolme päivää, 75 osallistujaa) Seurakuntaleiri (kolme päivää, 20 osallistujaa) Hyväntekeväisyyslounas (38 kertaa) Kirjastoa kasvatettiin 53 kirjalla ja sitä käytti 37 seurakuntalaista. Seurakunta julkaisi kolme numeroa omaa lehteään. Monia diakonisia projekteja, eri tavoin hädässä olevien auttamiseksi. Seurakunta täytti elokuussa 20 vuotta. Siihen valmistauduttiin huolella. Seurakunnan tontti siivottiin, sisätiloja remontoitiin ja ulkoseiniä maalattiin. Itse juhla pidettiin lähetysleirin yhteydessä ja se kokosi juhlijoita lähes kaikista rovastikunnan seurakunnista sekä monia ystäviä myös Suomesta. Myös piispa Aarre Kuukauppi osallistui juhlaan. D. Shuarsola-Ljupersolan "Sorta" -Seurakunta Marinkielinen jumalanpalvelus pidettiin joka sunnuntai. Keskiviikkoisin ja perjantaisin pidetyille raamattutunneille osallistui 3-5 henkä. Evankelioimiskonsertteja pidettiin eri kylissä, lomakeskuksessa, kouluissa ja sairaalassa kahdeksan kertaa. Opiskelijoille järjestettiin kaksi AIDS-seminaaria. Diakoniatyö sisälsi kotikäyntejä vanhusten luona kodeissa ja sairaaloissa, vaateavustuksia lapsille ja aikuisille sekä kirjallisuuden jakoa. Vuoden aikana kastettiin kolme ja konfirmoitiin kaksi. Kodin siunauksia oli kaksi. Lapsityö: Pyhäkoulu kirkossa viikottain sunnuntaisin (3-18 osallistujaa) Pyhäkoulu Ljopersolan kyläkoulussa viikottain perjantaisin

11 Pyhäkoulu Sovetskijn kylässä kuukausittan (3-10 osallistujaa) Pyhäkoulu Morkin kylässä kuukausittain (5-9 osallistujaa) Lasten leiri Morkissa Konsertti Morkin lastenkodissa. Viisi leipää ja kaksi kalaa projekti: Seurakunnassa on jo pitkään mietitty, miten voitaisiin tukea kylän köyhiä perheitä. Osa perheiden lapsista ei saa kylliksi ruokaa ja vaatteita. Mietintä poiki projektin Viisi leipää ja kaksi kalaa. Syyskuussa seurakunta aloitti koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Kerhoa pidettiin maanantaista perjantaihin kello 12-18. Lapsia oli 1-18. Ohjelma muotoutui leikeistä, lukemisesta, askartelusta, ulkoleikeistä, pyhäkouluhetkistä ja läksyjen tekemisestä. Kerhossa lapsille annettin päivällinen ja välipala. Iltapäiväkerho kokoontui myös sunnuntaisin, jolloin ohjelmassa oli pyhäkoulu, asakartelua ja päivällinen. Projektilla oli kaksi työntekijää: koordinaattori (projetin vetäjä) ja emäntä. Projektiin on kylällä suhtauduttu pääosin myönteisesti. Useimmat vanhemmat ovat antaneet suostumuksensa lasten osallistumiselle, jotkut ovat jopa itsekin tulleet kirkkoon katsomaan. Toki päinvastaisiakin reaktioita on ollut. Erityisen tärkeänä projektin vetäjä pitää hyviä suhteita koulun opettajiin. Erityisen palkitseva oli joulukuu. Lasten vanhemmille järjestettin kaksi omaa taapamista avioliiton hoitamisesta. Koulussa pideyissä perjantai-pyhäkouluissa oli yli 40 lasta. Kirkossa pidetyssä joulujuhlassa oli yli 30 lasta. Joulahjoja saatettin jakaa noin 50 kappaletta. Projekti jatkuu vuonna 2014. Ruoka maistuu ja leikit maittavat iltapäiväkerhossa.

E. Gurez-Pudgan Pyhän Pietarin seurakunta Jumalanpalveluksia pidettiin 50. Niissä oli osallistujia 15-20. Sunnuntaisn oli myös pyhäkoulu tai muuta lasten toimintaa. Niissä oli keskimäärin 10 lasta. Säännölliseen viikkotoimintaan kuului myös 50 kertaa pidetty raamattutunti. Kasteita oli yksi. Nuorten toiminta: Diakoniatyö: Nuorten leirit koulun loma-aikoina, osallistujia 20-30, myös Tatarstanista ja Marinmaalta. Kanoottiretki Matkoja nuorten leireille Kazaniin, Joshkar-Olaan ja Birskiin. Humanitaarisen avun hankinta ja jakelu Neljä vierailua sairaiden luona Vanhusten syntymäpäiväonnittelut Kirkkorakennus: Valmistettiin kirkon toinen kerros majoitustilaksi Rakennuksen julkisivu remontoitiin Rakennettin autotalli ja sauna 12 F. Birskin seurakunta Birskin kaupungissa: Birskissä pidettiin 77 jumalanpalvelusta, 22 pyhäpäivänä oli erikseen marin- ja venäjänkieliset palvelukset, 33 pyhäpäivänä oli yhteinen palvelus. Sunnuntaisin jumalanpalveluksiin osallistujia oli yhteensä noin 1500 keskiarvon ollessa 28 henkeä. Raamattutunti pidettiin viikottain, yhteensä 52 kertaa. Osallistujia oli keskimäärin kymmenen. Nuorten tilaisuuksia oli 17, niistä pääosa oli elokuvailtoja. Seurakunnassa oli 18 kastetta, kuusi henkeä konfirmoitiin, avioliiton siunaamisia oli kolme, hautauksia kuusi ja kodin siunaamisia 14. Diakoniatyö: Koti- ja avustus- ja sielunhoitokäyntejä sairaiden ja vanhusten luona. Usein niihin liittyi seuratilaisuus Sairaalakäyntejä seurakuntalaisten luona Seurakunnan viljelypalstan hoito Seurakuntalaisten syntymäpäiväonnittelut Emännän apuna seurakunnan leireillä ja juhlissa Vaateavustusten ja joululahjojen kerääminen ja jakaminen Materiaalista ja henkistä apua hautajaisten yhteydessä

13 Leirit: Lasten musiikkileiri (viisi päivää, osallistujia 38) Lasten musiikkileiri Permin alueella (kolme päivää, osallistujia 14) Muuta: Rippikoululeiri (neljä päivää, yhdeksän osallistujaa) Uralin rovastikunnan työntekijöiden perheleiri (kolme päivää, osallistujia 19) Raamatun punainen lanka seminaari (kolme päivää, osallistujaa 16) Marikansan seminaari (kaki päivää, osallistujia 14) Suomalaisen kouluaisryhmän viikon vierailu Osallistuttu konferenssiin Kirkkojen väliset suhteet Bashkortostanissa Birskin ulkopuolella Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia pidettiin Neftekamskissa 10 kertaa, Ufassa kahdeksan kertaa ja Shelkanovassa 11 kertaa. Näistä tilauuksista oli jumalanpalveluksia kahdeksan. Tämän lisäksi pidettiin 15 eri paikkakunnalla yhteensä 30 tilaisuutta. G. Kazanin seurakunta Seurakunnan toiminta: 52 jumalanpalvelusta sunnuntaisin (osallistui 45-55 henkeä) 50 raamattutuntia työssä käyville (joka tiistai, osallistui 8-12 henkeä) 51 raamattutuntia ei-työssä käyville (eläkeläiset, kotiäidit, yms.) (joka keskiviikko, osallistui 12-15 henkeä) 45 nuorteniltaa (lauantaisin, osallistui 5-12 henkeä) 2 varhaisnuorten ja lasten leiriä (osallistui kumpaankin 6-10 henkeä) 3 juhlajumalanpalvelusta konsertilla ja teatteriohjelmalla (kuhunkin osallistui noin 60 henkeä) Muiden protestanttisten kirkkojen kanssa järjestetty evankelioimistapahtuma Joulun lukemista. Luettiin kaupungin pääkadulla äänentoistoa käyttäen Raamattua, jaettiin hengellistä kirjallisuuttaja keskusteltiin ihmisten kanssa 3 kastetta, 3 konfirmointia, 2 hautajaiset Seurakunta teki yhteistyötä uskonnollisen keskuksen Universiad -järjestön kanssa ja osallistui niiden työhön, jonka päätehtävä oli tukea hengellisesti uskovaisia urheilijoita. Toisen vuosipuoliskon aikana 2013 oli suunnitteluryhmä valmistamassa alfakurssin, joka pidetään 27. maaliskuuta-5. kesäkuuta 2014. Tavallisesti toimintaa on vuodessa paljon enemmän, mutta vuonna 2013 paljon voimia ja aikaa meni kirkon rakennusprojektiin. Lisäksi kaupungissa pidettiin Universiadit (maailmanlaajuiset yliopistojen olympiakisat), jolloin oli kaikki katutoiminta oli kielletty.

Rakennusprojekti: Vuoden 2013 aikana rakennettiin seurakunnan uuden rakennuksen ensimmäinen vaihe, vedettiin vesi, kaasu ja sähkö. Näissä tiloissa pidetään jumalanpalvelukset, pyhäkoulu, (isommille ja pienemmille lapsille erikseen). Niissä on kirjasto, kanslia, diakoniahuone ja sakasti. Huhtikuussa 2014 vanha rakennus puretaan, minkä jälkeen aloitetaan toisen rakennusvaihe, kirkon päärakennus. 14 H. Tsheboksarin Pyhän Apostoli Jaakobin seurakunta Seurakunnalta saamani tiedot ovat niukat, mutta täsmälliset. Viikko-ohjelma toteutui 52 kertaa. Sunnuntaina oli jumalanpalvelus, maantaina rukouspiiri ja keskiviikkona raamattutunti. Ehtoollista vietettiin jumalanpalveluksessa noin kerran kuukaudessa, jolloin Joshkar-Olan tai Shuarsolan pappi toimitti sen. Jumalanpalveluksissa oli keskimäärin 11 seurakuntalaista, rukouspiirissä ja raamattutunnilla seitsemän. Seurakunta ja siitä muutama vuosi sitten irrottautunut ryhmä eivät olleet keskusteluyhteydessä, mikä näkyy painolastina seurakunnan elämässä.